JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Nina Leino Nro

2 2 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. YLEISTÄ VESIMÄÄRÄT JA TULOKUORMITUS Puhdistamo Kuntalinjalta tulevat jätevedet Euran kunnan jätevedet HKScan Finland Oy:n jätevedet Jujo Thermal Oy:n paperitehtaan jätevedet Euran kunnan teollisuusliittyjien jätevedet Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehdas Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Hallavaaran jätekeskus Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitos PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS Ympäristölupa LSYLV nro 78/2002/ Ympäristölupa ESAVI nro 11/2013/ Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen tarkastelu PUHDISTAMOLIETE JA MUUT JÄTTEET Lietteitä ja jätteitä koskeva lainsäädäntö Puhdistamolietteen määrä, laatu ja sijoitus Muut puhdistusprosessissa syntyvät jätteet TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Puhdistusvaatimusten täyttyminen Tulokuorma Kuntalinjan jätevedet Jujo Thermal Oy:n paperitehdas Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehdas Hallavaaran jätekeskus ja biokaasulaitos Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitos Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla Hulevedet ja ohitukset Kemikaalit, sähkö ja kunnostustoimenpiteet Ympäristölupa Muutokset päästötarkkailussa... 48

3 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 3 (48) Liitteet Liite 1. Puhdistamolle johdetut jätevesimäärät Liite 2. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomakkeet Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 4. Jätevesitarkkailun tulosten neljännesvuosiraportit ja vuositulos Liite 5. Päivittäiset ohitukset Liite 6. Kuntalinjan osuus puhdistamolle tulevasta jätevedestä Liite 7. Jujo Thermal Oy:n osuus puhdistamolle tulevasta jätevedestä Liite 8. Esiselkeytetty jätevesi (kuntalinja ja paperiteollisuus sekä kuorma yhteensä) Liite 9. Flotaatioon menevä väliselkeytetty jätevesi Liite 10. Jujo Thermal Oy:n paperitehtaan vuosiraportti Liite 11. HKScan Finland Oy:n jätevesikuormitus Liite 12. Hallavaaran jätekeskuksen jätevesimäärä ja kuormitus Liite 13. Länsi-Suomen prosessijätevesi Oy:n jätevesimäärä ja kuormitus Liite 14. Viikkovirtaamat Liite 15. Yksikköprosessien tulokset tarkkailukerroilla Liite 16. Lietetutkimusten tulokset Liite 17. Lähtevän jäteveden bakteeritulokset Liite 18. Tarkkailututkimuksissa käytetyt määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 19. Puhdistamon virtaamakaavio ja näytteenottopisteet

4 4 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Jakelu JVP Eura Oy/Puhdistamo Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Jakelu (sähköposti) JVP Eura Eura.fi JVP Eura Eura.fi JVP Eura Oy/JVP Eura.fi Euran Euran Eurajoen HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland Jujo Thermal Jujo Thermal Jujo Thermal Jujo Thermal Pyhäjärviseudun Rauman Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 5 (48) 1. YLEISTÄ Puhdistamo on alun perin Euran kunnan vuonna 1975 valmistunut kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1996, jolloin toteutettiin kemiallinen esisaostus ja otettiin käyttöön kolmas ilmastusallas. Puhdistamoa saneerattiin vuosien aikana JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamoksi, jossa käsitellään sekä teollisuuden että yhdyskunnan jätevesiä. Vanha rinnakkaissaostuslaitos saneerattiin matalakuormitteiseksi biologiseksi typenpoistolaitokseksi (kantoaineprosessi, denitrifikaatio-nitrifikaatio). Lisäksi puhdistusprosessia tehostettiin lisäämällä flotaatiokäsittely väliselkeytyksen jälkeen. Saneeraus valmistui huhtikuussa Viimeisin laajennus- ja saneerausurakka aloitettiin vuonna 2013 ja saatiin valmiiksi JVP Eura Oy:n yhtiön osakkaita ovat Euran kunnan lisäksi Jujo Thermal Oy:n erikoispaperitehdas ja HKScan Finland Oy:n siipikarjanlihan jalostuslaitos. Yhtiön osakkuudet muuttuivat vuonna 2015, kun Euran kunta osti HKScan Finland Oy:n osuuden yhtiöstä. Jujo Thermal Oy:n paperitehtaan jätevedet on lähtien johdettu puhdistamolle yhteiskäsittelyyn. Puhdistamolle johdetaan myös Euran kunnan viemäriverkoston kautta asumisjätevesistä poikkeavia Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä, Hallavaaran jätekeskuksen suotovesiä ja biokaasulaitoksen rejektivesiä (yhteisen tasausaltaan kautta) sekä Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitoksen esikäsiteltyjä rejektivesiä. Puhdistamolla on sakokaivolietteiden vastaanottoasema. Lietteiden vastaanotto keskeytettiin lokakuussa 2012 ja aloitettiin uudelleen marraskuussa Puhdistamon vuonna 2013 alkanut laajennus- ja saneerausurakka saatiin valmiiksi lokakuussa Puhdistamolle rakennettiin toinen esiselkeytysallas, uusi ilmastusallas, tiivistämö ja metanolin annostelu. Nykyisin sekä kuntalinjan että paperitehtaan jätevesillä on omat esiselkeytykset, joista jätevedet johdetaan uuteen ilmastusaltaaseen. Uudessa ilmastusaltaassa (3 rinnakkaista linjaa) kokonaistypenpoisto on toteutettu denitrifkaationitrifikaatio (DN) -prosessilla. Ilmastusaltaiden kaksi ensimmäistä lohkoa voi olla D- tai N-käytössä. Vanhat ilmastusaltaat muutettiin jälkidenitrifkaatioaltaiksi. Fosfori poistetaan jälkisaostuksena flotaatioon syötettävällä polyalumiinikloridilla (PAX-XL100), lisäksi väliselkeytyksestä lähtevään veteen syötetään polymeeriä. Puhdistamolla on metanolin annostelumahdollisuus. Puhdistamolta vesistöön lähtevä jätevesi (sis. mahdolliset puhdistamo-ohitukset) hygienisoidaan permuurahaishapolla tarvittaessa. Puhdistamon virtaamakaavio on liitteellä 19. Vuonna 2014 laajennetun JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Jätevesivirtaama yhteensä (Q kesk ) m 3 /d Jujo Thermal Oy:n osuus mitoitusvirtaamasta (Q kesk ) m 3 /d (56 % tulovirtaamasta) Kuntalinjan osuus mitoitusvirtaamasta (Q kesk ) m 3 /d (44 % tulovirtaamasta) BOD 7ATU -kuorma kg/d Fosforikuorma 46 kg/d Typpikuorma 540 kg/d Kiintoainekuorma kg/d

