RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO, TALONRAKENTAJA TALONRAKENTAJAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO, TALONRAKENTAJA TALONRAKENTAJAN KOULUTUSOHJELMA OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 9/2009

2 2 Rakennusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon valtakunnalliset perusteet on hyväksytty (14/011/99). Perusteita on muutettu (määräys 32/011/2005) ammattiosaamisen näyttöjä, arvioinnin oikaisua ja osaamisen tunnustamista koskevien säädösmuutosten johdosta. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulukohtaisen opetussuunnitelman, joka perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä on asettanut ammattiosaamisen toimikunnan, joka muodostuu opiskelijoiden, opettajien, koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajista. Toimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Koulukohtainen opetussuunnitelma tehdään yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Suunnitelmassa kuvataan, miten opiskelu järjestetään ja miten osaaminen arvioidaan. Opetussuunnitelma koostuu kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja koskevasta yhteisestä osasta ja kunkin tutkinnon tutkintokohtaisesta osasta, jossa määritetään, miten opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista. Opintojaksojen tavoitteissa konkretisoidaan opetussuunnitelman perusteiden osaamistavoitteet käytännön toiminnaksi ja opiskelijan tekemiseksi. Tässä koulutuskeskus Tavastian rakennusalan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ovat mukana rakennusalan ( TALONAKENTAJA, MAARAKENTAJA ) perustutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot ja eriytyvistä ammatillisista opinnoista ne, jotka koulutuskeskus Tavastiassa toteutetaan. Tämä opetussuunnitelma ei sisällä yhteisten opintojen soveltamista alakohtaiseksi ammatilliseksi osaamiseksi. Tutkinnon perusteissa on esitetty kiitettävän, hyvän ja tyydyttävän tason opintokokonaisuuksien keskeiset sisällöt ja niiden ammattitaitovaatimukset. Vaatimukset on tässä opetussuunnitelmassa purettu luettavampaan muotoon, jotta sitä voidaan käyttää opetuksen työkaluna. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVAVOITTEET Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä (L 630/98, 2 ). Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja ja tukea elinikäistä oppimista. (L 630/98, 5.) Ammatillinen peruskoulutus antaa laaja-alaiset valmiudet sekä erikoistuvaa osaamista, joiden turvin tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämää ja on ajantasaista. Opintoihin pakollisena kuuluva työssäoppiminen ja yrittäjyysopinnot edistävät työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Yhteistyössä työelämän kanssa suunniteltavat ja toteutettavat ammattiosaamisen näytöt antavat palautetta opiskelun työelämävastaavuudesta ja entisestään lisäävät vuorovaikutusta työelämän edustajien kanssa.

3 Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin (OPM:n päätös , 18/011/98) ja yliopistoihin (yliopistoasetus 115/98, 12 ). Jatko-opintovalmiuksien saavuttamiseksi opintoihin sisältyy pakollisia yhteisiä opintoja, jotka tukevat myös ammattitaidon kehittymistä. Näiden lisäksi opiskelija voi vahvistaa yleissivistävää osaamistaan joko oman tai toisen oppilaitoksen tarjoamilla valinnaisilla ja vapaasti valittavilla opinnoilla. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa rinnakkain ammatillinen ja ylioppilastutkinto. Valinnaisuus vaatii opintojen suunnittelua ja ohjausta. Koulutuksen järjestämisessä on huolehdittava riittävästä ja asiantuntevasta ohjauksesta sekä oppilaitosten välisestä yhteistyöstä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy vastuulliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tämän vuoksi opiskelijaa kannustetaan harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittymiseen tarjoamalla hänelle monipuolisia vapaasti valittavia opintoja. Oppilaitoksessa tapahtuvaan opiskeluun tulee liittyä myös yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/98, 9 ). Näin luodaan avoin ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin, joilla on elämässään vaikeuksia. Opiskelijan valmiudet huomioidaan myös työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Asioihin on tartuttava nopeasti ja kehitettävä oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä ja tukitoimia sekä kotien ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa tervettä itsetuntoa. Koulutuksessa edistetään demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 3 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN OSAAMINEN Kaikille aloille yhteinen osaaminen muodostuu sisällöllisistä painotuksista (= yhteiset painotukset), ydinosaamisesta ja yhteisten opintojen tuottamasta osaamisesta. Toimintaympäristön muutokset ja sisällölliset painotukset Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja tämä asettaa ammatillisen koulutuksen suunnitteluun monia haasteita. Väestö ikääntyy, muuttoliike ja ammatillinen liikkuvuus jatkuvat. Teknologian kehittyminen ja työn uusi organisoituminen muuttavat ammattirakenteita ja ammattitaitovaatimuksia. Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä, ja niitä on jatkuvasti ajantasaistettava. Koulutustarpeiden ennakoinnilla ja tulevaisuuteen suuntautuvalla opetuksella varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän tarpeita. Yhteiskunnassa ja työelämässä on meneillään muutoksia, jotka vaikuttavat kaikilla aloilla samalla tavalla ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja ammattitaitovaatimuksiin. Tällaisen monipuolisen osaamisen ja ammattisivistyksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Seuraavassa olevat yhteiset sisällölliset painotukset on otettava huomioon kaikilla aloilla ja kaikissa opinnoissa. Tällaisia ovat kansainvälistyminen, kestävä kehitys, teknologian sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys, yrittäjyys, laatu, palvelu- ja kuluttajaosaaminen sekä työsuojelu ja terveys.

