KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 21 Mirva Levomäki Nro

2 2 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Sisällys 1. YLEISTÄ Sääolot tutkimusvuonna TULOKUORMITUS Puhdistamo Saostus- ja umpikaivolietteet Björkboda Lås Oy Ab:n jätevedet PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS Ympäristölupa Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Lupaehtojen täyttyminen Tulokuorma Puhdistamon toiminta Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Muutokset Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 2. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten vuosiraportti Liite 4. Päivittäiset ohitukset Liite 5. Lietetutkimuksen tulokset Liite 6. Viikkovirtaamat Liite 8. Yksikköprosessien tulokset Jakelu Björkboda Lås Oy Ab Kemiönsaaren kunta/vesilaitos/tom Ek Kemiönsaaren kunta/ympäristönsuojelulautakunta Kemiönsaaren Vesi/Roger Hakalax Kemiönsaaren Vesi/roger.hakalax@kimitoon.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

3 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 3 (22) 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren Veden Dragsfjärdin Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuoden 28 lokakuussa. Jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietemenetelmään perustuva rinnakkaissaostuslaitos täydennettynä flotaatiojälkiselkeytyksellä. Aktiivilieteprosessi (2 ilmastuslinjaa) on toteutettu typen poiston tehostamiseksi DND-prosessina. Fosforin saostukseen käytetään ferrisulfaattia (PIX 15A). Alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi voidaan tarvittaessa syöttää soodaa. Lisäksi prosessiin voidaan tarpeen vaatiessa syöttää polymeeria väliselkeytykseen menevään jäteveteen selkeytystuloksen parantamiseksi sekä flotaatioselkeytykseen flotaatiokäsittelyn tehostamiseksi. Tyskaholmenin puhdistamon mitoituskuormitusarvot vuodelle 22 ovat seuraavat: Lämpötila 6 C Keskimääräinen virtaama (Q kesk ) 795 m 3 /d Esikäsittelyn maksimivirtaama (q max ) 2 m 3 /h Kemiallisen saostuksen maksimivirtaama (q max ) 16 m 3 /d Biologisen käsittelyn maksimivirtaama (q max ) 12 m 3 /h Mitoitusvirtaama (q mit ) 59 m 3 /h BOD 7ATU -kuorma 2 kg/d Typpikuorma 43 kg/d Yllä esitettyjen mitoitusarvojen perusteella puhdistamolle mitoitettu asukasvastineluku on noin 2 9 asukasta (1 AVL=BOD 7 g/d). Taalintehtaan vanha, uuden Tyskaholmenin puhdistamon vieressä sijainnut puhdistamo oli vuonna 1976 valmistunut rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostettiin ferrosulfaatilla. Vanha laitos lopetti toimintansa Vuoden 29 kuntaliitoksen myötä Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi. Tyskaholmenin puhdistamon toiminnasta on vastannut vuoden 29 alusta Kemiönsaaren kuntaan perustettu liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kemiönsaaren kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet on tästä lähtien johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsitellyt prosessijätevedet on johdettu kunnan viemäriverkostoon ja Tyskaholmenin puhdistamolle lähtien. Tällä hetkellä Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan entisen Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaisesti, joka on

4 4 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä (nro 43 YLO, dnro LOS-22-Y ). Tarkkailusuunnitelman on laatinut Air-Ix Ympäristö Oy ELY-keskuksessa (entinen ympäristökeskus) on hyväksyttävänä uudelle Tyskaholmenin puhdistamolle tehty Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaehdotus (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, ). Puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan Turun vesipiirin kirjeessä , nro 55/5 Tuv 1985 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on mukana myös Ovako Wire Oy Ab ja Ovako Dalwire Oy Ab (entiset Fundia Wire Oy Ab ja Fundia Dalwire Oy Ab) aiheuttama vesistökuormitus. Dragsfjärdin kunnan ja Ovako Wire Oy Ab:n (entinen Fundia) jätevesien laskulupaan liittyen on Taalintehtaan merialueella tehty vuosina kalataloustarkkailu. Tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämiin lupiin, joiden mukaan jätevesien vaikutuksia merialueen kalatalouteen on tarkkailtava Turun maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on päivätty Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamassaan päätöksessä nro 11 YLO myöntänyt Dragsfjärdin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan viemäriverkostoon johdettavien jätevesien käsittelemiseen ja johtamiseen edelleen Falkofjärdenin merialueelle nykyiseen purkupaikkaan. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamisesta. Kemiönsaaren kunta ja Kemiönsaaren Vesi hakevat jättämällään ympäristölupahakemuksella ympäristölupaa Taalintehtaan uuden (Tyskaholmenin) jätevedenpuhdistamon toiminnalle (ESAVI/195/4.8/21). teki puhdistamon tarkkailututkimukset 19.1., 15.3., 26.5., 17.8., 2.9., 18.1., ja Näytteet kunnan puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisesti koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottaen. Esiselkeytyksestä ja väliselkeytetystä jätevedestä kerättiin osanäytteet noin tunnin välein työpäivän aikana (noin 1 osanäytettä). Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen nro 11 YLO mukaan luvan saajan on kehitettävä ja kunnostettava viemäriverkostoa siten, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien pääsy jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on liitettävä jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvetoihin selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostus-

5 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 5 (22) toimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen (Nro 14/5 199) mukaisesti. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustulokset ja kuormitukset on laskettu vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohjeen 42 esittämän laskentatavan mukaisesti puolivuosijaksojen keskiarvoja käyttäen (liite 3). Ohituslaskennassa on käytetty ohitusvirtaaman ja kokonaisvirtaaman suhdetta ja tulokuormaa Sääolot tutkimusvuonna 21 Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan joulukuun 29 loppu oli hyvin kylmä, sademäärä oli pieni, ja pysyvä lumipeite tuli joulun alla. Vuonna 21 tammi- ja helmikuussa sää oli hyvin talvinen. Sademäärä oli pieni tai keskimääräinen, mutta lunta oli tavallista enemmän (taulukko 1). Maaliskuun lauhan alun jälkeen yöpakkaset muuttivat sään talviseksi, ja vasta kuun lopussa tuli keväisempää. Kuu oli hieman tavanomaista kylmempi ja lumisempi. Huhtikuun alkupäivinä lumi suli sään lauhtumisen myötä. Kuun keskilämpötila oli lähes tavanomainen. Rannikolla sademäärä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi, ja Turussa sateet tulivat varsin tasaisesti pitkin kuukautta. Toukokuun puolivälissä oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso mutta muuten oli viileää; keskilämpötila oli tavallista korkeampi. Helteisiin liittyi ukkoskuuroja, ja Perniössä rankkasateet aiheuttivat poikkeuksellisia tulvia; Turussa sademäärä oli vain hieman keskiarvoa suurempi. Kesäkuussa oli etenkin keskivaiheilla tavanomaista viileämpää. Kuun lopulla sää lämpeni, mutta keskilämpötila oli hieman tavallista alempi. Sademäärä oli Turussa lähellä keskimääräistä, mutta pääosin sade tuli muutamana päivänä kuun puolivälissä. Heinäkuussa ilma oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen, ja keskilämpötila oli selvästi tavallista korkeampi. Sademäärä oli pieni. Elokuun puoliväliin asti jatkui lämmin ja helteinen sää. Loppukuu oli viileä, eikä keskilämpötila noussut erityisen korkeaksi. Sademäärä vaihteli paikallisesti; Turussa sadetta tuli vähän. Kesä eli kesä-elokuu oli paikoin yksi mittaushistorian lämpimimmistä. Kuurosateet jakautuivat epätasaisesti, mutta Turussa kesän sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi. Syyskuun alussa sää viileni, mutta ajoittain oli vielä kesäistä. Turussa keskilämpötila oli hieman korkeampi kuin vertailujaksolla. Sateet tulivat lähes kokonaan kuun puolivälin tietämillä, mutta kuurottaisuuden vuoksi paikalliset erot olivat suuria. Turussa sademäärä oli selvästi korkeampi kuin keskimäärin etenkin yhden sateisen päivän vuoksi. Lokakuun alussa sää oli lämmin ja yölämpötilat korkeita. Kuun puolivälissä sää viileni ja muuttui sateiseksi. Keskilämpötila oli hyvin lähellä vertailuarvoa, mutta sademäärä oli pieni. Alkusyksyllä sää oli siis varsin lämmin ja vähäsateinen. Marraskuun alkoi Varsinais-Suomessa lauhana ja ajoittaisilla sateilla, sisämaassa sateet tulivat osin lumena. Lumet sulivat kuitenkin vielä pois. Terminen talvi alkoi Varsinais-Suomessa marraskuun 17. päivä ja samalla alkoi koko loppuvuoden kestänyt pakkasjakso. Kuun lopulla Varsinais-Suomessa oli lunta 5 1 cm. Kylmä jak-

6 6 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) so laski kuukauden keskilämpötilaa. Sademäärä jäi rannikolla keskiarvoa pienemmäksi, sisämaassa satoi tavanomaisesti. Joulukuussa jatkui kylmä ja luminen kausi. Kuukauden keskilämpötila jäi Turussa kuusi astetta tavanomaista alemmaksi. Sademäärä jäi koko Varsinais-Suomessa tavanomaista pienemmäksi, suurin sademäärä mitattiin Turun Artukaisissa. Maa oli lumenpeitossa Varsinais-Suomessa koko joulukuun, keskimäärin lunta oli vuodenvaihteessa kymmenisen senttiä. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 4,4 astetta, mikä oli vajaan asteen vertailujakson keskiarvoa alempi (taulukko 1). Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 542 mm, mikä oli 22 % tavanomaista pienempi. Vuorokauden maksimisademäärä (44 mm) saatiin Turussa Lokakuun 21 alusta lähtien lämpötilat on mitattu Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta). Sademäärät on mitattu Artukaisista heinäkuun 26 alusta lähtien. Normaalijakson tiedot ovat Turun lentoasemalta. TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 21 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 21-1,5-8,5-2,5 4, 11,2 14, 21,1 17,1 11,8 5,7-1,4-8,7 (ºC) ,5-5,3-1,8 3,4 1, 14,7 16,9 15,5 1,3 5,5,7-2,7 Sademäärä * (mm) * * Sademäärien summa 2. TULOKUORMITUS 2.1. Puhdistamo Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli ,3 m 3 eli keskimäärin 527 m 3 /d (liite 1). Ohituksia vuoden aikana oli yhteensä m 3 eli keksimäärin 33,2 m 3 /d (liite 4). Ohitukset johtuivat tulvavesistä (ohitus välpän jälkeen). (Kuvat 1 2). 6 Vesimäärät virtaama ohitus 5 4 m 3 /d vuosi KUVA 1. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina

7 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 7 (22) 12 Viikkovirtaamat ja viikon maksimivirtaama virtaama (m3/vko) QMAX (m3/d) 35 m 3 /vko biologisen käsittelyn maksimivirtaama mitoitusvirtaama m 3 /d viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaama (m 3 /d) vuonna 21. Puhdistamon mitoitusvirtaama on 1416 m 3 /d (59 m 3 /h) ja biologisen käsittelyn maksimivirtaama 288 m 3 /d (12 m 3 /h). Kuormitustarkkailukertojen keskimääräinen puhdistamolla käsitellyn jäteveden virtaama oli 512 m 3 /d (liite 2, kuva 3). 1 Tarkkailukertojen virtaamat 8 m 3 /d päivä KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja molempien puolivuosijaksojen osalta ovat liitteellä 3. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti. TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d 3 31 Kok. fosfori kg/d 4,3 4,9 Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d 17 15