6 6 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt antamallaan päätöksellä nro 78/2002/4 ympäristöluvan Euran jätevedenpuhdistamolle. Lupa siirrettiin myöhemmin perustetulle jätevesiyhtiölle JVP Eura Oy:lle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi annetulla päätöksellä nro 11/2013/1 (ESAVI/27/04.08/2011) JVP Eura Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan JVP Eura Oy:n hakemuksen ja sen täydennysten mukaiselle jätevedenpuhdistamon laajennukselle sekä samalla tarkisti puhdistamon toiminnalle annetun ympäristöluvan määräykset. ESAVI:n päätökseen haettiin muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. VHO antoi päätöksen nro 15/0294/2. VHO:n päätökseen on edelleen haettu muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten uusi ympäristölupapäätös ei ole lainvoimainen. JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan :n laatiman tarkkailuohjelman mukaan. Puhdistamon tarkkailuohjelma tullaan päivittämään lupapäätöksen nro 11/2013/1 määräyksien mukaisesti. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava Varsinais-Suomen ELY keskukseen hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukautta luvan lainvoimaisuudeksi tulemisesta. Vesistötarkkailu tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän (päätös nro 99 YLO, dnro LOS-2007-Y ) Eurajoen ja Eurajoensalmen päivitetyn vesistötarkkailuohjelman (, ) mukaisesti. Eurajoen kalataloudellista kunnostusta Pappilan-, Irjanteen-, Saharin- ja Paneliankoskissa tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (, ) mukaisesti. teki puhdistamon päästötarkkailututkimukset kaksi kertaa kuukaudessa eli yhteensä 24 kertaa vuoden 2015 aikana (liite 3). Huhtikuussa tehtiin viikoilla 17 ja 18 ylimääräiset tarkkailut väliselkeytysaltaiden huoltojen aikana, jolloin paperiteollisuuden jätevedet käsiteltiin tehtaiden omassa puhdistamossa. Näytteet puhdistamolle kuntalinjalta tulevasta jätevedestä (Euran kunta, HKScan Finland Oy ja muut teollisuusliittyjät), Jujo Thermal Oy:n paperitehtaalta tulevasta jätevedestä, väliselkeytetystä jätevedestä ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottaen. Kuntalinjan ja paperitehtaan esiselkeytettyjen jätevesien kokoomanäytteet kerättiin manuaalisesti. Lähtevän jäteveden fenolisten yhdisteiden tarkkailua kerättiin kertanäytteet lähtevän jäteveden näytepisteestä. Vesistöön johdetun jäteveden hygieenistä laatua tarkkailtiin purkuputken alkupään kaivosta otetulla kertanäytteellä, joka sisältää mahdolliset puhdistamo-ohitukset ja jäteveden hygienisoinnin (liite 19). Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion yleiset jätevesitutkimusten määritysmenetelmät mittausepävarmuuksineen sekä tarkkailukertakohtaiset mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 18. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot.

7 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 7 (48) Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen (Nro 14/ ) mukaisesti. Koko vuoden jaksolta kuormitustiedot on laskettu VYH:n valvontaohjeen 42 mukaisesti neljännesvuosikeskiarvoista (liite 4). Määritysrajan alittavien tulosten osalta kuormituslaskenta on tehty lähtien Ympäristöhallinnon laatiman ohjeistuksen (Yhdyskuntajätevesien puhdistus-laitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus) mukaisesti: määritysrajan alittavat tulokset on huomioitu kuormituslaskennassa käyttämällä mittaustuloksena määritysrajan puolikasta. Ohitukset on huomioitu päivittäin. Tarkastelujakson ohituskuorma lasketaan ohituspaikoittain jakson virtaamapainotteisia pitoisuuskeskiarvoja ja jakson ohitusmäärää käyttäen. Paperitehtaalta vesistöön johdettujen jätevesien ohituskuorma lasketaan paperitehtaalta vesistöön johdetun jäteveden mitattujen pitoisuuksien ja ohitusvirtaaman mukaan. Paperitehtaan ohitukset lasketaan puhdistamon vesistökuormaan mukaan verkosto-ohituksina, eli ne eivät sisälly puhdistamon tulokuormaan, mutta ovat mukana vesistökuormassa. Euran kunnan ohitus on laskettu ohitetun jätevesimäärän ja ohitustapahtumaa lähimmän kuntalinjan jäteveden mittaustulosten perusteella sekä jätevesiosuuden (%) perustella ylivuotaneessa vedessä. Koko puhdistusprosessin ohittaneen kuntalinjan jäteveden ohituskuorma lasketaan puhdistamolle kuntalinjasta tulevan jäteveden ohitusajankohtaa lähimpien mitattujen pitoisuuksien ja ohitusvirtaaman mukaan. Väliselkeytyksen jälkeinen ohitus (=flotaation ohitus) sisältyy puhdistamon lähtevän jäteveden näytteeseen. on lähettänyt puhdistamon vuosineljännesten päästötiedot sekä kuntalinjan kuivatun lietteen ja paperitehtaan kuivatun kuitusavilietteen laatutiedot valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen VAHTI-rekisteriin Jakson tiedot lähetettiin uudelleen , jossa olivat Euran kunnan viemäriverkosto-ohitukset mukana Sääolot tutkimusvuonna 2015 Talvi 2014/2015 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, sillä joulukuu 2014 oli lauha ja sateinen. Tammikuussa 2015 lämpötila vaihteli lauhasta kylmään, ja keskilämpötila oli selvästi korkeampi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 1). Sateet tulivat lumena, vetenä tai räntänä, ja lumitilanne vaihteli paljon; ajoittain maa oli lähes paljas, ja eniten lunta oli kuun puolivälissä. Myös helmi- ja maaliskuussa oli poikkeuksellisen lauhaa. Lämpötila vaihteli nollan tuntumassa, eikä ajoittainen pakkanen painunut alle -10 ºC. Sademäärä oli keskimääräistä suurempi, mutta lunta tuli vähän, ja jo helmi-maaliskuun vaihteessa lumipeite hupeni. Huhtikuussakin oli keskimääräistä lauhempaa ja sademäärä tavallista suurempi. Toukokuu oli Turussa hieman keskimääräistä viileämpi mutta sademäärä kaksinkertainen, sillä ennen kuun puoliväliä oli hyvin sateinen päivä. Kesä- ja heinäkuussa sää oli viileää ja epävakaista. Ajoittain oli myös kesäisen lämpimiä jaksoja, mutta etenkin kesäkuussa kova tuuli sai ilman tuntumaan kolealta. Sekä kesä- että heinäkuu olivat Turun seudulla lämpötiloiltaan keskimääräistä viileämpiä. Sademäärä oli kesäkuussa lähellä keskimääräistä, mutta heinäkuu oli sateinen ja sademäärä tavanomaista suurempi. Elokuun alkupuolella säätyyppi vaihtui, jolloin ilma lämpeni ja poutaantui. Lämmin jakso kesti elokuun lopulle saakka, ja kuun puolivälin jälkeen oli useita hellepäiviä. Elokuu oli ajankohdan keskiarvoa hieman lämpimämpi ja selvästi vähäsateisempi. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli lounaissaaristossa keskimääräinen, kun muualla keskilämpötila oli hieman tavallista alempi.

