PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y

Transkriptio

1 Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y ASIA Broilertuotannon harjoittaminen nykyisissä kolmessa yhteensä kasvatuspaikan kasvattamossa ja rakennettavassa kasvatuspaikan kasvattamossa. LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Eila ja Jouni Rönni Hämeenlinnantie Laitikkala Rönni RN:o 1:15 Pälkäneen kunnan Laitikkalan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Eläinsuojan toimintaan, johon on tarkoitettu enemmän kuin siipikarjapaikkaa, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 (YSA 42 kohta 17). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Pälkäneen ympäristölautakunta on antanut silloin voimassa olleeseen lainsäädäntöön perustuvan ympäristöluvan laajennusosalle. Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut vesiensuojeluasetukseen 283/62 (täydennys 816/1989) perustuvan laajennusta koskevan tarkastuslausunnon Alue on kaavoittamatonta maatalousvaltaista haja asutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Käsittelymaksu 840 euroa Kasvattamot sijaitsevat Pälkäneen kunnan Laitikkalan kylässä tilalla Rönni RN:o 1:15. Lähimpään mahdolliseen häiriintyvään kohteeseen on matkaa nykyisistä kasvattamoista noin 150 metriä ja rakennettavasta

2 LAITOKSEN TOIMINTA uudesta kasvattamosta noin 200 metriä. Lähin vesistö on Ilmoilanselkä, jonne matkaa kasvattamoista on metriä. Rönnin tila sijaitsee osittain Pinteleenmäen kulttuurimaisema alueella. Uusi kasvattamo sijoittuu kulttuurimaisema alueen rajauksen ulkopuolelle. Kysymyksessä on kolmesta nykyisestä kasvattamosta ( kasvatuspaikkaa) ja yhdestä rakennettavasta kasvattamosta ( kasvatuspaikkaa) muodostuva kokonaisuus, joissa on yhteensä noin kasvatuspaikkaa. Kasvatus tapahtuu lattiakasvatuksena turvepohjaisella alustalla. Lintuja kasvatetaan kasvattamoissa vuorokauden ajan, jonka jälkeen linnut toimitetaan teurastamolle. Kasvatuseriä on vuodessa 6 7. Jokaisen kasvatuserän vaihtuessa kasvatusalusta poistetaan kokonaisuudessaan halleista ja käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena peltoviljelyssä vuokra ja sopimuspelloilla. Kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti noin 2160 m 3 /a ( x 0,015 m 3 /a). Lanta on levitetty omille pelloille (38 ha) ja lannan vastaanottosopimuksiin perustuen eri tiloille (243 ha) joko suoraan kasvattamosta tai patterointi ilmoituksen mukaisesti patterista. Lantalasuunnitelmaa ei ole esitetty ympäristölupahakemusasiakirjoissa. Lannan vastaanottajat ovat kukin hoitaneet lannan kuljetuksen ja levityksen sillä kalustolla, joka heillä on käytettävissään. Kasvattamot pestään jokaisen kasvatuserän jälkeen paineistetulla kuumavesipuhdistuksella ja desinfioidaan. Kasvattamon pesu ym. jätevedet (n. 216 m 3 /a) kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ilmanvaihtotarve riippuu oleellisesti lintujen kasvatusvaiheesta ja ulkoilman lämpötilasta. Ilmanvaihto on toteutettu alipaineilmanvaihtona niin, että ilma sisään tulee seiniltä ja poisto tapahtuu katolta. Helleajan lisäilmanvaihto tapahtuu hallien päädyistä ns. jätti imureilla. Lintujen ruokinnassa on käytössä tietokoneohjatut automaattiruokkijat. Rehuna on täysrehu, jota käytetään noin 2600 tonnia vuodessa. Tehdasvalmisteisessa rehussa käytetään fytaasientsyymiä. Näin on pystytty alentamaan rehujen fosforipitoisuutta ja parantamaan fosforin hyväksikäyttöä. Samalla on myös lannan fosforipitoisuus alentunut. Juotto tapahtuu roiskevapaista ja vettä säästävistä juomanippalinjoista. Vesi tulee Etelä Pälkäneen vesiosuuskunnan verkosta. Tarvittava vesimäärä on noin 5000 m 3 /a. Kasvattamoiden lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen keskuslämmitys. Lämpö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä (2 x l). Säiliöt on varustettu suoja altaalla, lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 1500 litraa. 2

