4 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Siltojen tietomalliohje

Transkriptio

1 4 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Esipuhe Ohjeen tarkoitus on määritellä Liikenneviraston hankkeissa käytettävien siltojen tietomallien sisältöä, rakennetta ja tiedon jäsentelyä. Ohjeen tavoitteena on myös määritellä tietomallipohjaisen suunnittelun pelisääntöjä, jolloin mahdollistetaan toimijoiden yhdenvertaisuus mallipohjaisissa hankkeissa. Uudistettu ohje on päivitetty 5D-SILTA2 konsortioprojektin osaprojektissa "Siltojen yhteisten tuotemalliohjeiden ja piirustusdokumentaation kehittäminen (Bridge Finland) kehitetystä esta. Päivityksen yhteydessä ohjeen rakenne muutettiin vaatimustasoiseksi, johon on erillisillä kappaleilla annettu opastavia tarkennuksia ja soveltamisohjeita. Tietomalliohjeen päivittämiseen osallistui silta-alan toimijoita. Korjausosioiden päivittämisestä vastasi RI AMK Markus Siidorow Siltanylund Oy:stä. Päivitetty ohje kirjoitettiin Liikenneviraston Taitorakenneyksikössä. Lappeenrannassa huhtikuussa 2013 Liikennevirasto Taitorakenneyksikkö

2 Liikenneviraston ohjeita X/ Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tietomallit siltojen suunnittelussa Käsitteitä ja määritelmiä Ohjeen käyttö SILTOJEN MALLINTAMINEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA Lähtötietomalli ja mallipohjaisen suunnittelun lähtötiedot Lähtötietomalli Mallipohjaisen suunnittelun lähtötietona käytettävä suunnitteluaineisto Sillan korjaussuunnitelman lähtötietomalli Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Siltasuunnitelma Rakennussuunnitelma Korjaussuunnitelma Toteutumamalli sisältö Sillan inframalli/ yhdistelmämalli TUOTEMALLIN RAKENNE JA SISÄLTÖ Mallintamisen läpivienti Tekniset ohjeet Rakenneosat ja niiden tarkkuus Immateriaalisen tiedon mallintaminen Toteumamalli Toteutusmalli Osien numerointi ja nimeäminen Koordinaatistot ja mittayksiköt Muita yksityiskohtia Korjaussuunnitelman erityispiirteet Malliselostus Tuotemallin laadunvarmistus SUUNNITELMA- JA TARKASTUSASIAKIRJOJEN TUOTTAMINEN Suunnitelma-asiakirjojen tuottaminen Viranomaistarkastukseen toimitettavan aineiston sisältö Suunnitelmien arkistointivaatimusten täyttäminen TIETOMALLIN LUOVUTUS Luovutus - tekijänoikeusasiat LIITELUETTELO Liite 1 Malliselostusesimerkki Liite 2 Hankekohtaisesti sovittavat asiat Liite 3 Tietomallipohjaisen siltasuunnitelman piirustukset Liite 4 Hyödyntäminen rakentamisen ohjausmallina

3 6 Liikenneviraston ohjeita X/ Johdanto 1.1 Tietomallit siltojen suunnittelussa Kiinnostus tietomallien käyttämiseen taitorakenteiden suunnittelussa on ollut viime vuosina voimakasta. Siltojen suunnittelussa siirrytään vähitellen kokonaan mallipohjaiseen suunnitteluun. Tietomallien yhteydessä käytetään termiä BIM (Building Information Model), joka tarkoittaa ideaalitilanteen tietomallia, johon rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus tallennetaan digitaalisessa muodossa. BIM- projektissa tieto siirtyy osapuolten välillä mallipohjaisesti. Mallipohjaista sillansuunnittelun ja elinkaaren hallinnan aikaista kehitystyötä on tehty yhdessä eri osapuolten kesken. Tietomallien käyttöä ja niiden mahdollisuuksia sillansuunnittelussa on selvitetty mm. Älykäs Silta, 5DSilta, 5DSilta2- ja 5DSilta3-kehitysprojekteissa. Mallintamisen tavoitteena sillan suunnittelussa on kolmiulotteisen tarkastelun avulla mahdollisimman virheettömien suunnitelmien laatiminen, informaation kerääminen yhteen paikkaan ja sen siirtäminen muille osapuolille sekä tämän myötä tehostaa rakentamisprosessia niin taloudellisesti kuin laadullisesti. Tietomalliohje sisältää ohjeita yhtenäisten toimintatapojen luomiseksi mallien käytössä suunnittelussa, työmaavaiheessa ja ylläpidossa. Yhteiset toimintatavat edistävät uuden teknologian käyttöönottoa suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja viranomaisten yhteistyössä. Ohjeen liitteiden avulla on tarkoitus helpottaa mallinnusasioiden selvittämistä ja sopimista tilauksen yhteydessä. Lomakkeet löytyvät myös Liikenneviraston internet-sivuilta. Ohjeessa keskitytään kokonaisurakkahankkeiden ja niiden rakennussuunnitelma- ja korjaussuunnitteluvaiheisiin. Ohjetta voidaan soveltaa myös muissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa. Tarkemmin sillansuunnittelun vaiheet on kuvattu julkaisussa Siltojen suunnitelmat TIEL *) ja Silta-alan konsultoinnin tehtävät RIL Ohje koskee siltoja, mutta sitä voidaan soveltaa myös muissa taitorakenteissa kuten penger- ja paalulaatoissa, tukimuureissa ja meluseinissä. *) Julkaisu päivitetään vastaamaan tietomallintamisen tarpeita vuosien aikana. Ohjeessa on mallinluovutukseen liittyviä pelisääntöjä ja lomakepohjia, jotta mallin käyttöön liittyvät asiat tulisivat selviksi hankkeen osapuolille.

4 Liikenneviraston ohjeita X/ Käsitteitä ja määritelmiä Tässä kappaleessa on määritetty Liikenneviraston käyttämä siltojen mallinnukseen liittyvä terminologia. Tietomalli Yleisnimitys rakentamisessa käytettäville digitaalisille, tietoa sisältäville, malleille. Lähtötietomalli Olemassa oleva tilanne siltapaikalla maaston, rakenteiden, geoteknisten olosuhteiden osalta ja siltapaikan läheiset suunnitteluun vaikuttavat asiat (rakennukset, suojeltavat kohteet yms.). Ei sisällä suunniteltua aineistoa. Lähtötietomalli tarkentuu lähtötiedon lisääntyessä. Lähtötietomalli siirtyy sellaisenaan seuraavaan suunnitteluvaiheeseen. Voidaan laatia erillisenä tehtävänä tai osana ensimmäistä suunnitteluvaihetta. Lähtötietomallin laajuus on vähintään 10 metriä suunniteltavasta rakenteesta. Kuitenkin niin että rakenteen suunnittelun ratkaisuihin vaikuttavat asiat näkyvät mallissa. Suunnittelun lähtötieto Laaditaan suunniteltavan sillan lähtötiedoiksi. Sisältää lähtötietomallin lisäksi suunnitteluvaiheen aineiston siltapaikalta, laajuudeltaan sama kuin lähtötietomalli. Eri tekniikkalajien suunnittelijat tuottavat ja toimittavat siltasuunnittelijalle. Tuotemalli Digitaalinen sillan suunnitelma, jonka tuottaa suunnittelija. Sisältää ja kuvaa tuotteen, eli rakenteen geometrian, rakenteen ja materiaalit yksityiskohtaisesti valmiina eli ns. lopputilanteen mukaisena (lämpötila +10 C). Tuotemalli ei sisällä esikohotuksia tai muodonmuutosten ennakointeja. Silta- /taitorakennepaikan inframalli/ yhdistelmämalli Sisältää lähtötietomallin, suunnitellut liittyvät väylät ja taitorakenteen tuotemallin sekä taitorakenteisiin kuuluvien maarakenteiden mallit (esim. siltojen luiskat ja keilat). Kuvainnollisesti "pala" väylän inframallista. Siltapaikan kokonaisuuden kannalta oleellisin malli. Toteutusmalli Rakenneosien valmistukseen ja työmaalla tehtävien rakentamistöiden ohjaukseen käytettävä, yleensä urakoitsijan teettämä, tuotemallista jatkojalostettu toteutuksen ohjausmalli. Sisältää tyypillisesti erilaisia esikohotuksia ja muodonmuutosten ennakointeja; esimerkiksi työnaikaisia rakenteita, mm. teline- ja muottirakenteet. Toteutusmallilla voidaan tarkoittaa myös tuotemallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmallia tai mittauksia varten laadittua paikalleen mittausmallia. Toteumamalli Toteumamallina "as built" pidetään suunnittelumallia niin pitkälle kuin kohde on toteutunut vaatimusten mukaisesti. Suunnittelumalliin päivitetään muutokset joka luovutetaan toteumamallina. Ylläpitomalli Siltojen ylläpidon ja hoidon prosesseissa tarvittava hyödyntämiskelpoinen malli. Tietomalliselostus/ Malliselostus Malliselostus on mallin mukaan liitettävä tekstitiedosto, jossa on kuvattu kyseisen malliversion valmiustaso, mahdolliset mallintamattomat kohdat tai yksityiskohdat ja mallinnuksessa käytetty numerointi- ja nimeäminen. Malliselostuksessa on osio lähtötietomallille erikseen eroteltuna tai lähtötietomallille laaditaan oma tietomalliselostus.