8 8 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 2.2. Saostus- ja umpikaivolietteet Ympäristöluvan (Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 11 YLO) mukaan jätevedenpuhdistamolla voidaan ottaa vastaan saostus- ja umpisäiliölietettä Dragsfjärdin kunnan keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolisilta alueilta. Lietteitä voidaan ottaa vastaan vähäisessä määrin myös muiden kuntien alueelta. Tarvittaessa lietteille on järjestettävä asianmukainen esikäsittely. Lietteet eivät saa sisältää viemäriverkoston tai puhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Luvan saajan on oltava selvillä lietteiden määrästä ja laadusta. Puhdistamolla on saostuskaivolietteen vastaanottoasema, joka sisältää saostuskaivolietevälpän (säleväli 3 mm) ja vastaanottoaltaan (V=6 m 3 ). Vastaanottoaltaasta on mahdollista johtaa lietteet hallitusti prosessin alkuun. Saostuskaivolietteet voidaan syöttää tarvittaessa myös suoraan tiivistämöön. Puhdistamolle tuotiin vuoden aikana saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 5 77,8 m 3 eli keskimäärin 15,8 m 3 /d (liite 1). Tämä oli 3, % puhdistamon tulovirtaamasta. Taulukossa 3 on esitetty arvio saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttamasta kuormituksesta puhdistamolle. Lietteet sisältyvät puhdistamolle tulevaan vesimäärään. Lietteiden aiheuttama kuormitus on huomattava ja näkyy osittain tulevan veden kuormituksessa. TAULUKKO 3. Saostus- ja umpikaivolietteen puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus ja osuus puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta vuonna 21. Pitoisuus* [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Fosfori , 1, % Kokonaistyppi , 7, % Kiintoaine % * Biovakka Suomi Oy:n Topinojan saostus- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasemalle vuosina tuotujen saostus- ja umpikaivolietteiden vuosikeskiarvopitoisuuksien vaihteluväli Lähde: Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimukset, vuosiraportit 29 ja 21 (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) 2.3. Björkboda Lås Oy Ab:n jätevedet Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsitellyt prosessijätevedet on johdettu kunnan viemäriverkostoon ja Tyskaholmenin puhdistamolle lähtien. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 72 YLO myöntänyt Björkboda Lås Oy Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lukkotehtaan toiminnalle. Luvan mukaan laitoksen toiminnassa syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä siten, että niissä olevat pitoisuudet ja niistä aiheutuva kuormitus kalenterivuosittain laskettuna ovat enintään seuraavat:

9 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 9 (22) Parametri Pitoisuus, mg/l Kuormitus, kg/a kokonaiskromi,5 5 kuusiarvoinen kromi,1 1 sinkki 2, 2 nikkeli 1, 8 Lupamääräykset koskevat jätevesilaitokselta poistuvaa prosessijätevettä, johon ei ole sekoittunut jäähdytys-, sade- tai saniteettivesiä tai muita laimentavia vesiä. Muidenkin haitallisten aineiden päästöt on rajoitettava mahdollisimman pieniksi. Jätevesien erillissopimuksen (Kemiönsaaren Vesi ja Björkboda Lås Oy Ab ) mukaan jäteveden ph:n tulee olla välillä 6-11 sekä raja-arvo kromille on,5 mg/l, kuudenarvoiselle kromille on,1 mg/l, nikkelille on,5 mg/l ja sinkille on 2, mg/l. Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon yhteensä 3 64 m 3 ajanjaksolla , eli keskimäärin 37,8 m 3 /d. Tämä oli 1,6 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Liitteessä 8 on esitetty viemäriin johdettujen prosessijätevesien tarkkailutulokset vuodelta 21. Prosessijätevesinäytteet on otettu automaattisella näytteenottimella seitsemän vuorokauden ajalta. Molemmilla näytekerroilla ( ja ) näytteiden pitoisuudet täyttivät sekä ympäristöluvan että jätevesien erillissopimuksen vaatimukset. Taulukossa 4 on esitetty Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsiteltyjen prosessijätevesien kuormituslaskelma vuodelta 21. Laskelma on laadittu Björkboda Lås Oy Ab:n toimesta. TAULUKKO 4. Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsiteltyjen prosessijätevesien viemäriverkostoon ja puhdistamolle aiheuttama kuormitus ajalla sekä jätevesikuormituksen osuus puhdistamon koko vuoden 21 tulokuormasta. Määritys Kuorma* [kg/a] Osuus puhdistamon tulokuormasta Lupaehdot LOS [kg/a] COD Cr 135,1 % TOC 35 Kokonaisfosfori 1,1,6 % Kokonaistyppi 21,2 % Kiintoaine 12,2 % Kromi (Cr),13 5 Kuudenarvoinen kromi (Cr 6+),7 1 Nikkeli (Ni),19 8 Sinkki (Zn) 2,7 2 LOS = Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 72 YLO *Lähde: Björkboda Lås Oy Ab, Martti Kanervisto, sähköposti Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsiteltyjen prosessijätevesien vuosikuormitukset kromin, kuudenarvoisen kromin, nikkelin ja sinkin osalta täyttivät ympäristöluvan vaatimukset.

10 1 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Taalintehtaan vanhalle puhdistamolle antaman ympäristölupapäätöksen nro 11 YLO mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan lupamääräyksen 2) mukaiset puhdistustulokset ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ja lietteen käsittelystä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat saakka puolivuosikeskiarvona laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 2 mg/l 9 % COD Cr 125 mg/l 75 % Fosfori 1, mg/l 9 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Vuoden 27 alusta alkaen pitoisuusarvojen on oltava enintään ja käsittelytehojen vähintään seuraavat puolivuosikeskiarvoina laskettuna: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 1 mg/l 95 % COD Cr 6 mg/l 9 % Fosfori,3 mg/l 95 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Lisäksi kokonaistypen poistotehon on vuoden 27 alusta lukien oltava vähintään 5 % vuosikeskiarvona laskettuna mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Falköfjärdeniin Björkholmenin ja Tallholmenin väliselle merialueelle johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistamon puhdistustehot puolivuosittain ja koko vuodelta on esitetty taulukossa 5 (liite 3).

11 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 11 (22) TAULUKKO 5. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta (suluissa puhdistamon tulos ilman ohituksia). Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty punaisella. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot I/21 II/21 Vuosikeskiarvo LSY BOD 7ATU 6,4 (1,4) 1,7 (1,7) 4,1 (1,6) 1 COD Cr 31 (21) 21 (2) 27 (21) 6 Kokonaisfosfori,21 (,28),13 (,13),18 (,82),3 Liukoinen fosfori (,31) 1) Kokonaistyppi 3 (33) 21 (2) 27 (27) Ammoniumtyppi 14 (14) 1,7 (1,7) 8, (7,8) Kiintoaine 7,9 (2,6) 4,1 (4,1) 6,1 (3,4) 15 LOS = L-S ympäristökeskus nro 11 YLO (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) 1) arvo liitteestä 2 Puhdistusteho (%) Lupaehdot I/21 II/21 Vuosikeskiarvo LSY BOD 7ATU 96 (99) 99 (99) 98 (99) 95 COD Cr 93 (96) 97 (97) 95 (97) 9 Kok.fosfori 97 (1) 99 (99) 98 (1) 95 Kok.typpi 23 (26) 56 (56) 4 (41) 5 2) Nitrifikaatioaste 65 (68) 96 (96) 81 (82) Kiintoaine 96 (99) 99 (99) 98 (99) 95 LOS = L-S ympäristökeskus nro 11 YLO (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) 2) vaatimus täytettävä vuosikeskiarvona Puhdistamo täytti luvan vaatimukset sekä ensimmäisellä että toisella puolivuosijaksolla (liite 3). Kokonaistypen puhdistustehon vaatimusta ( 5 % vuosikeskiarvona laskettuna) ei saavutettu. Nitrifikaatio oli ensimmäisellä puolivuosijaksolla kohtalaista ja toisella voimakasta. Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli melko voimakasta. Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 4 11 (liite 2). 25 Tuleva BOD7ATU-kuorma 12 Lähtevä BOD7ATU-arvo 2 15 mitoitusarvo 1 8 raja-arvo kg/d 1 mg/l kuukausi kuukausi KUVA 4. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l). Puhdistamolle tulevan BOD 7ATU -kuorman mitoitusarvo on 2 kg/d.

12 12 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Tuleva CODCr-kuorma Lähtevä CODCr-arvo 7 8 kg/d mg/l raja-arvo kuukausi kuukausi KUVA 5. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l). BOD7ATU:n puhdistusteho CODCr:n puhdistusteho 1 1 % raja-arvo % raja-arvo kuukausi kuukausi KUVA 6. BOD 7ATU :n ja COD Cr :n puhdistustehot (%). Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforipitoisuus 14 12,6,5 kokonaisfosfori liukoinen fosfori kg/d mg/l,4,3,2 raja-arvo 2, kuukausi kuukausi KUVA 7. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) ja lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l).

13 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 13 (22) kg/d Tuleva kiintoainekuorma mg/l Lähtevä kiintoainepitoisuus raja-arvo kuukausi kuukausi KUVA 8. Tulevan veden kiintoainekuorma (kg/d) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l). Fosforin puhdistusteho Kiintoaineen puhdistusteho raja-arvo 95 9 raja-arvo % 85 % kuukausi kuukausi KUVA 9. Fosforin ja kiintoaineen puhdistustehot (%). kg/d Tuleva typpikuorma mitoitusarvo mg/l Lähtevä typpipitoisuus kokonaistyppi ammoniumtyppi kuukausi kuukausi KUVA 1. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) ja lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l). Puhdistamolle tulevan typpikuorman mitoitusarvo on 43 kg/d.

14 14 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) % Typen puhdistusteho raja-arvo kuukausi % Nitrifikaatioaste kuukausi KUVA 11. Typen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%). Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 6 mukaisesti (kuvat 12 13, liite 3). TAULUKKO 6. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d 1,1 2,3 COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d,25,1 Kok. typpi kg/d Ammoniumtyppi kg/d 2,7 4,5 Kiintoaine kg/d 1,7 3,4 kg/d 2,4 2,1 1,8 1,5 1,2,9,6,3 Lähtevä BOD7ATU-kuorma vuosi kg/d,12,1,8,6,4,2 Lähtevä fosforikuorma vuosi KUVA 12. Jäteveden vesistöön aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuosina

15 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 15 (22) kg/d Lähtevä typpikuorma 29 vuosi 21 kg/d 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Lähtevä kiintoainekuorma 29 vuosi KUVA 13. Jäteveden vesistöön aiheuttama typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/26) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/26 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 edellytetään vuositasolla taulukon 7 mukaisia tuloksia. TAULUKKO 7. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 vuositasolla edellytetyt tulokset. Pitoisuus Poistoteho Huom. mg/l % BOD 7ATU 3 7 1, 6, 7 COD Cr , 6, 7 Kiintoaine , 6, 7 Kokonaisfosfori 3/2/1 8 1, 2, 4 Kokonaistyppi 15/1 7 1, 3, 4, 5 Huom 1. Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Huom 2. 3 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle 2. 2 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom 4. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Huom 5 Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 2 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Huom 6. Puhdistamoita, joiden AVL 2, tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoita, joiden AVL < 2, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden tai poistotehon vaatimukset. Huom 7. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 1 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 15 %:iin asti. Asetuksen 888/26 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tule-

16 16 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) vasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään näytettä/vuosi, AVL näytettä/vuosi, AVL näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL näytettä/vuosi ja AVL vähintään 5 24 näytettä/vuosi. Lisäksi asetuksen 888/26 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon AVL on yli 2 mutta alle 1, joten VN asetuksen mukaista tulosta tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta (taulukko 6). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 2 mg/l. BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tuloksia tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Fosforin osalta näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää vaatimukset. Jätevedenpuhdistamon VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukoissa 8 ja 9 (liitteet 2 ja 3). TAULUKKO 8. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisesti tarkasteltuna (liite 2). Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Sallittu määrä näytteitä, jotka eivät täytä vaatimuksia, on 2/8. Saavutettu pitoisuus* Saavutettu teho* [kpl/tarkkailukertaa] [kpl/tarkkailukertaa] BOD 7ATU 8/8 8/8 6/8 COD Cr 8/8 8/8 6/8 Kiintoaine 8/8 8/8 6/8 * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Vaadittu määrä [kpl/tarkkailukertaa] TAULUKKO 9. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset fosforin osalta vuosikeskiarvona laskettuna (liite 3). Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Saavutettu pitoisuus [mg/l] Saavutettu teho [%] Pitoisuusvaatimus [mg/l]* Puhdistustehovaatimus [%]* Kokonaisfosfori, * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta (liitteet 2 3). 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS Biologisessa prosessista, esiselkeytyksestä ja flotaatiosta syntyvä sekaliete tiivistettiin ja kuivattiin lingolla polymeerilisäyksen jälkeen. Tiivistysaltaan ylivuoto ja lingon rejektivedet johdettiin laitoksen alkuun. Puhdistamolla syntyi vuoden aikana 272 m 3 kuivattua lietettä, mikä kompostoitiin (liite 1).

17 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 17 (22) Jos lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (12/7) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella kpl/25 g ja Escherichia coli <1 kpl/g). Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tällöin lietteen kuivaainepitoisuus oli 24,5 %. Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä lyijypitoisuutta lukuun ottamatta (MMM:n asetus 12/7 lannoitevalmisteista). Tutkittua lietettä tai siitä valmistettua lannoitevalmistetta ei tällöin saanut käyttää maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa korkean lyijypitoisuuden takia. Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. 5. TUNNUSLUVUT Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 21 on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1. Puhdistamon tunnusluvut vuosilta Käsitelty vesimäärä kesk. m 3 /d Käsitelty vesimäärä max m 3 /d Ohitus keskimäärin m 3 /d 1,78 33,2 Saostus- ja umpikaivoliete m 3 /a AVL keskimäärin asukasta AVL maksimi asukasta Tuleva BOD-kuorma kesk. kg/d Tuleva BOD-kuorma max kg/d Tuleva fosforikuorma kesk. kg/d 4,3 4,9 Tuleva fosforikuorma max kg/d 7,3 13 Tuleva typpikuorma kesk. kg/d Tuleva typpikuorma max kg/d Lietekuorma (L MLSS) 1-linja kesk. 1) kgbod/kgmlss*d,77,57 Lietekuorma (L MLSS) 2-linja kesk. 1) kgbod/kgmlss*d,98,41 JS pintakuorma kesk. 1-linja ja 2-linja 1) m/h,16,22 Ferrisulfaatti (PIX-15) syöttömäärä g/m Polymeeri jäteveteen syöttömäärä g/m Linkokuivatun lietteen määrä m 3 /a Kuivattu lietemäärä kgts/m 3 jätevettä,38,35 Kokonaissähkönkulutus kwh/m 3 3,5 2,9 1) Oletus, että molemmat linjat olivat käytössä ja että virtaama jakaantui tasaisesti vuorokauden aikana

18 18 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1. Lupaehtojen täyttyminen Puhdistamo täytti ympäristöluvan (Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 11 YLO) vaatimukset sekä ensimmäisellä että toisella puolivuosijaksolla (taulukko 5, liite 3). Kokonaistypen puhdistustehon vaatimusta ( 5 % vuosikeskiarvona laskettuna) ei saavutettu. Puhdistamo toimi hyvin elo-, syys- ja joulukuun tarkkailukerroilla sekä melko hyvin tammi-, maalis-, touko-, loka- ja marraskuun tarkkailukerroilla (kuvat 4 11). Tarkkailukertojen lukumäärä oli 8. Puhdistamon vain melko hyvät tulokset tammi-, maalis-, touko- ja marraskuussa johtuivat lupaehdon typen puhdistustehon alittumisesta, muut ympäristöluvan vaatimukset täytettiin. Prosessilämpötila vaihteli tarkkailukerroilla välillä 4,5-21,8 C. (liite 2). Prosessilämpötilat mitattiin puhdistamonhoitajan toimesta ilmastusaltaasta. Nitrifikaatio vaihteli tarkkailukerroilla puolittaisesta täydelliseen (kuva 11, liite 2). Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli melko voimakasta (liite 3). Kokonaistypen puhdistusteho vaihteli tarkkailukerroilla välillä % ja vuoden keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 4 %. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta (taulukot 8 9, liitteet 2 3). Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat tällöin lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä lyijypitoisuutta lukuun ottamatta (MMM:n asetus 12/7 lannoitevalmisteista). On tärkeää, että teollisuuden esikäsittelyjen toimivuutta ja jätevesiä tarkkaillaan säännöllisesti, jotta lietteen puhtaus ja samalla hyötykäyttömahdollisuudet esim. lannoitevalmisteen raaka-aineena voidaan varmistaa. Teollisuusjätevesien tarkkailun avulla varmistetaan myös, ettei viemäreihin johdeta asumisjätevesistä poikkeavia ja viemäriverkostolle sekä jäteveden puhdistusprosessille haitallisia jätevesipäästöjä tai muita haitallisia aineita. Kaikkien puhdistamon viemäriverkostoon liittyneiden ja asumajätevedestä laadultaan tai määrältään poikkeavaa jätevettä tuottavien teollisuuslaitosten kanssa tulisi tehdä teollisuusjätevesisopimus Tulokuorma Puhdistamon keskimääräinen tulovirtaama vuoden aikana oli 66 % puhdistamolle lasketusta kesimääräisestä virtaamasta ja 37 % puhdistamon mitoitusvirtaamasta. Puhdistamolle tullut keskimääräinen BOD 7ATU -kuorma oli 6 % ja typpikuorma oli

19 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 19 (22) 56 % puhdistamon mitoitusarvoista. Mitoitusarvot: virtaama (Q kesk ) 795 m 3 /d, mitoitusvirtaama (q mit ) 59 m 3 /h = m 3 /d, BOD 7 -kuorma 2 kg/d, typpikuorma 43 kg/d Puhdistamon asukasvastineluku AVL oli keskimääräisen BOD 7ATU -kuorman mukaan laskettuna noin 1 7 asukasta ja maksimi BOD 7ATU -kuorman ( ) mukaan laskettuna noin 3 asukasta. Vuoden aikana puhdistamolla otettiin vastaan saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 5 77,8 m 3 eli keskimäärin 15,8 m 3 /d, mikä oli 3, % puhdistamon tulovirtaamasta (liite 1). Saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttama arvioitu kuormitus oli BOD 7ATU :n osalta noin %, fosforin osalta noin 2 33 % ja typen osalta noin % puhdistamon tulokuormasta (taulukko 3). Lietteiden aiheuttama kuormitus oli huomattava ja näkyi osittain myös tulevan veden kuormituksessa. Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle yhteensä 3 64 m 3 ajanjaksolla , eli keskimäärin 37,8 m 3 /d. Tämä oli 1,6 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Prosessijätevesiä on johdettu puhdistamolle lähtien. Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsiteltyjen prosessijätevesien vuosikuormitukset kromin, kuudenarvoisen kromin, nikkelin ja sinkin osalta täyttivät ympäristöluvan vaatimukset (taulukko 4) Puhdistamon toiminta Tammikuussa ( ) tiivistämöön tuotiin tarkkailun aikana 8 m 3 /d saostus- ja umpikaivolietteitä, mikä oli 3 % puhdistamon tulovirtaamasta. Puhdistamon prosessilämpötila oli alle mitoituslämpötilan (6 C). Flotaatiokäsittely paransi puhdistustulosta (liite 7). Maaliskuussa ( ) tiivistämöön tuotiin tarkkailun aikana 14,9 m 3 /d saostusja umpikaivolietteitä, mikä oli 3 % puhdistamon tulovirtaamasta. Tulovesi oli hyvin kylmää (3,9 C), myös prosessilämpötila oli alle mitoituslämpötilan (6 C). Flotaatiokäsittely pääosin paransi puhdistustulosta. Toukokuussa ( ) tiivistämöön ei tuotu - ja umpikaivolietteitä tarkkailun aikana. Flotaatiokäsittely paransi puhdistustulosta. Elokuussa ( ) tiivistämöön tuotiin tarkkailun aikana 36 m 3 /d saostuskaivolietteitä, mikä oli 9 % puhdistamon tulovirtaamasta. Puhdistamolle tulevan veden nätye oli mustaa, tiivistämöstä tuli mustaa ylivuotoa mukaan näytteeseen. Tulevan veden kiintoainepitoisuus, COD Cr -arvo ja fosforipitoisuus olivat kolminkertaisia sekä BOD 7ATU -arvo ja typpipitoisuus olivat kaksinkertaisia puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Puhdistamolle tullut BOD 7ATU -kuorma oli 11 % ja typpikuorma oli 86 % puhdistamon mitoitusarvoista (kuvat 4 ja 1). Väliselkeytyksestä lähtevän veden liukoisen fosforin arvo oli korkea, mikä viittaa saostuskemikaalin riittämättömyyteen (liite 7). Flotaatiokäsittely paransi puhdistustulosta.

