Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta koskien linja-autovarikon ja sen jakeluaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista.

Transkriptio

1 Lohjan kaupungin ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro 148/67/679/2007 Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta koskien linja-autovarikon ja sen jakeluaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab Postintaival HELSINKI Puhelinvaihde Faksi Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Linja-autovarikko Hemmolankatu LOHJA Lohjan kaupunki, Pappilankorven kaupunginosa (16), kortteli 551, tontti 8 Toimiala: Linja-autovarikko ja jakeluasema KIINTEISTÖN OMISTAJA Arcazo Oy Manttaalitie VANTAA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/00) 55 Lupavelvollisuuden peruste: Ympäristönsuojelulaki mom ja 3. mom Ympäristönsuojeluasetus 1 1.mom kohta 5 a) ja 2. mom (YSA 1 1. mom kohta 12 c))

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 5 a) kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristöluvan, kun kyseessä on polttonesteiden jakeluasema, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m³. Koska luvan on myöntänyt kunnan lupaviranomainen, se suorittaa myös lupamääräysten tarkistamisen. Lohjan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkisuunnittelukeskuksen johtosäännön mukaan ympäristölupahakemuksen käsittelee ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Lohjan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristölupapäätöksen mukaan Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n olisi tullut jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus lupaviranomaiselle Ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamisesta on saapunut ympäristöviranomaisen kehotuksen jälkeen Lohjan kaupungin ympäristölupaviranomaiselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Lohjan kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab:lle toistaiseksi voimassaolevan ympäristöluvan Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab:n kemikaali-ilmoituksen johdosta on tehty toistaiseksi voimassaoleva viranhaltijapäätös Lohjan ympäristönsuojelutoimiston vs. ympäristötarkastajan toimesta. Lohjan rakennusvalvonta on myöntänyt Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab:n jakeluasemalle rakennusluvan 9/2001 (lupanro R) ja ilmoitusluvan raja-aidan rakentamiseksi (lupanro I). Ympäristövahinkovakuutusta ei ole. Kaavoitustilanne Kiinteistö on ympäristöministeriön vahvistamassa Länsi-Uudenmaan seutukaavassa merkitty työpaikkatoimintojen alueeksi (T). Länsi-Uudenmaan seutukaavan on korvannut ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa kiinteistö sijoittuu taajamatoimintojen alueelle ja pohjavesialueelle. Alueen asemakaava (Ak 174), joka on vahvistettu , on edelleen voimassa ja kaavassa tontti on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-3). Kaavassa ei ole annettu pohjavesialuetta koskevia määräyksiä.

3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 3 Laitoksen sijaintipaikan ja sen ympäristön kuvaus on tässä päätöksessä kuvattu vain siltä osin, kun sijaintipaikassa tai ympäristössä on tapahtunut muutoksia tai kuvausta on katsottu tarpeelliseksi uusien tietojen perusteella tarkentaa. Suomen IP-Tekniikka Oy on tehnyt/teettänyt kiinteistöllä syksyllä 2001 suoritetut ympäristötekniset tutkimukset, jotka seuraavissa maaperän tila ja pohjaveden tila kappaleissa mainitaan. Maaperän tila Alueen maanpinta on tasainen ja suurin osa piha-alueesta on asfaltoitu. Maanpinta on alueella noin tasolla +53 metriä merenpinnasta laskettuna. Tutkimusten perusteella täytemaakerros alueella ulottuu 0,5 2,0 m syvyyteen. Täytekerroksen alla on savea ja silttiä sisältävä maakerros. Pohjatutkimusten mukaan maaperän laatu vaihtelee syvyyssuunnassa ja voi sisältää karkeampia kerrostumia. Lokakuussa 2001 tutkittiin vanhan jakeluaseman alaisen maaperän puhtaus. Jakeluaseman alla ollut betonilaatta purettiin ja sen alle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista otettiin maaperänäytteet. Betonilaatan alla noin 1,0 m syvyyteen maaperä oli täyttömaata, jonka maalajina oli hiekka ja moreeni. Täytön alla oli savikerros. Otetuissa maanäytteissä ei havaittu kohonneita hiilivetypitoisuuksia, joten tutkimusten perusteella maaperä on puhdas öljyyhdisteistä vanhan polttoaineen jakelupisteen alla ja ympäristössä. Uuden jakeluaseman eli nykyisin käytössä olevan jakeluaseman alueella tehtiin syyskuussa 2001 pohjatutkimus painokairakalustolla. Jakeluaseman ympärille tehtiin neljä tutkimusreikää noin m etäisyydelle toisistaan. Painokairausten ja raekokojakauman määritysten perusteella maalaji jakeluaseman alla on vedenläpäisevyydeltään noin m/s savesta, siltistä ja hiekasta muodostuva maakerros. Tiiviin maakerrostuman paksuus jakeluaseman kohdalla on 5 8 m. Pohjaveden tila Kiinteistölle asennettiin pohjavesiputki uuden jakeluaseman ja Kaivolan vedenottamon välille pohjatutkimuksen yhteydessä. Pohjavesiputkesta otettiin lokakuussa 2001 vesinäyte, jossa ei havaittu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Tukkeutumisen vuoksi pohjavesiputki korvattiin uudella, ja uudesta putkesta mitattiin pohjavedenpinnan taso marraskuussa Havaittiin, että paineellinen pohjavesi sijaitsee moreenikerroksessa noin 14,5 17,0 m maanpinnasta. Moreenikerroksen alla on kallio. Vapaa pohjaveden pinta nousi 2,7 m syvyydelle maanpinnasta. Maakerroksen paksuus paineellisen pohjaveden päällä on siten yli 10 m. Kaivolan vedenottamo sijaitsee etelään noin 600 m:n päässä, Moisionpellon vedenottamo luoteeseen noin 1400 m:n ja Pappilankorven vedenottamo koilliseen noin 900 m:n päässä linja-autovarikon jakelualueesta. Jakeluasemakiinteistö sijaitsee Moisionpellon ja Kaivolan vedenottamoiden vedenjakaja-alueella, joten pohjavesi voi virrata kiinteistöltä kohti kumpaa tahansa vedenottamoa.