8 8 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha. Syyskuussa sademäärä oli lähellä keskimääräistä, ja Turussa suuri osa sademäärästä kertyi kahtena sateisena päivänä. Lokakuussa oli ensimmäiset yöpakkaset ennen kuun puoliväliä, ja lämpötilan vuorokausivaihtelut olivat suuria, mutta kuun puolivälissä sää lauhtui uudelleen. Sademäärä oli poikkeuksellisen niukka. Marraskuu alkoi poikkeuksellisen lämpimänä, ja Kemiönsaaressa mitattiin Suomen mittaushistorian korkein marraskuun lämpötila (14,3 ºC). Myös loppukuu oli lauha, ja keskilämpötila oli selvästi tavanomaista korkeampi. Useimpina päivinä satoi, ja sadetta tuli keskimääräistä enemmän. Joulukuussa sää jatkui poikkeuksellisen lauhana, ja mittaushistorian korkein lämpötila rikottiin kahdesti. Pakkaspäiviä oli vain muutama, ja kuun keskilämpötila oli selvästi tavanomaista korkeampi. Sademäärä oli lähellä keskimääräistä, mutta sateet tulivat vetenä, ja maa oli lumeton vielä joulukuun lopussa. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 7,5 astetta, mikä oli kaksi astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Vuoden sadekertymä oli Turussa 715 mm, mikä lähes vastasi vertailujaksoa. Vuorokauden maksimisademäärä (26,0 mm) saatiin TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 2015 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,4 0,7 2,2 5,2 9,3 13,3 16,3 17,2 12,7 5,5 4,9 3,2 7,5* (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # * lämpötilojen keskiarvo, # sademäärien summa 2. VESIMÄÄRÄT JA TULOKUORMITUS 2.1. Puhdistamo Koko vuoden puhdistamolle tuleva vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d (liite 1). Kuntalinjasta tulevan jäteveden ohituksia hiekanerotusaltaasta oli yhteensä 760 m 3 (liite 5). Kuntalinjan ohitukset tapahtuivat tammikuun alussa Väliselkeytettyä jätevettä ohitettiin ennen flotaatiokäsittelyä yhteensä m 3. Flotaation ohitukset ovat puhdistamolta lähtevän jäteveden määrässä ja näytteessä mukana (liite 1, kuvat 1 2). Puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrä oli yhteensä m m 3 /d (sis. flotaation ohitukset). eli keskimäärin Jujo Thermal Oy:n paperitehtaalta johdettiin tehtaan altaissa esikäsiteltyjä jätevesiä suoraan Eurajokeen huhtikuussa yhteensä m 3. Paperitehtaan ohitukset lasketaan puhdistamon vesistökuormaan mukaan verkosto-ohituksina, eli ne eivät sisälly puhdistamon tulokuormaan, mutta näkyvät vesistökuormassa. Euran kunnan viemäriverkostossa tapahtui ohitusta yhteensä 540 m 3 /d, josta jäteveden osuus oli noin 60 m 3. Ohituksen aikana viemäriverkostoon päätyi suuria määriä lumien sulamisvesistä johtuneita hulevesiä (liite 5). Yhteensä puhdistamo- ja verkosto-ohituksia oli yhteensä m 3. Kuormitustarkkailukertojen keskimääräinen puhdistettu vesimäärä oli m 3 /d (kuva 3, liite 3).

9 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 9 (48) m 3 /d Vesimäärät Kuntalinja (Euran kunta, HKScan ym.) Jujo Thermal Oy ohitukset * KUVA 1. Puhdistamolle tulevan veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina *Vuoden 2004 huhtikuusta lähtien paperitehtaan jätevedet on johdettu JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle. vuosi Viikkovirtaamat ja kuukauden maksimivirtaama virtaama (m3/vko) QMAX (m3/d) m 3 /vko mitoitus keskivirtaama Qkesk m 3 /d viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaamat (m 3 /d) vuonna Puhdistamon mitoitettu keskivirtaama Q kesk on m 3 /d Tarkkailukertojen virtaamat m 3 /d KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina * Paperiteollisuuden jätevedet käsiteltiin Jujo Thermal Oy:n puhdistamossa. päivä

10 10 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Liitteellä 1 on eriteltyinä JVP Eura Oy:n osakkailta (Jujo Thermal Oy, Euran kunta ja HKScan Finland Oy) puhdistamolle johdetut jätevesimäärät. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä raportoidaan puhdistamolle johdettujen jätevesimäärien perusteella. Puhdistamolle johdetaan jätevedet kahta linjaa pitkin: Jujo Thermal Oy:lta johdetut paperiteollisuuden jätevedet ja kuntalinjalta tulevat jätevedet. Kuntalinjan jätevesi sisältää Euran kunnan asumajätevedet sekä kunnan viemäriin liittyneiden teollisuusliittyjien jätevedet. Puhdistamolla käsitellyn lähtevän jäteveden virtaamamittaus ei täysin vastaa kuntalinjalta tulevan jäteveden ja paperiteollisuudesta tulevan jäteveden virtaamamittausten summaa, joten kuormitustiedot on päätetty raportoida tulevien virtaamien summan mukaisesti, josta on vähennetty puhdistamo-ohitukset (kuntalinjan tuleva ohitus) Puhdistamolle johdetut vesimäärät vuonna 2015 Euran kunta HKScan Finland Oy Jujo Thermal Oy m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 4. Puhdistamolle johdetut vesimäärät kuukausittain (m 3 /kk) vuonna Puhdistamolle tuleva kuormitus saadaan laskennallisesti kuntalinjalta tulevan jäteveden (Euran kunta, HKScan Finland Oy ja muut teollisuusliittyjät) ja Jujo Thermal Oy:n paperitehtaan linjalta tulevan jäteveden näytteiden yhteiskuormasta. Tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja neljännesvuosijaksojen osalta ovat liitteellä 4. Vuoden keskimääräisen BOD 7ATU -tulokuorman mukaan laskettu asukasvastineluku AVL oli vuonna asukasta (70 g BOD 7ATU /as*d). Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti. TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d

11 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 11 (48) 2.2. Kuntalinjalta tulevat jätevedet Puhdistamon päästötarkkailussa otetaan yhteisnäyte kuntalinjalta tulevasta jätevedestä, joka koostuu Euran kunnan jätevesistä, HKScan Finland Oy:n jätevesistä ja muiden kunnan viemäriin liittyneiden asumajätevedestä poikkeavaa jätevettä tuottavien liittyjien jätevesistä. Kuntalinjalta johdettiin jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin m 3 /d (kuva 4, liite 1). Tämä oli 42,6 % puhdistamon tulovirtaamasta. Kuntalinjalta tulevan jäteveden laatu ja kuormitus on esitetty taulukossa 3 (liite 6). Kuntalinjalta johdettujen jätevesien kuormitus on kehittynyt taulukon 4 mukaisesti. TAULUKKO 3. Kuntalinjasta tulevan jäteveden puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus ja osuus puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta vuonna Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Kok. fosfori 6, % Kok. typpi % Kiintoaine % TAULUKKO 4. Kuntalinjalta johdettujen jätevesien puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d Sako- ja umpikaivolietteitä otettiin puhdistamolla vastaan pieniä määriä marras joulukuussa Vastaanotettujen lietteiden yhteismäärä oli 95 m 3. Tuodut lietteet sisältyvät kuntalinjalta tulevan jäteveden näytteeseen, mutta tuotujen kuormien määrä mitataan erikseen kuntalinjan virtaamamittauksesta. Lietteiden kuormitusta ei eritelty vuoden 2015 osalta, sillä tuotujen lietteiden määrä oli vähäinen Euran kunnan jätevedet Euran kunnan osuus kuntalinjalta tulevasta jätevesimäärästä ja kuormituksesta saadaan laskennallisesti vähentämällä HKScan Finland Oy:n kuormitus kuntalinjan kokonaiskuormituksesta (taulukko 5, liitteet 6 ja 11). Euran kunnasta johdettiin jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin m 3 /d (kuva 4, liite 1). Tämä oli 29,9 % puhdistamon tulovirtaamasta ja 70,1 % kuntalinjalta tulevasta jätevesimäärästä. Kunnan kuormitusosuuteen sisältyvät kunnan asumajätevedet ja viemäriin liittyneiden asumajätevedestä poikkeavaa jätevettä tuottavien liittyjien jätevedet, kuten Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsitellyt prosessijätevedet, Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n (ent. Satakierto Oy) Hallavaaran jätekeskuksen jätevedet ja Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitoksen rejektivedet. Kappaleessa 2.4. on

12 12 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) eritelty kunnan viemäriin liittyneiden merkittävimpien teollisuusliittyjien kuormitus sekä niiden osuus JVP Eura Oy:n puhdistamon tulokuormasta. TAULUKKO 5. Euran kunnan jätevesien puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus ja osuus puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta vuonna Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus kuntalinjan kuormasta Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % 54 % COD Cr % 35 % Kok. fosfori 9, % 91 % Kok. typpi % 81 % Kiintoaine % 15 % Euran kunnan kuormitusosuus on kehittynyt taulukon 6 mukaisesti. TAULUKKO 6. Euran kunnan jätevesien puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d HKScan Finland Oy:n jätevedet Koko vuoden aikana HKScan Finland Oy:n tehtaalta tullut jätevesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 986 m 3 /d (liite 1). Tämä oli 12,7 % puhdistamon tulovirtaamasta ja 29,9 % kuntalinjalta tulevasta jätevesimäärästä. HKScan Finland Oy Euran tehtaan flotaatiokäsittelyn (rasvanerotuksen) jälkeiset, rengaskanavakäsittelyyn tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset on esitetty liitteessä 11. HKScan Finland Oy:ltä Euran kunnan viemäriverkostoon ja edelleen JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdetun esikäsitellyn jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, vastaavat kuormitukset sekä osuudet puhdistamolle tulevasta kuormituksesta on esitetty taulukossa 7. JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdettu kuormitus on kehittynyt taulukon 8 mukaisesti. TAULUKKO 7. HKScan Finland Oy:ltä puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja osuudet puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormituksesta. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus kuntalinjan kuormasta Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU ,0 % 1,1 % COD Cr ,4 % 1,2 % Kok. fosfori 0,92 0,91 4,2 % 4,1 % Kok. typpi % 15 % Kiintoaine ,7 % 0,4 % Rasvat* 5,0 4,9 * Rasvanäytteitä otettu 12 kertaa vuoden 2015 aikana (liite 11), pitoisuus on laskettu tulosten keskiarvona ja kuormitus keskiarvopitoisuuden ja keskimääräisen virtaaman mukaan.

