KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI OSANA MAAKUNTASTRATEGIOITA

Transkriptio

1 KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI OSANA MAAKUNTASTRATEGIOITA VARSINAIS-SUOMI ENNAKOI JA INNOVOI SEMINAARI , TURKU KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH, VTT RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

2 MISTÄ PUHUMME KUN PUHUMME KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINNISTA? Valtioneuvoston ennakointiverkosto: Ennakointi on.. järjestelmällinen ja osallistava prosessi, jossa kerätään, arvioidaan ja analysoidaan tietoa sekä laaditaan perusteltuja kuvia ja visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään parantamaan päätöksenteon tietopohjaa. Siikaniemi, Saikkonen & Härkönen puolestaan näkevät ennakoinnin seuraavasti: Kyky luoda ja ylläpitää käyttökelpoisia tulevaisuudenkuvia ja käyttää niistä nousevia oivalluksia ja ymmärtämystä organisaatiota hyödyttävällä tavalla.

3 LINKKI MAAKUNTASTRATEGIOISSA? Ennakointi liitetään perinteisesti alueellisten trendien mallinnukseen ja simulointiin, joissa lähtökohtana on pääosin määrällinen tietopohja. Ennakoinnin kohteiden monimuotoisuus ja muuttujien suuri määrä edellyttävät usein myös laadullisia menetelmiä ja työkaluja. Maakuntaohjelmien laadinnassa tulee hyödyntää maakunnan liiton ja muiden tahojen tekemää ennakointi- ja riskianalyysityötä alueen kehittämismahdollisuuksista sekä nykyisten ohjelmien arviointitutkimusten keskeisiä havaintoja sekä kehittämisehdotuksia.

4 MAAKUNTAOHJELMAN ARVIOINTI Maakunnan liitolle on jo vakiintunut rooli alueellisen ennakoinnin toimintamallin koordinaattorina, joka on sille varsin sopiva:, joskin sen tulee tehdä tätä läheisessä vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden (seudulliset kehittämisyhtiöt, oppilaitokset ja kuntayhtymät, yliopistot ja tutkimuslaitokset). Ennakoivalla maakuntaohjelmatyöllä on parhaimmillaan onnistuttu hidastamaan rakennemuutosten äkillisyyttä ja jyrkkyyttä, mutta samalla ohjelmatyöllä ei ole riittävästi onnistuttu nopeiden korjausliikkeiden tekemisessä ja mahdollistamisessa. Suunnitteluun toivotaan enemmän reagointivalmiutta.

5 MAAKUNNALLINEN KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI Miten? Määrällistä tietoa kerätään runsaasti, laadullista sattumanvaraisemmin Kenen toimesta? Maakunnan liitto koordinoi, koulutuksen ennakoinnissa moninaisia toimijoita verkostossa usein hankepohjaista, jossa mukana ELY-keskus, oppilaitokset, yrittäjät jne. Tiivis vuoropuhelu joka 4. vuosi toteutettavaan valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman päivitysprosessiin (KESU-prosessi) Miksi? Miten jatkossa? kunta-alan eläkepoistuma: koko Suomessa hlöä (63,2%), vastaavat luvut Varsinais- Suomessa (61,4%). Työnkuvat muuttuvat, uusi sukupolvi odottaa eri asioita

6 MITEN TYÖNANTAJA HUOMIOI SEKÄ SUKUPOLVI Z:N ETTÄ HARMAAT PANTTERIT? h Lähde: TAT 2012: Nuoret ja työelämä: kaksi eri maailmaa?

7 KUNTAKYSELYN TULOKSIA 2012: Teemat, joihin ennakointitietoa tänään kerätään Hyvinvoinnin edistäminen Kunnan vetovoimaisuus Osaavan työvoiman saatavuus ja tulevaisuuden palvelutarpeet Missä hyödynnetään? Missä tarvittaisiin ennakointitietoa? Palvelujen suunnittelussa Taloussuunnittelussa Henkilöstösuunnittelussa Palvelujen tuottavuuden, tehokkuuden ja tuloksellisuuden arviointi Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus Lähde: Kuntatyönantajien osaamisen ennakointi kysely, lokakuu 2012

8 SUURIMMAT ESTEET ENNAKOINTITIEDON HYÖDYNTÄMISELLE? Ennakoinnin organisoimattomuus Johtajuuden heikkous Poliittinen päätöksenteko ja liiallinen toimialalähtöisyys Lähde: Kuntatyönantajat 2012

9 KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI JA MAAKUNTASTRATEGIAT Paljolti määrällistä tietoa ja peräpeiliin katsomista: koulutustarvelaskelmat, väestönkehitys ja työvoiman tarve. Mitä vaihtoehtoja? Tulisiko koulutuksen ennakoinnista siirtyäkin vahvemmin osaamisen ennakointiin laajempi, hankalammin hallittava, mutta samalla todellisuuden tarpeita paremmin vastaava prosessi?