4 Häiriintyvät kohteet 4 Linja-autovarikon lähiympäristöön ollaan rakentamassa useita uusia teollisuusrakennuksia. Matkaa lähimpään asuinrakennukseen on noin 110 metriä. Jakeluasemalta noin 400 metrin päässä toimii lounaskahvila. Lähimmät päiväkodit ja koulut sijaitsevat yli 1200 metrin päässä kiinteistöltä. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Laitoksen toiminta on tässä päätöksessä kuvattu vain siltä osin, kun se eroaa voimassa olevassa luvassa kuvatusta toiminnasta tai kun kuvausta on tarpeen tarkentaa. Yleiskuvaus toiminnasta Kiinteistöllä toimii Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab:n linja-autovarikko, jossa linja-autot huolletaan, pestään ja tankataan. Kiinteistön omistaa Arcazo Oy. Varikolla on toimintaa 24 h vuorokaudessa, ja siellä huolletaan päivittäin noin 40 linja-autoa. Autojen korjaamotoiminnot tapahtuvat pääsääntöisesti klo , mutta siivous- ja tankkaustoimintoja suoritetaan myös ilta- ja yöaikaan. Syksyllä 2001 on varikolla toteutettu muutostyöt, jotka on kuvattu tehtäväksi voimassa olevassa ympäristöluvassa. Toimintaa on muutettu siten, että huoltohallin sivulla ollut vanha korttiautomaattiasema on purettu kokonaisuudessaan pois. Puretun tankkauspisteen kaksoisvaipallinen dieselöljysäiliö (SFS 2733, 25 m³) on siirretty tontin takaosaan linjaautokatoksen päähän, jossa polttonesteen jakelupiste nykyisin sijaitsee. Jakeluaseman polttonestesäiliön täyttö tehdään kaksi kertaa viikossa kuten aikaisemmin. Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab on varannut mahdollisuuden kasvattaa dieselöljysäiliön kokoa tulevaisuudessa 25 m³:stä 50 m³:iin, jolloin säiliö on suunniteltu kaksiosaiseksi ja talvi- ja kesälaatu varastoidaan säiliön eri osissa. Polttonesteen jakelu omalle ajoneuvokalustolle tapahtuu automaatin kautta 24 h/vrk. Automaattiasemalla on ns. kortiton tankkaus. Jakelulaitteen täyttöventtiili on varustettu automaattisella sulkumekanismilla. Tankkausvaihetoiminnot ohjataan jakelulaitteen pistoolin ja tankattavan ajoneuvon polttonestesäiliön täyttöputken prosessoriohjauksella. Jakeluasemalla käy tankkaamassa noin ajoneuvoa/vrk. Autonpesulinjalle on asennettu v uusi pesuveden kierrätysvesijärjestelmä. Koko kiinteistön vedenkulutus on m³/a. Autojen pesukertoja on noin kpl päivässä. Koko varikon liikennemäärä on noin 40 linja-autoa ja noin 30 henkilöautoa vuorokaudessa. Tankkauspisteen tekniset rakenteet Nykyisen D-jakeluaseman jakelulaite-, putkisto- ja säiliöasennukset on tehty KTM:n jakeluasemapäätöksen 415/1998 mukaisesti noudattaen samalla jakeluasemastandardin 3352/2001 ohjeita. Rakentamisessa on noudatettu ns. kaksoispidätyksen periaatetta koko polttonesteen kulkureitin osalta. D-jakeluasemalla varastoidaan dieselöljyä (palava neste) maanpäällisessä, 25 m³:n kokoisessa, standardin SFS 2733 mukaisessa kaksivaippaisessa säiliössä. Säiliö on otettu käyt-

5 töön vuonna 1988 ja nykyisellä paikallaan se on sijainnut vuodesta Säiliö on varustettu hälyttävällä pinnanmittauslaitteella ja ylitäytönestimellä. Säiliö on tarkastettu vuonna 2008 ja todettu kuuluvaksi luokkaan A. D-jakeluaseman täyttöpaikan/jakelualueen betonilaatan pinta-ala on 49 m² ja säiliön betonilaatan pinta-ala on 30 m². Molempien betonilaattojen vahvuus on 200 mm. Alusrakenne on varustettu 1 mm:n paksuisella hitsattavalla ja öljynkestävällä HDPE muovikalvolla, joka on viemäröity II-luokan öljynerottimelle. Täyttöpaikan/jakelualueen pintavedet on viemäröity hiekanerottimien kautta samalle öljynerottimelle, josta vedet johdetaan näytteidenotto- ja sulkuventtiilikaivon kautta edelleen kunnan jätevesiviemäriin. Maanpäällinen säiliö ja mittarikatos on suojattu törmäysestein. Öljynerotin on varustettu valvonta- ja hälytinautomatiikalla. Öljynerotin on asennettu HDPE muovikalvolla suojattuun tilaan, jota valvotaan hälyttimellä varustetun tarkkailukaivon kautta. Öljynerottimen ja tarkkailukaivon hälytykset on yhdistetty ympärivuorokautiseen valvontaan. D-pisteen täyttöpaikkaa/jakelualuetta ja säiliön betonilaattaa ympäröivät piha- ja liikennealueet on pääosin asfaltoitu. Näiltä alueilta pintavedet johdetaan pihakallistuksin sadevesiviemärikaivoihin ja edelleen avo-ojaan. Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakenteet Halli- ja toimistorakennuksen eli varikkorakennuksen ja linja-autokatoksen lisäksi kiinteistön D-pisteellä on mittariston suojakatos (13,5 m²) ja kiinteistön kaakkoislaidalla puurakenteinen aita, jonka korkeus on 2 m. Toiminnassa käytettävät kemikaalit Varikolla käytettävien kemikaalien varastointimäärät ovat säilyneet voimassa olevan ympäristöluvan mukaisina. Huoltohallin uuden osienpesukoneen pesuvesi päätyy ongelmajätteeksi. Harjapesukoneessa käytetään Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton pesuaineluettelon mukaisia autonpesutoiminnassa käytettäviksi hyväksyttyjä pesuaineyhdistelmiä. Kemikaalien suoja-altaan tilavuus on noin 2300 litraa, ja suurimman suoja-altaan ritilän päällä olevan astian tilavuus on 2000 litraa. Kiinteistön lämmitysöljy-, moottori-, vaihteisto-, jäteöljy-, lasinpesu- ja jäähdytinnestesäiliö on tarkastettu vuonna 2008 ja todettu A- luokkaan kuuluviksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Linja-autovarikon viemäröinti sekä säiliö- ja laiteasennukset ovat hakijan tietämyksen mukaan parasta mahdollista tekniikkaa. 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Maanpäällisen säiliön alla olevalta laatalta pintavedet ohjataan kallistuksin täyttöpaikan/jakelualueen laatalle, josta on viemäröinti öljynerottimelle.

