PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y

Transkriptio

1 Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidontuotannon harjoittamisen laajentaminen. Eero Järvenpää Takamaantie Hämeenkyrö Pärmäkoski RN:o 1:14 Hämeenkyrön Pyöräniemen kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja muutettu ja TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Alue on maatalousvaltaista hajaasutusaluetta. Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Hämeenkyrön kunnan Pyöräniemen kylässä tilalla Pärmäkoski RN:o 1:14. Uusi eläinsuoja rakennetaan nykyisen eläinsuojan länsipuolelle. Lähin vesistö on Pukaranjokeen laskeva Kyröjoki. Vesistöön ja lähimpään häiriintyvään kohteeseen on eläinsuojasta matkaa noin 120 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen navetan länsipuolelle uusi pihatto niin, että eläinsuojassa on laajennuksen jälkeen tilaa 200 lypsylehmälle, 100 hieholle ja 60:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Maitoa tuotetaan noin kg vuodessa ja lihaa noin kg vuodessa. Käsittelymaksu 1800 euroa

2 Lannan poisto perustuu lypsylehmien, 30 hiehon ja nuorkarjan osalta kuivikelantamenetelmään. Lypsylehmien lannasta on ilmoitettu kerättävän virtsana 4 m 3 /lypsylehmä. Vanhassa navetassa olevat 70 hiehoa ovat lietelannalla. Lietelanta ja virtsa varastoidaan vanhassa m 3 :n kumikalvoaltaassa. Kuivikelanta varastoidaan 260 m 2 :n kattamattomassa lantalassa ja rakennettavassa m 2 :n katetussa lantalassa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 309 hehtaaria, josta omaa on 59 hehtaaria, vuokrapeltoa noin 76 hehtaaria ja sopimuspeltoa 174 hehtaaria. Lanta on ilmoitettu levitettävän viikoilla (50 %), (25 %) ja (25 %). Tuorerehu (noin t/a) valmistetaan esikuivattuna rakennettaviin laakasiiloihin. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöihin. Eläinten ruokinta suoritetaan aperuokintana. Rehu seostetaan traktorivetoisella vaunulla ja levitetään pienkuormaajalla/vaunulla ruokintapöydille. Vesi otetaan omasta lähdekaivosta. Lypsy suoritetaan lypsyasemalla (2 x 12 kalanruoto). Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Laidunnusta ei harjoiteta. Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on litraa. Varastossa säilytetään lisäksi enintään 600 litraa muita öljytuotteita. Öljysäiliö ja muut öljytuotteet on tarkoitus sijoittaa merikonttiin. Pesuaineet säilytetään omassa varastossa. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu kg/vuosi. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, akut ja metalliromu toimitetaan keräykseen. Paalimuovit on ilmoitettu poltettavan tilalla puun kanssa. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään peltoon. Liikennöinti tilalle tapahtuu omista liittymistä Takamaantie nimiseltä maantieltä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Hämeenkyrön kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on li 2

3 säksi tiedotettu Hämeenkyrön Sanomissa ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto 17 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Hämeenkyrön kunnanhallitukselta ja Hämeenkyrön ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Hämeenkyrön ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että kumialtaiden käytöstä Suomen ilmasto oloissa on melko vähän kokemuksia. Kumialtaita ei ole myöskään mainittu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa nro 564 (Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa). Lautakunta on katsonut, että lietealtaiden suositeltavampi rakennusmateriaali on betoni. Lausunnossa on edellytetty yksittäisen altaan koon pienentämistä jakamalla lietemäärä useampaan altaaseen. Näin voidaan varmistaa lietteen käsittelyjärjestelmän toimivuus mahdollisessa tukkeutumis tai muussa häiriötilanteessa. Lausunnossa on todettu lisäksi, että Hämeenkyrön kunnan jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden poltto on kielletty. Taajaan asutun alueen ulkopuolella saa polttaa ainoastaan kuivia risuja ja oksia sekä maa ja metsätaloudesta syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. ( ) ja ( ) ovat muistutuksessaan kiinnittäneet huomiota hajuhaittoihin lähiympäristössä sekä lietteen levityksestä aiheutuvaan riskiin lietteen valumisesta vesistöön. Muistutuksessa on lisäksi kiinnitetty huomiota lietelannan varastointiin kumialtaissa sekä peltoalan riittävyyteen lannan asianmukaiseksi levittämiseksi. Mittasuhteiltaan hanke katsottiin ylimitoitetuksi. ( ) on muistutuksessaan kiinnittänyt huomiota lannanlevityssopimusten määräaikaisuuteen. Rakennusten sijoittelu on katsottu merkittäväksi asuinviihtyvyyteen ja maisemakuvaan vaikuttavaksi tekijäksi. Lietealtaiden kattaminen on katsottu toivottavaksi toimenpiteeksi. Huomiota on kiinnitetty myös lietteen käsittelyn ja kuljetuksen etukäteissuunnitteluun, lietteen multaamiseen nurmialoilla sekä peltolohkojen kaltevuudesta aiheutuviin rajoituksiin lietteen levityksessä. ( ) ja ( ) ovat erillisissä pääosin samansisältöisissä muistutuksissaan kiinnittäneet huomiota lietesäiliötilavuuden riittämättömyyteen ja valumiin nykyisistä säiliöistä. Säilörehun varastointi laakasiiloihin katsottiin suotavaksi. Huomiota kiinnitettiin myös lietteenlevityksen perustumiseen koko laajennuksen osalta sopimuspeltoalaan, jolloin kuljetusmatkat ovat pitkät. Osa pelloista on avo ojissa ja lähellä valtaojia, jokia ja vesistöjä. Omalla maalla ja osin vuokramaillakin olevat pellot ovat sopimattomia lietteen pintalevitykseen. Lietelannan levityssuunnitelma on katsottu tarpeelliseksi näin suuressa tuotannon laajentamishankkeessa. Muistutuksissa on huomautettu maatalouden nykyisistä ympäristöhaitoista ja ko. hankkeessa on katsottu olevan nähtävissä ympäristön ravinnekuormitusta lisääviä tekijöitä. Elinvoimainen maatalous "kylällä" on katsottu hyväksi asiaksi. Kysymys on kuitenkin tuottavan 3