5 8 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Hyvä mallinnustapa Ohjeessa viitataan ajoittain hyvään mallinnustapaan. Hyvä mallinnustapa tarkoittaa sitä, että malli on tehty loogisesti ja että siihen liittyy mallia täydentävä ja selittävä malliselostus. Lisäksi hyvään mallinnustapaan kuuluu, että malliin on tehty suunnittelijan oma laadunvarmistus, johon sisältyy mm. visuaalinen tarkastus, törmäystarkastelu, tarkastusraportti. Hyvän mallinnustavan mukaan tehtyä mallia voidaan ryhmitellä työvaiheiden mukaan ja kaikki urakkaan laskettavat osat on oltava mallinnettuna. Natiivimuoto Tietomalli tallennettuna sen mallintamisessa käytetyn ohjelman omassa tiedostomuodossa. IFC- formaatti Kansainvälinen jatkuvasti kehitettävä rakennusalan oliopohjainen tiedonsiirtostandardi. LandXML Yleisesti käytetty maanrakentamisen XML-pohjainen määrittely infra- ja maanmittaustiedolle. InfraModel Kansallinen LandXML-pohjainen tietomäärittely. 1.3 Ohjeen käyttö Tietomalliohjeen ohjeet ja vaatimukset on kirjoitettu normaalin sisennyksin kappaleisiin. Erilliset opastavat tekstit on laadittu ohjeen soveltamiseen ja teknisiksi opasteiksi. Ne ovat kirjoitettu kursivoidulla tekstinä kappaleiden loppuun. Tämä on esimerkki opastavasta tekstistä. Opastavia tekstien tarkoitus on helpottaa ohjeen soveltamista.

6 Liikenneviraston ohjeita X/ Siltojen mallintaminen eri suunnitteluvaiheissa Tässä luvussa on annettu ohjeistusta eri suunnitteluvaiheiden tehtäviin mallipohjaisessa suunnittelussa. Kappaleessa 2.1 annetaan ohjeet suunnittelun lähtötiedon laatimiseen mallipohjaisessa suunnittelussa. Esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa ei yleisesti ottaen ole vaatimuksia mallintamiselle muiden taitorakenteiden kuin vaativimpien siltojen osalta. Suunnitelmavaiheiden vaatimuksia sovelletaan muiden taitorakenteiden mallintamiseen. 2.1 Lähtötietomalli ja mallipohjaisen suunnittelun lähtötiedot Lähtötietomalli Suunnitteluvaiheen suunniteltu aineisto Sillan mallipohjaisen suunnittelun lähtötiedot Taulukko 1. Lähtötiedon määrittäminen mallipohjaisessa suunnittelussa Lähtötietomalli Ennen varsinaista suunnittelua laaditaan siltapaikan lähtötietomalli. Lähtötietomalli (ks. sivun 7 määritys) voidaan laatia erillisenä tehtävänä tai osana suunnitteluvaiheen toimeksiantoa. Lähtötietomalli päivittyy suunnittelun edetessä lähtötietojen lisääntyessä ja tarkentuessa. Sillan lähtötietomalli sisältää olemassa olevan maaston-, maaperäolosuhteiden pintamallin, väylät/ muut infrarakenteet, kunnallistekniikan ja mahdolliset kohteen suunnitteluun vaikuttavat olemassa olevat rakenteet ja rakennukset. Maaperätiedot mallinnetaan pintoina. Erilaiset olemassa olevat rakenteet mallinnetaan tilavuusobjekteina tai tilanvarausobjekteina. Mallinnettavien rakenteiden tulee olla riittävällä tarkkuudella ominaisgeometrian mukaisia. Esimerkiksi kuivatuksen putkien tulee olla mallinnettu poikkileikkauksensa mukaisesti, ns. "Lankamallia" ei sallita. Vesistösilloissa veden korkeusasemat mallinnetaan pintoina lähtötietomalliin. Vedenpinnoista mallinnetaan normaalivedenpinta NW, keskiveden pinta MW ja korkeimman veden pinta HW. Lähtötietomallin mukaan liitetään lähtötietomalliselostus johon kirjataan lähtötietomallin käyttöön, formaatteihin ja koontiin liittyvät keskeisimmät tiedot. Lähtötietomalli laaditaan InfraBIM tietomallivaatimukset- ja ohjeet osan 2. Lähtötietojen vaatimukset*) mukaisesti.

7 10 Liikenneviraston ohjeita X/2013 *) Saatavilla [viitattu ] Suunniteltua aineistoa ei sisällytetä lähtötietomalliin. Nämä aineistot luovutetaan suunnittelijalle viiteaineistona kohdan mukaisesti. Lähtötietomalli sisältää vain olemassa olevia rakennelmia, maastoa yms. Lähtötietomalli voi olla suuremmissa hankkeissa "pala" väylän lähtötietomallista. Suuremmissa silloissa ja hankkeissa jotka sisältää yhden sillan suunnittelun laaditaan siltapaikasta lähtötietomalli. Siltapaikan maaston ja maaperätietojen lähtötietomallit laadintaan LandXML - formaatissa. Kuitenkin taitorakenteiden suunnittelun ohjelmistot eivät tue LandXML sisäänkirjoitusta. Soveltuvat formaatit ovat 3D-DWG ja IFC Mallipohjaisen suunnittelun lähtötietona käytettävä suunnitteluaineisto Mallipohjaiseen sillan suunnitteluun tarvitaan lähtötiedoksi suunnitteluvaiheen väylien suunniteltua aineistoa. Siltapaikkaa koskevat eri tekniikkalajien aineisto toimitetaan siltasuunnittelijalle suunnittelun lähtötiedoiksi. Suunnitteluaineiston tarkkuus vastaa kyseisen suunnitteluvaiheen tarkkuutta. Kuva 1. Risteyssillan suunnittelun lähtötietoaineistoa. (Repokallion RS, Siltanylund) Väylien tiedot toimitetaan pintamalleina ja taulukoituna numeerisina tietoina. Kuivatuksen, vesihuolto-, lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmien suunnitelmat toimitetaan todellisissa koordinaateissa olevina tilanvarausobjekteina. Siltapaikan sähköistyksen, valaistuksen yms. pistemäisten objektien lähtötiedoiksi riittävät sijaintitieto todellisissa koordinaateissa ja suunnitellun laitteen tyyppi. Sillan suunnittelun lähtötiedot määritellään julkaisussa *) Sillan suunnittelun lähtötiedot (TIEH v-05). *) Julkaisu päivitetään vastaamaan tietomallintamisen tarpeita vuosien aikana. Suunnittelun lähtötiedon toimittamiseen soveltuvia formaatteja ovat 3D-DWG ja IFC. Mallipohjaisen sillan suunnittelun "nyrkkisääntönä" voidaan pitää vastaavuutta perinteisten siltapaikka-asiakirjojen luomiseen; asiakirjat tehdään kolmiulotteiseen muotoon. Siltasuunnitteluohjelmistoja tukeva tapa on toimittaa suunniteltavienväylien tasauksesta, kaidelinjoista, merkitsevistä taiteviivoista jonomainen koordinaattitieto. Esimerkiksi tasauksen XYZ -koordinaatit tasapaaluittain tekstitiedostona. Edellisten suunnitteluvaiheiden mallia voidaan käyttää suunnittelun viiteaineistona tai referenssinä, mutta se toimitaan erillisenä osana lähtötietomallin lisäksi.