20 2 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Syyskuussa (2.9.21) tiivistämöön tuotiin tarkkailun aikana 25 m 3 /d saostuskaivolietteitä, mikä oli 3 % puhdistamon tulovirtaamasta. Lisäksi puhdistamolle tuli tarkkailun aikana hule- ja vuotovesiä noin 5 % tulevasta vesimäärästä. Tarkkailun aikana tuotiin tiivistetty lietekuorma Lammalan jätevedenpuhdistamolta (kuormia tuotiin noin 3 kpl viikossa). Puhdistamolle tuleva vesi ja esiselkeytyksen vesi olivat tummia. Esiselkeytykseen johdetaan lingon rejektivesiä. Flotaatiokäsittely paransi puhdistustulosta. Lokakuussa ( ) tiivistämöön tuotiin tarkkailun aikana 9 m 3 /d saostuskaivolietteitä, mikä oli 2 % puhdistamon tulovirtaamasta. Tarkkailun aikana tuotiin myös tiivistetty lietekuorma (1 m 3 ) Lammalan jätevedenpuhdistamolta. Myrskyn aiheuttaman sähkökatkoksen johdosta puhdistamon kemikaalinsyötöt eivät olleet toimineet normaalisti. Väliselkeytyksestä lähtevän veden liukoisen fosforin arvo olikin korkea (liite 7). Lisäksi lähtevän veden alkaliteetti- ja ph-arvot olivat laskeneet nitrifikaation vuoksi alhaisiksi, mikä aiheutti häiriötä prosessissa. Myös flotaation dispersiovesikompressorissa oli toimintahäiriöitä. Flotaatiokäsittely kuitenkin paransi puhdistustulosta. Marraskuussa ( ) tiivistämöön ei tuotu - ja umpikaivolietteitä tarkkailun aikana. Puhdistamolla oli näytepäivänä sähköhäiriöitä myrskyn takia. Tämä aiheutti happisäätimien rikkoutumisen, ja 2-ilmastuksen happipitoisuus jäi heikoksi. Lisäksi väliselkeytysaltaat olivat sameita. Flotaatiokäsittely paransi typpeä lukuun ottamatta puhdistustulosta. Joulukuussa ( ) tiivistämöön tuotiin tarkkailun aikana 1 m 3 /d saostuskaivolietteitä, mikä oli 2 % puhdistamon tulovirtaamasta. Puhdistamon prosessilämpötila oli tasan mitoituslämpötila (6 C). Puhdistamolle tuleva vesi ja esiselkeytetty vesi oli mustaa. Flotaatio otettiin käyttöön klo 11:3 (kompressori oli ollut rikki). Flotaatiokäsittely pääosin paransi puhdistustulosta. Puhdistamolle otetaan vastaan runsaasti saostus- ja umpikaivolietteitä, lietteiden osuus oli keskimäärin 3, % tulovirtaamasta. Touko- ja marraskuun tarkkailukertoja lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukerroilla tuotiin saostus- ja umpikaivolietteitä puhdistamolle, lietteiden määrä vaihteli ko. tarkkailuja lukuun ottamatta välillä 8 36 m 3 (2 9 % tulokuormituksesta). Lietteiden aiheuttama kuormitus on huomattavaa ja näkyy tulevassa kuormituksessa (taulukko 3). Riittävän tehokas ilmastus ja riittävä saostuskemikaalin syöttömäärä tulee varmistaa. Onnistunut kokonaistypenpoisto vaatii voimakkaan nitrifikaation. Nitrifikaatio on riippuvainen lämpötilasta. Kun lämpötila laskee alle 1 C:een on nitrifikaatiobakteerien lisääntyminen erittäin hidasta. Nitrifikaation parantamiseksi tulisi lieteiän olla vähintään 2 vuorokautta, koska hidaskasvuiset nitrifikaatiobakteerit vaativat korkean lieteiän jotta ne ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi lämpötilan ollessa 4 C on lieteiän täydellisessä nitrifikaatiossa oltava 25 vuorokautta. Ympärivuotinen nitrifikaatio vaatii lietekuorman arvoksi <,1 kgbod7/kgmlss/d. Lisäksi lietepitoisuuden tulisi olla tasolla 3-5 g/l nitrifikaation varmistamiseksi. Lietepitoisuutta ja -ikää

21 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) 21 (22) voidaan kohottaa vähentämällä ylijäämälietteen poistoa ja lisäämällä palautuslietteen määrää. Typenpoiston tehostamiseksi ja nitrifikaation ylläpitämiseksi alkalointikemikaalin syöttö voimakkaasti nitrifioivan jakson aikana tulisi olla noin 15 g/m 3. Alkalointikemikaalin syöttömäärää tulee lisätä, jos alkaliteetti ja ph lähtevät laskemaan. Denitrifikaatioprosessin aikana ilmastusaltaan loppuvaiheesta tulisi kierrättää riittävästi nitraattipitoista lietettä alkupään denitrifikaatiovaiheeseen. Kierrätyssuhteen olisi hyvä olla 15-2 %. Denitrifikaatiovaiheessa happipitoisuuden tulisi olla <,1 mg/l (anoksiset olosuhteet). Puhdistusprosessin hyvän toiminnan varmistamiseksi kemikaalisyötöt ja muut prosessisäädöt tulisi saada toimimaan mahdollisimman nopeasti myös poikkeustilanteissa ja heti niiden jälkeen Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Puhdistamolla oli ohituksia vuoden aikana yhteensä m 3 eli keksimäärin 33,2 m 3 /d (liite 4). Ohitukset johtuivat tulvavesistä (ohitus välpän jälkeen). Puhdistamolle tuli hule- ja vuotovesiä varsinkin maalis-huhtikuun vaihteessa ja syyskuun loppupuoliskolla (kuva 2, liite 6). Viikon päivittäinen maksimivirtaama ylitti neljällä (4/52) kerralla puhdistamon mitoitusvirtaaman (1 416 m 3 /d) vuoden aikana. Suurin puhdistamolle tullut vesimäärä, 2 56 m 3 /d, tuli viikolla 38/21. Vuoden 29 tapaan myös vuosi 21 oli kuitenkin kaiken kaikkiaan melko kuiva vuosi. Runsaista vuotovesistä johtuvat suuret virtaamat aiheuttavat laimean tulevan veden, lietteenkarkaamista puhdistamolta ja ohijuoksutuksia. Lisäksi puhdistustehot jäävät yleensä heikoiksi ja kylmät sulamisvedet vaikeuttavat nitrifikaatiota ja kokonaistypenpoistoa. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta jätevedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mm. vuotavat viemärit ja kaivot tulisi saada tiivistettyä sekä kiinteistöjen kuivatus-, katto- ja salaojavedet tulisi saada pois jätevesiviemäristä Muutokset Tällä hetkellä Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan entisen Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaisesti, joka on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä (nro 43 YLO, dnro LOS-22-Y ). Tarkkailusuunnitelman on laatinut Air-Ix Ympäristö Oy ELY-keskuksessa (entinen ympäristökeskus) on hyväksyttävänä uudelle Tyskaholmenin puhdistamolle tehty Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaehdotus (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, ).

