KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 212 Laura Lehtniemi Nro

2 2 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) Sisällys 1. YLEISTÄ Sääolot tutkimusvuonna TULOKUORMITUS Puhdistamo PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS Ympäristölupa Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Lupaehtojen täyttyminen Tulokuorma Puhdistamon toiminta Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 2. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten vuosiraportti Liite 4. Lietekirjanpidon yhteenvetolomake Liite 5. Lietetutkimustodistus Liite 6. Viikkovirtaamat Jakelu Kemiönsaaren Vesi/Roger Hakalax Kemiönsaaren Vesia/roger.hakalax@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/Kemiön jätevedenpuhdistamo/timo Ratia Kemiönsaaren kunta/ympäristönsuojelulautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/kemiönsaaren toimipiste Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/marja-riitta.koivisto@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

3 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 3 (16) 1. YLEISTÄ Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistettu jätevesi johdetaan Lillå-nimiseen ojaan, joka laskee Rekuojaan. Rekuoja laskee edelleen Gammelbyn lahdelle. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Mitoitusvirtaama (Q kesk ) 64 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mit ) 53 m 3 /h Mitoitusvirtaama max. (q max ) 16 m 3 /h BOD7ATU-kuorma 295 kg/d Fosforikuorma 11,5 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 3 9 asukasta Vuoden 29 kuntaliitoksen myötä Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi. Kemiön puhdistamon toiminnasta on vastannut vuoden 29 alusta Kemiönsaaren kuntaan perustettu liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kemiön jätevedenpuhdistamoa toimintaa ja vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää sekä jätevesien vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ) mukaisesti. Puhdistamo- ja vesitötarkkailuohjelmaa päivitettiin ympäristölupahakemuksen yhteydessä (Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi, Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy). Länsi-Suomen vesioikeuden myönsi antamallaan päätöksellä nro 76/1998/4 Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamolle luvan laskea puhdistetut jätevedet Lillån ja Rekuån kautta Gammalbyvikeniin. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan oli jätettävä hakemus ympäristölupaehtojen tarkistamiseksi lupaviranomaiselle viimeistään vuoden 27 loppuun mennessä. Kemiön kunta on Lounais-Suomen ympäristökeskukselle toimittamassaan hakemuksessaan hakenut lupaa Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiselle ja määräysten tarkistamiseksi (LOS-27-Y-1418, AVI:n dnro ESAVI/173/ 4.8/21). teki puhdistamon tarkkailututkimukset 1.1., 7.5., 2.8. ja Näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan virtaaman suhteessa painotettuina lukuun ottamatta elokuun tarkkailua, jolloin näytteet kerättiin virtaaman suhteen painottamatta. Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin

4 4 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINASakkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen (Nro 14/5 199) mukaisesti. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustulokset ja kuormitukset on laskettu Vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohjeen 42 esittämän laskentatavan (Turun vesija ympäristöpiirin kirje nro 14/5 Tuvy 199) mukaisesti puolivuosijaksojen keskiarvoja käyttäen (liite 3). on lähettänyt puhdistamon päästötiedot valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen VAHTI-rekisteriin Sääolot tutkimusvuonna 212 Talvi 211/212 alkoi Turussa Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, sillä joulukuu 211 oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Vuonna 212 tammikuun alussa saatiin vielä vesisateita, ja pakkaset alkoivat hieman ennen kuun puoliväliä. Lumipeite saatiin samoihin aikoihin, mutta lunta oli keskimääräistä vähemmän. Tammikuun loppupuoli oli tavanomaista kylmempi, ja kuun keskilämpötila ja -sademäärä olivat varsin lähellä vertailujakson arvoja (taulukko 1). Talvinen sää jatkui helmikuun puoliväliin. Kuun loppupuolella sää lauhtui, ja sade tuli räntänä tai vetenä. Öisin oli yleensä pakkasta, joten olosuhteet pysyivät talvisina. Maaliskuun alussa sää jatkui varsin lauhana, ja kuun puolivälin aurinkoisten ja lämpimien päivien myötä lumipeite alkoi huveta. Turun seudulta lumet sulivat maalis-huhtikuun vaihteessa, vaikka sisämaassa yhä oli lunta. Huhtikuun puolivälissä sää muuttui keväiseksi mutta myös sateisemmaksi. Kuun keskivaiheen jälkeen lämpötilat olivat joinain päivinä lähes kesäisiä, mutta loppupuolella sää oli epävakaisempaa. Turun seudulla huhtikuun keskilämpötila ja sademäärä olivat varsin lähellä vertailuarvoja, mutta suuressa osassa maata huhtikuu oli kolea ja sateinen. Toukokuun alussa sää oli keväisen vaihtelevaa. Kuun puolivälin jälkeen alkoi varsin lämmin jakso, mutta viimeisinä päivinä sää viileni. Kevät eli maalis toukokuu oli keskiarvojen perusteella vertailujaksoa hieman lämpimämpi mutta sateisempi. Kesäkuun alussa lämpötilat olivat alkukesälle tyypillisiä. Juhannusta kohti sää lämpeni mutta muuttui sitten epävakaiseksi. Heinäkuussa sää pysyi epävakaisena. Lämpötilat vaihtelivat helteestä koleaan. Elokuussa sää oli pääosin epävakainen, mutta kuun puolivälin korkeapaineen aikaan sää lämpeni. Kesä-, heinä- ja elokuussa kuun keskilämpötilat olivat lähellä vertailujaksoa tai hieman viileämpi, mutta sademäärät olivat selvästi suurempia kuin vertailujaksolla. Kesä eli kesä-elokuu olikin Varsinais-Suomessa lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä, mutta hellepäiviä oli tavallista vähemmän. Sateita sen sijaan saatiin selvästi keskimääräistä enemmän. Myös syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja sateinen. Syys- ja etenkin marraskuussa keskilämpötila oli selvästi vertailuarvoa korkeampi. Sademäärä oli Turussa etenkin lokakuussa vertailuarvoa selvästi suurempi, mutta marraskuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Marras-joulukuun vaihteessa sää kylmeni ja pakkaslumi peitti maan. Joulun jälkeen ilma lauhtui ja sateet muuttuivat vedeksi. Lumipeite painui kasaan ja osin suli. Joulukuu oli kuitenkin keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi.

5 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 5 (16) Turun koko vuoden keskilämpötila oli 5,8 astetta, mikä oli,3 astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 753 mm, mikä oli hieman keskiarvoa suurempi. Vuorokauden maksimisademäärä Turussa (68,6 mm) saatiin TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 212 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 212-4,3-6, 1,1 4,5 11, 13,3 17,6 16,2 12, 6, 4, -6,1 5,8 (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 5,5 Sademäärä (mm) *723 * Sademäärien summa 2. TULOKUORMITUS 2.1. Puhdistamo Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 228 m 3 /d (liitteet 1 2). Ohituksia ei ollut. (Kuvat 1 2). Puhdistamonhoitajan mukaan vuoden 212 virtaamatiedot eivät ole täysin luotettavia. Virtaamamittaus laahasi, kunnes hajosi lopullisesti lokakuussa viikolla 4. Uusi mittari asennettiin ja kalibroitiin viikolla 41. m 3 /d Vesimäärät virtaama ohitus vuosi * KUVA 1. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina *Virtaamatiedoissa virhettä viikolle 41/212 asti, jolloin asennettiin uusi virtaamamittari.

6 6 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) Viikkovirtaamat mitoitusvirtaama m 3 /vko 3 2 mitoitettu keskivirtaama m 3 /d * viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) vuonna 212. Puhdistamon mitoitusvirtaama on m 3 /d (53 m 3 /h) ja puhdistamolle mitoitettu keskimääräinen virtaama on 64 m 3 /d.*virtaamatiedoissa virhettä viikolle 41/212 asti, jolloin asennettiin uusi virtaamamittari. Kuormitustarkkailukertojen puhdistettu vesimäärä oli keskimäärin 225 m 3 /d, mikä oli lähes samansuuruinen kuin vuoden keskimääräinen vesimäärä (liite 2, kuva 3). m 3 /d Tarkkailukertojen virtaamat päivä KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina Käsittelemättömän jäteveden pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta ovat liitteillä 2 3. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti (liite 3). TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d Kok. fosfori kg/d 2,1 2,5 2,2 2,5 2,3 3,1 4, 3,2 4,2 2,1 2,2 Kok. typpi kg/d Puhdistamolle tuotuja saostus- ja umpikaivolietteitä ei raportoitu (liite 1).

7 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 7 (16) 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 76/1998/4 mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg/l, fosforipitoisuus enintään 1, mg/l, COD Cr -arvo enintään 125 mg/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Puhdistustehon tulee BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 9 % sekä COD Cr :n osalta vähintään 75 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet puhdistamolla tai viemäriverkostossa mukaan lukien. Lisäksi puhdistamon on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Lillå ja Rekuå nimisten ojien kautta Gammelbyvikenille johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot on esitetty taulukossa 4 (liite 3). TAULUKKO 4. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta. Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty punaisella. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot I/212 II/212 Vuosikeskiarvo LSVO BOD 7ATU 9,8 6,6 7,9 15 COD Cr Kokonaisfosfori,46,44,44 1, Liukoinen fosfori,12* Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kiintoaine LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus nro 76/1998/4 (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) * Liite 2 Puhdistusteho (%) Lupaehdot I/212 II/212 Vuosikeskiarvo LSVO BOD 7ATU COD Cr Kok.fosfori Kok.typpi Ammoniumtyppi 67** 76** 72** Kiintoaine LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus nro 76/1998/4 (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) ** Nitrifikaatioaste Puhdistamo täytti ympäristöluvan vaatimukset kummallakin puolivuosijaksolla (liite 3). Nitrifikaatio oli kohtalaista ensimmäisellä puolivuosijaksolla ja melko voimakasta toisella puolivuosijaksolla. Koko vuoden nitrifikaatio oli kohtalaista. Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 4 11 (liite 2).

8 8 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 35 3 Tuleva BOD7ATU-kuorma mitoitusarvo 3 25 Lähtevä BOD7ATU-arvo kg/d mg/l raja-arvo % KUVA 4. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l). Tulevan jäteveden BOD 7ATU -kuorman mitoitusarvo on 295 kg/d. kg/d Tuleva CODCr-kuorma mg/l Lähtevä CODCr-arvo raja-arvo KUVA 5. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l). BOD7ATU:n puhdistusteho CODCr:n puhdistusteho raja-arvo 95 9 % 85 % raja-arvo KUVA 6. BOD 7ATU :n ja COD Cr :n puhdistustehot (%).

9 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 9 (16) Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforipitoisuus kg/d mitoitusarvo mg/l 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8 kokonaisfosfori liukoinen fosfori raja-arvo ,6,4, KUVA 7. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) ja lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l). Tulevan jäteveden fosforikuorman mitoitusarvo on 11,5 kg/d. Tuleva kiintoainekuorma Lähtevä kiintoainepitoisuus 9 7 kg/d mg/l raja-arvo KUVA 8. Tulevan veden kiintoainekuorma (kg/d) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l). Fosforin puhdistusteho Kiintoaineen puhdistusteho raja-arvo 9 raja-arvo % 85 % KUVA 9. Fosforin ja kiintoaineen puhdistustehot (%).