6 Päästöt ilmaan 6 D-jakeluasemalla ei jaeta bensiiniä, ainoastaan dieselöljyä. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu VOC-päästöjä. Melu, tärinä, pöly ja haju Melupäästöjä ehkäistään puurakenteisella suoja-aidalla kiinteistön kaakkoissivustalla. Aita on rakennettu vuonna 2002 Lohjan rakennusvalvonnan hyväksymien suunnitelmien mukaan. Sen korkeus on 2 m ja pituus 85 m. Jätteet sekä niiden käsittely tai hyödyntäminen Jätteet lajitellaan ja toimitetaan jätehuoltoyrityksen toimesta asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Yhdyskuntajätettä kertyy noin kg/a, ongelmajätteitä noin kg/a ja paperia/pahvia noin 20 m³/a. Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen D-pisteen jakelu- ja säiliöalueen sekä öljynerottimen suojaus on tehty öljynkestävällä, hitsattavalla HDPE muovikalvolla. Öljynerottimen ja muovikalvon välistä tilaa valvotaan tarkkailukaivoon asennetulla hälyttimellä, joka on liitetty LabkoNet-valvontajärjestelmään. HAKIJAN KUVAUS RISKINARVIOINNISTA JA ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖ- TILANTEIDEN HALLINNASTA Jakeluasematoimintaan liittyvän ympäristöriskin (maaperän pilaantuminen) voi aiheuttaa polttonesteiden tuonnin yhteydessä säiliön ylitäyttö, polttonestesäiliön ja polttonesteputkistojen sekä mittareiden vuodot, autojen tankkauksissa maahan valuva polttoneste, alueella tapahtuvat liikennevahingot, öljyn- ja hiekanerottimien toiminnot sekä yleinen jakelualueen tarkkailun laiminlyönti. Maaperän pilaantumisriskin lisäksi käsiteltävät palavat nesteet voivat aiheuttaa tulipalovaaran. Jakeluaseman osalta ympäristön pilaantumisriskiä vähennetään seuraavin keinoin: - jakeluaseman tekniset ratkaisut on tehty KTM:n päätöksen 415/98 mukaan - jakelualueella ja säiliön täyttöalueella on tiivis 200 mm betonilaatta, jonka alapuolella on HDPE muovikalvo. HDPE muovikalvo on viemäröity öljynerottimelle - jakelualue ja säiliön täyttöalue on erotettu muusta piha-alueesta kallistuksin - jakelualueen pintavedet on viemäröity hiekanerottimien ja öljynerottimen sekä sulkuventtiilikaivon kautta jätevesiviemäriin - maanpäällinen teräksinen 25 m³, 2-vaippainen dieselöljysäiliö on betonilaatalla - säiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja säiliön sisältämän polttonesteen määrää seurataan automaattisella säiliön nestepintaa jatkuvasti mittaavalla varastovalvontajärjestelmällä (LabkoNet) - öljynerotin on varustettu elektronisella hälyttimellä, hälytin on sijoitettu laitekatokseen - öljynerottimen hälytystoimintojen tarkistus ja erottimen tyhjennys tehdään kaksi kertaa vuodessa, samalla tarkistetaan hiekanerottimet - öljynerotin on sijoitettu HDPE muovikalvolla suojattuun tilaan. Öljynerottimen ja muovikalvon välisessä tilassa on tarkkailukaivo, joka on varustettu hälyttimellä. Hälytin on sijoitettu laitekatokseen

7 - öljynerottimen ja tarkkailukaivon hälytykset on yhdistetty 24 h valvontaan - jakeluasema on varustettu hätäseis painikkeella, alkusammutuskalustolla (käsisammutin) ja imeytysturveastialla - tankkauspisteessä on näkyvä ohjetaulu toiminnasta palo- ja vuototilanteissa - asematoiminnoilla on vastuullinen hoitaja - piha- ja liikennealue on asfalttipäällysteinen. Piha-alueen pintavedet ohjataan pihakallistuksin sadevesiviemäriin ja edelleen avo-ojaan Autovarikon huolto- ja pesuhallien toimintaan liittyviä ympäristöriskejä voi aiheuttaa pesu- ja huoltohallin hiekan- ja öljynerottimien sekä kierrätysvesijärjestelmälaitteiston valvonta- ja huoltotoimenpiteiden laiminlyönti. Myös palavien nesteiden ja muiden kemikaalien käsittely sekä varastosäiliöiden täytöt voivat aiheuttaa ympäristöriskejä. Ympäristön pilaantumisriskiä vähennetään toimimalla Pohjolan Liikenteen ohjeistuksen (kemikaalien ja jätteiden käsittely sekä hyödyntäminen) ja voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtojen mukaan. Öljynerottimen ja kierrätysvesijärjestelmän pumppukaivon valvonta hoidetaan hälyttimellä. Hälyttimet on sijoitettu huoltohallin seinälle. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ei ole laadittu. 7 HAKIJAN KUVAUS LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA Raportointi ja tarkkailuohjelmat - jakeluaseman polttonestesäiliön sisällön määrän seuranta jatkuvatoimisin mittauksin - polttonestesäiliön ja öljynerottimien säännöllinen tarkastusohjelma - kirjanpito hiekan- ja öljynerottimien tyhjennyksistä ja tarkkailusta - hälytys- ja turvalaitteiden toimintakunnossapito ja testaukset vähintään kerran vuodessa - suoritettujen huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteiden kirjaus tietojärjestelmään - tiedot syntyneistä jätteistä, ongelmajätteiden määristä ja niiden edelleen toimittamisesta Kirjanpito Varikolla pidetään erillistä huoltokirjanpitoa. Kuitit mm. ongelmajätteiden toimituksesta säilytetään nykyisin Lohjan autovarikolla. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMI- SEKSI Hakija ei esitä lupamääräyksiin muutoksia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty tarkastuksella ja sähköpostitse

8 8 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ja Länsi-Uusimaa lehdessä on ilmoitettu kuulutuksesta (YSL 38 mom 1). Laitoksen naapureille on toimitettu tieto hakemuksesta erityistiedoksiantona (YSL 38 mom 2). Tarkastukset Kiinteistöllä on suoritettu ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitokselta, Länsi-Uudenmaan ympäristöterveydeltä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta. Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos toteaa lausunnossaan seuraavaa: Kiinteistö on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoihin ja varikon toiminta jatkuu edelleen. Vesi- ja viemärilaitoksen jätevesitarkkailussa jätevesistä ei ole havaittu ohjearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kaupungin viemäriverkkoon johdettavien mahdollisten haitta-aineiden osalta on noudatettava viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Tarvittaessa jäteveden laadusta ja määrästä on annettava lisäselvityksiä. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys toteaa lausunnossaan seuraavaa: Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys pitää hakemusta asianmukaisena toimintaan, sijaintiin, liikennejärjestelyihin ja maaperäsuojauksiin nähden eikä näe ympäristöterveyden kannalta estettä ympäristöluvan myöntämiselle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ei antanut lausuntoa annettuun määräaikaan mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Pohjolan Liikenne Oy Ab:n linja-autovarikolla on oma diesel-polttoaineen jakelupiste, jolle Lohjan ympäristölautakunta on myöntänyt luvan Varikko sijaitsee Lohjanharju nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesialueluokka I). Toiminnan sijoittamisen osalta kyseiseen paikkaan Uudenmaan ympäristökeskus viittaa periaatteisiin, joita se esitti lausunnossaan Lausunnon antamisen jälkeen Lohjanharjun pohjavesialueella on tehty mm. painovoimamittauksia ja asennettu uusia pohjavesiputkia sekä laadittu Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Näiden uusien selvitysten perusteella linja-autovarikko sijaitsee jakaja-alueella, josta pohjavedet virtaavat pohjoisluoteeseen Moisionpellon vedenottamon suuntaan ja etelään kohti Kaivolan vedenottamoa. Varikon sijainti jakaja-alueella on huomioitava pohjaveden tarkkailupisteiden