13 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 13 (48) TAULUKKO 8. HKScan Finland Oy:n puhdistamolle aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 9,1 12 9,8 3,5 2,6 0,91 Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d Rasvat kg/d <9,3 * <8,9 7,1 5,0 5,0,1* Rasvanäytteitä ei otettu vuoden 2011 aikana 2.3. Jujo Thermal Oy:n paperitehtaan jätevedet JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettiin Jujo Thermal Oy:n paperitehtaalta jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin m 3 /d (liite 1). Tämä oli 57,4 % puhdistamon kokonaisvirtaamasta. JVP Eura Oy: lle johdetussa vesimäärässä ei ole Eurajokeen johdettuja, tehtaan puhdistamolla esikäsiteltyjä jätevesiä mukana (liite 10). Paperitehtaalta JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, vastaavat kuormitukset sekä osuudet puhdistamolle tulevasta kuormituksesta on esitetty taulukossa 9 (liite 7). Paperitehtaalta puhdistamolle johdettu kuormitus on kehittynyt taulukon 10 mukaisesti. Tehtaan saniteettijätevedet johdetaan Euran kunnan viemäriverkostoon. TAULUKKO 9. Jujo Thermal Oy:ltä JVP Eura Oy:n puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja osuudet puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormituksesta. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Kok. fosfori 0,29 1,3 5,7 % Kok. typpi 4,4 20 6,5 % Kiintoaine % TAULUKKO 10. Jujo Thermal Oy:n jätevesien puhdistamolle aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 1,3 0,90 0,84 1,1 1,2 1,3 Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d Euran kunnan teollisuusliittyjien jätevedet Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehdas Amcor Flexibles Oy valmistaa joustopakkausmateriaaleja pakkaavan teollisuuden käyttöön. Tehtaan omalla erikoisjätevedenpuhdistamolla käsitellään happamia kupari- ja kromipitoisia jätevesiä, jotka muodostuvat syväpainotelanvalmistuksesta (painokoneiden osi-

14 14 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) en ja telojen pesu- ja huuhteluvesistä sekä repro-osaston jätevesistä). Painopinnan valmistuksessa muodostuneet jätevedet esipuhdistetaan ennen viemäriverkostoon johtamista tarkoituksena poistaa biologis-kemiallista jätevedenpuhdistusta häiritsevät raskasmetallit ja väriemulsiot. Jätevesien esikäsittelyä uusittiin keväällä 2002 ja uusi laitos otettiin käyttöön Esikäsittelylaitteisto sijoitettiin uuteen paikkaan sylinterinvalmistuksen tiloihin välisenä aikana, ja otettiin uudelleen käyttöön Jätevesien esikäsittelylaitokseen tehtiin vuoden 2011 aikana muutostöitä. Mm. laitoksen sisäisten puhdistuskierrosten määrää lisättiin. Koko vuoden aikana Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan jäteveden esikäsittelylaitokselta puhdistamolle tullut prosessijätevesimäärä oli yhteensä m 3 eli keskimäärin 9,05 m 3 /d. Tämä oli 0,1 % koko puhdistamolle tulevasta vesimäärästä ja 0,4 % Euran kunnan osuudesta. Lähde: Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan esikäsittelylaitoksen jätevesien tarkkailututkimus, Vuosiraportti 2015, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Esikäsittelylaitokselta JVP Eura Oy:n puhdistamolle lähtevän jäteveden pitoisuuksien kehitys on esitetty taulukossa 11. Puhdistustulos täytti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan vaatimukset kuparin, kromin ja kuuden arvoisen kromin osalta vuosikeskiarvoina laskettuina. TAULUKKO 11. Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsitellyn jäteveden pitoisuudet vuosina Kupari mg/l 0,13 0,044 0,25 0,12 0,53 2,7 0,97 0,038 0,42 0,23 Kok.kromi mg/l 0,28 0,20 0,51 0,55 0,98 2,4 0,073 0,072 0,070 0,12 Esikäsittelylaitokselta JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdettu kuormitus on kehittynyt taulukon 12 mukaisesti. TAULUKKO 12. Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsittelylaitokselta JVP Eura Oy:n puhdistamolle tullut kuormitus vuosina Kupari kg/d 0, , , , , ,0053 0,0020 0, , ,00052 Kok.kromi kg/d 0, , , , ,0014 0,0047 0, , , ,00027 Kiintoaine kg/d 0,0053 0,0063 0,0036 0,0028 0,0061 0,0081 0,0025 0,0010 0,0012 0,0015 * Uusi esikäsittelylaitos otettiin käyttöön Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Hallavaaran jätekeskus Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (ent. Satakierto Oy) jätekeskus on alueellinen jätteenkäsittelylaitos, jossa käsitellään teollisuuden ja yhdyskunnan jätejakeita. Hallavaaran jätekeskuksen yhteydessä toimii myös biokaasulaitos, jossa käsitellään yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lietteitä, elintarviketeollisuuden lietteitä sekä erilliskerättyjä biolietteitä. Hallavaaran jätekeskuksen alueen eri toiminnoista muodostuvat valuma- ja suotovedet, saniteettivedet sekä biokaasulaitoksella syntyvät mädätteen kuivauksen rejektivedet johdetaan m 3 suuruiseen tasausaltaaseen, josta ne johdetaan Euran kunnan viemäriverkostoon ja edelleen JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