10 1 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) kg/d Tuleva typpikuorma mg/l Lähtevä typpipitoisuus 45 kokonaistyppi 4 ammoniumtyppi KUVA 1. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) ja lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l). % Typen puhdistusteho KUVA 11. Typen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%). % Nitrifikaatioaste Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 5 mukaisesti (kuvat 12 13, liite 3). TAULUKKO 5. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d 1,9 1,7 1,7 2,4 2,9 2,4 2,3 3,4 5,2 1,6 1,8 COD Cr kg/d ,9 Kok. fosfori kg/d,11,84,12,18,21,15,25,17,31,11,1 Kok. typpi kg/d 7,6 8,9 9,1 1 8,4 7,7 8,2 7,8 15 7,7 6,8 Ammoniumtyppi kg/d 2, 3,9 5,5 4,9 7,2 6,3 7,2 6,4 11 4,9 3,9 Kiintoaine kg/d 2,8 3, 2,6 4, 9,5 7,2 4,7 3,7 14 5, 3,8

11 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 11 (16) Lähtevä BOD7ATU-kuorma Lähtevä fosforikuorma 6,35 5,3 kg/d vuosi kg/d,25,2,15,1, vuosi KUVA 12. Jäteveden vesistöön aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuosina Lähtevä typpikuorma Lähtevä kiintoainekuorma kg/d kg/d vuosi vuosi KUVA 13. Jäteveden vesistöön aiheuttama typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/26) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/26 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 edellytetään vuositasolla taulukon 6 mukaisia tuloksia. Asetuksen 888/26 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään näytettä/vuosi, AVL näytettä/vuosi, AVL näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL näytettä/vuosi ja AVL vähintään 5 24 näytettä/vuosi.

12 12 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) Lisäksi asetuksen 888/26 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. TAULUKKO 6. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 vuositasolla edellytetyt tulokset. Pitoisuus Poistoteho Huom. mg/l % BOD 7ATU 3 7 1, 6, 7 COD Cr , 6, 7 Kiintoaine , 6, 7 Kokonaisfosfori 3/2/1 8 1, 2, 4 Kokonaistyppi 15/1 7 1, 3, 4, 5 Huom 1. Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Huom 2. 3 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle 2. 2 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom 4. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Huom 5 Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 2 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Huom 6. Puhdistamoita, joiden AVL 2, tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoita, joiden AVL < 2, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden tai poistotehon vaatimukset. Huom 7. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 1 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 15 %:iin asti. Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamon AVL on <2, joten VN asetuksen mukaista tulosta tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta vuosikeskiarvoina laskettuna (taulukko 6). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 3 mg/l. Jätevedenpuhdistamon VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 7 (liite 3). TAULUKKO 7. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta vuosikeskiarvoina laskettuna. Arvot jotka eivät täyttäneet vaatimuksia on esitetty punaisella. Saavutettu pitoisuus [mg/l] Saavutettu teho [%] Pitoisuusvaatimus [mg/l]* Puhdistustehovaatimus [%]* BOD 7ATU 7, COD Cr Kiintoaine Kokonaisfosfori, * Pitoisuus ja puhdistusteho voivat olla vaihtoehtoisia. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin sekä kiintoaineen pitoisuuksien ja puhdistustehojen osalta (liite 3).