22 22 (22) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Kemiönsaaren kunta ja Kemiönsaaren Vesi hakevat jättämällään ympäristölupahakemuksella ympäristölupaa Taalintehtaan uuden (Tyskaholmenin) jätevedenpuhdistamon toiminnalle (ESAVI/195/4.8/21). Kemiönsaaren kunnan kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet (noin 1 m 3 /d) on ko. päivästä lähtien johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Björkboda Lås Oy Ab:n esikäsitellyt prosessijätevedet on johdettu kunnan viemäriverkostoon ja Tyskaholmenin puhdistamolle lähtien. Syyskuusta 21 lähtien puhdistamolla siirryttiin kuukausittaiseen näytteenottoon. Samalla alettiin ottaa näytteitä myös esiselkeytetystä jätevedestä. Kuukausittainen näytteenotto jatkuu elokuulle 211 saakka. Turussa 25. helmikuuta 211 Mirva Levomäki prosessi-insinööri

23 LIITE 1

24

25 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #2 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 123 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite Virtaama Puhd.tuleva m³/d Käsitelty m³/d Ohitus m³/d 33,2 Vesistöön m³/d pros.lämpö Tuleva (vl) C Käsitelty C 5,4 4,5 1,1 21,8 14,7 11,2 9, 6, 1,7 Ohitus C Vesistöön C 5,4 4,5 1,1 21,8 14,7 11,2 9, 6, alkal. Tuleva (vl) mmol/l Käsitelty mmol/l,8 1,7,1 1,6,5,1,7,8,73 Ohitus mmol/l Vesistöön mmol/l,8 1,7,1 1,6,5,1,7,8 sähkönjoht Tuleva (vl) ms/m Käsitelty ms/m Ohitus ms/m Vesistöön ms/m ph Tuleva (vl) 7,6 7,4 7,2 7,4 7,4 7,6 7,5 7,5 Käsitelty 7,3 7,5 6,1 7,5 6,8 3,6 6,5 6,5 6,5 Ohitus Vesistöön 7,3 7,5 6,1 7,5 6,8 3,6 6,5 6,5 CODCr Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 7, 12 9,1 8,9 17 8, Ohitus kg/d 4,7 Vesistöön kg/d 7, 12 9,1 8,9 17 8, Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 14 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d,45,48,91,82 1,3,89 1,2,6,84 Ohitus kg/d 1,8 Vesistöön kg/d,45,48,91,82 1,3,89 1,2,6 2,6 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 1,4 1, 1,7 2,1 1,4 2, 2,1 1,3 1,6 1 Ohitus mg/l 54 Vesistöön mg/l 1,4 1, 1,7 2,1 1,4 2, 2,1 1,3 4,7 1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva (vl) kg/d 3, 3,8 4,6 13 3,7 4,1 3,2 5,6 5,1 Käsitelty kg/d,54,15,17,35,19,24,52,16,51 Ohitus kg/d,75 Vesistöön kg/d,54,15,17,35,19,24,52,16,13 Tuleva (vl) mg/l 9,5 7,8 8,6 33 4,1 9,2 5,6 12 9,1 Käsitelty mg/l,17,31,32,9,21,54,91,34,97,3 Ohitus mg/l 2,3 Vesistöön mg/l,17,31,32,9,21,54,91,34,23,3 Käsittelyteho % Kokonaisteho % liuk.p Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,1,1,15,26,5,16,3,15,31 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,1,1,15,26,5,16,3,15 kok.n Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d ,7 9, ,8 13 Ohitus kg/d,37 Vesistöön kg/d ,7 9, ,8 13 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 11 Vesistöön mg/l

26 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #2 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 123 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite kok.n Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 6,4 13,11,12,18,18,11 4, 3,1 Ohitus kg/d,37 Vesistöön kg/d 6,4 13,11,12,18,18,11 4, 3,5 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 2 26,2,3,2,4,2 8,7 5,8 Ohitus mg/l 11 Vesistöön mg/l 2 26,2,3,2,4,2 8,7 6,2 Käsittelyteho % Kokonaisteho % NO23-N Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l Vesistöön mg/l KA Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d,64,96 1,9,78 2,8 3,2 3,6,93 1,9 Ohitus kg/d 2,4 Vesistöön kg/d,64,96 1,9,78 2,8 3,2 3,6,93 4,3 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 2, 2, 3,5 2, 3,1 7,1 6,3 2, 3,6 15 Ohitus mg/l 72 Vesistöön mg/l 2, 2, 3,5 2, 3,1 7,1 6,3 2, 7,7 15 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Fe Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,38,8 1,,62,99 7,2 2,,66 1,7 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,38,8 1,,62,99 7,2 2,,66 entero Tuleva (vl) kpl/1ml Käsitelty kpl/1ml Ohitus kpl/1ml Vesistöön kpl/1ml Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %

27 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 123 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite Virtaama Käsitelty m³/d Ohitus m³/d 67,, 33,5 Vesistöön m³/d CODCr Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d 7,4, 3,7 Vesistöön kg/d Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 11, 11 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d,73,91,82 Ohitus kg/d 3,, 1,5 Vesistöön kg/d 3,7,91 2,3 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l 1,4 1,7 1,6 1 Ohitus mg/l 45, 45 Vesistöön mg/l 6,4 1,7 4,1 1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva vl kg/d 3,8 5,9 4,9 Käsitelty kg/d,15,7,43 Ohitus kg/d,11,,55 Vesistöön kg/d,13,7,1 Tuleva vl mg/l 6,5 11 8,7 Käsitelty mg/l,28,13,82,3 Ohitus mg/l 1,6, 1,6 Vesistöön mg/l,21,13,18,3 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.n Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d,68,,34 Vesistöön kg/d Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 1, 1 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 7,3,91 4,1 Ohitus kg/d,68,,34 Vesistöön kg/d 8,,91 4,5

28 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 123 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite NH4-N Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l 14 1,7 7,8 Ohitus mg/l 1, 1 Vesistöön mg/l 14 1,7 8, Käsittelyteho % Kokonaisteho % KA Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 1,3 2,2 1,8 Ohitus kg/d 3,3, 1,7 Vesistöön kg/d 4,6 2,2 3,4 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l 2,6 4,1 3,4 15 Ohitus mg/l 49, 51 Vesistöön mg/l 7,9 4,1 6,1 15 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %