PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Pir2002 Y

Transkriptio

1 Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Pir2002 Y ASIA Broilertuotannon harjoittaminen nykyisissä kahdessa yhteensä kasvatuspaikan kasvattamossa. LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Broilerkasvattamo P&P Hakulinen Oy Isoniementie Sahalahti Heli RN:o 1:88 Sahalahden kunnan Isoniemen kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Eläinsuojan toimintaan, johon on tarkoitettu enemmän kuin siipikarjapaikkaa, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 (YSA 42 kohta 17). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallitus on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan Alue on kaavoittamatonta maatalousvaltaista haja asutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Käsittelymaksu 840 euroa Kasvattamot sijaitsevat tilalla Heli RN:o 1:88 Sahalahden kunnan Isoniemen kylässä. Lähimpään mahdolliseen häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 70 metriä. Lähin vesistö on Hangaslahden ja Myllyojan kautta Längelmäveteen laskeva Perälahti. Perälahteen on matkaa vajaa kilometri.

2 LAITOKSEN TOIMINTA Kysymyksessä on kahdesta kasvattamosta muodostuva kokonaisuus, joissa on yhteensä kasvatuspaikkaa (13 500, paikkaa). Kasvatus tapahtuu lattiakasvatuksena turvepohjaisella alustalla. Lintuja kasvatetaan kasvattamoissa vuorokauden ajan, jonka jälkeen linnut toimitetaan teurastamolle. Kasvatuseriä on vuodessa 6 7. Jokaisen kasvatuserän vaihtuessa kasvatusalusta poistetaan kokonaisuudessaan halleista ja kuljetetaan lannan vastaanottosopimukseen perustuen lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi Johan Tauben maatilalle Tammisaareen. Siellä lanta varastoidaan noin 3000 m 2 :n asfalttikentällä ja levitetään keväällä peltoon. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 320 hehtaaria. Muodostuvan lannan laskennallinen määrä on noin 760 m 3 ( x 0,015 m 3 /a). Kasvattamot pestään jokaisen kasvatuserän jälkeen kuumavesipainepesurilla. Pesun jälkeen kasvattamot desinfioidaan. Kasvattamoiden pesu ym. jätevedet (n. 100 m 3 /a) toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vuokrakasvattamon pesuvedet johdetaan saostuskaivojen kautta maastoon. Desinfiointiaineita käytetään noin 65 l/a. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ilmanvaihtotarve riippuu oleellisesti lintujen kasvatusvaiheesta ja ulkoilman lämpötilasta. Ilmanvaihto on toteutettu alipaineilmanvaihtona niin, että ilma sisään tulee seiniltä ja poisto tapahtuu katolta. Helleajan lisäilmanvaihto tapahtuu hallien päädyistä ns. jätti imureilla. Lintujen ruokinnassa on käytössä automaattiruokkijat. Rehuna on täysrehu, jota käytetään noin 1300 tonnia vuodessa. Tehdasvalmisteisessa rehussa käytetään fytaasientsyymiä. Näin on pystytty alentamaan rehujen fosforipitoisuutta ja parantamaan fosforin hyväksikäyttöä. Samalla on myös lannan fosforipitoisuus alentunut. Juotto tapahtuu juomanippalinjoista. Vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Tarvittava vesimäärä on noin 1650 m 3 /a. Kasvattamoiden lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen keskuslämmitys. Lämpö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä uudemmassa kasvattamossa sijaitsevassa lämpökeskuksessa. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä (lämmitysöljy 4500 litraa, traktorin polttoaine 5000 litraa ja polttoaine polttolaitteistolle 1500 litraa). Päivittäin kuolevien lintujen määräksi on arvioitu kg vuodessa. Linnut poltetaan tarkoitukseen kehitetyssä tehdasvalmisteisessa polttouunissa Shenandoah 6 tilalla päivittäin. Polttouunin teho on 20 kg/h. Kertalataus on maksimissaan 90 kg. Poltossa tarvittava riittävä lämpötila kehitetään kevyellä polttoöljyllä toimivalla öljypolttimella. Saadussa Tampereen teknillisen korkeakoulun selvityksessä polttouuni on todettu mittausten perusteella tehokkaasti ja puhtaasti polttavaksi. 2

3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Raadoista syntyvät pyrolyysi ja palamiskaasut hapettuvat tehokkaasti tulipesän korkean lämpötilan ja lisäilma aukkojen ansiosta. Vanhat loisteputket ym. ongelmajätteet varastoidaan tarkoitukseen varatussa sisätilassa ja toimitetaan kunnan ongelmajätekeräykseen. Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Isoniementielle. Kasvattamon kuljetukset koostuvat pääasiassa rehu, teuras, untuvikko, lanta ja pesuvesikuljetuksista. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Sahalahden kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Sydän Hämeen Lehdessä ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 10 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Sahalahden kunnanhallitukselta ja Sahalahden ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Sahalahden rakennuslautakunta on päivätyssä lausunnossaan todennut, että haettu ympäristölupa koskee jo olevan toiminnan harjoittamista olemassa olevissa tiloissa, eikä sillä ole huomautettavaa haettuun ympäristölupaan. Sahalahden kunnanhallitus on päättänyt lausuntonaan esittää rakennuslautakunnan asiasta antaman lausunnon. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla pidetyssä tarkastuksessa. VIRANOMAISEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Broilerkasvattamo P&P Hakulinen Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilertuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisissa nykyisissä kasvattamoissa tilalla Heli 1:88 Sahalahden kunnan Isoniemen kylässä. 3

4 Lupamääräykset Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle laajuudessa kasvatuspaikkaa. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, kasvattamoiden pesuvesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Kasvattamoiden toiminnassa muodostuva lanta toimitetaan ympäristöluvan omaavaan laitokseen jatkojalostukseen tai käytetään lannoitteena pellolla. Lannan käyttö lannoitteena pellolla edellyttää lannan varastoimista asianmukaisessa lantalassa/varastoimistilassa kuitenkin niin, että lantaa voidaan varastoida pellolla asianmukaisessa aumassa enintään yksi kuukausi ennen levitystä. Velvoite koskee myös lannan vastaanottosopimukseen perustuvaa peltoviljelyä. Peltohehtaaria kohti levitetään enintään 540 kasvatuspaikkaa vastaava lantamäärä. Kuormaus tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla ja alusta tulee kattamattomissa tiloissa viipymättä kuormauksen päätyttyä harjata koneellisesti. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. 3. Kasvattamoiden pesu ja muut jätevedet tulee kerätä talteen ja kuljettaa tai johtaa kunnan viemäriverkostoon. 4. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että lattiat pysyvät vesitiiviinä. Jätevesiviemäreiden niihin liittyvine säiliöineen ja tarkastuskaivoineen tulee olla vesitiiviitä. 5. Hajuhaitat on pyrittävä pitämään mahdollisimman pieninä huolehtimalla ilmastoinnin ja siihen liittyvien ohjausjärjestelmien sekä juomanippalinjojen asianmukaisesta kunnosta ja käytöstä. 6. Lannan käsittelyyn liittyvän kaluston pesu suoritetaan niin, että ympäristön pilaantumisvaaraa ei aiheudu. 7. Kuolleet linnut (normaalikuolleisuutta vastaava määrä) poltetaan tilalla tarkoitukseen rakennetussa polttolaitteistossa tai toimitetaan käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, raadot on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 4

5 käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002). 8. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Polttonesteet, kemikaalit ja muut jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT 11. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 12. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot tuotetuista eläinmääristä, tiedot lannan sijoittamisesta, tiedot kuolleiden eläinten määristä ja hävitystavasta, tiedot jätevesimääristä ja johtamis /sijoituspaikoista, tiedot rehumääristä, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 13. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset kasvattamoiden toiminnalle täyttyvät. Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. Kasvattamot sijoittuvat kaavoittamattomalle haja asutusalueelle, jolle on keskittynyt useita 5

