PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y

Transkriptio

1 Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee maidon ja porsastuotannon harjoittamista nykyisissä eläinsuojissa Christine Furuhjelm Honkolan kartano Honkola Honkola RN:o 1:271 Urjalan kunnan Honkolan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut Christine Furuhjelmin ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :ään perustuen toimittamaan karjatalouden harjoittamista koskevan ympäristölupahakemuksen ympäristökeskukselle mennessä. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 250 emakolle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella Urjalan kunnan Honkolan kylässä tilalla Honkola RN:o 1:271. Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Lähin vesistö on Kortejärvi, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 300 metriä. Kortejärvi kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen lännessä on matkaa noin 800 metriä. Käsittelymaksu 1800 euroa

2 LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuojissa on tilaa 220 lypsylehmälle, 110 hieholle, 80:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle, 300 emakolle ja 10 hevoselle/ponille. Lannan poisto perustuu nautakarjan ja porsituskarsinoiden (noin 100) osalta kuivikelantamenetelmään. Joutilaat emakot (200) ja vieroitetut porsaat (600 kpl) ovat kuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään turvetta, olkea ja kutterinpurua. Virtsan varastoimistilojen tilavuus on noin 450 m 3. Lanta varastoidaan 1800 m 2 :n lantalassa ja 3000 m 2 :n kompostointialustalla. Varastoimistilat on varustettu 100 cm:n reunuksilla ja kuormauslaatalla. Pohjan materiaali on betoni/asfaltti. Maitoa tuotetaan noin kg vuodessa ja porsaita noin kpl vuodessa. Yli 16 kuukauden ikäistä nautakarjaa laidunnetaan neljä kuukautta. Lehmät ovat laidunkaudella ulkona/sisällä. Laitumet rajoittuvat osittain Kortejärveen. Eläinten juotto on järjestetty juottoaltaalla. Pysyvää ruokintapaikkaa ei ole. Naudoilla 6 16 kuukautta on kesällä vapaa mahdollisuus ja talvella mahdollisuus kerran viikossa jaloitteluun pintaalaltaan 1,5 2 hehtaarin tarhassa. Jaloittelutarha on maapohjainen. Jaloittelutarhan sora vaihdetaan 1 2 kertaa vuodessa. Vaihdettava sora levitetään pellolle. Osalla emakoista (n. 150) on ympärivuotinen mahdollisuus käydä jaloittelutarhassa. Tarhan pinta ala on noin m 2. Tarhaan sisältyy 500 m 2 :n asfaltoitu ruokintapaikka. Ruokintapaikan rehujäämät ja lanta levitetään kesällä peltoon. Nesteen keruuta tarhoista ei ole järjestetty. Maitohuonevedet ja eläinsuojien muut jätevedet johdetaan virtsan varastoimistiloihin ja levitetään lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Maitohuoneessa on käytössä ns. varastopesusysteemi, jolla vähennetään huomattavasti muodostuvien pesuvesien määrää. Tuorerehu (n tonnia/vuosi) säilötään esikuivattuna seitsemässä laakasiilossa. Puristenesteet kerätään neljään yhteensä 20 m 3 :n umpisäiliöön ja levitetään imuvaunulla peltoon. Lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltoalaksi on ilmoitettu 370 hehtaaria, josta omaa on 234 hehtaaria ja vuokrapeltoa 136 hehtaaria. Lanta on ilmoitettu levitettävän viikoilla ja Pohjavesialueella peltoa sijaitsee noin kaksi hehtaaria. Lanta levitetään kasvustoon ja syksyllä kynnettäville pelloille. Levitys suoritetaan pystykelatyyppisellä tarkkuuslevittimellä (Samson). Nesteet levitetään imupainevaunulla kynnöksen alle. Tilalla on kaksi öljysäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä litraa. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään litraa, jotka säilytetään tilan korjaamorakennuksessa. 2