9 sijoittamisessa. Lisäksi ympäristökeskus esittää, että lupamääräyksien tarkistamisessa otetaan huomioon seuraavat seikat: 9 Toiminnan mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun on vuosittain tarkkailtava pohjaveden virtaussuuntiin nähden varikon alapuolelta vähintään kahdesta pohjaveden havaintoputkesta. Putket tulee asentaa jakelupisteen alapuolelle mieluiten lähelle öljynerotinta ja huolto/pesuhallin alapuolelle. Analyysivalikoimasta päätettäessä on otettava huomioon varikolla varastoitavat ja käytettävät aineet. Havaintoputkikortit ja tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Lämmitysöljysäiliön bunkkerin ja putkistojen nestetiiviys tulee tarkistaa. Polttonesteen jakeluaseman ja muiden varikon toimintojen suojaamisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pohjaveden laadun turvaamiseksi on varikkoalueen liikenne-, pysäköinti- ja varastoalueet päällystettävä ja niille kertyvät hulevedet on puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta kerättävä ja johdettava tiiviissä viemärissä öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Tässä lausunnossa on hakemusta tarkasteltu ainoastaan pohjaveden suojelun kannalta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittaja esittää vastineessaan mm. seuraavaa: Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen ja Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden lausuntoihin ei ole huomautettavaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon annamme vastineen seuraavasti: 1. Tulemme asennuttamaan vaadittavat pohjaveden havaintoputket. Varikolla on nyt yksi putki, mutta se on jotenkin vaurioitunut ja koetuloksena saadaan vain savea. Asennutamme havaintoputket ensi keväänä. 2. Lämmitysöljysäiliön bunkkerin nestetiiviyden tarkistaa esim. Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky tämän vuoden loppuun mennessä. 3. Jakeluaseman ja muiden varikon toimintojen suojaamisessa on käytetty parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lohjan ympäristöyksikön tarkastusraportin mukaiset puutteet on korjattu. 4. Varikon alueesta vain osa henkilöautojen pysäköintialueesta on päällystämättä. Tämänkin alueen asfaltointi on ensi kesän korjausohjelmassamme. Hulevesiviemäriin asennetaan öljynerotuskaivot kesäkuussa Pitkähkö aikataulu johtuu suunnittelutoimistojen tämän hetken toimitusajoista, jotka menevät tammikuulle Tammikuussa on maa roudassa ja työ hankalaa tehdä. Lisäksi koulujen lomaaikoina varikkomme pihalla oleva työmaa haittaa päivittäistä toimintaamme mahdollisimman vähän.

10 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU 10 Lupaviranomainen tarkistaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n Lohjan kaupungissa sijaitsevan linja-autovarikon ja sen jakeluaseman ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lupamääräyksiä. Lohjan ympäristölautakunnan antamasta ympäristölupapäätöksestä dnro 602/67/678/01 muutetaan kaikki lupamääräykset eli lupamääräykset 1, 2.1, 2.2, 2.3, 3, 4 ja 5, joten kyseisen ympäristölupapäätöksen lupamääräykset eivät ole enää voimassa uuden luvan saatua lainvoiman. Laitoksen muutetut ja uudet lupamääräykset esitetään kokonaisuudessaan tämän päätöksen Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi -kohdassa. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä ja Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimukset toiminnanharjoittajan vastineessa ja lupamääräyksissä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab:n linja-autovarikon ja jakeluaseman lupaehdot ovat kokonaisuudessaan seuraavat: 1. Päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin 1.1. Jakeluasemalta pois johdettavat vedet tulee johtaa pois alueelta siten, ettei vaaranneta alueen pohjaveden laatua. D-pisteen jakelu- ja täyttöalueilta, joilla käsitellään polttoaineita, sekä näiden alueiden suojamuovien päältä salaojitetut pintavedet tulee johtaa öljynerottimen ja suljettavan näytteenottokaivon kautta kunnan jätevesiviemäriin. Näitä alueita ympäröiviltä asfaltoiduilta piha-alueilta tulee hulevedet puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta kerätä ja johtaa tiiviissä viemärissä öljynerottimen ja suljettavan näytteenottokaivon kautta tontin sadevesijärjestelmään. Piha-alueen uuden öljynerottimen tulee olla I-luokan erotin, jolla saavutetaan lähtevän veden hiilivetypitoisuus alle 5 mg/l. Lisäksi varikkorakennuksen huoltohallin öljynerottimien perään tulee asentaa sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo, jonka jälkeen huoltohallin vedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi asiantuntevan tahon toimesta laadittu suunnitelma viemäröinnin rakenteiden parannustöistä ja työn laadun valvonnasta ennen muutostöiden aloittamista. Suunnitelman laatijana tulee käyttää alan asiantuntijaa. Muutostyöt tulee tehdä vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. (YSL 4, 7, 8, 43, 47 ja 83, YSA 19 ja 36a ) 1.2. Varikkorakennuksen huoltohallin öljynerottimien ja D-pisteen öljynerottimen tulee saavuttaa hiilivetypitoisuus alle 100 mg/l. Muilta osin viemäriin johdettavan jäteveden on täytettävä Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen yleisten toimitusehtojen

11 asettamat vaatimukset ja raja-arvot. Jätevesiä ei saa laimentaa muilla vesillä, kuten sade- tai saniteettivesillä pitoisuusraja-arvojen saavuttamiseksi. Jäteveden pääsy viemäriin on estettävä välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaatimuksia. (YSL 43, 46 ja 47, YSA 36a ) 1.3. Varikkorakennuksen huoltohallin suljetulla vesikierrolla varustetun osienpesukoneen ajoittain vaihdettava pesuvesi on toimitettava ongelmajätekäsittelyyn. Jos pesuvettä aiotaan johtaa kunnan jätevesiviemäriin, on viemäröintikelpoisuudesta toimitettava selvitys Lohjan kaupungin ympäristöyksikköön. Lisäksi osienpesukoneen pesuveden johtamiselle viemäriin on oltava Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen hyväksyntä. Mikäli pesuvesi ei ole viemäröintikelpoista, on se kuitenkin toimitettava ongelmajätekäsittelyyn. (YSL 43 ja 46 ) 1.4. Ajoneuvojen pesutoiminnassa saa käyttää vain Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton huoltoasemien autonpesutoimintaan hyväksymiä pesuaineyhdistelmiä. Samanaikaisesti saa olla käytössä ainoastaan yhteen pesuaineyhdistelmään kuuluvia pesukemikaaleja. (YSL 43 ja 47 ) 2. Melu ja muiden ympäristöhaittojen estäminen 2.1. Kiinteistöllä harjoitettava toiminta tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu pöly-, melu- ja hajuhaittoja tai muita haittoja ympäristöön. Linja-autovarikon toiminnasta ja siihen välittömästi liittyvästä liikenteestä aiheutuva melutaso (Apainotettu ekvivalenttitaso) saa olla laitosalueen ulkopuolella häiriintyvissä kohteissa ulkona enintään 55 db LAeq päiväsaikaan klo ja 45 db LAeq yöaikaan klo Tarvittaessa toiminnasta aiheutuva melu on mitattava toiminnanharjoittajan toimesta. (NaapL 17, VNp 993/92, YSL 42 ja 43 ) 2.2. Mikäli toiminnasta kuitenkin aiheutuu merkittäviä haittoja ympäristölle, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä toimiin haittojen poistamiseksi. Linjaautoja saa joutokäyttää varikkoalueella normaaliolosuhteissa enintään kaksi minuuttia ja alle -15 asteen lämpötilassa enintään neljä minuuttia ennen liikkeellelähtöä. Poikkeustilanteet, joissa useiden linja-autojen moottoreita joudutaan joutokäyttämään pidempään, on kirjattava varikon käyttöpäiväkirjaan ja selvitettävä syy normaalikäytännöstä poikkeamiseen. (YSL 43, VNa 1266/2002) 2.3. Linja-autovarikon ja sen jakeluaseman toiminnasta ja päivittäisestä valvonnasta sekä öljyvahinkojen torjunnasta vastaava henkilö yhteystietoineen on ilmoitettava Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Hoitajan vaihtumisesta on myös ilmoitettava. Kiinteistöllä tulee olla näkyvässä paikassa jakeluaseman hoitajan puhelinnumero, palo- ja hätäilmoituksen puhelinnumero ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava niiden ajan tasalla pitämisestä. (YSL 43 ja 46 ) 2.4. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen rakenteiden ja laitteistojen kuten polttonestesäiliöiden ja -putkistojen sekä D-aseman jakelukaluston huollosta ja kunnossapidosta siten, että niissä ei käytön aikana pääse tapahtumaan muutoksia, jotka lisäisivät toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riskiä. Mahdollisen ympäristö- tai terveysriskin aiheuttavat viat tai puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 42 ja 43 ) 11