8 Liikenneviraston ohjeita X/ Sillan korjaussuunnitelman lähtötietomalli Sillan korjaushankkeet muodostuvat yleensä yhden tai useamman sillan kokonaisuuksista joille on ominaista, että kohteet sijaitsevat maastossa erillään toisistaan ja ovat erillisiä kokonaisuuksia. Tämän vuoksi on yleensä tarpeen laatia jokaiselta siltapaikalta oma lähtötietomalli. Mikäli korjauskohde liittyy suurempaan hankkeeseen kuten esimerkiksi väylän parannushankkeeseen, myös korjauskohteen lähtötietomalli voidaan ottaa väylän lähtötietomallista ja täydentää sitä korjauskohteen erityisvaatimuksilla. Korjauskohteen lähtötietomallin laajuus ja esitysmuoto tulee arvioida hankekohtaisesti. Yleensä korjauskohteissa riittävänä lähtötietomallin laajuutena voidaan pitää kohteesta tehtyä maastomallia sekä vanhoja piirustuksia täydennettynä muulla saatavissa olevalla aineistolla, kuten valokuvat, perus- ja tarkastustiedot sekä tiedot mahdollisista putkista ja kaapeleista. Korjauskohteen lähtötietomalli voi olla myös pelkkä maastomalli, jossa on riittävällä tarkkuudella kartoitettu vanhan sillan rakenteet esimerkiksi laserkeilauksella. Maastotiedot ja nykyisten väylien tiedot toimitetaan pintamalleina. Mahdollisista uusista väylistä tiedot toimitetaan pintamalleina ja numeerisena tietona. Olemassa olevat korjauskohteen rakenteet esitetään mallissa sopimuksen mukaan joko tilavuusmallina, pintamallina, rautalankamallina tai pistepilvenä. Siltojen korjauskohteisiin liittyy runsaasti piilossa olevia rakenteita, minkä vuoksi maastomalli koostuu yleensä maaston ja rakenteiden näkyvistä osista mitatusta tiedosta. Sen vuoksi on yleensä järkevintä, että kohteen korjaussuunnitelman laatija tekee suunnittelun yhteydessä tilavuusobjektit vanhasta rakenteesta käyttäen apuna kohteen vanhoja suunnitelmia. Vedenalaisten rakenteiden osalta on mahdollista selvittää luotaamalla ja sukellustarkastuksilla rakenteiden muotoa ja vaurioitumisastetta. Lähtötietomallia tuotettaessa ympäröivä maasto ja siltapaikalle johtava väylä kartoitetaan riittävän laajasti. Lisäksi kaikki siltapaikalla sijaitsevat varusteet ja laitteet, kuten pylväät, tiealuepaalut, rajapyykit, kaiteet ja tiemerkinnät esitetään mallissa. Mittausten yhteydessä siltapaikalle tulee jättää rakentamista varten riittävä määrä apupisteitä, joiden sijainti tulee selvitä lähtötietomallista. Siltapaikalle johtavaa tietä on hyvä kartoittaa vähintään 100 m puolelleen. Mikäli tien tasaus tai kallistus sillan kohdalla muuttuu korjauksen yhteydessä, määrää on syytä kasvattaa. Ympäröivää maastoa kannattaa kartoittaa vähintään 5 m ojan vastapenkalta ulospäin. 2.2 Esisuunnittelu Esisuunnitteluvaiheessa 3D-mallintamista ja havainnekuvia tehdään vain merkittävimmistä kohteista. Esisuunnitteluvaiheessa maastomallin, väylämallin ja siltavaihtoehdoista tehtyjen mallien avulla voidaan vaihtoehtoisia ratkaisuja vertailla havainnollisemmin. Esisuunnitteluvaiheessa mallintamisen tarkkuus on luonnostelun tarkkuudella. Esisuunnittelu on maankäytön ja liikenneväylän tarveselvitykseen liittyvä suunnitteluvaihe, jossa selvitetään eri periaateratkaisujen ja liikenneväylävaihtoehtoihin kuuluvien siltojen rakentamista ja niiden vaikutusta ympäristöön. Esisuunnitteluvaiheessa tuotettavan aineiston laatu voi vaihdella tapauskohtaisesti tarpeiden mukaan.

9 12 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Esisuunnitteluvaiheessa havainnointimallit tehdään ns. silta edellä hankkeissa (Siltapaikkaluokitus I-II). Jos silta on osa pidempää väyläkokonaisuutta, esisuunnittelussa ei ole mielekästä tehdä malleja tyypillisistä silloista. 2.3 Yleissuunnittelu Mallintamalla tehtävässä suunnittelussa, hankkeen tässä vaiheessa käytetään väyläsuunnittelijalta saatua väylämallia, josta saadaan väylägeometria. sekä siltapaikan lähtötietomallia. Yleissuunnitteluvaiheessa sillasta mallinnetaan näkyvissä olevat rakenteet ja varusteet. Raudoituksia samoin kuin piiloon jääviä rakenneosia, kuten poikkiristikoita, ei mallinneta. Siltamallissa on mukana lähtötietomallin aineisto, suunnitteluvaiheen väyläaineisto ja siltaan liittyvät maastorakenteet kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Yleissuunnitteluvaiheessa mallinnetaan sillan merkitsevät immateriaaliset tiedot. Näitä ovat liikennetekniset mitat, aukkovaatimukset, väylien mittalinjat, tukilinjat ja pääpisteet. Yleissuunnitteluvaiheessa tehdään rakennetulla alueella mallipohjainen tarkastelu olemassa oleviin rakenteisiin. Tehdään sopivuusvertailu kohteen mallille kaavoituksessa varattuun tilaan verrattuna. Numeroinnin ja nimeämisen osalta tulee noudattaa yhden mukaisuutta, jolloin saman hankkeen sisällä olevat taitorakenteet ovat nimetty ja numeroitu yhdenmukaisesti. Tietomalliselostuksessa yhden hankkeen sisällä olevat kohteet kerätään koostetusti yhteen dokumenttiin. Yleissuunnittelussa tutkitaan esisuunnittelun tai alustavien sillansuunnittelun lähtötietojen pohjalta siltapaikalle sopivia vaihtoehtoja ja laaditaan vaihtoehtoiset luonnokset esittelyä varten. Tavoitteena on mm. laatia merkittävistä siltakohteista vaihtoehtoja ja selvittää sillan rakentamisen vaihtoehtoja vaikutusta ympäristöön. Mallinnusvaatimuksia sovelletaan siltapaikkaluokissa I-II. Väylämallin ja siltamallin yhdistämisellä ja mallista tuotettavalla visualisointiaineistolla helpotetaan eri vaihtoehtojen vertailua ja päätösten tekoa. Sillan 3D-mallista voidaan tuottaa mm. perspektiivitulosteita, havainnekuvia liittymisestä ympäristöön sekä 3D-esityksiä. Yleissuunnitteluvaiheessa ei ole tarkoituksen mukaista sitoa mallia täysin väylän geometriaan. Suunnitteluvaiheen tarkkuudeksi riittää usein, että sillan geometria on tukilinjojen kohdalla väylägeometriassa kiinni. 2.4 Siltasuunnitelma Sillan tietomalli on sisältövaatimuksiltaan laajempi kuin yleissuunnitteluvaiheessa. Siltasuunnitelma vaiheessa mallinnetaan hankkeen kaikki sillat vaatimusten mukaisesti. Yleissuunnitteluvaiheen vaatimusten lisäksi mallinnetaan alus- ja päällysrakenne kokonaisuudessaan. Varusteet ja laitteet mallinnetaan tarkoituksenmukaisilta osiltaan. Raudoituksia ei mallinneta, vaan ilmoitetaan mallissa osien määrätietoina. Pieniä detaljeja ei ole tarpeen mallintaa, esim. poikkiristikoiden liitokset. Lähtötietomallia tarkennetaan esimerkiksi tarkoituksenmukaisessa laajuudessa esitettävillä maaperätiedoilla sekä väylän pintarakenne- ja rakennekerrostiedoilla ja tiedoilla kaivurajoista.

10 Liikenneviraston ohjeita X/ Kuva 2. Tiesuunnitelmavaiheen yhdistelmämalli. (Laitaatsalmi, Ramboll) Tässä vaiheessa laaditaan jokaisesta siltapaikasta oma liitteen 1 mukainen tietomalliselostus. Numerointi- ja nimeämiskäytäntö tulee olla hankkeen sisällä yhtenevät kaikissa silloissa. Siltasuunnitelman laatiminen on väylähankkeen tie-, rata-, katusuunnitelman laatimiseen ja vesistösiltojen vesilainmukaiseen käsittelyyn liittyvä suunnitteluvaihe. Sillan rakentamiselle haetaan tässä vaiheessa tarvittavat luvat. Perinteisesti suunnittelun tässä vaiheessa tuotetaan pääpiirustus jossa esitetään sillan ulkonäkö, rakenteet, päämitat ja sovittaminen ympäristöön ja tie-, katu- tai ratasuunnitelmaan. Sillan tietomallin sisältövaatimukset noudattelevat tässä vaiheessa perinteisen pääpiirustuksen sisältövaatimuksia. Siltasuunnitelmatason suunnitelmia on käytetty perinteisesti myös kokonaisvastuu-urakoinnissa urakkatarjousten perusteena, jolloin rakennesuunnitelmien laatiminen on sisältynyt urakkaan. Tämä on mahdollista myös mallintamalla tapahtuvassa suunnittelussa. Tarjouspyyntöaineistossa voi olla mukana malli, jota urakoitsija täydentää. 2.5 Rakennussuunnitelma Rakennussuunnitelmavaiheessa tehdään siltapaikan malli ja malliselostus hankekohtaisesti mahdollisesti sovittavin poikkeuksin. Silta mallinnetaan kokonaisuudessaan varusteineen, laitteineen, raudoituksineen, maaperätietoineen ja detaljeineen. Rakennussuunnitelman edellytetään sisältävän sillan lähiympäristön lähtötietomallin. Tarkemmat ohjeet rakenneosien mallintamisesta ovat luvussa 3. Sillan rakennussuunnittelussa hyväksytyn siltasuunnitelman pohjalta laaditaan sillan rakennussuunnitelma, jonka mukaan rakennustyö voidaan toteuttaa. Siinä otetaan huomioon siltasuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ja hyväksytyt liikennetekniset mitat ja mahdolliset muut muutokset. Lopullisessa rakennussuunnitelmassa esitetään rakenteet sellaisina, kuin ne toteutetaan.

11 14 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Kuva 3. Päädyn näkymä rakennussuunnitelmavaiheen mallista. (Vantaanjoen silta, Destia) Kuva 4. Jänneputkien sijoittelua päädyn raudoituksiin. (Vantaanjoen silta, Destia) 2.6 Korjaussuunnitelma Siltoihin tehdään monentasoisia korjauksia. Korjaushankkeen mallintaminen tulee sopia hankekohtaisesti huomioiden mm. korjauksen tyyppi, saatavissa olevat lähtötiedot sekä mallista saatava hyöty. Korjaushankkeisiin liittyy yleensä runsaasti piilossa olevaa suunnittelun kannalta merkittävää tietoa kuten maanalaiset rakenteet ja raudoitus. Mikäli lähtötiedot ovat merkittävästi puutteelliset, ei kohdetta ole järkevää suunnitella mallintamalla. Myös korjaushankkeen laajuus vaikuttaa suunnittelutavan valintaan. Pienimuotoisempia sillan peruskorjauksia ei tällä hetkellä ole järkevää mallintaa vaan mallintamalla tehtävä suunnittelu tulee kohdistaa mittavia korjaustoimenpiteitä kuten rakenteiden levennystä tai päällysrakenteen uusimista edellyttäviin kohteisiin. Mallintamalla suoritettavassa korjaussuunnittelussa kohteesta tehdään sillan tietomalli ja malliselostus. Silta mallinnetaan kokonaisuudessaan sisältäen vanhat ja uudet rakenteet, varusteet, laitteet, ympäröivä maasto, rakenteisiin tulevat uudet raudoitukset sekä vanhan rakenteen raudoitukset, jotka liittyvät uusiin rakenteisiin. Mikäli korjaushankkeessa suoritetaan pohjatutkimuksia esimerkiksi rakenteen muuttuvan kuormitustason vuoksi, myös maaperätiedot sisällytetään malliin. Tarkemmat ohjeet rakenneosien mallintamisesta ovat luvussa 3.

12 Liikenneviraston ohjeita X/ Toteutumamalli sisältö Sillan toteumamallina voidaan pitää suunnittelussa tulevaa tuotemallia niin pitkälle kuin se on toleranssien sisällä. Vaihtoehtoisesti toteumamalli voidaan tehdä kokonaan uusiksi mittaamalla/ keilaamalla. Toteutuksen aikana tehtävät muutokset päivitetään toteumamalliin. Toteutumamallin tuottamisesta vastaa urakoitsija ja se luovutetaan tilaajalle laatudokumenttien mukana. Toteutumamalli tulee luovuttaa ns. natiiviformaatissa ja IFC-formaatissa. Pistepilvimäistä luovutustapaa ei sallita. Objektit tulee olla mallinnettuna kohdan 3.1 mukaisesti. Toteutumamallia voidaan verrata suunniteltuun tuotemalliin ja näin saada käsitys poikkeamista, niiden suuruuksista ja mahdollisista toleranssiylityksistä. Toteutumamalli voidaan mitata laserkeilaamalla kolmiulotteisesti silta ja siltapaikan geometria riittävällä pistetiheydellä ja mittaustarkkuudella hankkeen koordinaatistojärjestelmässä ja metriä mittayksikkönä käyttäen. Takymetria voidaan käyttää toteutumamallin mittaustekniikkana. Muita toteutumamallia tarkentavia ja tietosisältöä lisääviä mittaustekniikoita voidaan harkinnan mukaan käyttää kuten valokuvausta, GPR (Ground Penetrating Radar) ja lämpökamera. Toteutumamallia voidaan käyttää sillan ylläpidon ja tulevaisuuden korjauksien yhtenä lähtötietona.

13 16 Liikenneviraston ohjeita X/ Sillan inframalli/ yhdistelmämalli Yhdistelmämallissa sillan tuotemalli yhdistetään lähtötietomallin ja muiden tekniikkalajien suunnitelmiin. Toimijoiden tulee toimittaa tilaajalle mahdollisuus tarkastella yhdistelmämallia hankekohtaisesti sovituin määräajoin. Ellei toisin sovita toimija tuottaa yhdistelmämallin tilaajan tarkasteltavaksi suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Kuva 5. Sillan tuotemalli yhdistelty muiden tekniikkalajien - ja lähtötietomallin kanssa. (Laitaatsalmi, Ramboll) Sillan tuotemalli Liittyvät tekniikkalajit Väylämallit Yhdistelmämalli Lähtötietomalli Kuva 6. Periaatekaavio siltapaikan yhdistelmämallin muodostamisesta.

