PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Pir-2003-Y

Transkriptio

1 Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Pir-2003-Y ASIA Broilertuotannon harjoittaminen nykyisissä kahdessa yhteensä kasvatuspaikan kasvattamossa. LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Tuomo Lumiainen Lumiaisentie Suodenniemi Lumiainen RN:o 3:51 Pajuniemen kylässä Suodenniemen kunnassa ja Mäkelä RN:o 1:20 Kouraniemen kylässä Suodenniemen kunnassa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Eläinsuojan toimintaan, johon on tarkoitettu enemmän kuin siipikarjapaikkaa, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 (YSA 42 kohta 17). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen terveystoimen ja vanhushuollon kuntayhtymä on antanut ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristölupapäätöksen uudemmalle kasvattamolle. Alue on kaavoittamatonta maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamot sijaitsevat Suodenniemen kunnan Pajuniemen kylässä tilalla Lumiainen RN:o 3:51 ja Kouraniemen kylässä tilalla Mäkelä RN:o 1:20. Lähimpään mahdolliseen häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 60 metriä. Lähin vesistö on Mouhijärvi, jonne matkaa kasvattamoista on noin 700 metriä. Käsittelymaksu 840 euroa

2 LAITOKSEN TOIMINTA Kysymyksessä on kahdesta vuosina 1989 ja 1999 rakennetusta kasvattamosta muodostuva kokonaisuus, joissa on tällä hetkellä yhteensä noin kasvatuspaikkaa ( ja paikkaa). Kasvatus tapahtuu lattiakasvatuksena turve- tai kutterinlastupohjaisella alustalla. Lintuja kasvatetaan kasvattamoissa vuorokauden ajan, jonka jälkeen linnut toimitetaan teurastamolle. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Jokaisen kasvatuserän vaihtuessa kasvatusalusta poistetaan kokonaisuudessaan halleista ja käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena omassa peltoviljelyssä sekä vuokra- ja sopimuspelloilla. Kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti noin 915 m 3 /a ( x 0,015 m 3 /a). Lanta varastoidaan osittain lantalassa tilalla ja kuljetetaan osittain sopimuksiin perustuen suoraan pellolle ja varastoidaan tarpeen mukaan pattereissa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 166 hehtaaria, josta omaa on 11 hehtaaria, vuokrapeltoa 5 hehtaaria ja sopimuspeltoa 150 hehtaaria. Yksikään lannan levitykseen esitetty peltolohko ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kasvattamot pestään jokaisen kasvatuserän jälkeen painepesurilla ja desinfioidaan. Jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja levitetään kasvukaudella peltoon. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ilmanvaihtotarve riippuu oleellisesti lintujen kasvatusvaiheesta ja ulkoilman lämpötilasta. Ilmanvaihto on uudemmassa hallissa toteutettu alipaineilmanvaihtona niin, että ilma sisään tulee seiniltä ja poisto tapahtuu katolta. Helleajan lisäilmanvaihto tapahtuu hallin päädystä ns. jätti-imureilla. Vanhemmassa hallissa ilmastointi on toteutettu ns. Lohman alipainejärjestelmällä, jossa sekä ilman tulo sisään että ilman poisto tapahtuu seiniltä. Helleajan lisäilmanvaihto on toteutettu kuten uudemmassakin hallissa jätti-imureilla päädystä. Lintujen ruokinnassa on käytössä automaattiruokkijat. Rehuna on täysrehu, jota käytetään noin 1300 tonnia vuodessa. Tehdasvalmisteisessa rehussa käytetään fytaasientsyymiä. Näin on pystytty alentamaan rehujen fosforipitoisuutta ja parantamaan fosforin hyväksikäyttöä. Samalla on myös lannan fosforipitoisuus alentunut. Juotto tapahtuu juomanippalinjoista. Vesi tulee omasta lähteestä ja kunnan vesijohtoverkostosta. Tarvittava vesimäärä on noin 2100 m 3 /a. Kasvattamoiden lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen keskuslämmitys. Lämpö tuotetaan 500 kw:n kattilassa. Polttoaineena on puupelletti. Tilalla on broilertuotannon harjoittamiseen liittyvä yksi maanalainen polttoainesäiliö (3 000 litraa) ja yksi suoja-altaalla varustettu katetussa tilassa sijaitseva polttoainesäiliö (4 000 litraa) sekä maanpäällinen farmarisäiliö (2 000 litraa). 2