3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Päivittäin kuolevien lintujen määräksi on arvioitu 11,7 t/a. Linnut poltetaan tarkoitukseen kehitetyssä tehdasvalmisteisessa polttouunissa Shenandoah 6 tilalla päivittäin. Polttouunin teho on 20 kg/h. Kertalataus on maksimissaan 90 kg. Poltossa tarvittava riittävä lämpötila kehitetään kevyellä polttoöljyllä toimivalla öljypolttimella. Saadussa Tampereen teknillisen korkeakoulun selvityksessä polttouuni on todettu mittausten perusteella tehokkaasti ja puhtaasti polttavaksi. Raadoista syntyvät pyrolyysi ja palamiskaasut hapettuvat tehokkaasti tulipesän korkean lämpötilan ja lisäilma aukkojen ansiosta. Liikennöinti tilalle tapahtuu omista liittymistä Pälkäne Hämeenlinna maantieltä. Kasvattamon kuljetukset koostuvat rehu, teuras, untuvikko, lanta ja pesuvesikuljetuksista. Kasvatustoiminta on järjestetty niin, että siitä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toimintaan ei liity erityisiä riskejä. Kasvattamossa on käytettävissä lähinnä eläinten hyvinvointiin liittyviä hälytysjärjestelmiä. Lisäksi on käytössä varavoimajärjestelmä. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Sydän Hämeen Lehdessä ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 14 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Pälkäneen kunnanhallitukselta ja Pälkäneen ympäristölautakunnalta. Lisäksi on pyydetty YVA laissa (laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 267/1999) tarkoitetulta yhteysviranomaiselta lausuntoa, onko hankkeeseen sovellettava YVA lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Pälkäneen ympäristölautakunta on päivätyssä lausunnossaan esittänyt mm. seuraavaa: kuolleita eläimiä ei tule varastoida pitkään ennen polttamista. Mikäli varastoiminen on välttämätöntä, tulee se hoitaa niin, etteivät kuolleet eläimet aiheuta tautivaaraa tai muuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle, kuolleiden eläinten polttamisessa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa, kasvattamosta aiheutuvaa hajuhaittaa tulee vähentää yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin säädöillä ja muilla mahdollisilla toiminnoilla, 3

4 Muistutukset ja mielipiteet tilan polttoainesäiliöiden kunnosta on huolehdittava ja ne on säännöllisesti tarkastutettava, mahdollisesta öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, tilan jätehuollossa tulee noudattaa Pälkäneen kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. YVA laissa tarkoitettu yhteysviranomainen on päivätyssä lausunnossaan katsonut, että hakemuksen mukaisen broilerkasvattamon laajennuksen ympäristövaikutukset eivät ole laadultaan ja laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa mainittujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia. Hankkeeseen ei sovelleta siten ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Pälkäneen kunnanhallitus ei antanut lausuntoa. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakija ei ole antanut vastinetta ympäristölautakunnan lausuntoon. Hakijalta on saatu selvityksiä paikalla pidetyssä tarkastuksessa sekä useissa käydyissä puhelinkeskusteluissa. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus ympäristölautakunnan lausuntoon Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Eila ja Jouni Rönnille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilertuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisissa nykyisissä kasvattamoissa ja rakennettavassa kasvattamossa tilalla Rönni RN:o 1:15 Pälkäneen kunnan Laitikkalan kylässä. Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle laajuudessa kasvatuspaikkaa. Ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä. Toiminnassa on noudatettava lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 4