12 3. Jätehuolto Varikkotoiminnassa on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta on pyrittävä vähentämään. (YSL 43 ja 45, JL 4, 6-8, 12 ja 51, Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset 10, 11 ja 19 ) 3.2. Varikkoalueelle mahdollisesti luvatta jätetyt sekä linja-autovarikon toiminnasta syntyneet jätteet sekä ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaaviin käsittelypaikkoihin. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. Ongelmajätteet on lajiteltava omiin asianmukaisesti merkittyihin astioihinsa ja ongelmajätteitä saa säilyttää kiinteistöllä korkeintaan 12 kuukautta. Ongelmajätehuolto ja muu jätehuolto on hoidettava Lohjan kaupungissa voimassa olevien määräysten mukaisesti siten, ettei maaperään tai ympäristöön joudu terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita eikä toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. (YSL 7, 43 ja 45, JL 6-8, 12, 15, 17, 19 ja 51, VNp 659/1996 ja 101/1997) 3.3. Hiekanerotuskaivot ja öljynerottimet on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Erottimien öljypitoinen sakka ja öljyinen pintaosa tulee käsitellä ongelmajätteenä. (YSL 4 ja 46, YSA 19, Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset 28 a ) 4. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 4.1. Öljynerottimen jälkeen olevaan sulkuventtiilillä varustettuun näytteenottokaivoon on oltava joka tilanteessa esteetön pääsy. Kaivon kansi tulee pitää kunnossa siten, että esimerkiksi talvella se on nopeasti avattavissa. Öljynerottimen ja sulkukaivon kannet tulee merkitä keltaisella tunnusvärillä. Lisäksi sulkuventtiilien asennosta tulee olla selkeät merkinnät standardin SFS 3352 mukaisesti. (YSL 43 ) 4.2. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että linja-autovarikon henkilökunnan käytössä on D-jakeluasemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet palo- ja vuototilanteiden varalle. Linja-autovarikon henkilökunnalle tulee järjestää koulutusta jakeluaseman jakelulaitteiden toiminnasta ja turvallisesta käytöstä sekä varikkokiinteistöllä käytettävistä ja säilytettävistä kemikaaleista ja niiden turvallisesta käsittelystä. (YSL 4 ja 43 ) 4.3. Laitoksen alueella on oltava riittävä määrä imeytysainetta, kuitenkin vähintään 50 litraa kutakin öljytuotteiden tai kemikaalien käsittelypaikkaa kohti, ja muita keräysvälineitä mahdollisten polttoaine- tai kemikaalivahinkojen varalta. Vahinko- ja onnettomuustilanteissa on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin toimiin vahinkojen torjumiseksi. Mahdollisesta polttoainevuodosta tai muusta ympäristövahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkkoon mahdollisesti päässeistä haitallisista aineista on välittömästi ilmoitettava Lohjan vesi- ja viemärilaitokselle. (YSL 7, 42, 43, 62 ja 76, YSA 30 )

13 4.4. D-pisteen suljettavan näytteenottokaivon vieressä sijaitsevat ilmaputket on suojattava kiinteällä törmäysesteellä. (YSL 43 ja 46 ) 5. Valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet 5.1. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämiseen linja-autovarikon ja sen jakeluaseman toiminnoissa erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa. Linjaautovarikon kaikessa toiminnassa on noudatettava maaperän- ja ympäristönsuojelun huomioonottavaa huolellisuutta ja varovaisuutta, erityisesti säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) 5.2. Kiinteistön dieselsäiliö ja lämmitysöljysäiliö putkivetoineen, hälytyslaitteineen ja suojarakenteineen on tarkastutettava Turvatekniikan keskuksen hyväksymän asennus-/tarkastusliikkeen toimesta mennessä ja sen jälkeen tarkastuksella saadun luokituksen mukaisesti siten kuin luokituksesta on säädetty KTM:n päätöksessä 344/1983. Jos dieselsäiliö korvataan suuremmalla uudella dieselsäiliöllä, on kuntotarkastus tehtävä ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa asennuksesta ja sitä seuraavat tarkastukset 5 vuoden välein, jollei säiliön kunto tarkastusten perusteella edellytä tiheämpää tarkastusväliä. Tarkastuspöytäkirjojen kopiot tulee toimittaa Lohjan kaupungin ympäristöyksikköön kuukauden sisällä tarkastuksesta. (YSL 4, 7, 8, 42, 43 ja 46 ) 5.3. Moottori-, vaihteisto- ja jäteöljysäiliöiden sekä lasinpesu- ja jäähdytinnestesäiliöiden kuntotarkastukset on tehtävä Turvatekniikan keskuksen hyväksymän asennus- /tarkastusliikkeen toimesta mennessä ja jatkossa vähintään kerran kymmenessä vuodessa, jollei säiliöiden kunto tarkastusten perusteella edellytä tiheämpää tarkastusväliä. Tarkastuspöytäkirjojen kopiot tulee toimittaa kuukauden kuluessa tarkastuksesta Lohjan kaupungin ympäristöyksikköön. (YSL 4, 7, 8, 42, 43 ja 46 ) 5.4. Jakeluasemalla olevat öljynerottimiin liittyvät hälytyslaitteet ja tarkkailukaivoon asennettu hälytin sekä dieselöljysäiliön pinnankorkeuden seurantajärjestelmä on oltava yhdistettyinä paikkaan, jossa on kokoaikainen valvonta. Jos D- jakeluaseman kaksivaippainen dieselöljysäiliö uusitaan, on uusi säiliö varustettava hälyttävällä välitilan vuodonilmaisujärjestelmällä, jonka hälytyslaite tulee myös yhdistää ympärivuorokautiseen valvontaan. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 46 ) 5.5. Toiminnanharjoittajan tulee laatia asiantuntevan tahon toimesta pohjaveden tarkkailusuunnitelma, joka on toimitettava Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Tarkkailusuunnitelmassa tulee huomioida se seikka, että toiminnan sijoittuessa tärkeälle pohjavesialueelle tulisi tarkkailua suorittaa pohjaveden virtaussuunnassa D- jakeluaseman ylä- ja alapuolella. Lisäksi pohjaveden tarkkailupisteiden sijoittamisessa on huomioitava varikon sijainti Moisionpellon ja Kaivolan vedenottamoiden jakaja-alueella. Ympäristönsuojeluviranomainen tekee tarvittaessa asiassa erillisen päätöksen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava ottamalla vesinäyte kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä vähintään kolmesta pohjavesiputkesta. Kaksi havaintoputkista on asennettava pohjaveden virtaussuuntiin nähden varikon alapuolelle niin, että toi- 13

14 nen asennetaan jakelupisteen alapuolelle mieluiten lähelle öljynerotinta ja toinen huolto/pesuhallin alapuolelle. Analyysivalikoimasta päätettäessä on otettava huomioon varikolla varastoitavat ja käytettävät aineet. Näytteistä tulee analysoida ainakin öljyhiilivetyjakeet (C 10 -C 40 ) ja helposti haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC). Näytteiden otto ja analysointi tulee tehdä asianmukaisia menetelmiä käyttäen. Mikäli pohjavedestä todetaan poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia, tulee analyysitulokset toimittaa välittömästi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjaveden tarkkailusta tulee laatia vuosittain tulosraportti, jonka yhteydessä on kuvattava pohjaveden näytteenottomenetelmä ja käytetyt analyysimenetelmät. Raportissa tulee myös verrata pohjavesinäytteiden analysoituja pitoisuuksia talousveden vastaaviin ohjearvoihin. Mikäli pohjavedessä esiintyy haitallisia aineita, tulee raportissa esittää asiantuntijan arvio siitä, mistä haitta-aineet ovat peräisin ja arvio haitta-aineiden aiheuttamasta riskistä. Pohjavesiputkista on toimitettava Lohjan ympäristöyksikköön ns. putkikortit, joissa niiden sijainti on esitetty koordinaatteineen (kkj2) ja vaaitustietoineen (N60). Lisäksi havaintoputkikortit ja tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi päättää raporttien perusteella erikseen pohjaveden tarkkailun muutoksista. Pohjaveden tarkkailu voidaan toteuttaa osallistumalla Lohjanharjun pohjaveden yhteistarkkailuun. (YSL 8, 43, 46 ja 108 ) 5.6. Öljyn- ja hiekanerottimien täyttöaste sekä öljynerottimien hälytysjärjestelmän toimintakunto on tarkistettava kuukauden välein. Öljynerottimista kunnan viemäriin johdettavien jätevesien hiilivetypitoisuudet on mitattava vuoden sisällä tämän päätöksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Lisäksi on mitattava pysäköintialueelle asennettavasta öljynerottimesta lähtevän veden hiilivetypitoisuus vuoden kuluttua erottimen asennuksesta ja jatkossa viiden vuoden välein. Näytteidenotot on tehtävä ennen öljynerottimien tyhjennystä. Analyysitulokset on toimitettava tiedoksi Lohjan ympäristöyksikköön. (YSL 7, 8, 43 ja 46 ) 5.7. Jakeluaseman dieselsäiliön elektronisen pinnanmittausjärjestelmän, ylitäytönestimen, säiliön välitilan valvontalaitteiston valvonta- ja hälytinlaitteiden sekä sulkuventtiilikaivojen toimivuus on tarkistettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Toteutetusta valvonnasta ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa. (YSL 43 ja 46 ) 5.8. D-jakeluaseman täyttöpaikan/jakelualueen ja säiliön alapuolisen betonilaatan sekä varikkorakennuksen lattiamateriaalin kuntoa tulee seurata jatkuvasti ja mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 46 ) 5.9. Linja-autojen pysäköintikenttien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja linjaautoista valuneet nestevuodot, kuten poltto- ja voiteluainevuodot, on siivottava välittömästi. Mahdolliset päällystevauriot on korjattava viipymättä. (YSL 43 ja 46 ) Viemäriin johdettavan jäteveden laatua on seurattava. Jäteveden johtamisen ja tarkkailun on tapahduttava Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen edellyttämällä tavalla. Yhteenveto mahdollisista tarkkailutiedoista on toimitettava tiedoksi Lohjan ympä- 14

15 ristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (YSL 43 ja 46 ) Dieselsäiliön varastomäärää tulee seurata mittauksin sekä vertaamalla säiliöön tuotuja ja säiliöstä luovutettuja polttonestemääriä päivittäin mahdollisten säiliö- ja putkistovuotojen toteamiseksi. Lisäksi jakeluaseman päivittäisestä kunnossapidosta vastaavan asemanhoitajan tulee tarkkailla säiliön välitilaa säännöllisesti vähintään kerran päivässä. (YSL 4, 7, 43 ja 46 ) Viemäröinnin (putkistot, hiekan- ja öljynerottimet, tarkastuskaivot) rakenteiden kuntotutkimus on tehtävä mennessä ja jatkossa vähintään 5 vuoden välein. Lisäksi lämmitysöljysäiliön bunkkerin nestetiiviys tulee olla tarkastettuna kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta ja jatkossa bunkkerin nestetiiviys tulee tarkastaa lämmitysöljysäiliön tarkastusten yhteydessä. (YSL 4, 5, 7, 42, 43 ja 46, YSA 19 ) 6. Kirjanpito ja raportointi 6.1. Varikon toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon tulee kirjata ainakin seuraavat asiat: - hiekanerotuskaivojen ja öljynerottimien tyhjennykset (tyhjennyspäivämäärät ja tyhjennystensuorittajat) ja tarkkailutoimet (silmämääräiset tarkistukset yms.) - tiedot kemikaalisäiliöiden ja päällysteiden tarkastuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä - tiedot hälytys- ja valvontalaitteiden tarkkailusta, huolloista ja kalibroinneista - tiedot kiinteistöllä muodostuneiden jätteiden ja ongelmajätteiden laaduista, määristä sekä toimituspaikoista - tiedot dieselsäiliöön toimitetun polttoaineen, luovutetun polttoaineen ja säiliön pinnanmittaustietojen vertailusta mahdollisen hävikin toteamiseksi - varikolla käytettävien kemikaalien varastointi- ja käyttömäärät - tiedot häiriöistä, poikkeuksellisista tilanteista ja onnettomuustilanteista sekä niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä - tiedot otetuista pohjavesinäytteistä ja mahdollisista jätevesinäytteistä - tiedot henkilökunnan koulutuksesta Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. (YSL 43, 45 ja 46, JL 51 ja 52, JäteA 22 ) 6.2. Toiminnasta ja tarkkailusta on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportin tulee sisältää ainakin kirjanpidon lyhyt vuosiyhteenveto edellä määräyksessä 6.1 tarkoitetuista tiedoista ja tutkimustuloksista sekä polttonesteiden läpivirtausmäärät. Lisäksi vuosiraportin mukana on toimitettava määräyksessä 5.5 mainittu pohjavesitarkkailun vuosittainen tulosraportti ja määräyksessä 5.10 mainittu vuosiyhteenveto jätevesitarkkailusta. (YSL 5, 46 ja 83, JL 51 ja 52 ) 7. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen liitettävät selvitykset Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen, joka tulee toimittaa Lohjan ympäristölupaviranomaiselle mennessä, tulee liittää asiantun- 15

16 tevan tahon laatima yhteenveto linja-autovarikolla tämän luvan voimassaoloaikana suoritetuista pohjavesi- ja mahdollisista jätevesitarkkailuista sekä arvio toiminnan vaikutuksista maaperään ja pohjaveteen. Hakemuksessa on myös esitettävä selonteko toiminnan aikana tapahtuneista polttoainevuodoista ja vahinkotapahtumista sekä selvitys siitä, onko linja-autovarikon ja sen jakeluaseman toiminnan laajuudessa tai muussa toiminnassa tapahtunut olennaisia muutoksia. Lisäksi edellytetään, että lupamääräyksessä 6.2 mainitut toiminnan ja tarkkailun vuosiraportit on toimitettu lupamääräysten mukaisesti Lohjan ympäristöyksikköön. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta, ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ole tehty määräaikaan mennessä. (YSL 55 ) 8. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lopettaminen 8.1. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toiminta linja-autovarikolla ja sen jakeluasemalla olennaisesti muuttuu, sille on haettava uusi ympäristölupa. (YSL 43, 46 ja 81, YSA 30 ) 8.2. Toiminnan päättyessä kiinteistöllä olevat jakelulaitteet ja polttonestesäiliö sekä niihin liittyvät muut rakenteet tulee poistaa. Lisäksi toiminnan lopettamisen jälkeen on kiinteistöltä purettava linja-autojen huolto- ja pesutoimintaan liittyneet laitteet. Toiminnan loputtua tulee toiminnanharjoittajan esittää selvitys maaperän ja pohjaveden puhtaudesta sekä maaperän kunnostustarpeesta. Mahdollinen pilaantunut maaperä on kunnostettava voimassa olevien määräysten mukaisesti. Alueen tutkimista koskeva suunnitelma on esitettävä Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tutkimusten suorittamista. (YSL 7, 43, 46, 75 ja 90 ) 16 RATKAISUN PERUSTELUT Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Pohjolan Henkilöliikenne Oy Ab:n linja-autovarikon D-jakeluaseman toiminta edellyttää YSL 28 :n mukaista ympäristölupaa. Kyseiselle toiminnalle on annettu toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksiä on YSL 55 :n 2 momentin mukaan määräajoin tarkistettava. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ympäristöluvan myöntämiselle asetetut vaatimukset sekä jätelain vaatimukset jätteiden ja jätehuollon osalta. Toimittaessa ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Päätöksessä on annettu tarpeellisiksi katsotut toiminnan pilaantumisen ehkäisemistä varmentavat, valvontaa mahdollistavat ja valvontaa toteuttavat lupamääräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

17 17 Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Määräyksessä esitetyllä linja-autovarikon vesien johtamisratkaisuilla voidaan estää ympäristönsuojelulain 42 :n tarkoittama terveyshaitta tai ympäristön pilaantumisen vaara. Alueella ei ole kunnan sadevesiviemärijärjestelmää, mutta öljynerottimen lisääminen tontin sadevesiviemärijärjestelmään parantaa pohjaveden suojelun nykytilannetta varikolla oleellisesti. Suunnitelma on tarpeen toiminnan valvontaa varten. (1.1) Jätevesiä koskeva määräys on tarpeen vesistön pilaantumisen estämiseksi ja jätevedenpuhdistamon sekä viemäriverkon vahingoittumisen estämiseksi. Viemäröitävän jäteveden haitta-ainepitoisuuksille ei ole tarpeen asettaa Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen vaatimuksista poikkeavia raja-arvoja. (1.2 ja 1.3) Öljynerottimen toimivuus ja erottimesta johdettavan jäteveden kelvollinen laatu edellyttävät vain hyväksyttyjen pesuaineiden käyttöä. Autonpesutoiminnassa käytettävät pesuaineet eivät saa aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. (1.4) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, ettei melutaso saa ulkona ylittää A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväarvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Ohjearvot antavat käsityksen melutasoista, joita yleensä pidetään haitallisina terveydelle ja viihtyvyydelle. Kun toimitaan ohjearvojen puitteissa, ei toiminnasta arvioida aiheutuvan naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta lähinaapureille. Terveydensuojelulain 2 :ää soveltaen meluhaitat on kaikissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan estettävä. Jos alueella ilmenee toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja, tulee melutaso mitata valvontaviranomaisen kehotuksesta. (2.1) Pakokaasut huonontavat ilman laatua ja heikentävät sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia. Varikkoalueen merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat linja-autojen moottoreiden käynnistä, minkä vuoksi tarpeeton joutokäyttö ei ole hyväksyttävää. (2.2) Linja-autovarikon ja sen jakeluaseman asianmukaisen hoidon järjestämiseksi on sille määrättävä vastuussa oleva henkilö. Haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi huolehtimalla toimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteistojen säännöllisestä tarkkailusta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa haitallisten ympäristövaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. (2.3) Laitoksen rakenteet saattavat kulumisen, onnettomuuden tms. seurauksena vioittua siten, että terveys- tai ympäristöriskin mahdollisuus suurenee verrattuna normaalitilanteeseen. Rakenteiden ja laitteiden huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden sekä mahdollisten vikojen korjaamisen avulla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia vaaroja ja haittoja. (2.4) Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteen synnyn ehkäisy on jätelain keskeisiä periaatteita, jonka avulla voidaan vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja materiaalien kulutusta sekä