14 Liikenneviraston ohjeita X/ Tuotemallin rakenne ja sisältö 3.1 Mallintamisen läpivienti Tässä luvussa on kuvattu rakennesuunnittelussa tuotettavan tuotemallin rakenne ja sisältö. Tarjousvaiheessa tulee osapuolien sopia suunnitteluvaiheet huomioiden mallin sisällöstä ja hankkeen muille osapuolille toimitettavan aineiston sisällöstä. Tässä huomioidaan mm. käytettävissä olevat lähtötiedot, hankkeen osapuolet ja niiden valmius käyttää tietomalleja. Tämän helpottamiseksi on laadittu taulukko hankekohtaisesti sovittavista asioista (liite 2). Tietomallin status mallinluovutushetkellä selostetaan malliselostuksessa, jota on kuvattu luvussa 3.3 sekä liitteen 1 esimerkissä. Yleisesti sillasta tehty tuotemalli sisältää sillan lähtötietomallin, siltapaikan suunnitellut väylät ja muiden tekniikkalajien suunnitelmat sekä sillan liittymisen väylän rakenteisiin (luiskat ja keilat), kuivatuksen, varusteet, immateriaalisen tiedon ja betoni-, puu-, sekä teräsrakenteet. 3.2 Tekniset ohjeet Rakenneosat ja niiden tarkkuus Rakenneosien mallintaminen ja mallinnustarkkuus Mallinnuksessa on käytettävä asianmukaisia ohjelmistokohtaisia objekteja niin, että kaikista mallinnetuista rakennusosista ja järjestelmistä voidaan tunnistaa niiden merkitys ja tyyppi. Käytettävät perusrakenneosat ovat seinä, laatta, palkki, pilari ja raudoitus. Nämä tulee mallintaa siten, että tietoa siirrettäessä rakenneosan sijainti, nimi, tyyppi, ja geometria siirtyvät rakennusosan mukana. Raudoitus tulee mallintaa taivutustyypeittäin, katkoksineen ja jatkospituuksineen malliin. Jotta tieto siirtyisi asianmukaisesti formaattien välillä (natiivi IFC), rakenneosat tulee luoda niiden suunnitteluun tarkoitetuilla työkaluilla (esim. antura tehdään anturatyökalulla). Mikäli näiden työkalujen ominaisuudet eivät riitä rakenteiden mallintamiseen, tarvittavat rakenneosat tulee luoda käyttäen tarkoituksenmukaisia työkaluja. Hankekohtaisesti tulee huomioida toimijaosapuolten valmiudet mallipohjaisen tiedon hyödyntämiseen. Esimerkiksi raudoitteet voidaan tilata ja toimittaa lähettämällä malli suoraan raudoitetehtaalle, jolloin raudoitelistan laatimisen vaatimuksista voidaan luopua. Materiaalitieto Mallin osien ja kiinnitystarvikkeiden tulee sisältää oleelliset tiedot materiaaleista. Joita ovat betonin osalta lujuus, pakkasenkestävyys, rasitusluokat sekä kiinnitystarvikkeiden, teräs- ja puuosien laatu ja pintakäsittely. Mallinnustarkkuus Rakennussuunnitteluvaiheessa mallin tulee olla mittatarkka. Poikkeamat tästä tulee ilmoittaa malliselosteessa, joka toimitetaan mallin mukana.

15 18 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Kiinnitysosat Kiinnitysosista mallinnetaan pultit ja hitsit. Varusteiden kiinnityslaitteet tulee mallintaa. Tehtäessä erillinen toteutusmalli (konepajamalli), sillan tuotemalliin ei tarvitse mallintaa kiinnitysosia. Ks. kohta Toteutusmalli Varusteet ja laitteet Mallin varustelut kuten kaivot, laakerit ja kaiderakenteet tulee mallintaa siten, että niiden sijainti, geometria ja tyyppi selviävät mallista Immateriaalisen tiedon mallintaminen Sillan suunnitteluun liittyvä immateriaalinen tieto tulee mallintaa seuraavilta osin. Jos käytettävä ohjelmisto ei tue aineettoman tiedon mallintamista, niin immateriaalinen tieto mallinnetaan "nollapaino" objekteina. Kunkin käytetyn objektin muoto, mitat, numerointi ja nimeäminen tulee ilmoittaa tietomalliselostuksessa. Pääpisteet Pääpisteet mallinnetaan teoreettisen tukilinjan ja reunapalkin todellisen sisäreunan leikkauspisteeseen, reunapalkin yläreunan korkoon. Tarvittaessa malliin voidaan lisätä sijaintitietoa samankaltaisilla objekteilla. Näitä voivat siipimuurien päiden sijainti ja geometrian taitepisteiden sijainti. Hyödyllinen leveys HL mallinnetaan siltaan ns. mittaviivana johon on liitetty tuotevaatimusten mukainen mitta. HL voidaan mallintaa myös objektina kaiteiden väliin jolloin objektin pituuden itseisarvo on vaadittu hyödyllinen leveys. Aukkovaatimukset, ATU Aukkovaatimukset, vaadittu jännemitta ja ATU mallinnetaan objekteina jotka rajaavat kriittisimmässä kohdassa vaaditut tilan. Sillan geometria linjat, Väylien tasausviivat Sillan määräävät geometrialinjat ja väylien tasausviivat mallinnetaan viivamaisilla objekteilla tasapaaluittain. Lisäksi tasakymmen tai tasakaksikymmen paalut mallinnetaan erillisellä objektilla jonka attribuuteissa on määritelty ko. pisteen sijaintitieto (paalulukema, kilometrilukema). Tukilinjat Tukilinjat mallinnetaan niiden mallintamiseen tarkoitetulla objektilla tai muulla vastaavalla objektilla. Mallinnuskorko alusrakenteen alapuolella, kaikki tukilinjat mallinnetaan samaan korkoon Toteumamalli Suunnittelumalli päivitetään muutosten osalta. Muutoin toteumamalli on suunnitteluvaiheessa tuotettu malli Toteutusmalli Suunnittelussa ja rakennusvaiheessa tehtävät toteutusmallit voidaan liittää referenssinä lopulliseen yhdistelmämalliin. Korvattaessa esim. kiinnitysosien mallintamista erillisellä toteutusmallilla (konepajamalli) tulee malli liittää osaksi sillan tuotemallia. Konepajamallin laatimisessa tulee noudattaa tarkkuutta ennakkokohotusten laatimisessa. Esimerkiksi pystyjäykistelevyt tulee mallintaa siten että ne ovat sillan lopullisessa muodossa pystysuorassa.

16 Liikenneviraston ohjeita X/ Mallinnettaessa telineitä, liikenneturvallisuuden kannalta vaadittu aukotus voidaan hyväksyttää Liikennevirastossa mallin avulla. Erillisiä piirustuksia ei vaadita Osien numerointi ja nimeäminen Ohjelmistosta riippumatta osien numeroinnin päätasona käytetään ohjeen Sillan määrälaskenta TIEH v-07 mukaista sijaintikoodia: 000 Koko silta 100 Maatuki Maatuki 2 110/210 Kehän peruslaatat Välituet 400 Päällysrakenne 500 -kaariosa 600 Varusteet ja laitteet 900 Muut siltapaikan rakennusosat Immateriaalinen tieto ja referenssimallit jotka eivät sovi määrälaskentaohjeen mukaiseen sijaintikoodistoon; sijaintikoodina käytetään: 1000 Muu mallinnusteknillinen tieto Muutoin käytettävä rakenneosien nimeämisessä ja numeroinnissa tulee noudattaa hankekohtaisesti sovittavaa numerointiohjetta. Käytettävä mallin nimeämis- ja numerointi tulee toimittaa mallin mukana muille osapuolille. Numerointi- ja nimeäminen tulee tehdä liitteen 1. esimerkin mukaista tarkkuutta noudattaen. Tietomalliselostuksessa kirjataan käytetty nimeämis- ja numerointiohje niin tarkasti, että mallin hyödyntäjät voivat suoraan sen avulla hakea haluttua tietoa mallista. Ohjelmistokohtaiset menettelyt sijaintikoodiston käyttämiseen: Tekla Structures Phase Revit Structures Solidworks Microstation Koordinaatistot ja mittayksiköt Siltapaikan mallin tulee sijaita hankkeen virallisessa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä; käytettävä mittayksikkö on metri. Mallinnusteknillisistä syistä siltapaikan mallille voidaan määritellä paikalliskoordinaatisto. Paikalliskoordinaatiston tulee olla kuitenkin kauttaaltaan koordinaatiston positiivisella neljänneksellä, koordinaatiston kääntämistä ei sallita. Mikäli käytettävä ohjelmisto ei mahdollista mallinnusta todelliseen koordinaatistoon, tulee siirtymiseen tarvittava koordinaatistomuunnos ja mittayksikkömuunnos ilmoittaa malliselostuksessa. Tämä koskee myös mallin korkeusasemaa. Tällöin käytettävä koordinaatisto ja tarvittavat koordinaatistomuunnokset ilmoitetaan lähtötietona hankekohtaisesti ja tieto tulee ilmoittaa tietomalliselostuksessa. Tuotemallista tuotettavat piirustukset ja mittaustiedot toimitetaan koordinaatistossa käyttäen metriä mittayksikkönä. Teräsosien konepajakuvat toimitetaan käyttäen millimetriä mittayksikkönä.