5 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, kasvattamoiden pesuvesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Nykyisten kasvattamoiden toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava asianmukaisissa varastoimistiloissa viimeistään lähtien. Velvoite koskee sekä omaa peltoviljelyä että mahdollisiin lannan vastaanottosopimuksiin perustuvaa peltoviljelyä. Kuormaus on suoritettava tiivispohjaisella alustalla ja alusta on kattamattomissa tiloissa kuormauksen päätyttyä puhdistettava huolellisesti. Lantaa voidaan lähtien varastoida pellolla asianmukaisessa aumassa enintään yksi kuukausi ennen levitystä. Lannan varastoimista koskeva suunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle mennessä. Rakennettavan kasvattamon lannan varastointia koskeva suunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen kasvattamon rakentamisen aloittamista. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. 3. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen on oltava jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 4. Lantaa ei saa levittää luokiteltujen pohjavesialueiden varsinaiselle pohjavesien muodostumisalueelle. 5. Kasvattamoiden pesu ja muut jätevedet on kerättävä talteen ja kuljetettava tai johdettava kunnan viemäriverkostoon tai levitettävä kasvukaudella lietelannan levitysohjeita noudattaen peltoon. 6. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että kasvattamoiden lattiat pysyvät vesitiiviinä. Jätevesiviemäreiden niihin liittyvine säiliöineen ja tarkastuskaivoineen on oltava vesitiiviitä. 7. Hajuhaitat on pidettävä mahdollisimman pieninä huolehtimalla ilmastoinnin ja siihen liittyvien ohjausjärjestelmien sekä juomanippalinjojen asianmukaisesta kunnosta ja käytöstä. 5

6 8. Kuljetuskaluston asianmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota liikuttaessa yleisillä teillä. Lannan kuljetukseen liittyvän kuljetuskaluston pesu on suoritettava niin, että ympäristön pilaantumisvaaraa ei aiheudu. 9. Kuolleet linnut (normaalikuolleisuutta vastaava määrä) on poltettava mahdollisimman nopeasti tilalla tarkoitukseen rakennetussa polttolaitteistossa tai toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla, on varastointi hoidettava niin, että kuolleista eläimistä ei aiheudu tautivaaraa tai muuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, raadot on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002). 10. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt ja loisteputket) on toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan Polttonesteet, kemikaalit ja muut jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja luvan haltijan on tarkastettava niiden kunto riittävän usein. 12. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 13. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon on sisällettävä ainakin seuraavat asiat: tiedot tuotetuista eläinmääristä, tiedot lannan sijoittamisesta, tiedot kuolleiden eläinten määristä ja hävitystavasta, tiedot jätevesimääristä ja johtamis /sijoituspaikoista, tiedot rehumääristä, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 15. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 6

7 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset kasvattamoiden toiminnalle täyttyvät. Kysymyksessä on osittain olemassa oleva toiminta. Kasvattamot sijoittuvat kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle. Kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty kasvattamoissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Lannan tuottajan on katsottu olevan vastuussa tuottamastaan lannasta viljelykäytössä levityshetkeen saakka. Näin ollen myös vastaanottosopimukseen perustuvissa tapauksissa lanta on varastoitava asianmukaisessa varastoimistilassa. Lannan kuormauksesta aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi kuormausalustan tulee olla tiivispohjainen (esim. asfaltti). Suositeltavaa olisi suorittaa kuormaus katetussa tilassa. Kattamattomassa tilassa suoritettava kuormaus edellyttää alustan huolellista puhdistamista kuormauksen jälkeen. Sallittu enintään yhden kuukauden varastoimisaika aumassa pellolla perustuu lähinnä työteknisiin seikkoihin ja broilerlannan poikkeuksellisen korkeaan kuiva ainepitoisuuteen. Työteknisillä seikoilla on tarkoitettu lannan kuljetusmahdollisuutta pellolle maan ollessa roudassa ja toisaalta mahdollisuutta ajaa lanta suoraan pellolle tyhjennyksen sattuessa lähelle kylvöaikaa. Broilerlannan poikkeuksellisen korkean kuivaainepitoisuuden johdosta mahdollinen sadekausikaan ei kuukaudessa aiheuta valumaa ympäristöön edellyttäen, että auma on mm. sijainniltaan asianmukainen. 7