3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Liikennöinti tilalle tapahtuu omista liittymistä Halkivahantielle. Liikenne on normaalia karjatalouteen liittyvää liikennettä. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoelle/Kaustisiin. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräykseen/ekokemiin. Lannoitesäkit toimitetaan kierrätykseen. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Urjalan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Urjalan Sanomat lehdessä ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto yhdelle asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Urjalan kunnalta ja Urjalan ympäristöviranomaisena toimivalta Valkeakosken kaupungin sosiaalija terveyslautakunnan ympäristöjaostolta. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristöjaosto on lausunnossaan esittänyt, että sillä ei ole erityistä huomauttamista hakemuksesta, sillä kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen. Toiminta tulee kuitenkin kaikilta osin järjestää siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa, vesien tai pohjavesien pilaantumista tai muuta ympäristö tai terveyshaittaa. Lisäksi ympäristöjaosto esitti, että Juurtinkankaan pohjavesien muodostumisalueella olevaa peltolohkoa ei tule käyttää lannanlevitykseen. Ympäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan edustaja on suullisesti ilmoittanut, että hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. Paikalla on suoritettu lupaharkintaan liittyvä tarkastus ja lupapäätökseen liittyvä neuvottelu Hakijan edustajan kanssa on käyty lisäksi useita asiaa koskevia puhelinkeskusteluita. VIRANOMAISEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetun lausunnon päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myön 3

4 tää Honkolan kartanolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja porsastuotannon harjoittamiseen nykyisissä eläinsuojissa tilalla Honkola RN:o 1:271 Urjalan kunnan Honkolan kylässä. Ympäristölupa myönnetään laajuudessa 220 lypsylehmää, 110 hiehoa, 80 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä, 300 emakkoa ja 10 hevosta. Vastaus Valkeakosken kaupungin ympäristöjaoston lausuntoon Valkeakosken kaupungin ympäristöjaoston lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset Toiminnassa tulee noudattaa lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava tilavuudeltaan riittävissä ja rakentamistekniikaltaan asianmukaisissa lannan varastoimistiloissa. Lannan varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Laakasiiloista valuvat nesteet on kerättävä talteen ja levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa tai kompostoitava sellaisissa olosuhteissa, että valumia ympäristöön ei pääse. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala (noin 290 hehtaaria). Ympäristökeskukselle on ilmoitettava lannan levitykseen käytettäviä peltoja koskevista muutoksista. Lanta voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitys liitekarttaan merkitylle Juurtinkankaan varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevalle peltolohkolle on kielletty. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. Jaloittelutarhoja on hoidettava niin, että kuormitusta vesiin ei aiheudu. Tarvittaessa on ryhdyttävä rakennusteknisiin toimenpiteisiin kuormi 4

5 tuksen estämiseksi ja varauduttava valumavesien talteenottoon tai käsittelyyn. 6. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 7. Kuolleet, kuolleena syntyneet ja lopetetut eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. 8. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut jätevedet on johdettava tiiviisiin säiliöihin ja levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon tai kuljetettava kunnan puhdistamolle. Jätevedet voidaan käsitellä myös paikalla asianmukaisessa puhdistamossa niin, että valtioneuvoston asetuksen ( ) edellyttämät käsittelyvaatimukset saavutetaan. Ratkaisu edellyttää ympäristökeskuksen hyväksymää jätevesien käsittely ja tarkkailusuunnitelmaa. 9. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lannan varastoimistilojen, virtsa ja pesuvesisäiliöiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot kuolleiden eläinten määristä ja toimituspaikoista, 5