6 Lupamääräysten perustelut broilerkasvattamoita. Kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty kasvattamoissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Lannan tuottajan on katsottu olevan vastuussa tuottamastaan lannasta viljelykäytössä levityshetkeen saakka. Näin ollen myös vastaanottosopimukseen perustuvissa tapauksissa lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Asianmukaiseksi lantavarastoksi voidaan katsoa broilerlannan korkeasta kuivaainepitoisuudesta johtuen myös asfalttikenttä edellyttäen kuitenkin, että kuormitusta ympäristöön ei tapahdu. Lantavarasto voi sijaita myös lantaa vastaanottavan sopijapuolen tilalla. Lupamääräyksellä on haluttu estää myös pellon ylilannoitus. Levitettäessä 540 kasvatuspaikkaa vastaava lantamäärä peltohehtaarille, on laskennallinen kokonaisfosforimäärä noin 27 kg/hehtaari. Tällöin kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä vastaa fosforilannoituksen enimmäistasoa noin 20 kg/hehtaari/vuosi. Sallittu enintään yhden kuukauden varastoimisaika aumassa pellolla perustuu lähinnä työteknisiin seikkoihin ja broilerlannan korkeaan kuivaainepitoisuuteen. Työteknisillä seikoilla on tarkoitettu lannan kuljetusmahdollisuutta pellolle maan ollessa roudassa ja toisaalta mahdollisuutta ajaa lanta suoraan pellolle tyhjennyksen sattuessa lähelle kylvöaikaa. Broilerlannan korkean kuiva ainepitoisuuden johdosta mahdollinen sadekausikaan ei kuukaudessa aiheuta valumaa ympäristöön edellyttäen, että auma on mm. sijainniltaan asianmukainen. Lannan kuormauksesta aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi kuormausalustan tulee olla tiivispohjainen (esim. asfaltti). Suositeltavaa olisi suorittaa kuormaus katetussa tilassa. Kattamattomassa tilassa suoritettava kuormaus edellyttää alustan koneellista harjausta viipymättä kuormauksen jälkeen. Lupaehdossa on haluttu muistuttaa myös em. asetukseen sisältyvistä lannan käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä ja ohjeista. 3. Broilerkasvattamoiden pesuvesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita. Myös hygieeninen laatu on huono. Niiden asianmukainen käsittely paikalla on lähes mahdotonta. Paras tapa jätevesien käsittelemiseksi asianmukaisesti on kuljetus/johtaminen kunnan puhdistamolle. 6

7 4. Kasvattamoiden lattioiden tulee olla vesitiiviitä lähinnä korkeapainepesujen yhteydessä tapahtuvien vuotojen estämiseksi salaojiin ja edelleen ympäristöön. Lattioita on seurattava mahdollisten syöpymien ja halkeamien selvittämiseksi ja tarpeellisten korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi. Erityisesti vanhoihin pesuvesisäiliöihin ja tarkastuskaivoihin liittyy vuotamisriski. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa tiiviysvaatimuksesta. 5. Hajupäästöt riippuvat suuresti mm. kuivikkeen laadusta. Kuivikkeen laatu pysyy hyvänä, jos ilmanvaihto toteutetaan oikein. Oikein toteutettu ilmanvaihto edellyttää rakennettujen järjestelmien kunnossa pitämistä ja asiantuntevaa käyttöä. Vuotavat juomanipat kastelevat kuivikkeen ja aiheuttavat mm. hajupäästöjen lisääntymistä. 6. Lannan käsittelyyn käytettävän kaluston puhdistamisen liittyy toimintaan. Näin ollen on perusteltua kiinnittää huomiota kaluston pesuun ja pesusta mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin. 7. Kasvattamoissa kuolleiden lintujen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuollut siipikarja on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Maaja metsätalousministeriön asetuksen n:o 1022/2000 ( ) mukaan tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Laitteiston on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja palamisen täydellistä. Kysymyksessä oleva Shenandoah 6 tyyppinen uuni täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Normaalikuolleisuuden ylittävää määrää (esim. tautipurkaus, tuuletuksen pysähtyminen) ei saa polttaa tilalla. Siltä varalta, että uunin käytöstä haluttaisiin luopua tai uunin käyttö jostain muusta syystä estyisi, on lupaehdossa ollut tarpeen esittää vaihtoehto polttamiselle tilalla. 8. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Muun muassa jäteöljy, akut ja loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Mahdollisilla jätteillä on tarkoitettu esim. rakennusjätettä ja polttolaitteiston tuhkaa. 7

8 LUVAN VOIMASSAOLO Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. ilmanvaihdon pysähtymisestä aiheutunut lintujen joukkokuolema. 12. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 13. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toiminnalle myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 8

9 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli voimaan Hakemus on tullut vireille Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan Sahalahden kunnanhallitus Sahalahden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sahalahden kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 9