13 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 13 (16) 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS Ylijäämälietettä pumpattiin turvesuodattimiin yhteensä 1 86 m 3 vuoden aikana (liite 4). Valmista ylivuotista lietettä vietiin yhteensä 4 m 3 erilliseen varastoon (liite 1). Ylijäämälietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tällöin lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 4,61 %. Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 12/7 lannoitevalmisteista). Jos tutkittua lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (12/7) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella kpl/25 g ja Escherichia coli <1 kpl/g). Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. 5. TUNNUSLUVUT Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 212 on esitetty taulukossa 8. TAULUKKO 8. Puhdistamon tunnusluvut vuosilta * Käsitelty vesimäärä kesk. m 3 /d Käsitelty vesimäärä max m 3 /d ei tietoa Ohitus keskimäärin m 3 /d Saostus- ja umpikaivoliete m 3 /a ei rap. ei rap. AVL keskimäärin asukasta AVL maksimi asukasta Tuleva BOD-kuorma kesk. kg/d Tuleva BOD-kuorma max kg/d Tuleva fosforikuorma kesk. kg/d 3,1 3,9 3,2 4,2 2,1 2,2 Tuleva fosforikuorma max kg/d 5,1 6,1 5,3 6,7 2,8 2,9 Tuleva typpikuorma kesk. kg/d Tuleva typpikuorma max kg/d Lietekuorma (L MLSS) kesk. kgbod/kgmlss*d,21,63,33,31,16,1 JS pintakuorma kesk. m/h,17,2,13,22,15,12 Ferrosulfaatti kesk. g/m Ylijäämälietteen määrä m 3 /a Ylijäämälietteen määrä kgts/m 3 jätevesi,94,61 1,7,91,4 1, Valmista turve-lieteseosta m 3 /a Sähkönkulutus kwh/m 3,75 ei tied. 1,1,77 ei tied. ei tied. * Virtaamatiedoissa virhettä viikolle 41/212 asti, jolloin asennettiin uusi virtaamamittari.

14 14 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1. Lupaehtojen täyttyminen Puhdistamo täytti ympäristöluvan (Länsi-Suomen vesioikeus nro 76/1998/4) vaatimukset molemmilla puolivuosijaksoilla (taulukko 4, liite 3). Puhdistamo toimi hyvin touko-, elo- ja joulukuun tarkkailukerroilla sekä melko hyvin tammikuussa (kuvat 4 11). Tarkkailukertojen lukumäärä oli 4. Prosessilämpötila vaihteli tarkkailukerroilla välillä 3, 15,5 C. (liite 2). Prosessilämpötilat mitattiin puhdistamonhoitajan toimesta ilmastusaltaasta. Nitrifikaatio vaihteli tarkkailukerroilla puolittaisesta melko voimakkaaseen (kuva 11, liite 2). Kokonaistypen keskimääräinen puhdistusteho oli 51 %. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset kaikilta osin (taulukko 7, liite 3). Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat tällöin lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 12/7 lannoitevalmisteista). On tärkeää, että teollisuuden esikäsittelyjen toimivuutta ja jätevesiä tarkkaillaan säännöllisesti, jotta lietteen puhtaus ja samalla hyötykäyttömahdollisuudet esim. lannoitevalmisteen raaka-aineena voidaan varmistaa. Teollisuusjätevesien tarkkailun avulla varmistetaan myös, ettei viemäreihin johdeta asumisjätevesistä poikkeavia ja viemäriverkostolle sekä jäteveden puhdistusprosessille haitallisia jätevesipäästöjä tai muita haitallisia aineita. Kaikkien puhdistamon viemäriverkostoon liittyneiden ja asumajätevedestä laadultaan tai määrältään poikkeavaa jätevettä tuottavien teollisuuslaitosten kanssa tulisi tehdä teollisuusjätevesisopimus Tulokuorma Puhdistamon keskimääräinen tulovirtaama vuoden aikana oli 36 % puhdistamolle lasketusta keskimääräisestä virtaamasta ja 18 % puhdistamon mitoitusvirtaamasta (Huom. virtaamatiedoissa virhettä viikolle 41/212 asti). Puhdistamolle tullut keskimääräinen BOD 7ATU - kuorma oli 18 % ja fosforikuorma oli 19 % puhdistamon mitoitusarvoista. Mitoitusarvot: virtaama (Q kesk ) 64 m 3 /d, mitoitusvirtaama (q mit ) 53 m 3 /h = m 3 /d, BOD 7 -kuorma 295 kg/d, fosforikuorma 11,5 kg/d Puhdistamon asukasvastineluku AVL oli keskimääräisen BOD 7ATU -kuorman mukaan laskettuna noin 76 asukasta ja maksimi BOD 7ATU -kuorman ( ) mukaan laskettuna noin 1 asukasta.