4 toiminnan mittasuhteista/ympäristön vaurioitumisesta. ( ) on lisäksi todennut, että hänellä on aikomus rakentaa vakituinen asunto Niemen tilalle RN:o 2:26, josta matkaa suunniteltuun rakennuskohteeseen on vain muutama sata metriä. ( ) on ilmoittanut vastustavansa esitetyn suunnitelman mukaista toiminnan laajentamista eo. seikkojen perusteella. ( ) on puolestaan todennut lisäksi, että hänen tilalleen Meijeri RN:o 1:13 johdetaan vesi (rasite) Pärmäkosken pellolla olevasta lähteestä. Lietteen levityssuunnitelmassa on huomioitava suojavyöhyke lähteen ympärillä ja talouskeskuksen ympäristön suojakaistat. ( ) on ilmoittanut vastustavansa suunnitelman mukaista toiminnan laajentamista eo. seikkojen perusteella. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksista. Hakija ei antanut kirjallista vastinetta. Hakija ilmoitti puhelimessa , että hän saattaa muuttaa suunnitelmia lannanpoistojärjestelmän osalta. Asian käsittely keskeytettiin. Hakija toimitti ympäristökeskukselle muutetun lupahakemuksen tarvittavine piirustuksineen. Uudessa suunnitelmassa lannanpoistojärjestelmä rakennettavassa eläinsuojassa on muutettu kuivalantajärjestelmälle ja lanta varastoidaan tältä osin rakennettavassa katetussa lantalassa. Muutetussa lupahakemuksessa lupaa haettiin 200 lypsylehmälle, 100 hieholle ja 60:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Paikalla suoritettiin tarkastus Hakijalta saatiin lisätietoa PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Eero Järvenpäälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan ympäristökeskukseen saapuneen muutetun hakemuksen ja saapuneen täydennyksen mukaisesti laajennettavalle toiminnalle tilalla Pärmäkoski RN:o 1:14 Hämeenkyrön kunnan Pyöräniemen kylässä. Ympäristölupa myönnetään maidontuotannon harjoittamiselle laajuudessa 200 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 60 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. ( ) ja ( ) muistutuksesta ympäristökeskus toteaa, että rakennettavan eläinsuojan lannanpoistojärjestelmän muutos lietelannasta kuivikepohjaan on oletettavasti sekä hajuhaittojen että huuhtoutumisriskien kannalta riskittömämpi ratkaisu. Lannan varastointi katetussa lantalassa osaltaan vielä parantaa tilannetta. Uutta kumiallasta ei rakenneta. Mittasuhteiltaan ko. toiminta on Suomessa tavanomaista suurempaa. Ympä 4

5 ristöluvalla ei kuitenkaan ainakaan ensisijaisesti pyritä rajoittamaan toiminnan kokoa. ( ) muistutuksesta ympäristökeskus toteaa, että erityisesti lannan vastaanottoa koskevat sopimukset "elävät". Tämä on tavanomaista. Lupamääräykset edellyttävät kuitenkin riittävän lannan levitykseen käytettävissä olevan peltoalan olemassaoloa jatkuvasti. Lantaa voidaan toimittaa myös asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Erityisesti kuivalannalla on ollut kysyntää myös tällaiseen jatkojalostukseen. Yksityiskohtaisia lannan levitystä koskevia lupamääräyksiä ei ole perusteltua eikä mahdollisuuttakaan antaa (esim. lietelannan pintalevitys nurmelle). Lannan levitystä koskevat rajoitukset on sisällytetty valtioneuvoston asetukseen (931/2000), joka on mainittu lupamääräyksissä. ( ) ja ( ) muistutuksista ympäristökeskus viittaa lietelannan varastoimistilojen ja lietelannan levityksen osalta lannan poistojärjestelmän muuttamiseen lietelannasta kuivalantaan. Lannan levityssuunnitelman edellyttäminen kuivalannalle ei ole perusteltua. ( ) vaatimien suojavyöhykkeiden osalta ympäristökeskus viittaa lupamääräykseen 7. ( ) kiinteistöllä oleviin nykyisiin rakennuksiin on matkaa rakennettavasta eläinsuojasta lähes 400 metriä. Etäisyyttä on pidettävä riittävänä, koska mm. vallitsevat tuulet ovat kiinteistön kannalta suotuisat. Lupamääräykset Hämeenkyrön ympäristölautakunnan lausunnon osalta ympäristökeskus viittaa muutettuun suunnitelmaan ja lupamääräyksiin. Toiminnassa on lupahakemusasiakirjoissa esitetyn lisäksi noudatettava seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä varastoimistiloissa. Rakennettavan kuivalantalan tulee rakentamistekniikaltaan vastata maaja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 ( ) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Lantalat on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Vanha kumiallas on tyhjennettävä mennessä. Tyhjennyksestä on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle tarkastuksen suorittamiseksi. Tämän jälkeen tyhjennyksestä on ilmoitettava vuosittain ympäristökeskukselle mahdollisen tarkastuksen suorittamiseksi. Ympäristökeskukselle on ilmoitettava uudesta pihatosta rakennettavan virtsaputken liittämisestä kumialtaaseen ennen putken käyttöönottoa. Lantavarastot on oltava käyttövalmiina ennen uuden tuotantorakennuksen käyttöönottoa. 5

6 3. Tuorerehun puristenesteet ja rehujäämiä sisältävät tuorerehusiiloon kerääntyvät nesteet on kerättävä talteen ja levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan lantalassa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää ympäristökeskuksen hyväksymää käsittely ja tarkkailusuunnitelmaa. 5. Jos karjaa laidunnetaan on huolehdittava siitä, että pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny eikä sallittuja lannoitustasoja ylitetä. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan erityinen jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle eläinmäärälle on 166 hehtaaria. Ympäristökeskukselle tulee ilmoittaa muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Levitys on suoritettava sellaisissa sääolosuhteissa ja sellaisena ajankohtana, että hajuhaitta on mahdollisimman pieni levitettäessä lantaa lähelle asutusta. Lannan levitys on suoritettava niin tehokkaasti, että levitysaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Lisäksi multaus on suoritettava mahdollisimman nopeasti. Lannan levitys liitekarttaan tilan Meijeri RN:o 1:13 vedenottamona toimivan lähteen ympärille punaisella merkitylle alueelle on kielletty. Muiden mahdollisten lannan levitysalueella tai levitysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 6

7 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Kuolleet eläimet on varastoitava tilalla katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa niin, että eläimistä ei aiheudu ympäristöhaittaa eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. 9. Jätteen poltto tilalla on kielletty.. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Haittaeläimiä (esim. rotat ja hiiret) on tarvittaessa torjuttava. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon soveltuvilta osiltaan. 11. Luvan haltijan on erityisesti lannan varastoimistilojen tyhjennyksen yhteydessä tarkkailtava varastoimistilojen kuntoa. Mikäli lannan varastoimistiloissa tai eläinsuojan toimintaan liittyvissä muissa rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, tiedot mahdollisesta laidunnuksesta (laitumen pinta ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 7