17 20 Liikenneviraston ohjeita X/ Muita yksityiskohtia Vedeneristykset ja pintarakenteet tulee mallintaa mikäli käytettävä ohjelmisto sen mahdollistaa. Ne voidaan esittää rakennussuunnitelmaselostus 2D-detaljeina jolloin malliin ja siitä tuotettaviin piirustuksiin tehdään viittaus tai linkit. Routaeristykset, massanvaihdot, kevytsorakevennykset, siirtymäkiilat ja muut siltaan liittyvät geotekniset rakenteet tai vahvistustoimenpiteet tulee mallintaa. Tuotemalli mallinnetaan ns. lopputilanteen mukaiseen geometriaan, jossa kaikki mittatiedot ja esimerkiksi laakeriennakot perustuvat +10 ºC lämpötilaan. Näin valmiiden rakenteiden mitat voidaan tarkistaa tuotemallia vertailukohtana käyttäen. Erilaiset rakenneosien valmistukseen ja sillan rakentamistöiden ohjaukseen tarvittavat esikohotukset ja muut ennakoinnit ovat tuotemallista poikkeavia toteutusmalleja. Esikohotukset voidaan myös esittää rakennussuunnitelmaselostuksessa. Sillasta tehty tietomalli sisältää yhden siltapaikan, ellei toisin sovita. Ohjetta laadittaessa yleinen käytäntö on, että väylämallien mittayksikkönä on metri ja siltamallien mittayksikkönä on millimetri. Yhdistettäessä siltamallia väylämalliin tulee käytettävä mittayksikkö sopia huomioiden eri ohjelmistojen erilaiset mittakaavat ja tiedostojen siirtoominaisuudet. Yhdistetystä mallista tulee myös tarkkaan ilmetä, mikä osa pengertä kuuluu siltaan ja mikä väylärakenteisiin Korjaussuunnitelman erityispiirteet Korjaussuunnitelman osalta mallintaminen suoritetaan noudattaen kaikkia luvun 3.2 teknisiä ohjeita täydennettynä seuraavilla erityispiirteillä: olemassa olevat rakenteet, joita ei poisteta, mallinnetaan tarkkuudella joka vastaa uusittavan/korjattavan osan toteutuksen aikaisia vaatimuksia purettavat rakenteet mallinnetaan omalle tasolleen, mikäli käytettävä ohjelmisto sen mahdollistaa vanhasta rakenteesta uuteen rakenteeseen toimiviksi jäävät teräkset mallinnetaan tartuntaterästen reiät mallinnetaan todellisen kokoisina vanhaan rakenteeseen arvioidut purkurajat mallinnetaan mikäli tiesillan tasaus muuttuu vanhaan nähden, eikä kohteeseen liity väyläsuunnittelua, esitetään mallissa tasauksen sovitus olemassa olevaan tien tasaukseen korjaushankkeeseen liittyvät tiekaiteet ja muut siltapaikan rakennusosat mallinnetaan sillä tarkkuudella, että niiden sijainti ja tyyppi selviävät mallista. Korjauskohteiden vanhoihin säilytettäviin rakenneosiin liittyy yleensä erilaisia pienimuotoisempia korjaustoimenpiteitä kuten esimerkiksi laastipaikkauksia, pintakäsittelyjä ja halkeamien injektointia. Edellä mainittujen pienimuotoisten korjausten esittäminen tietomallissa ei ole tällä hetkellä välttämätöntä, mutta ne tulee esittää sillan korjauspiirustuksessa. 3.3 Malliselostus Malliselostus on kuvaus tuotemallin tilanteesta mallin luovutushetkellä. Malliselostukseen tulee kirjata mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa ja muut esim. havaituista ohjelmiston asettamista ongelmista mallin sisällölle ja siitä mahdollisesti tehtäville siirtotiedostoille. Tietomallien osien oikeellisuudesta eli status -tieto tulee selvittää malliselosteessa, mikäli mallia täydennetään vaiheittain. Malliselostus lähetetään mallin yhteydessä ja myös arkistoidaan tietomallin mukana. Esimerkki malliselostuksesta on ohjeen liitteenä.

18 Liikenneviraston ohjeita X/ Tietomalliselosteesta tulee selvitä: kohde mallin sisältö käytetty ohjelmisto ja sen versio ja tiedostomuoto koordinaatisto ja korkeusjärjestelmä kuvaus osien nimeämisestä ja numeroinnista mahdolliset puutteet ja keskeneräisyydet mallissa suhteessa kyseisen vaiheen vaatimuksiin eli osien status-tieto mahdollisen väylägeometrian ja muiden liittyvien rakenteiden tarkkuus tietomallissa mallin tarkastuksen tilanne mm. raudoitteiden törmäys-tarkastuksen tilanne (Status) tuotemallin laadunvarmistus mallin tarkastus- ja hyväksymistiedot (Liikenneviraston hankkeessa Liikenneviraston hyväksyntä) muut huomioitavat asiat 3.4 Tuotemallin laadunvarmistus Tuotemallin laadunvarmistuksen tavoitteena on suunnitelmien laadun parantaminen ja osapuolien välisen tiedonsiirron parantaminen ja sitä kautta suunnittelu-, rakentamis-, hoito- ja ylläpitoprosessien tehostaminen koko sillan elinkaaren ajan. Laadunvarmistuksella tässä kohtaa tarkoitetaan mallin sisällön oikeellisuuden laadunvarmistusta ja siitä mahdollisesti tuotettavan siirtotiedostojen laadunvarmistusta. Mallista tuotettavat suunnitteludokumentit tarkistetaan suunnittelijan oman laadunvarmistusprosessin mukaisesti. Suunnittelijan tulee tarkistaa että mallin sisältö on hankkeen eri vaiheissa sovitun mukainen ja siitä mahdollisesti tuotettavat siirtotiedostot ovat oikein. Poikkeamat tästä tulee ilmoittaa malliselostuslomakkeessa joka toimitetaan mallin mukana. Suunnittelija todentaa sisäisen mallin tarkastuksensa laatimalla tarkastuksesta dokumentin, joka toimitetaan viranomaistarkastukseen toimitettavan materiaalin mukana. Mallin tarkistusmenetelminä voidaan käyttää visuaalista tarkistusta ja käytettävän ohjelmiston mahdollisesti sisältämää ns. törmäystarkastelutoimintoa. Päällekkäiset rakenteet on usein helppo havaita mallin huolellisella visuaalisella tarkistamisella. Mallista tehtävillä erilaisia raporteilla voidaan myös tarkistaa mm. osien määrä, ominaisuudet sekä numerointi ja nimeäminen. Suunnittelija voi käyttää tarkistuksessa ohjelmiston omia apuvälineitä ja korjaukset tulee tehdä alkuperäismalliin. Erityisesti mallin tarkastelussa tulee kiinnittää huomioita raudoitteiden törmäystarkastukseen kohdissa joissa raudoitteiden oikea sijoitus on tärkeää, kuten esimerkiksi tukien ja pilarien liittymäkohdat kanteen.