4 4 Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen jatkuu ja tuo uusia vaikutteita työhön, ihmisten arkielämään ja kulttuuriin. Koulutuksen kansainvälistämisen tarkoituksena on turvata opiskelijoille sellainen ammattitaito ja valmiudet, että he tulevat toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittuvat kansainvälistyville työmarkkinoille. Kielitaito ja suvaitsevaisuus kuuluvat olennaisesti kansainvälistymisen valmiuksiin. Kestävän kehityksen ja ympäristötietoisuuden vaatimukset voimistuvat. Pyrkimyksenä on sellainen ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, että tulevilla sukupolvilla on hyvän elämän mahdollisuudet. Kestävästä kehityksestä on muodostumassa tuotannossa ja palveluissa laadun tunnus ja kilpailuvaltti. Terveellistä ja viihtyisää ympäristöä arvostetaan yhä enemmän. Koulutuksen tulee painottaa sellaista osaamista, joka edistää kestävää kehitystä kaikissa töissä ja elämän ratkaisuissa. Teknologian kehitys nopeutuu ja ammattitaitovaatimukset kasvavat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen muuttaa työtehtävien sisältöä, työn organisointia ja työpaikkojen luonnetta. Koulutuksen tavoitteena on nykyaikaisen tekniikan hallitsemisen ohella nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet omalla alalla sekä tietojen ja taitojen jatkuva kehittäminen ja monipuolinen hyödyntäminen. Työllistyminen ja ammatillinen liikkuvuus edellyttävät hyvää ja monipuolista ammattisivistystä, joustavaa asennoitumista sekä yrittäjyyttä. Tarkoituksena on, että opiskelijoista kehittyy oma-aloitteisia, tunnollisia ja luovia työyhteisön jäseniä sekä rohkeita, kekseliäitä ja työtään arvostavia työntekijöitä ja ammatinharjoittajia. Laatuun ja työn lopputulokseen kiinnitetään kaikkialla yhä enemmän huomiota. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Toiminnan on oltava asiakaslähtöistä niin, että siinä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet, asiakkaiden odotukset ja erilaiset palvelutilanteet. Myös kuluttajilla on oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta, jotka on tunnettava työssä ja kansalaisena. Palvelu- ja kuluttajaosaamista vaaditaan kaikkialla. Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen ammatilliseen toimintaan. Niillä on suuri merkitys ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ne edistävät ja ylläpitävät yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. On tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. YDINOSAAMINEN Ydinosaaminen on sellaista sisäistettyä osaamista, jonka turvin voi kehittyä ja menestyä ammatillisessa toiminnassa. Sillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen, elämänvalintoihin ja tunne-elämään. Ydinosaamisessa painottuvat oppimaan oppimisen taidot, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, kommunikatiiviset ja yhteistyötaidot sekä eettiset ja esteettiset taidot. Koulutuksen tehtävänä on vahvistaa tällaista osaamista opintojen kaikissa vaiheissa opinnoissa. Koulutuksen tehtävänä on vahvistaa tällaista osaamista opintojen kaikissa vaiheissa.

5 Oppimaan oppimisen taidot merkitsevät motivaatiota ja valmiutta kehittää itseään ja työtään läpi elämän. Oppimaan oppiminen on kykyä tiedostaa ja arvioida omaa oppimistaan. Se on taitoa hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. 5 Ongelmanratkaisutaidot mahdollistavat innovatiivisuuden ja luovuuden sekä kyvyn tehdä perusteltuja valintoja. Taidot merkitsevät nokkeluutta selvitä uusissa tilanteissa ja eteen tulevissa ongelmissa. Viestintätaidot ovat monipuolisia vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja, äidinkielen ja vieraiden kielten suullista ja kirjallista taitoa sekä kykyä käyttää tietotekniikkaa. Nämä taidot merkitsevät yksityis- ja työelämän viestintätilanteissa selviämistä ja mahdollisuutta toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kielitaito ja kyky käyttää nykyaikaista viestintätekniikkaa mahdollistaa työhön sijoittumisen kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyötaidot ovat yhä välttämättömiä kaikissa ammateissa ja työyhteisöissä. Yksityisja työelämässä edellytetään kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa, omien ja toisten tunteiden hyväksymistä, sopeutumiskykyä ja joustavuutta ihmissuhteissa. Emotionaalisten ja eettisten taitojen varassa opiskelijat kykenevät sitoutumaan työhönsä, toimimaan kansalaisina ja työssä vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä käsittelemään ja ratkaisemaan moraalisia ja eettisiä ongelmia. Lisäksi näihin taitoihin liittyy sisäistetty oman alan ammattietiikka. Myös kulttuuriin ja omaan persoonallisuuteen pohjautuvat kauneusarvot ja taito ottaa nämä huomioon työssä ja yksityiselämässä kuuluvat ydinosaamiseen. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Rakennusalan ammattilainen tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen että maarakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittaustöissä ja rakennustyömaan

6 laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa rakennusfysiikan perusteet, jotka tulevat entistä tärkeämmiksi korjausrakentamisen lisääntyessä. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä rakennusalan yrityksissä, rakennusalan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska rakennusala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä rakennusalalle. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. Rakennusalan ammatilainen osaa vastata asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista. Rakennusalalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisen rakentajan taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistuneempi osaaminen talonrakennuksesta, maarakennuksesta tai maarakennuskoneenkuljetuksesta. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan Talonrakennuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut talonrakentaja osaa tehdä talonrakennustyömaan perustusvaiheen töitä. Hän osaa tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan. Talonrakentaja osaa käyttää rakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, betonointiin, teräsrakentamiseen, korjausrakentamiseen, kivirakentamiseen, hirsirakentamiseen, mittaustöihin tai rakennusalan moniosaajaksi. 6 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Rakennusalan perustutkinto, 120 ov

7 7 Ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Perustustyöt, 15 ov 4.2 Talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja Runkovaiheen työt, 35 ov 4.3Maarakennuksen koulutusohjelma, maarakentaja Maarakennustyöt, 35 ov 4.4 Maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma, maarakennuskoneenkuljettaja Maarakennuskoneiden käyttö, 35 ov 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 40 ov Näyttötutkinnossa Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Perustustyöt 4.2 Talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja Runkovaiheen työt 4.3 Maarakennuksen osaamisala, maarakentaja Maarakennustyöt 4.4 Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, maarakennuskoneenkuljettaja Maarakennuskoneiden käyttö 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava neljä osaa

8 Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt, 10 ov Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov Muuraus, 10 ov Laatoitus, 10 ov Raudoitus- ja betonointi, 10 ov Rappaus, 10 ov Muottityöt, 10 ov Teräsrakentaminen, 10 ov Teräsohutlevyrakentaminen, 10 ov Hirsirakentaminen, 10 ov Korjausrakentaminen, 10 ov Telinerakentaminen, 10 ov Ikkunatyöt, 10 ov Vesirakentaminen, 10 ov Vedeneristys, 10 ov Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö, 10 ov Maa-ainesten kuljetus 10 ov Maa- ja kiviainesten jalostaminen, 10 ov Kalliorakentaminen, 10 ov Paaluperustusten rakentaminen, 10 ov Asfaltointi, 10 ov Maarakennuskoneen huolto, 10 ov Maarakennuskoneen käyttö, 10 ov Maarakennuskoneiden 3D-ohjaus, 10 ov Maaperätutkimukset, 10 ov Piharakentaminen, 10 ov Rakennuskiven asennus, 10 ov Ympäristökiven asennus, 10 ov Mittaus, 10 ov Rakentamispalvelut, 10 ov Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 ov Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt Ulkoverhous- ja kattotyöt Muuraus Laatoitus Raudoitus- ja betonointi Rappaus Muottityöt Teräsrakentaminen Teräsohutlevyrakentaminen Hirsirakentaminen Korjausrakentaminen Telinerakentaminen Ikkunatyöt Vesirakentaminen Vedeneristys Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö Maa-ainesten kuljetus Maa- ja kiviainesten jalostaminen Kalliorakentaminen Paaluperustusten rakentaminen Asfaltointi Maarakennuskoneen huolto Maarakennuskoneen käyttö Maarakennuskoneiden 3D-ohjaus Maaperätutkimukset Piharakentaminen Rakennuskiven asennus Ympäristökiven asennus Mittaus Rakentamispalvelut Kuljetusalan perustason ammattipätevyys Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta, 10 ov Paikallisesti tarjottavat rakennusalan tutkinnon osat, 0-10 ov Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Panostaminen Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov - ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat

9 - ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat - lukio-opinnot - Yrittäjyys ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov - Työpaikkaohjaaksi valmentautuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 2 ov 9 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 20 ov Pakolliset valinnaiset 1. Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli 1 ov Vieras kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. OPETUSSUUNNITELMANAN YHTEINEN OSA Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää ainakin

10 o koulutuksen järjestämisen opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena, näyttötutkintona ja oppisopimuksena (L 630/1998, 15, 17 ) o opetuksen järjestämismuodot kuten lähi-, etä-, monimuoto- ja verkko-opetus sekä työssäoppiminen (L 630/1998, 15, 16 ) o suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto o opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) o toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) o yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta luvun 7 mukaisesti o luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen o henkilöstön kehittämissuunnitelman. 10 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Kaikille pakolliset tutkinnon osat Perustustyöt 15 ov Ammattitaitovaatimukset tutkinnon suorittaja osaa suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea rakennuspiirustuksia, tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia ja tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkkomuurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVIS-asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja

11 käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. tutkinnon suorittaja osaa käyttää seuraavia työkaluja: betonintiivistin (vibra) kulmahiomakone laastin sekoitin maantiivistin moottorisaha tai ketjusaha nostoapuvälineet työmaasirkkeli teräsleikkuri teräksen taivutin paineilmanaulain ja kompressori porakone poravasara tai piikkauskone pyörösaha. Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityökortti, työturvallisuuskortti ja perustaidot ensiavun antamisesta. 11 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tutkinnon suorittaja suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tutkinnon suorittaja tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden

12 saavuttamiseksi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Perustustyömenetelm ien hallinta tutkinnon suorittaja tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä ohjattuna tutkinnon suorittaja tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä annettujen ohjeitten perusteella tutkinnon suorittaja tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä piirustusten mukaisesti lähes itsenäisesti Perustuselementtien asennuksen hallinta avustaa mittaustöissä tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita toimii muuraustyöryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee perustuselementtityöhö n liittyviä avustavia tehtäviä tekee mittaustöitä perusmittavälineillä ohjattuna tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä annettujen ohjeiden perusteella muuraa ohjattuna perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa aiheuttamatta häiriötilanteita käyttää perusmittavälineitä perustustöiden eri vaiheissa tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä piirustusten mukaan muuraa perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti toimii työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa Työvälineiden ja materiaalin hallinta Jätteiden lajittelu käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna lajittelee jätteet käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti pitää työympäristön

13 13 opastettuna. puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen tutkinnon suorittaja tuntee pääpiirteittäin rakennustyömaan valmistumisen vaiheet perustustöistä aina valmiiseen rakenteeseen tutkinnon suorittaja tunnistaa rakennustyömaan eri vaiheet siten, osaa varustautua tuleviin työtehtäviin tutkinnon suorittaja tuntee työmaan organisaation sekä perustamisen ja ylläpidon niin laajasti, että osaa työskennellä työnjohdon ohjeiden mukaan työtehtävissään Työmaalla toimiminen - selvittää opastettuna rakernusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita - arvioi opastettuna työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla tietää, miten rakentamisen laatu määritellään ja toimii ohjattuna laatumääräysten mukaisesti osaa tehdä työsopimuksen selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita - arvioi työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla tuntee laatukäsitteen ja tietää, miten oma työ vaikuttaa laatuun tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia siinä määrin, että tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita ja rakennusalan yritystoiminnan rakenteen - arvioi kansainvälistyvän talouden vaikutuksia rakennusalan yritystoiminnalle tuntee rakennustyötä ohjaavia määräyksiä ja lainsäädäntöä ja hyödyntää niitä omassa työssään tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia ja osaa hyödyntää niitä työssään Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Piirustusten tulkitseminen tunnistaa yleisimmät perustustöissä käytettävät materiaalit tunnistaa yleisimmät maalajit ja tietää niihin sopivat yleisimmät perustamis- ja rakennuspohjan vahvistamistavat osaa tietää materiaalien käyttökohteet ja osaa käsitellä niitä tuntee eri materiaalien vaikutuksen kuivatukseen, routimiseen, tiivistettävyyteen ja kantavuuteen tuntee materiaalien teknisiä ja fysikaalisia ominaisuuksia tuntee routa- ja kosteuseristyksen fysikaalisen toiminnan laatuvaatimukset