18 säästää jätehuollon kustannuksissa. Mikäli jätteen syntyä ei voida ehkäistä, on pyrittävä ensisijaisesti hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (3.1) Jätelain 6 :n määräysten mukaisesti jätteen haltija on vastuussa siitä, että jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Siirtoasiakirjan avulla seurataan ongelmajätteiden kulkua haltijalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Jakeluaseman aluetta ei saa käyttää siten, että siitä seuraa jätelain 19 :ssä määrätty roskaamiskiellon rikkominen. (3.2) Lupamääräys on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi varikkoalueella ja sen ympäristössä. Erottimien säännöllinen tyhjentäminen on tarpeen niiden toimivuuden ylläpitämiseksi. (3.3) Tarkastuskaivoille ja sulkuventtiileille tulee olla esteetön pääsy vuodenajasta riippumatta, jotta mahdollisessa onnettomuustilanteessa pystytään estämään vahingon leviäminen ja vähennetään siten ympäristön pilaantumista. Ulkopuolisten on mahdollisissa onnettomuustilanteissa löydettävä tarvittavat kohteet nopeasti. (4.1) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumalla ehkäistään ja vähennetään onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Öljy- ja muiden kemikaalien leviämistä voidaan tehokkaasti vähentää varaamalla imeytysainetta ja keräysvälineistöä käyttökohteiden läheisyyteen. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (4.2 ja 4.3) Törmäysesteen avulla estetään jakeluasemaan kuuluvien laitteistojen vioittuminen ja varmistetaan rakenteiden toimivuus. (4.4) Toimintaa on harjoitettava niin, että estetään polttonesteiden pääsy maaperään eikä pilata maaperää tai pohjavettä. Toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä on oltava selvillä sekä käytettävä sitä. Käyttämällä toimialansa parasta käyttökelpoista tekniikkaa varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista ja laitoksen toimintamahdollisuuksista tulevaisuudessa. (5.1) Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ennaltaehkäisy edellyttää säiliöiden olevan polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointiin riittävän hyväkuntoisia. Säiliöiden kunnon arviointi edellyttää säännöllisiä tarkastuksia. Säiliöiden kuntotarkastukset on tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keino, jolla voidaan ehkäistä maaperän pilaantuminen. Ympäristönsuojeluviranomainen tarvitsee säiliöiden tarkastuspöytäkirjoja valvontaa varten. (5.2 ja 5.3) Hälytysten kokoaikainen valvonta on tarpeen, jotta hälytykset havaitaan välittömästi päivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta ja voidaan nopeasti ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Ympärivuorokautinen valvonta toteuttaa ympäristönsuojelulain 4 :ssä mainittua ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta, jota myös D-jakeluaseman dieselöljysäiliön varustaminen hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä edustaa. (5.4) 18

19 Pohjavettä tulee tarkkailla, koska toimitaan I luokan pohjavesialueella. Pohjaveden tarkkailu varikkotontilla on perusteltua, koska näin voidaan varmentaa pohjaveden laadun säilyminen hyväksyttävällä tasolla. (5.5) Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmien sekä öljynerottimen hälytysjärjestelmän toimivuus varmistetaan riittävillä tarkastuksilla. Kunnan jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien tulee olla laadultaan sellaisia, etteivät ne aiheuta vahinkoa viemäriverkostolle tai haittaa jätevedenpuhdistamolla. Polttonesteiden pääseminen ympäristöön varikkoalueen valumavesien mukana voidaan estää, jos öljynerotin toimii asianmukaisesti. (5.6) Määräys on annettu, jotta mahdolliset ympäristövahingon vaaraa aiheuttavat päästöt ja puutteet valvonta- ja hälytinlaitteissa sekä sulkuventtiilikaivojen toimivuudessa havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin mahdollinen polttoainepäästö voidaan ehkäistä tai rajoittaa mahdollisimman pieneksi, estää laajemmalle leviäminen ja ryhtyä puhdistustoimenpiteisiin. Kirjanpitovelvoite on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (5.7) Maaperän- ja pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain 7 ja 8 mukaan kielletty. Jakelu- ja täyttöalueiden pintapäällysteet ja tiiviit alusrakenteet suojaavat maaperää pilaantumiselta. Ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy edellyttää päällysteiden tarkastuksia ja välitöntä vaurioiden korjaamista. Päästön mahdollisimman aikainen havaitseminen on välttämätöntä varsinkin pohjavesialueella. (5.8) Pysäköintialueiden tarkkailulla ja vuotojen nopealla siivoamisella vähennetään sadevesiviemärin kautta maastoon kulkeutuvia haitallisia aineita ja ehkäistään siten ympäristön pilaantumista. Ehjä asfaltointi estää maaperän likaantumista. (5.9) Viemäriin johdettavien jätevesien tulee olla laadultaan sellaisia, etteivät ne aiheuta haittaa viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistamolle. (5.10) Lupamääräys on annettu haitallisten aineiden pääsyn estämiseksi maaperään ja pohjaveteen. Määräys on tarpeellinen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (5.11) Rakenteiden kunnon ja tiiveyden tarkistuksilla voidaan varmistua niiden asianmukaisesta toimivuudesta ja estetään maaperän ja pohjavesien pilaantuminen. (5.12) Määräykset toiminnan kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu valvonnallisista syistä. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toiminnan ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. (6.1 ja 6.2) Tarkkailutietojen perusteella tehdään arvio toteutuneiden määräysten noudattamisesta ja mahdollisuudesta vähentää päästöjä edelleen sekä ehkäistä jätteen syntyä sekä huomioidaan mahdollisuudet estää vahinkotilanteita ja onnettomuuksia. (7) Määräys on annettu valvontaa varten ja toimintaa koskevien tietojen pitämiseksi ajan tasalla. Pitkäaikaisten keskeytysten ja olennaisten muutosten ilmoittaminen on tarpeen myös muuttuneen tilanteen aiheuttaman mahdollisen uuden lupaharkinnan takia. (8.1) Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Toiminnan päättyessä alue on siistittävä ja kunnostettava siten, että jätelain tarkoittamat roskaamista ja ympäristönsuojelulain 7 ja 75 tarkoittamat maaperän pilaamiskieltoa sekä maaperän ja pohjaveden kunnostamisvelvolli- 19

20 suutta koskevat kunnostustoimenpiteet tulevat täytetyiksi. Selvitys maaperän ja pohjaveden puhtaudesta on tarpeen, jotta voidaan arvioida, onko toiminnasta aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Selvitys maaperän kunnostustarpeesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ja päästöjen leviämisen ehkäisemiseksi sekä alueen kunnostamiseksi. (8.2) 20 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös liitetään Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan myöntämään ympäristölupapäätökseen. Lupamääräysten tarkistamisen ajankohta Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää lupaviranomaiselle mennessä. Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain ( /86) tai jätelain ( /1072) nojalla nyt myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki /86 (YSL): 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 13, 19, 21, 22, 23, 28, 31, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 62, 75, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 ja 108. Ympäristönsuojeluasetus /169 (YSA): 1, 7, 8, 9, 10, 13, 15, 16, 17, 18, 19, 21, 22, 23, 29, 30, 36, 36a ja 37. Jätelaki /1072 (JL): 4, 6, 7, 8, 12, 15, 17, 19, 20, 21, 51 ja 52. Jäteasetus /1390 (JäteA): 22. Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset (Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ): 10, 11, 19 ja 28a. Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta (90/2000, NaapL): 17. Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997). Valtioneuvoston asetus moottorikäyttöisten ajoneuvojen joutokäynnin rajoittamisesta (1266/2002).