6 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset eläinsuojan toiminnalle täyttyvät. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. Lupahakemuksenkin lähtökohta on, että toiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä ympäristöön. 2. Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että lannan varastoimistilojen tulee olla riittävän suuret, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lannan varastoimistilavuuteen voidaan laskea eläinsuojassa varastoitavaa suoraan pellolle levitettävää lantaa vastaava varastoimistila. Lannan tuottajan on katsottu olevan vastuussa tuottamastaan lannasta viljelykäytössä levityshetkeen saakka. Näin ollen myös mahdollisiin lannan vastaanottosopimukseen perustuvissa tapauksissa lanta on varastoitava asianmukaisessa varastoimistilassa. Rakentamistekniikaltaan asianmukaisella lannan varastoimistilalla tarkoitetaan maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 ( ) mainittujen rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti rakennettuja lannan varastoimistiloja (vanhat varastoimistilat soveltuvin osin). Varastoimistilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 6

7 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Pilaantunut rehu vastaa ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä (alle 8 kk) kohden, yksi peltohehtaari kolmea emakkoa kohden ja yksi peltohehtaari kolmea hevosta kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitus tarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Juurtinkankaan pohjavesialue on yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka ). Kysymyksessä oleva peltolohko sijaitsee varsinaisella pohjavesien muodostumisalueella. Lannan levityksestä aiheutuvan pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi lannan levitys ko. peltolohkolle on kielletty. 5. Laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. Jaloittelutarhoihin liittyy riski lantavesien pääsystä vesiin ja maaperään. Lupamääräyksellä on haluttu saattaa em. riskit luvanhaltijan tietoon. Lupamääräyksellä on pyritty mahdollistamaan nopeat vesiensuojelutoimenpiteet, mikäli kuormitusta havaitaan. 6. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Erityisesti yleisillä ja yksityisillä teillä suoritettavat lantakuljetukset edellyttävät kuljetuskalustolta sekä hyvää peruskuntoa että puhtaanapitoa. Lupamääräyksessä on korostettu myös naapureille aiheutuvan hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden (esim. tuulen suunta) ja levitysajankohdan huomioon ottamista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. 7. Tilalla kuolleiden tai lopetettujen eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet ja lopetetut nautaeläimet, siat ja kavioeläimet on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä 7

8 suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljy ja loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 8. Maitohuonevedet ovat vesistöä kuormittavilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Keräämällä maitohuonevedet ja eläinsuojan muut jätevedet tiiviiseen säiliöön ja levittämällä jätevedet lannan levitysohjeita noudattaen peltoon ravinteet saadaan suoraan luonnon kiertokulkuun. Jätevesien kuljetus kunnan puhdistamolle on vaihtoehtoinen ratkaisu. Lupamääräyksen estämättä jätevedet voidaan käsitellä myös paikalla. Tällöin tulee ottaa huomioon lupamääräyksessä mainittu valtioneuvoston asetus. Asetuksessa edellytetään talousjätevesien käsittelyltä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tiettyä käsittelytehoa. Käsittelyvaatimus koskee myös maitohuonevesiä ja eläinsuojan muita jätevesiä. Orgaanisen aineen osalta ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. 9. Huonokuntoiset polttoainevarastot ovat uhka erityisesti pohjavesille. Tämän vuoksi polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Myös kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyy mm. pohja ja pintavesien pilaantumisriski. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tuleekin ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa toiminnanharjoittajaa velvollisuudesta olla riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja velvollisuudesta seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lannan varastoimistiloja, vanhaa virtsasäiliötä ja jätevesisäiliöitä koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 8

9 LUVAN VOIMASSAOLO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 12. Lupamääräyksellä pyritään varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 13. Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 90, 96 97, 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (931/2000) Valtioneuvoston asetus ( ) Maa ja metsätalousministeriön päätökset (1022/2000, 6/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa euroa. 9

10 Yli insinööri Hannu Wirola Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Urjalan kunnanhallitus Urjalan kunnan ympäristöviranomainen (Valkeakosken kaupungin sosiaali ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto) Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Urjalan kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus Kartta lannan levityskieltoalueesta 10

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Rautatienkatu 21 B, Tampere postiosoite: PL 297, Tampere puhelin: telekopio: sähköposti: aukioloaika: ma pe klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

12