19 22 Liikenneviraston ohjeita X/ Suunnitelma- ja tarkastusasiakirjojen tuottaminen 4.1 Suunnitelma-asiakirjojen tuottaminen Tuotemalli on ensisijainen ja sitova suunnitelmadokumentti. Kaikki mahdolliset mallin epätarkkuudet tai poikkeamat tulee olla kuvattu malliselostuksessa. Tuotemallista tuotettavat piirustukset sovitaan hankekohtaisesti ja niiden sisältö tulee olla tilaajan esittämien vaatimusten mukainen, esim. Liikenneviraston ohjetta Siltojen suunnitelmat TIEL *) soveltaen. Liitteessä 3 on esimerkki mallintamista tukevasta rakennussuunnitelmavaiheen asiakirjoista. *) Julkaisu päivitetään vastaamaan tietomallintamisen tarpeita vuosien aikana. Tavoitteena on, että siltamallit ja niiden sisältämä tieto ovat käytettävissä hankkeen kaikilla osapuolilla. Tarkka malli vähentää vaatimuksia piirustuksien sisällöstä. Tulevaisuudessakin piirustuksia voidaan tarvita, mutta nykyistä vähemmän, ja niiden sisältö ja jaottelut tulevat muuttumaan. Mallipohjaisessa suunnittelussa on usein helpompi esimerkiksi tehdä samasta asiasta useampi piirustus kuin että kaikki asiat esitetään yhdessä piirustuksessa. Mallintamisen alkuvaiheessa ohjelmistot asettavat rajoituksia mallien sisällölle ja piirustuksien esitystavoille. Nykyisin käytössä olevat esitystavat eivät ole mahdollisia tai tarkoituksenmukaisia. Tavoitteena on hyödyntää tuotettua mallia mahdollisimman paljon ilman tarpeettomia piirustuksia.

20 Liikenneviraston ohjeita X/ Viranomaistarkastukseen toimitettavan aineiston sisältö Viranomaistarkastukseen toimitetaan suunnittelukohteesta yhdistelmämalli natiivi- ja IFCmuodoissa, sekä tarvittaessa hankekohtaisesti erikseen sovittavat, mallista tuotettavat piirustukset. Suunnitelmien hyväksyntä tehdään tuotemallin ja piirustusten pohjalta. Mallipohjaisten suunnitelmien tarkastukseen liittyen on saatavilla erillisiä ohjelmia mallin katseluun ja esimerkiksi kommunikointiin suunnittelijan ja tarkastajan välillä. Suunnitelman tarkastaja voi tehdä merkintänsä suoraan malliin, jolloin suunnittelija voi antaa niihin vastineensa ja tehdä tarvittavat korjaukset ja täydennykset. Tämäntyyppiset ohjelmat voivat mahdollistaa myös muun aineiston linkittämisen mallin osille, kuten esim. laskelmat pdf-tiedostoina. Tällöin muut oleelliset tiedot sillasta havainnollisen 3D-mallin lisäksi ovat nopeasti löydettävissä. Tavoitteena on suorittaa siltasuunnitelmien tarkastus ja hyväksyminen tulevaisuudessa pelkän mallin avulla. Kun tähän siirrytään, tulee suunnittelijan oman tarkastuksen ja laadunvarmistuksen merkitys korostumaan entisestään (ks. luku 3.5). 4.3 Suunnitelmien arkistointivaatimusten täyttäminen Arkistointia varten tuotetaan piirustukset arkistonmuodostus suunnitelman mukaisesti. Piirustusten muotoa sovelletaan kohdan 4.1 ja liitteen 3 esimerkkipiirustusten mukaan. Tietomallipohjainen suunnitelmien sähköinen arkistointi etenee. Arvioidaan vuoteen 2016 mennessä voidaan arkistoida pelkästään sähköistä aineistoa. Arkistointiin käytettävä formaatti määritellään myöhemmin. Tietomalliohjetta päivitetään hankkeen edetessä.

21 24 Liikenneviraston ohjeita X/ Tietomallin luovutus 5.1 Luovutus - tekijänoikeusasiat Siltojen ja muiden taitorakenteiden hankkeissa osapuolia voi jo suunnitteluvaiheessa olla useita. Tietomallin tehokas hyödyntäminen läpi hankkeen edellyttää että malli on kaikkien käytettävissä. Tietomallin luovutuksesta muiden osapuolien käyttöön sovitaan suunnittelusopimuksessa. Sillasta tehty tietomalli mukaan lukien malliselostus tulee luovuttaa suunnittelusopimuksen mukaisesti hankekohtaisesti sovitussa formaatissa muiden osapuolien käyttöön. Formaatteina voi olla käytetyn ohjelmiston ns. natiiviformaatti tai tästä saatavat formaatit kuten esim. 3D DWG, LandXML ja IFC. Luovutettavan mallin formaatit tulee kirjata mallin luovutussopimuksessa. Alkuperäisessä muodossa toimitettavan mallin yhteydessä on luovutettava kaikki siinä käytetyt kirjastot niin että kaikki oleellinen suunnittelutieto säilyy, siirtyy ja on siirrettävissä eteenpäin mallin mukana. Näitä ovat esimerkiksi mallissa käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot. Mikäli liitoskirjastoja ei luovuteta, tulee varmistua että liitoksilla luodut objektit ja niiden attribuuttitiedot siirtyvät oikein mallin mukana. Suositus on, ettei suunnittelussa käytetä mitään sellaisia komponentteja tai kirjastoja joita ei voitaisi alkuperäisessä muodossaan luovuttaa eteenpäin mallin mukana. Suunnittelusopimuksessa tai erillisessä tietomallin luovutussopimuksessa määritetään käytettävät tiedostoformaatit, mallin käyttötarkoitus sekä käyttö- ja tekijänoikeudet. Lähtökohtana on, että tietomallin käyttöoikeus luovutetaan käytettäväksi ja hyödynnettäväksi suunnittelusopimuksessa määritetyssä kohteessa, mutta tekijänoikeus jää tietomallin laatijalle. Tyyppisuunnitelmien osalta suunnittelusopimukseen sisällytetään laajemmat käyttö- ja hyödyntämisoikeudet. Hankkeen päättyessä arkistointia varten luovutetaan tuotemalli tilaajalle natiivi- (alkuperäis- ) ja IFC-formaatissa. Toteutumamalli luovutetaan natiivi-, IFC-, DWG- tai DXF-muodossa.

22 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Liite 1 / x (x) Malliselostusesimerkki Malliselostus luovutetaan aina mallin yhteydessä, ja siinä on kuvattu mallin sisältö. Tuotemalliselostus Projekti VT6 Parantaminen nelikaistaiseksi tieksi välillä Ahvenlampi- Mansikkala: S213 Suunnitteluvaihe Laatija Jarkko Savolainen Ohjelmistoversio Tekla Structures 15.0 Service Release 3 Formaatti Tekla Tiedoston nimi 213_tsmalli.db1 Suunnitteluvaihe Rakennussuunnittelu Kohde Jänhiälän risteyssilta Sillan rakentaminen liittyy Vt 6 parantamiseen nelikaistaiseksi tieksi välillä Ahvenlampi - Mansikkala. Siltapaikka sijaitsee Joutsenossa Vt 6:n paalulla n jossa paikallistie ja kevyen liikenteen väylä P203 alittaa Vt 6:n. Silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta, jonka päämitat ovat Jm: (2,5) + 14,0 + 21,0 + (2,5) m Hl: 13,5 m + 13,5 m Vinous: 0,0 gon Kokonaispituus 47,2 m Ylimenevän tien linjaus siltapaikalla on kaareva R=1400. Pystygeometriassa on länsipuolella kupera taite (S=15000) ja sen jälkeen 0,005 kaltevuudessa Imatralle päin laskeva suora osuus. Molempien ajoratojen poikkikaltevuus on vakio 0,03. Mallin sisältö Tietomalli sisältää sekä pohjoisen että eteläisen sillan valettavat betoniosat sekä raudoitukset lukuun ottamatta työteräksiä. Varusteista on mallinnettu kaiteet, panoskoukut ja putket, pintavesi- ja tippuputket, kanavoinnit, varausputket, kontaktitapit sekä kaapelihyllyt. Koordinaatisto Tietomallin paikallisen koordinaatiston origo on pisteessä X= ;Y= (KKJ4). Mallissa akseleita ei ole käännetty, jolloin pohjoissuunta on mallin paikallisen koordinaatiston Y-akselin positiivinen suunta. Malli on N60-korkeusjärjestelmässä. Numerointi Mallin organisoinnissa on käytetty alla listattua numerointia.

23 Liite 1 / x Liikenneviraston ohjeita x/2013 Muuta huomioitavaa Sillan rakenneosien, raudoitusten ja varusteiden ryhmittelynumerointi (Class): Rakenneosat Varusteet ja laitteet Raudoitus Anturat 302 Pilarit 304 Kansi 370 Päätypalkit 371 Siipimuurit 372 Tippuputket 401 Pintavesiputket 400 Kanavointi 402 Kaiteet 405 Panoskoukut 403 Panosputket 404 Kontaktitapit 490 Sähköhylly 406 Varausputket 407 Kannen yläpinnan poikittaiset 540 Kannen yläpinnan pitkittäiset 541 Kannen alapinnan pitkittäiset 542 Kannen alapinnan poikittaiset 543 Kannen haat 544 Reunapalkin haat 545 Reunapalkin pitkittäiset 546 Peruslaatat 520 Pilarit 530 Päätypalkin pysty 550 Päätypalkin vaaka 551 Siipimuurien pysty 555 Siipimuurien vaaka 556

24 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Liite 2 / x (x) Hankekohtaisesti sovittavat asiat 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT Hanke: Suunnitteluvaihe: Silta / Siltapaikat: Suunnittelutoimenpide: Laatija Aika Hankkeen osapuolet Tehtävä Käytettävä ohjelmisto 2. HANKKEEN LÄHTÖTIETO Käytettävissä olevat lähtötiedot Tässä esitetään mallintamisessa tarvittavat ja käytettävät lähtötiedot 3D-aineisto maastomalli väylämalli laserkeilailuaineisto nykyinen suunnitelma-aineisto pohjaolosuhteet arkkitehti suunnitelmat LVIS On Ei Tiedostoformaatti Kuka toimittaa 2D-aineisto Kartta-aineisto Johdot ja kaapelit Osien numerointi ja luokitus, käytettävä ohje: Käytettävä koordinaatisto: Käytettävä korkeusjärjestelmä: Poiketaanko työmaakoordinaatistosta Kuvaus poikkeamasta Kyllä / Ei

25 Liite 2 / x Liikenneviraston ohjeita x/ TIETOMALLIN SISÄLTÖ Sillan tietomallin sisältö Taulukkoon lisätään rakenneosia tarvittaessa kohteen mukaisesti. Rakenneosa Suunnitteluvaiheen sisältö Huom! Päällysrakenteet pintarakenteet eristys päällysrakenne, betoni /teräs / puurakenteet teräs- / puurakenteiden liitokset betonielementit verhoukset Perustukset ja alusrakenteet paalut routaeristykset peruslaatat tukirakenteet, väli- ja maatuet (päätytuet) kosteuseristykset verhoukset Liittyvät rakenteet (penkereet, väylät) luiskat, keilat ja niiden verhoukset pengerlaatat tukimuurit kuivatus Varusteet ja laitteet liikuntasaumalaitteet laakerit siirtymälaatat kontaktitapit panosputket maadoitus valaistus kaapeli-/ putkihyllyt tartunnat (vemot yms.) Kaiteet, johteet ja kosketussuojaseinät

26 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Liite 2 / x (x) sillankaide siirtymäkaide tiekaide kosketussuojarakenteet kolhaisusuojat ja törmäyssuojat Kuivatuslaitteet tippuvesiputket paineentasausputket pintavesiputket ja salaojat syöksytorvet Raudoitukset Tässä tarkennetaan raudoituksien mallinnustarkkuus suunnitteluvaiheen mukaisesti - rakenneosien määrätietona - yksityiskohtaisesti mallinnettuna Jännepunokset, -putkiset, ja varusteet Tässä tarkennetaan raudoituksien mallinnustarkkuus suunnitteluvaiheen mukaisesti - rakenneosien määrätietona - yksityiskohtaisesti mallinnettuna Muut hankekohtaiset yksityiskohdat Tässä voidaan antaa harvemmin käytettyjen varusteiden yms. mallinnusmäärityksiä. (Nostettavat/ käännettävät sillat, vinoköysi/ riippusiltojen varustuksia ja laitteita.) Mahdolliset ei-mallinnettavat rakenneosat Tässä listataan mahdolliset rakenneosat joita ei mallinneta

27 Liite 2 / x Liikenneviraston ohjeita x/ MALLISTA TUOTETTAVA AINEISTO Mallista tuotettava lisäaineisto ja erikoistehtävät Kuvaa tässä mahdolliset suunnittelun erityisvaatimukset liittyen raportointiin, inventointi/määrälaskentaan, ajankäyttöselvityksien tekemiseen, virallisiin/käyttäjä/työmaa- ym. tilaajan kokouksiin jne. esim. muotit ja telineet, rakentamisen/toteutuksen vaiheistukset yms Tehtävä Kuka tekee Huomioitavat asiat mallista tuotetuista dokumenteista Kuvaa tässä mahdolliset suunnittelun erityisvaatimukset esim. ei mallista generoidut piirustukset ja muut asiakirja 5. MALLIN LUOVUTUS Mallin luovutus Tässä esitettäviä asioita: mallin käyttötarkoitus, ohjelmistoversio ja formaatit, laadunvarmistus / tarkastus Mihin tarkoitukseen Suunnitteluvaihe (milloin) Missä muodossa 6. TOTEUTUMAMALLIN SISÄLTÖ As-Built aineisto Tässä esitetään toteutumamalliin vietävän tiedon sisältö ja tekijä Sillan kunnossapidon kannalta oleelliset tiedot tulee viedä malliin Sisältö Kuka tekee Siirretäänkö tarkemittaustulokset malliin?

28 Liikenneviraston ohjeita X/2013 Liite 4 / x (x) Hyödyntäminen rakentamisen ohjausmallina Sillan tuotemallia voidaan hyödyntää toteutusvaiheessa monin eri tavoin. 3D-mallin visualisuus helpottaa huomattavasti jo alkuvaiheessa kohteeseen tutustumista. Työnsuunnittelussa sillan osille voidaan syöttää aikataulutietoja ja tätä tietoa käyttäen rakentamista ja työnsuunnittelua voidaan visualisoida käyttäen ohjelmistojen 4D-ominaisuuksia. Tuotemallin osat sisältävät paljon erilaista tietoa, jota voidaan käyttää toteutusvaiheessa monin eri tavoin, esimerkiksi mallista voidaan tehdä aikataulu, määrä- ja raudoiteluetteloita. Paikalleen mittausvaiheessa mallin geometriatietoja voidaan siirtää suoraan mittalaitteille ja valmiista sillasta on mahdollista siirtää tarketietojen mittapisteitä suunnittelijan malliin. Suunnittelijan tekemään malliin on mahdollista täydentää telinerakenteet mallintamalla tai ns. referenssitiedostoina ja osille lisätä muita toteutusvaiheessa tarvittavia tietoja. Mallin avulla saadaan nopeasti määräluetteloita esim. urakkakyselyitä varten ja mallin avulla tapahtuva muutoksien viranomaishyväksyntä nopeuttaisi prosessia. Tuotemallin avulla havainnollistaminen tukee suunnittelijan ja projektinjohdon työtä ja parantaa kommunikaatiota suunnitteluryhmän ja projektiosapuolten välillä ja lisää vuorovaikutusta. Useimmista mallinnusohjelmista on mahdollista tuottaa siirto-tiedosto IFC- formaatissa. IFC- tiedostoja on mahdollista katsella useilla ilmaisilla katseluohjelmilla. IFC- formaatti ei vielä tällä hetkellä ole täysin valmis käytettäväksi siltojen tietomallien siirtämisessä, puutteita on mm. geometria- ja raudoitustiedon siirrossa. Tehokas tuotemallin hyödyntäminen edellyttää usein suunnitteluohjelmiston ns. natiivi-formaattia ja urakoitsija käyttöön tehtyä sovellusta suunnitteluohjelmasta.