8 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. Suorat päästöt vesiin ja maaperään on karjataloudessa kohtuullisin kustannuksin estettävissä, eikä niitä saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa. (Lupamääräys 1.) Vuoden laskennallisella varastotilavuudella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Todellisen varastoimistilavuuden säilyminen edellyttää lannan varastoimistilojen perusteellista tyhjentämistä vähintään kerran vuodessa. Samalla voidaan havaita myös mahdolliset vauriot. Vanhaa kumiallasta ei liene perusteellisesti tyhjennetty vuosiin. Näin ollen sen kuntoa ei ole pystytty arvioimaan edes silmämääräisesti. Erityisesti kumialtaisiin liittyy mm. rikkoutumisriski. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa, että allas tyhjennetään perusteellisesti vuosittain ja samalla on varattu myös valvontaviranomaiselle mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Läpiviennit kumialtaisiin ovat teknisesti vaativia. Valvontaviranomaiselle on tämän vuoksi ollut tarpeen varata mahdollisuus uuden läpiviennin asianmukaisuuden varmistamiseen. (Lupamääräys 2.) Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Myös rehujäämistä ja sadevedestä muodostuva neste saattaa vastata ominaisuuksiltaan puristenestettä ja on siitä johtuen kerättävä ja käsiteltävä puristenesteen tavoin. 8

9 Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. (Lupamääräys 3.) Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupamääräyksellä on mahdollistettu eläinsuojassa muodostuvien jätevesien johtaminen lietesäiliöön ja/tai jätevesien käsittely asianmukaisessa puhdistamossa. (Lupamääräys 4.) Myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. Jaloittelualueisiin liittyy suuri ravinteiden huuhtoutumisriski vesiin ja maaperään. (Lupamääräys 5.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. (Lupamääräys 6.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lannan levityksestä lähelle asutusta aiheutuu hajuhaittoja. Hajuhaittojen vähentämiseksi on ollut tarpeen antaa sääolosuhteita, levitysajankohtaa, lannan nopeaa levitystä ja pikaista multausta koskeva lupamääräys. Tilan Meijeri vedenottamona toimiva lähdekaivo sijaitsee lannan levitykseen esitetyllä Pärmäkosken tilaan kuuluvalla peltolohkolla. Veden otto perustuu rasitteeseen (kiinteistörekisteri). Lannan levitys liitekarttaan punaisella merkitylle alueelle saattaa vaikuttaa lähdekaivosta saatavan pohjaveden laatuun toisen yksityistä etua loukkaavalla tavalla. Tällä perusteella lannan levitys ko. alueelle on kielletty. 9

10 Lannan levitykseen ilmoitetuilla peltoalueilla tai peltoalueiden läheisyydessä saattaa olla muitakin yksittäisiä kaivoja tai lähteitä, joihin lannan levityksellä saattaa olla vaikutusta, vaikka pelto ei olekaan luokitellulla pohjavesialueella. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan näissä tapauksissa olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin metrin matkaa. (Lupamääräys 7.) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Lyhytaikainenkin varastointi tilalla saattaa aiheuttaa lämpöisenä vuodenaikana ympäristöhaittoja, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. (Lupamääräys 8.) Jätelaki velvoittaa jätteen hyödyntämiseen. Esimerkiksi rehupaalien käärintämuovit ovat hyödynnettävissä. Jätteen avopoltto ei ole jätteen hyödyntämistä. Jätteen polttolaitoksista on omat tiukat valtioneuvoston asetuksessa / 362 annetut määräykset. Jätteen poltto tilalla ei näin ollen ole mahdollista. Polttoaineiden varastointiin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä. Samoin käytettävien kemikaalien (esim. torjunta aineet) käyttöön ja varastointiin liittyy huomioon otettavia riskejä. Lupamääräys on tarpeen riskien huomioon ottamiseksi toiminnassa (esim. kemikaalien käyttöturvallisuusohjeiden noudattaminen). Haittaeläinten torjunta tarvittaessa on tarpeen mm. rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 9.) Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa mahdollisuus velvoittaa luvan saaja ottamaan käyttöön mahdollista uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolo aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). (Lupamääräys 10.) Lannan varastoimistiloihin ja eläinsuojan toimintaan liittyviin muihin rakenteisiin ja laitteisiin liittyy rikkoutumisriski. Vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi varastoimistilojen kuntoa on säännöllisesti seurattava. (Lupamääräys 11.) Lupamääräyksellä on pyritty varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua luvan vastaista haittaa. (Lupamääräys 12.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta 10

11 LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 13.) Lupamääräys on tarpeen, jotta toiminnan muuttamis tai lopettamistilanteessa voidaan antaa tarvittavat tilanteen edellyttämät määräykset. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (Lupamääräys 14.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Kysymyksessä oleva lupahakemus on tullut vireille Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1800 euroa. 11

12 Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Hämeenkyrön kunnanhallitus Hämeenkyrön ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Muistutuksen jättäneet Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hämeenkyrön kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus Liitekartta 12

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere postiosoite: PL 297, Tampere puhelinvaihde: asiakaspalvelunumero: telekopio: sähköposti: aukioloaika: ma pe klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 13

14 14