3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Päivittäin kuolevien lintujen määräksi on arvioitu 5 t/a. Raadot on poltettu tilan lämmityskattilassa. Vanhat loisteputket ym. ongelmajätteet varastoidaan tilalla ja toimitetaan kunnan ongelmajätekeräykseen. Liikennöinti tilalle tapahtuu omasta liittymästä maantieltä numero Kasvattamon kuljetukset koostuvat rehu-, teuras-, untuvikko-, lanta- ja pesuvesikuljetuksista. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Suodenniemen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Paikallissanomissa ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto viidelle asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Suodenniemen kunnalta ja Sastamalan perusturvakuntayhtymältä. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen on antanut asiasta viranhaltijalausunnon. Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaosto on kokouksessaan hyväksynyt em. lausunnon. Lausunnossa on esitetty mm. seuraavaa: -EY:n sivutuoteasetus 1774/2002 säätelee eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä. Estääkö sivutuoteasetus broilereiden polton tilan kattilassa? Hakemuksesta ei täysin selviä, onko tilan kattilassa vielä tarkoitus käyttää energian tuottamiseen broilerin lantaa sisältäviä pellettejä ja onko lantapellettien poltto sivutuoteasetuksen mukaisesti vielä mahdollista? -Jätevesien käsittelyn osalta on syytä selvittää tilan mahdollisuus/velvollisuus liittyä kunnan viemäriverkostoon. Mikäli pesuvedet johdetaan umpisäiliöön, tulee varmistua siitä, että pesuvesien säilytystilavuus on riittävä. - Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityisesti tulee muistaa, että lannan luovuttamisesta ja patteroinnista tulee tehdä em. asetuksen mukaiset ilmoitukset ympäristöviranomaiselle. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. 3

4 Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalle varattu mahdollisuus vastineen antamiseen ympäristölautakunnan lausunnosta. Vastinetta ei ole annettu. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä mm ja sekä paikalla suoritetussa tarkastuksessa. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus ympäristölautakunnan lausuntoon Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Tuomo Lumiaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilertuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisissa nykyisissä kasvattamoissa tiloilla Lumiainen RN:o 3:51 ja Mäkelä RN:o 1:20 Suodenniemen kunnassa. Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle laajuudessa kasvatuspaikkaa. Hakija on ilmoittanut käyttävänsä lämpölaitoksen polttoaineena puupellettejä. Lanta on jätettä. Jätteen rinnakkaispoltto kysymyksessä olevassa kattilassa on jätteenpolttoasetuksen vastaista. Näin ollen lantapellettien poltto ei olisi mahdollistakaan. Ympäristölupapäätöksessä ei voida määrätä liittymisestä kunnan viemäriverkostoon. Näin ollen liittymismahdollisuutta ei ole tutkittu. Hakija on ilmoittanut pesuvedet johdettaviksi 94 m 3 :n umpisäiliöön. Säiliön tilavuus vastaa laskennallista vuoden varastoimisaikaa. Muilta osin ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä. Toiminnassa on noudatettava lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, kasvattamoiden pesuvesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Kasvattamoiden toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava asianmukaisissa varastoimistiloissa viimeistään lähtien. Velvoite koskee sekä omaa peltoviljelyä että mahdollisiin lannan vastaanottosopimuksiin perustuvaa peltoviljelyä. Kuormaus on tehtävä tiivispohjaisella alustalla ja alusta on kattamattomissa tiloissa kuormauksen päätyttyä puhdistettava huolellisesti. Lantaa voidaan lähtien varastoida pellolla asianmukaisessa aumassa enintään yksi kuukausi 4

5 ennen levitystä. Selvitys lannan varastoimista koskevasta menettelystä on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle mennessä. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. 3. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle on oltava jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala (vähimmäisvaatimus noin 115 hehtaaria). Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 4. Kasvattamoiden pesu- ja muut jätevedet on kerättävä talteen ja levitettävä kasvukaudella lietelannan levitysohjeita noudattaen peltoon tai vaihtoehtoisesti kuljetettava tai johdettava kunnan puhdistamolle asianmukaiseen käsittelyyn. 5. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että kasvattamoiden lattiat pysyvät vesitiiviinä. Jätevesiviemäreiden niihin liittyvine säiliöineen ja tarkastuskaivoineen on oltava vesitiiviitä. 6. Hajuhaitat on pidettävä mahdollisimman pieninä huolehtimalla ilmastoinnin ja siihen liittyvien ohjausjärjestelmien sekä juomanippalinjojen asianmukaisesta kunnosta ja käytöstä. 7. Kuljetuskaluston asianmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota liikuttaessa yleisillä teillä. Lannan kuljetukseen liittyvän kuljetuskaluston pesu on suoritettava niin, että ympäristön pilaantumisvaaraa ei aiheudu. 8. Kuolleet linnut on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Raatojen varastointi on hoidettava niin, että kuolleista eläimistä ei aiheudu tautivaaraa tai muuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Raadot (normaali kuolleisuutta vastaava määrä) voidaan hävittää myös polttamalla tilakohtaisessa tarkoitukseen valmistetussa polttolaitteistossa. Menettelystä tulee ilmoittaa Pirkanmaan ympäristökeskukselle mennessä. 9. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. 5

6 . 10. Polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja luvan haltijan on tarkastettava niiden kunto riittävän usein. 11. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Suodenniemen ympäristöviranomaiselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon on sisällettävä ainakin seuraavat asiat: -tiedot tuotetuista eläinmääristä, -tiedot lannan varastoinnista ja sijoittamisesta, -tiedot kuolleiden eläinten määristä ja hävitystavasta, -tiedot jätevesimääristä ja johtamis-/sijoituspaikoista, -tiedot rehumääristä, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). RATKAISUN PERUSTELUT Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset kasvattamoiden toiminnalle täyttyvät. Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. Kasvattamot sijoittuvat kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 6

7 Lupamääräysten perustelut Lupa on myönnetty kasvattamoissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Lannan tuottajan on katsottu olevan vastuussa tuottamastaan lannasta viljelykäytössä levityshetkeen saakka. Näin ollen myös vastaanottosopimukseen perustuvissa tapauksissa lanta on varastoitava asianmukaisessa varastoimistilassa. Lannan kuormauksesta aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi kuormausalustan tulee olla tiivispohjainen (esim. asfaltti). Suositeltavaa olisi suorittaa kuormaus katetussa tilassa. Kattamattomassa tilassa suoritettava kuormaus edellyttää alustan huolellista puhdistamista kuormauksen jälkeen. Sallittu enintään yhden kuukauden varastoimisaika aumassa pellolla perustuu lähinnä työteknisiin seikkoihin ja broilerlannan poikkeuksellisen korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen. Työteknisillä seikoilla on tarkoitettu lannan kuljetusmahdollisuutta pellolle maan ollessa roudassa ja toisaalta mahdollisuutta ajaa lanta suoraan pellolle tyhjennyksen sattuessa lähelle kylvöaikaa. Broilerlannan poikkeuksellisen korkean kuivaainepitoisuuden johdosta mahdollinen sadekausikaan ei kuukaudessa aiheuta valumaa ympäristöön edellyttäen, että auma on mm. sijainniltaan asianmukainen. Lupaehdossa on haluttu muistuttaa myös em. asetukseen sisältyvistä lannan käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä ja ohjeista. 3. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 540 kasvatuspaikkaa kohden. Vaatimus perustuu broilerlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden ja arvioimaan mahdollisia pohjavesiriskejä. 4. Broilerkasvattamoiden pesuvesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita. Myös hygieeninen laatu on huono. Niiden asianmukainen käsittely paikalla on lähes mahdotonta. Pesuvesien levittäminen 7

8 peltoon kasvukaudella lietelannan levitysohjeita ja määräyksiä noudattaen on hyväksyttävä ratkaisu (valtioneuvoston asetus 931/2000). Hyvä ratkaisu olisi myös jätevesien kuljetus/johtaminen kunnan puhdistamolle. Tämä edellyttää luonnollisesti kunnan kanssa tehtävää sopimusta eikä toiminnanharjoittajaa voida ratkaisuun velvoittaa. 5. Kasvattamoiden lattioiden tulee olla vesitiiviitä lähinnä korkeapainepesujen yhteydessä tapahtuvien vuotojen estämiseksi salaojiin ja edelleen ympäristöön. Lattioita on seurattava mahdollisten syöpymien ja halkeamien selvittämiseksi ja tarpeellisten korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi. Erityisesti vanhoihin pesuvesisäiliöihin ja tarkastuskaivoihin liittyy vuotamisriski. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa tiiviysvaatimuksesta. 6. Hajupäästöt riippuvat suuresti mm. kuivikkeen laadusta. Kuivikkeen laatu pysyy hyvänä, jos ilmanvaihto toteutetaan oikein. Oikein toteutettu ilmanvaihto edellyttää rakennettujen järjestelmien kunnossa pitämistä ja asiantuntevaa käyttöä. Vuotavat juomanipat kastelevat kuivikkeen ja aiheuttavat mm. hajupäästöjen lisääntymistä. 7. Lannan kuljetukseen käytettävän kaluston puhdistamisen on katsottava liittyvän toimintaan. Näin ollen on perusteltua kiinnittää huomiota kuljetuskaluston pesuun ja pesusta mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin. 8. Kasvattamoissa kuolleiden lintujen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuollut siipikarja on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen n:o 1022/2000 ( ) mukaan tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Normaalikuolleisuuden ylittävää määrää (esim. tautipurkaus, tuuletuksen pysähtyminen) ei saa polttaa tilalla. Valtioneuvoston asetus (362/2003) jätteen poltosta määrittelee vaatimukset jätteen rinnakkaispoltolle. Lämpökattilan riittävästä lämpötilasta huolimatta raatojen poltto kattilassa ei ole mahdollista. 9. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Muun muassa jäteöljy, akut ja loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 8

9 LUVAN VOIMASSAOLO 10. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Mahdollisilla muilla jätteillä on tarkoitettu esim. rakennusjätettä ja polttolaitteiston tuhkaa. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Polttonestevarastojen riittävän usein tapahtuvalla tarkastuksella on toiminnanharjoittajaa haluttu muistuttaa erityisesti säiliöiden syöpymisvaarasta. 11. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Mikäli parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. ilmanvaihdon pysähtymisestä aiheutunut lintujen joukkokuolema. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET 9

10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös korvaa Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen terveystoimen ja vanhushuollon kuntayhtymän hallituksen myöntämän ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 58, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 4, 6, 16-19, 21, 30, 37, 42 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus 931/2000 Valtioneuvoston asetus 362/2003 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000, muut. 6/2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002 Valtion maksuperustelaki (150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli voimaan Hakemus on tullut vireille Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. Ylitarkastaja Tuija Sievi-Korte Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Suodenniemen kunnanhallitus Sastamalan perusturvakuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. 10

11 Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Suodenniemen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 11