8 Lupaehdossa on haluttu muistuttaa myös em. asetuksen sisältyvistä lannan käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä ja ohjeista. 3. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 540 kasvatuspaikkaa kohden. Luvan mukainen eläinmäärä edellyttää tällöin 267 peltohehtaaria. Vaatimus perustuu broilerlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. 4. Broilerlannan levitys pohjavesialueelle aiheuttaa lähinnä pohjavesien hygieenisen pilaantumisriskin. Tämän vuoksi broilerlannan levitys pohjavesialueiden varsinaiselle pohjavesien muodostumisalueelle on kielletty. 5. Broilerkasvattamoiden pesuvesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita. Myös hygieeninen laatu on huono. Niiden asianmukainen käsittely paikalla on lähes mahdotonta. Paras tapa jätevesien käsittelemiseksi asianmukaisesti on kuljetus/johtaminen kunnan puhdistamolle. Lupamääräyksellä on mahdollistettu pesuvesien levittäminen myös peltoon lietelannan levitystä koskevia ohjeita ja määräyksiä noudattaen (valtioneuvoston asetus 931/2000). 6. Kasvattamoiden lattioiden tulee olla vesitiiviitä lähinnä korkeapainepesujen yhteydessä tapahtuvien vuotojen estämiseksi salaojiin ja edelleen ympäristöön. Lattioita on seurattava mahdollisten syöpymien ja halkeamien selvittämiseksi ja tarpeellisten korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi. Erityisesti vanhoihin pesuvesisäiliöihin ja tarkastuskaivoihin liittyy vuotamisriski. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa tiiviysvaatimuksesta. 7. Hajupäästöt riippuvat suuresti mm. kuivikkeen laadusta. Kuivikkeen laatu pysyy hyvänä, jos ilmanvaihto toteutetaan oikein. Oikein toteutettu ilmanvaihto edellyttää rakennettujen järjestelmien kunnossa pitämistä ja asiantuntevaa käyttöä. Vuotavat juomanipat kastelevat kuivikkeen ja aiheuttavat mm. hajupäästöjen lisääntymistä. 8. Lannan kuljetukseen käytettävän kaluston puhdistamisen on katsottava liittyvän toimintaan. Näin ollen on perusteltua kiinnittää huomiota kuljetuskaluston kuntoon ja pesuun sekä pesusta mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin. 8

9 9. Kasvattamoissa kuolleiden lintujen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuollut siipikarja on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Maaja metsätalousministeriön asetuksen n:o 1022/2000 ( ) mukaan tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Laitteiston on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja palamisen täydellistä. Kysymyksessä oleva Shenandoah 6 tyyppinen uuni täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Normaalikuolleisuuden ylittävää määrää (esim. tautipurkaus, tuuletuksen pysähtyminen) ei saa polttaa tilalla. Siltä varalta, että uunin käytöstä haluttaisiin luopua tai uunin käyttö jostain muusta syystä estyisi, on lupaehdossa ollut tarpeen esittää vaihtoehto polttamiselle tilalla. 10. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Muun muassa jäteöljy, akut ja loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 11. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Mahdollisilla muilla jätteillä on tarkoitettu esim. rakennusjätettä ja polttolaitteiston tuhkaa. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Polttonestevarastojen riittävän usein tapahtuvalla tarkastuksella on toiminnanharjoittajaa haluttu muistuttaa erityisesti säiliöiden syöpymisvaarasta. 12. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Mikäli parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan toiminnanharjoittaja velvoittaa ottamaan uutta käytökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön. 13. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. ilmanvaihdon pysähtymisestä aiheutunut lintujen joukkokuolema. 14. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toi 9

10 LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET minnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 15. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä päätös korvaa Pälkäneen ympäristölautakunnan toiminnalle myöntämän ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 58, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 4, 6, 16 19, 21, 30, 37, 42 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus 931/2000 Maa ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000, muut. 6/2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002 Valtion maksuperustelaki (150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli voimaan Hakemus on tullut vireille Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. 10

11 Ylitarkastaja Tuija Sievi Korte Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Pälkäneen kunnanhallitus Pälkäneen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Pälkäneen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 11