10 MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN? Kokeilevan ja yhteisöistä kumpuavien ideoiden tunnistaminen ja jalostaminen sekä tulevaisuuden toimijoiden aktivointi Ihanne olisi, että jokin lautakunta tai johtokunta osaisi antaa suuntia yksikön johdolle ja sparrata toiminnan johtamisessa PALVELUPROSESSIEN JOHTAMINEN: Uudet osaamistarpeet liittyvät monimutkaisten ja monitoimijaisten prosessien hallintaan Sen ymmärrystä, että hierarkioiden ja verkostojen ja markkinoiden rajapinnoilla tapahtuvat katkokset, väärinymmärrykset ja ongelmat johtuvatkin erilaisista vuorovaikutuksen logiikoista Elinkeinotoiminnasta elinvoimatoimintaan, Eri lähteistä kumpuavan ymmärryksen yhdistäminen näkemykseksi siitä, millainen on hyvä, turvallinen, vetovoimainen arjen ympäristö Lähde: Kuntatyönantajat 2012

11 MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN? Armeijan johtamistyyli, jossa alaiset ovat ylioppilaspoikia, ei toimi asiantuntijaorganisaatiossa. Taitoa irrottautua menneestä. Kykyä innostaa ja kannustaa työntekijöitä JOHTAMISOSAAMINEN: Johtamista tulee nykyaikaistaa Uudenlainen strategiaosaaminen, valmentava johtaminen Alue- ja elinkeinokehittäminen tapahtuu entistä enemmän verkostoissa. Kuntien tulee olla aktiivinen näiden verkostojen rakentaja ja niiden hyödyntäjä Lähde: Kuntatyönantajat 2012

12 MAAKUNNALLISEN ENNAKOINNIN TIETOTARPEET JA AUKKOPAIKAT? MIHIN USKOO TULEVAISUUDEN SUKUPOLVI Z? TALOUS-POLITIIKAN TULEVAT PARADIGMAT? ENNAKOIDAANKO KOKO TULEVAISUUTTA VAI SUUNNITTELUN KOHDETTA? ENNAKOINTI LIGHT POP UP EDUCATION? POLITIIKKA JA ARVOT VS. TRENDIT SUPPEUS VS. LAAJUUS VALINNAT VS. MEGA- TRENDIT LYHYT VS. PITKÄ AIKAJÄNNE MIHIN VOIMME VAIKUTTAA? EPÄJATKUVUUDET (MUSTAT JOUTSENET, SKENAARIOT) VAALIKAUSI, OHJELMAKAUSI, KOULUTUSSYKLIT

13 MAAKUNTASTRATEGIA 2.0.? ÄLYKÄS JA ENNAKOIVA MAAKUNTASUUNNITTELU 1. Luotaa keskeytyksettä käynnissä ja syntymässä olevia (erityisesti globaaleja) kehityskulkuja ja tulkitsee niitä alueen potentiaalisten menestysedellytysten kannalta, ohjelmasykleistä ja vaalikausista riippumatta. 2. Korjausliikkeet ja pienet asteittaiset muutokset ovat sekä mahdollisia että toivottavia. 3. Tunnistaa eri kehityskulkuja ja niiden seurauksia yksilöiden, organisaatioiden, yhteisöjen ja liiketoiminta-alueiden kannalta, eikä lukitu etukäteen määrättyihin näkökulmiin tai yhden tavoitemaailman, kehityskuvan tai -ideaalin edistämiseen. 4. Hyödyntää eri tahojen näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista muun muassa yhteiskehittelyn ajatusten ja käytännön menetelmien pohjalta. 5. Suunnittelun käytännöillä ja menetelmillä etsii reittejä myönteisinä näyttäytyviin tulevaisuuksiin, tunnistaa potentiaaleja ja toimijoille yhteisen tekemisen kohteita; hahmotelee toimenpiteitä ja kokeiluja, joilla voi menestyä erilaisissakin tulevaisuuden maailmoissa. 6. Tekee tulevaisuutta ja kytkeytyy päätöksentekoprosesseihin, aktivoi eri ohjelmatyössä mukana olevia tahoja toimimaan konkreettisesti haluttujen kehityskulkujen vahvistamiseksi ja ei-toivottujen torjumiseksi.

14 Kiitos ja antoisaa ennakointia! Kaisa Lähteenmäki-Smith