15 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 15 (48) Tasausaltaalta johdettiin viemäriverkostoon jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 131 m 3 /d, mikä oli 1,7 % puhdistamolle tulevasta vesimäärästä ja 6 % Euran kunnan vesimäärästä (liite 12). Tasausaltaalta johdetaan vesiä pääosin sulamisvesien ja sateiden aikaan. Hallavaarasta johdettavien jätevesien laatua tarkkailtiin JVP Eura Oy:n toimesta Lisäksi jätevesiä on tarkkailtu jätekeskuksen velvoitetarkkailututkimusten yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Näytteet otettiin kertanäytteinä pumppaamokaivosta. Jätevedet aiheuttavat pääosin typpikuormitusta ja vastasivat laadultaan tyypillisiä kaatopaikan suotovesiä ja biokaasulaitoksen rejektivesiä (liite 12). Taulukkoon 13 on laskettu kuormitusarvio käyttäen näytepäivien virtaamapainotteisia pitoisuuskeskiarvoja ja keskimääräistä pumpattua jätevesimäärää 131 m 3 /d. Hallavaaran tasausaltaasta puhdistamolle johdettu kuormitus kasvoi BOD 7ATU :n ja fosforin osalta ja laski hieman typen osalta edellisvuoteen nähden (taulukko 14). Pumpattu vesimäärä laski 19 % edellisvuoteen nähden, mutta jätevesi oli BOD 7ATU :n ja fosforin osalta väkevämpää, mikä kohotti kuormituksia. Kuormitusarvion mukaan puhdistamolle tulevasta typpikuormasta noin 42 % oli Hallavaarasta lähtöisin. Hallavaaran jätevedet sisältyvät Euran kunnan kuormitusosuuteen. Typpikuorman osuus Euran kunnan kuormituksesta oli noin 46 %. TAULUKKO 13. Hallavaaran jätekeskuksen tasausaltaalta JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdetun jäteveden kuormitusarvio sekä osuus puhdistamolle tulevasta kuormituksesta ja Euran kunnan kuormituksesta. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta Osuus Euran kunnan kuormasta BOD 7ATU % 44 % COD Cr % 36 % Kok. fosfori 35 4,6 20 % 22 % Kok. typpi % 46 % Kiintoaine % 22 % TAULUKKO 14. Hallavaaran jätekeskuksen tasausaltaalta johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus vuosina * BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 1,8 1,5 4,2 4,6 Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d * kuormitus arvioitu v mittausten perusteella Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitos Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n laitoksella käsitellään rasvaa sisältäviä jätevesilietteitä ja hiekkaa, puukuituja ym. kiintoainetta sisältäviä sakkoja ja lietteitä erottamalla niistä rasvaa ja kiintoainesta. Laitokselle tulee lietteitä säiliöautokuljetuksina m 3 päivässä (keskimäärin n. 50 m 3 /d) vastaanottoaltaille. Vastaanotettava liete johdetaan suotonauhapuristimelle kiintoaineksen erottamiseksi. Erottunut lietevesi johdetaan 100 m 3 suuruiselle tasausaltaalle ja sieltä edelleen flotaatiokäsittelyyn. Sekä suotonauhapuristimelle että flotaatioon lisätään polymeeriliuosta. Flotaatiosta poistuva vesi johdetaan rasvan- ja hiekanerotuskaivojen kautta Euran kunnan viemäriin ja JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Esikäsitellyt jätevedet sisältyvät Euran kunnan vesimääriin ja kuormituksiin.

16 16 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 37/2012/1 mukaan jäteveden laatua tulee tarkkailla neljästi vuodessa kunnan viemäriin johdettavasta vedestä otettavin näyttein. Näytteenotto tulee ajoittaa samanaikaisesti JVP Eura Oy:n puhdistamon ja mahdollisuuksien mukaan HKScan Finland Oy Euran teurastamon esikäsittelylaitoksen tarkkailun kanssa. Laitoksen jätevedet tulee johtaa Euran kunnan jätevesiviemäriin käsiteltäväksi JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Jätevesien johtamisesta on tehtävä kunnan ja puhdistamo-yhtiön kanssa erillissopimus, jossa määritellään viemäriin johdettavia jäte-vesiä koskevat tarkemmat ehdot ja muut tarpeelliset toimintaohjeet. Länsi-Suomen prosessivesi Oy:lta johdettiin viemäriverkostoon jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 41 m 3 /d, mikä oli 0,5 % puhdistamolle tulevasta vesimäärästä ja 6 % Euran kunnan vesimäärästä (liite 13). Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitokselta Euran kunnan viemäriverkostoon ja JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdetun jäteveden laatua tutkittiin neljä kertaa vuoden aikana. Kuormitusarvio on laskettu käyttäen vuoden keskimääräistä jätevesimäärää 41 m 3 /d (taulukko 15, liite 13). JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdettu kuormitus on kehittynyt taulukon 16 mukaisesti. TAULUKKO 15. Länsi-Suomen prosessivesi Oy:lta puhdistamolle johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja raja-arvot sekä osuus puhdistamolle tulevasta ja Euran kunnan kuormituksesta. Pitoisuus mg/l Kuorma kg/d Raja-arvot ESAVI [mg/l] Osuus puhdistamon tulokuormasta Osuus Euran kunnan kuormasta BOD 7ATU ,2 % 4,0 % COD Cr ,9 % 2,5 % Kok. fosfori 10 0,42 1,8 % 2,0 % Kok. typpi 90 3,7 1,2 % 1,3 % Kiintoaine 65 2, ,06 % 0,4 % Rasvat <6,1 0,25 10 ESAVI = Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 37/2012/1, täytettävä vuosikeskiarvona TAULUKKO 16. Länsi-Suomen prosessivesi Oy:lta johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus vuosina * BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 1,0 3,9 0,4 0,42 Kok. typpi kg/d 6,0 13 2,1 3,7 Kiintoaine kg/d 7,0 11 2,3 2,7 * yksi tarkkailukerta vuonna PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa LSYLV nro 78/2002/4 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle myöntämän päätöksen nro 78/2002/4 (Dnro 02012) mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti jäteveden jälkikäsittelyn käsittävässä puhdistamossa tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että vesistö- ja muu ympäristöpäästö jää mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä.

17 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 17 (48) Käsitellyn jäteveden BOD 7 -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l, COD Cr -arvo saa olla enintään 125 mg O 2 /l, fosforipitoisuus saa olla enintään 0,3 mg P/l ja kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/. Poistotehon täytyy BOD 7 :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 90 %, COD Cr :n osalta vähintään 75 % ja typen osalta vähintään 70 %. Päästö vesistöön saa BOD 7 :n osalta olla enintään 120 kg O 2 /d, COD Cr :n osalta enintään kg O 2 /d ja kiintoaineen osalta enintään 350 kg/d. Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi puhdistamohankkeen toteutuksen ja puhdistamon käytön tavoitteena on oltava vähintään 95 %:n käsittelyteho BOD 7 -arvon osalta edellä esitetyn mukaisesti laskettuna. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita Ympäristölupa ESAVI nro 11/2013/1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 11/2013/1 (dnro ESAVI/27/04.08/2011) mukaan puhdistustulosta koskevat lupamääräykset nro 2 4 kuuluvat seuraavasti (huom. päätökseen on haettu muutosta, joten se ei ole vielä lainvoimainen): 2. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti nykyisellä puhdistamolla vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla ja puhdistamon laajennuksen ja tehostuksen jälkeen vähintään esisuunnitelmassa esitettyä vastaavalla tavalla jäteveden jälkikäsittelyn sekä hygienisoinnin käsittävässä puhdistamossa. Jätevesien esikäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota kunta- ja teollisuuslinjan jätevesien tehokkaaseen esikäsittelyyn ennen jätevesijakeiden yhdistymistä puhdistamolla. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on kaikissa oloissa riittävä. Puhdistamon kuormitusta lisäävät toimenpiteet, kuten luopuminen HKScan Finland Oy:n teollisuusjätevesien biologisesta esikäsittelystä, saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun jätevedenpuhdistamon laajennus ja tehostus on toteutettu ja puhdistamon toimivuus lupamääräysten mukaisesti on todettu päästötarkkailututkimusten perusteella. 3. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevesien biologisen käsittelyn on täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 vaatimukset (BOD 7atu, COD Cr ja kiintoaine) asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Fosforin ja typen poiston on puhdistamolla täytettävä asetuksen liitteen taulukon 2 vaatimukset. Tarkkailun on täytettävä asetuksen liitteen B-osassa asetetut vaatimukset. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1A-kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1B-kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa.

18 18 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 4.a Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet (sekä puhdistamolla että viemäriverkostossa) mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Enimmäispitoisuus (mg/l) Vähimmäisteho (%) BOD7atu Fosfori 0,3 90 Typpi Ammoniumtyppi 5 90 COD Cr Kiintoaine Bisfenoli-A 0,02 Kokonaistypen, ammoniumtypen ja bisfenoli-a:n pitoisuusarvo ja poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. Ammoniumtypen käsittelyn vähimmäistehon arvolla tarkoitetaan nitrifikaatioastetta. Vesistöön johdettavat jätevedet on hygienisoitava siten, että fekaalisten koliformien ja fekaalisten enterokokkien osalta saavutetaan laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien kolmen kuukauden keskiarvona laskettuna vähintään seuraava käsittelytulos: Pitoisuus (pmy/100ml) Fekaaliset koliformit Fekaaliset enterokokit 500 Myös puhdistamolta vesistöön johdetut ohitusvedet on hygienisoitava viimeistään alkaen ainakin välisenä aikana. 4 b. Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen ja vesistöön johdettujen kokonaispäästöjen on oltava ennen puhdistamon laajennuksen käyttöönottoa, kuitenkin enintään asti mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet (sekä puhdistamolla että viemäriverkostossa) mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Enimmäispitoisuus (mg/l) Vähimmäisteho (%) Päästö vesistöön enintään (kg/d) BOD7atu Fosfori 0,3 90 Typpi 70 COD Cr Kiintoaine Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. ESAVI:n päätökseen haettiin muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. VHO antoi päätöksen nro 15/0294/2. VHO:n päätökseen on edelleen haettu muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten uusi ympäristölupapäätös ei ole lainvoimainen.

19 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 19 (48) 3.2. Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Eurajokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja puhdistamon puhdistustehot on esitetty taulukossa 17 (liite 4). TAULUKKO 17. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja kuormitukset sekä puhdistamon puhdistustehot neljännesvuosijaksojen ja koko vuoden osalta. Suluissa on puhdistamon käsittelytulos ilman ohituksia. Arvot, jotka eivät täyttäneet puhdistusvaatimuksia, on esitetty punaisella. Arvot jotka eivät täyttäneet puhdistustavoitteita, on esitetty sinisellä. Pitoisuus [mg/l] Raja-arvot I/2015 II/2015 III/2015 IV/2015 Vuosikeskiarvo LSYLV, ESAVI BOD 7ATU 17 (17) 16 (16) 0,95 (0,95) 1,5 (1,5) 9,5 (9,3) 15 COD Cr 110 (110) 97 (93) 25 (25) 31 (31) 69 (68) 125 Kokonaisfosfori 0,66 (0,66) 0,64 (0,65) 0,049 (0,049) 0,072 (0,072) 0,37 (0,37) 0,3 Liukoinen fosfori (0,017)* Kokonaistyppi 25 (25) 16 (16) 6,1 (6,1) 4,1 (4,1) 13 (13) Ammoniumtyppi 18 (18) 9,5 (9,6) 0,61 (0,61) 0,90 (0,90) 7,8 (7,9) Kiintoaine 94 (94) 68 (66) 4,6 (4,6) 8,6 (8,6) 47 (46) 35 Vesistökuorma [kg/d] Raja-arvot I/2015 II/2015 III/2015 IV/2015 Vuosikeskiarvo LSYLV, ESAVI BOD 7ATU 150 (150) 130 (120) 6,8 (6,8) 11 (11) 74 (72) 120 COD Cr 990 (990) 750 (710) 180 (180) 230 (230) 540 (530) 1200 Kok.fosfori 5,9 (5,9) 4,9 (4,9) 0,35 (0,35) 0,53 (0,53) 2,9 (2,9) Kok.typpi 220 (220) 120 (120) 44 (44) 30 (30) 100 (100) Ammoniumtyppi 160 (160) 73 (73) 4,4 (4,4) 6,6 (6,6) 61 (61) Kiintoaine 840 (840) 530 (500) 33 (33) 63 (63) 370 (360) 350 Puhdistusteho [%] Raja-arvot I/2015 II/2015 III/2015 IV/2015 Vuosikeskiarvo LSYLV, ESAVI BOD 7ATU 93 (93) 92 (94) 99 (99) 99 (99) 96 (96) 90 [95**] COD Cr 86 (86) 87 (88) 96 (96) 95 (95) 91 (91) 75 Kok.fosfori 81 (81) 78 (79) 98 (98) 97 (97) 89 (89) 90 Kok.typpi 55 (55) 54 (59) 83 (83) 87 (87) 70 (71) 70 Nitrifikaatioaste 67 (67) 72 (76) 98 (98) 97 (97) 84 (85) Kiintoaine 81 (81) 90 (89) 99 (99) 98 (98) 92 (92) 90 LSYLV = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 78/2002/4. ESAVI = Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 11/2013/1 (max asti). Vaatimukset täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina, typen osalta vuosikeskiarvona * Liitteestä 3, ** tavoitearvo Puhdistustulos täytti ympäristöluvan puhdistusvaatimukset ensimmäisellä ja toisella neljännesvuosijaksolla COD Cr :n pitoisuuden, vesistökuorman ja puhdistustehon osalta sekä BOD 7ATU :n puhdistustehon osalta. Toisella neljännesvuosijaksolla kiintoaineen puhdistusteho saavutettiin. Muilta osin puhdistusvaatimuksia ei saavutettu. BOD 7ATU :n puhdistustehon tavoitetta ei myöskään saavutettu ensimmäisellä ja toisella jaksolla. Kolmannella ja neljännellä neljännesvuosijaksolla puhdistustulos täytti kaikki ympäristöluvan puhdistusvaatimukset.

20 20 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Kokonaistypen puhdistustehon osalta puhdistamon toimintaa tarkastellaan vuosikeskiarvona laskettuna. Puhdistamo saavutti kokonaistypen puhdistustehovaatimuksen (liite 4). Ilman ohituksia puhdistustulos olisi täyttänyt luvan vaatimukset lähtevän jäteveden BOD 7ATU kuorman osalta toisella jaksolla. Nitrifikaatio oli keskimäärin kohtalaista ensimmäisellä ja toisella jaksolla ja erittäin voimakasta kolmannella ja neljännellä jaksolla. Eurajokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja puhdistamon puhdistustehot sekä luvan puhdistusvaatimusten täyttyminen tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 5 14 (liite 3). Tarkkailukerroilla ei ollut ohituksia. Vuoden aikana tapahtuneet ohitukset ovat kuitenkin jaksojen vesistökuormissa mukana. Tuleva BOD7ATU-kuorma Lähtevä BOD7ATU-kuorma kg/d mitoituskuorma kg/d raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 5. Tulevan ja lähtevän veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Laajennetun puhdistamon mitoitusarvo tulevalle BOD 7ATU -kuormalle on kg/d. Lähtevä BOD7ATU-arvo BOD7ATU:n puhdistusteho tavoitearvo raja-arvo mg/l 30 % % raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 6. Lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla.

21 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 21 (48) Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforikuorma mitoituskuorma 20 kg/d kg/d tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 7. Tulevan ja lähtevän veden fosforikuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Laajennetun puhdistamon mitoitusarvo tulevalle fosforikuormalle on 46 kg/d. Lähtevä fosforipitoisuus Fosforin puhdistusteho 1,5 1,2 1,6 2,5 kokonaisfosfori liukoinen fosfori raja-arvo 70 mg/l 0,9 % ,6 40 0,3 raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 8. Lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. Tuleva CODCr-kuorma Lähtevä CODCr-kuorma kg/d 6000 kg/d 1500 raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 9. Tulevan ja lähtevän veden COD Cr -kuorma (kg/d) tarkkailukerroilla.

22 22 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Lähtevä CODCr-arvo CODCr:n puhdistusteho mg/l raja-arvo % raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 10. Lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. Tuleva kiintoainekuorma Lähtevä kiintoainekuorma mitoituskuorma 2000 kg/d kg/d raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 11. Tulevan ja lähtevän veden kiintoainekuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Laajennetun puhdistamon mitoitusarvo tulevalle kiintoainekuormalle on kg/d. Lähtevä kiintoainepitoisuus Kiintoaineen puhdistusteho raja-arvo mg/l raja-arvo % tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 12. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla.

23 JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 23 (48) kg/d Tuleva typpikuorma tutkimuskerta mitoituskuorma kg/d Lähtevä typpikuorma tutkimuskerta KUVA 13. Tulevan ja lähtevän veden typpikuorma (kg/d). Laajennetun puhdistamon mitoitusarvo tulevalle typpikuormalle on 540 kg/d. mg/l Lähtevä typpipitoisuus tutkimuskerta kokonaistyppi ammoniumtyppi % Kokonaistypen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste tutkimuskerta kokonaistypen puhdistusteho raja-arvo kokonaistyppi nitrifikaatioaste KUVA 14. Lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l) tarkkailukerroilla sekä kokonaistypen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%) tarkkailukerroilla. Jäteveden Eurajokeen aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 18 mukaisesti (kuvat 15 17, liite 4). Kuvissa sinisellä merkityt osuudet ovat vuosittain raportoitujen ohituksien osuudet kokonaisvesistökuormasta. Vuodesta 2012 lähtien vesistökuormassa on ollut mukana kuntalinjalta tulevan jäteveden ohitukset. TAULUKKO 18. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina * BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 0,77 0,93 1,4 1,3 2,6 1,1 17 6,2 6,1 2,9 Kok. typpi kg/d Ammoniumtyppi kg/d Kiintoaine kg/d * kuntalinjan ohitukset mukana vesistökuormituksessa 2012 lähtien

24 24 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2015) kg/d Lähtevä BOD7ATU-kuorma ohitus käsitelty raja-arvo kg/d Lähtevä CODCr-kuorma ohitus käsitelty raja-arvo vuosi vuosi KUVA 15. Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen BOD 7ATU - ja COD Cr -kuorma (kg/d) vuosina kg/d Lähtevä fosforikuorma ohitus käsitelty kg/d Lähtevä kiintoainekuorma ohitus käsitelty raja-arvo vuosi vuosi KUVA 16. Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen fosfori- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina ohitus Lähtevä typpikuorma 250 ohitus Lähtevä ammoniumtyppikuorma 250 käsitelty 200 käsitelty kg/d kg/d vuosi vuosi KUVA 17. Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen typpi- ja ammoniumtyppikuorma (kg/d) vuosina