15 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212) 15 (16) 6.3. Puhdistamon toiminta Tammikuussa ( ) lähtevän veden BOD 7ATU -arvo oli koholla ja kiintoaineen puhdistusteho jäi hieman luvan vaatimuksesta. Prosessilämpötila oli erittäin alhainen (3 C). Alhainen lämpötila hidasti biologisen puhdistusprosessin toimintaa ja orgaanisen aineen puhdistuminen jäi hieman kesken. Puhdistamolta karkasi hieman kiintoainetta, mikä osaltaan nosti lähtevän veden pitoisuuksia ja huononsi etenkin kiintoaineen puhdistustehoa. Joulukuussa ( ) puhdistamolle tuleva vesi oli typen osalta väkevää. Puhdistamonhoitajan mukaan vuoden 212 virtaamatiedot eivät ole täysin luotettavia. Virtaamamittaus laahasi kunnes mittari hajosi lopullisesti lokakuussa viikolla 4/212. Uusi mittari asennettiin ja kalibroitiin viikolla 41/212. Hyvän nitrifikaatioasteen saavuttaminen on hidasta, kun puhdistamon prosessilämpötila laskee alle 1 C. Nitrifikaation parantamiseksi tulisi lieteiän olla vähintään 2 vuorokautta, koska hidaskasvuiset nitrifikaatiobakteerit vaativat korkean lieteiän jotta ne ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi lämpötilan ollessa 4 C on lieteiän täydellisessä nitrifikaatiossa oltava 25 vuorokautta. Prosessista poistetun ylijäämälietteen ja palautuslietteen määrät (m 3 /d) tulisi tietää, jotta lieteikä voitaisiin laskea ja arvioida, riittääkö se nitrifikaatioon. Etenkin kylmien vesien aikaan lietepitoisuuden tulisi olla vähintään tasolla 3-5 g/l riittävän nitrifikaation varmistamiseksi. Lietepitoisuutta ja -ikää voidaan kohottaa vähentämällä ylijäämälietteen poistoa ja lisäämällä palautuslietteen määrää. Nitrifioiva ajotapa voi edellyttää myös alkalointikemikaalin, esimerkiksi kalkin, syöttämistä prosessiin (n. 5 1 g/m 3 ) ph-arvon ja alkaliteetin haitallisen alentumisen estämiseksi Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Puhdistamolla tai viemäriverkostossa ei ollut ohituksia vuoden aikana (liite 1). Virtaamamittarin vian vuoksi ilmoitetut viikkovirtaamat ovat viikolle 4/212 suhteellisen tasaisia. Virtaamamittarin vaihdon jälkeen on havaittavissa vuotovesiä loka-marraskuussa (kuva 2, liite 6). Viikon päivittäisiä maksimivirtaamia ei ilmoitettu. Runsaista vuotovesistä johtuvat suuret virtaamat aiheuttavat laimean tulevan veden, lietteenkarkaamista puhdistamolta ja ohijuoksutuksia. Lisäksi puhdistustehot jäävät yleensä heikoiksi ja kylmät sulamisvedet vaikeuttavat nitrifikaatiota. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta jätevedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mm. vuotavat viemärit ja kaivot tulisi saada tiivistettyä sekä kiinteistöjen kuivatus-, katto- ja salaojavedet tulisi saada pois jätevesiviemäristä. Turussa 5. maaliskuuta 213 Laura Lehtniemi ma. ympäristösuunnittelija

16 16 (16) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (212)

17 LIITE 1

18

19 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 2 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite Virtaama Puhd.tuleva m³/d Käsitelty m³/d Ohitus m³/d, Vesistöön m³/d pros.lämpö Tuleva (vl) C Käsitelty C 3, 8,5 15,5 5,5 8,1 Ohitus C Vesistöön C 3, 8,5 15,5 5,5 alkal. Tuleva (vl) mmol/l 4,7 6,2 6,7 7,9 Käsitelty mmol/l,6 2,2 2,2,5 1,3 Ohitus mmol/l Vesistöön mmol/l,6 2,2 2,2,5 ph Tuleva (vl) 7,5 7,5 7,4 7,6 Käsitelty 6,7 7,4 7,5 6,7 7,1 Ohitus Vesistöön 6,7 7,4 7,5 6,7 CODCr Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 8,3 7, 9,2 14 9,6 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 8,3 7, 9,2 14 9,6 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 3,7,39,95 2,2 1,8 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 3,7,39,95 2,2 1,8 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 18 1,9 4,2 8,4 8,1 15 Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l 18 1,9 4,2 8,4 7,9 15 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva (vl) kg/d 1,6 2, 2,1 2,9 2,2 Käsitelty kg/d,13,57,74,15,1 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d,13,57,74,15,1 Tuleva (vl) mg/l 7,9 9,8 9,2 11 9,6 Käsitelty mg/l,63,28,33,55,45 1 Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l,63,28,33,55,44 1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % liuk.p Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,81,18,2,45,12 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,81,18,2,45

20 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 2 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite kok.n Tuleva (vl) kg/d 8, Käsitelty kg/d 4,1 7,6 5, 1 6,8 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 4,1 7,6 5, 1 6,8 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 1,8 5,5 4,1 3,7 3,9 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 1,8 5,5 4,1 3,7 3,9 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 8, Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l 8, Käsittelyteho % Kokonaisteho % NO23-N Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 1 9,1 2, Ohitus mg/l Vesistöön mg/l 1 9,1 2,8 23 KA Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 7,,86 1,7 5,5 3,9 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 7,,86 1,7 5,5 3,9 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 34 4,2 7, Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l 34 4,2 7, Käsittelyteho % Kokonaisteho % Fe Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 3,9,73,52 3,7 2,3 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l 3,9,73,52 3,7 Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %

21 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 3 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite Virtaama Käsitelty m³/d Ohitus m³/d,,, Vesistöön m³/d CODCr Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 6,8 13 9,9 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 6,8 13 9,9 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 1,8 1,8 1,8 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 1,8 1,8 1,8 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l 1 6,5 7,9 15 Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l 9,8 6,6 7,9 15 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva vl kg/d 1,8 2,5 2,2 Käsitelty kg/d,85,12,1 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d,85,12,1 Tuleva vl mg/l 9,8 9,2 9,6 Käsitelty mg/l,46,45,44 1 Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l,46,44,44 1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.n Tuleva vl kg/d 9, Käsitelty kg/d 5,2 8,4 6,8 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 5,2 8,4 6,8 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 3,3 4,4 3,9 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 3,3 4,4 3,9

22 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 3 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite NH4-N Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % KA Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 3,5 4,1 3,8 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 3,5 4,1 3,8 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %

23 LIITE 4

24 LIITE 5 LIETETUTKIMUSTODISTUS Nro: Päiväys: Sivu(sivut): 1(2) Tilaaja: Kemiönsaaren kunta Näyte kerätty: Lietetyyppi: Kemiön jätevedenpuhdistamon rinnakkaissaostuksen ylijäämäliete Lietteenkäsittely: Saostuskemikaali: Ferrosulfaatti ANALYYSITULOKSET: Kuiva-aine 4,61 % Happamuus (ph) 6,5 LIETTEEN RAVINTEET LIETTEEN RASKASMETALLIT Raja-arvot metalleille % kuiva- kg/m 3 g/m 3 1) 2) aineesta lietettä lietettä mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka Fosfori 2,3 1,1 Elohopea,24,52 1, 2, (1,) Liukoinen fosfori Kadmium,24,52 1,5 3, (1,5) Typpi 4,3 2, Kromi 1, Liukoinen typpi,38,18 Kupari * 6** Kalsium,72,33 Nikkeli 1, Kalium,54,25 Lyijy 1, (1) Magnesium,41,19 Sinkki * 15** Rauta 11 5,1 Arseeni,35 7,5 25 Alumiini 1) Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 12/7 (lannoitevalmisteista) mukaiset raja-arvot valmiille lannoitevalmisteelle, liitteen IV taulukon 1 haitallisten metallien enimmäispitoisuudet. * Enimmäispitoisuuden ylitys lannoitevalmisteissa voidaan sallia, kun maaperäanalyysin perusteella on todettu puutetta kuparista tai sinkistä. 2) Valtioneuvoston päätöksen 282/1994 (puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä) mukaiset raja-arvot maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle tai lieteseokselle. Sulkeisiin merkityt pitoisuudet ovat tavoitearvoja. ** Kasviravinteiksi katsottavia kuparia ja sinkkiä saa olla lietteessä tai lieteseoksessa enintään kaksinkertaiset pitoisuudet, mikäli siinä maaperässä, jolle lietettä aiotaan levittää on näistä ravinteista puutetta. Viljelymaan suurimmat sallitut pitoisuudet eivät kuitenkaan saa ylittyä. LAUSUNTO: Jos tutkittua lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (12/7) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. Lannoitevalmisteasetuksen mukaan puhdistamolietettä voi sisältyä seuraaviin tyyppinimiin: maanparannuskomposti, tuorekomposti, maanparannusmädäte, kuivarae- tai - Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (2) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy 236 TURKU *(2) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

25 LIETETUTKIMUSTODISTUS Sivu(sivut): 2(2) jauhe, hapotettu ja stabiloitu puhdistamoliete, maanparannuslahote, kalkkistabiloitu puhdistamoliete, mädätetty puhdistamoliete, lahotettu puhdistamoliete ja kompostimulta. Tyyppinimiluettelo sekä tyyppinimen valmistusmenetelmä ja siihen liittyvät vaatimukset sekä käyttörajoitukset on esitetty lannoitevalmisteasetuksen liitteessä I. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella kpl/25 g ja Escherichia coli <1 kpl/g). Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteasetuksen haitallisten metallien raja-arvoja pienemmät, joten asetuksessa hyväksytyllä menetelmällä käsiteltyä lannoitevalmistetta voi sellaisenaan käyttää maanviljelyksessä, kun tuote täyttää lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut muut laatu- ja hygieniavaatimukset. Raskasmetallipitoisuuksien perusteella lietettä voidaan levittää viljelysmaille enintään 166 m 3 /ha/joka 4. vuosi (levitysmäärä määräytyi elohopeapitoisuuden mukaan). Valtioneuvoston asetuksen 931/2 perusteella (typpeä enintään 17 kg/ha/vuosi) tutkittua lietettä voidaan levittää viljelysmaille enintään 85 m 3 /ha/vuosi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 53/27 mukaan (fosforia enintään 15 kg/ha/vuosi eli lietefosforia 37,5 kg/ha/vuosi, kun puhdistamolietepohjaisen lannoitevalmisteen fosforista lasketaan mukaan 4 %) ei lietettä tulisi levittää enempää kuin 141 m 3 /ha/joka 4. vuosi. Eli lannoitevalmisteasetuksessa hyväksytyllä menetelmällä käsiteltyä lannoitevalmistetta voi levittää pellolle 85 m 3 /ha/joka 4. vuosi, koska vuosittainen typpilannoitemäärä 17 kg ei saa ylittyä. Lietteen tulee täyttää lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut laatu- ja hygieniavaatimukset. ympäristösuunnittelija Heidi Ilmanen p. (4) Jakelu: Kemiönsaaren Vesi/Roger Hakalax Kemiönsaaren Vesi/roger.hakalax@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/Kemiön jätevedenpuhdistamo/timo Ratia Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/marja-riitta.koivisto@ely-keskus.fi Lähteet: Lannoitevalmistelaki 539/26 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista 12/7, lannoitevalmisteasetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 53/27 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä 282/1994

26 LIITE 6