14 14 rakennustyömaan yleisimmät piirustusmerkinnät. etsii itsenäisesti piirustuksista omiin työtehtäviinsä liittyviä yksityiskohtia. lukee perustusrakenteisiin liittyviä rakennuspiirustuksia siten, että pystyy niiden perusteella tekemään yksinkertaisia materiaalilaskelmia lukee työmaan aluesuunnitelmaa siten, että pystyy toimimaan sen mukaisesti. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen tutkinnon suorittaja suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään tutkinnon suorittaja vastaa toimintansa turvallisuudesta tutkinnon suorittaja kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa ohjattuna huomioon toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen työssään. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen. Ammattitaidon osoittamistavat

15 tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 15 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnasta perustustyömenetelmien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Runkovaiheen työt 35 ov Ammattitaitovaatimukset tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja -ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja Opiskelija ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä osaa asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria.

16 16 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tutkinnon suorittaja suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tutkinnon suorittaja tekee toteuttamiskelpoise n työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Runkotyömenetelmie n hallinta Ovi- ja ikkunaasennusten hallinta tutkinnon suorittaja toimii avustavana työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee mittauksia, mutta luotettavuudessa on vielä puutteita tekee ovi- ja ikkuna-asennuksiin tutkinnon suorittaja tekee annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee mittauksia ja toimii mittaryhmän jäsenenä sekä ottaa huomioon moduulimitoituksen periaatteen asentaa ovia ja ikkunoita ohjattuna tutkinnon suorittaja tekee piirustusten sekä annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee mittauksia itsenäisesti ja luotettavasti asentaa ikkunoita

17 17 Työvälineiden ja materiaalin hallinta liittyviä avustavia töitä käyttää tavallisia talonrakennustyömaa n työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa mutta tarvitsee välillä ohjausta suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna. käyttää oikeita materiaaleja ja työkaluja työvaiheen mukaisesti tutuissa tilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan. ja ovia työryhmässä valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa olosuhteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti. 3. Työn perustana olevan t hallinta Piirustusten tulkitseminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen LVIS-järjestelmien tunteminen tutkinnon suorittaja tuntee keskeisimmät piirrosmerkinnät tuntee yleisimmät runko- ja lämmöneristysmateri aalit sekä niiden pääasialliset käyttökohteet toimii LVISaputöissä annettujen ohjeiden mukaan. tutkinnon suorittaja osaa piirustusmerkinnät hakee ohjattuna lupaasiakirjoista omassa työssään tarvitsemansa tiedot tuntee yleisimpien runko- ja eristysmateriaalien fysikaalisia ominaisuuksia ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt) pääpiirteissään. tutkinnon suorittaja osaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea piirustuksista materiaalimenekkiä tuntee talonrakentamisessa tarvittavien lupaasiakirjojen ja toteutusasiakirjojen sisällön ja osaa hakea niistä omassa työssään tarvitsemansa tiedot tuntee materiaalien fysikaalisia ja paloteknisiä ominaisuuksia siinä määrin, että ymmärtää huolellisen työn merkityksen ja tunnistaa eristystyön kriittiset kohdat ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-,

18 viemäröinti- ja ilmastointityöt) siten, että osaa työssään varautua näiden järjestelmien asennukseen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tuntee runkotyöhön liittyvät turvavaatimukset ja osaa asentaa työssään tarvittavia suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutkinnon suorittaja vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet työskentelee turvallisesti ja ottaa huomioon itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta laskee työ- ja materiaalimenekit, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia tutkinnon suorittaja kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta sekä soveltaa

19 19 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö tutuissa tilanteissa laskee työ- ja materiaalimenekit ohjattuna ottaa ohjeiden mukaisesti huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan toimii yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa. ottaa huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä. oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti ottaa huomioon työssään työmaan muun toiminnan ja osaa etsiä tietoa esim. varauksista ja asennuksista toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä sekä edistää työryhmän toimintaa. Ammattitaidon osoittamistavat tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä runkotöitä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä rakennustyömaalla, elementtitehtaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnasta runkotyömenetelmien hallinta sekä työvälineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinna piirustusten tulkitsemine elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

20 20 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 1. Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt 5 ov 2. Ulkoverhous- ja kattotyöt 5 ov 3. Muuraus 5 ov 4. Laatoitus 5 ov 5. Raudoitus ja betonointi 5 ov 6. Muotityöt 5 ov 7. Mittaus 5 ov 8. Elementtituotanto 5 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Sisävalmistusvaiheen työt 5 ov Ammattitaitovaatimukset tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä sisävalmistusvaiheen töitä, kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaiheen töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ulkoverhous- ja kattotyöt 5 ov Ammattitaitovaatimukset tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia