LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 216 Laura Lehtniemi Nro

2 2 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216)

3 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 3 (19) Sisällys 1. YLEISTÄ Sääolot tutkimusvuonna TULOKUORMITUS PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS Ympäristölupa Vesistökuormitus Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu JÄTEVESILIETE JA MUUT JÄTTEET Lietteitä koskeva lainsäädäntö Puhdistamolietteen määrä, laatu ja sijoitus TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Lupaehtojen täyttyminen Tulokuorma Puhdistamon toiminta Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Käyttötarkkailu ja kunnostustoimenpiteet Muutokset toiminnassa Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 2. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 3. Päivittäiset ohitukset Liite 4. Lietetutkimustodistus Liite 5. Viikkovirtaamat Liite 6. Prosessikaavio Liite 7. Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet

4 4 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) Jakelu Kosken TL Liedon kunta/liedon Liedon kunta/liedon Liedon kunta/tekninen lautakunta Liedon kunta/tekniset Paimion Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp.

5 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 5 (19) 1. YLEISTÄ Tarvasjoen kunta liitettiin vuoden 215 alussa Liedon kuntaan, joten vuodesta 215 eteenpäin puhdistamon toimintaa tarkastellaan Liedon kunnan Tarvasjoen jätevedenpuhdistamona. Tarvasjoen jätevedenpuhdistamo on alun perin UPO:n toimittama vuonna 1979 valmistunut pakettipuhdistamo. Puhdistamo saneerattiin vuonna 22 ja nykyään laitos on kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Puhdistamon prosessikaavio on esitetty liitteessä 6. Prosessiin syötetään myös fillerikalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi. Vuonna 29 tammikuun lopussa ( ) kalkin tyyppi vaihdettiin teollisuushienokalkkiin (SL9T). Puhdistamon mitoitusarvot ovat (2-linjaa): Jätevesivirtaama (Q mit ) 324 m 3 /d Jätevesivirtaama (q mit ) 23 m 3 /h Jätevesivirtaama max. (q max ) 36 m 3 /h BOD 7 -kuorma 63 kg/d Fosforikuorma 2,1 kg/d Typpikuorma 1 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 84 asukasta Tarvasjoen jätevedenpuhdistamoa on aiemmin tarkkailtu Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymän tarkkailuohjelman (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ) mukaan. Ohjelmaa päivitettiin ajan kuluessa. Nykyisin tarkkailua tehdään puhdistamon ympäristölupahakemuksen yhteydessä tehdyn ja ympäristölupapäätöksen mukaisesti tarkistetun tarkkailuohjelman mukaisesti (ympäristölupahakemuksen liite 11, ). Vesistötarkkailua tehdään Turun vesipiirin vesitoimiston tietyin lisäyksin hyväksymän Paimionjoen, Tarvasjoen ja Paimionlahden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ). Paimionjoen ja Tarvasjoen päivitetty vesistötarkkailuohjelmaehdotus ( ) toimitettiin :n toimesta tarkkailuvelvoitettujen (Tarvasjoen, Koski Tl:n, Pöytyän sekä Marttilan kunnat) valtuuttamana hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi antamallaan päätöksellään nro 68 YLO luvan Tarvasjoen kunnalle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnettiin hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan ojaan ja siitä edelleen Paimionjokeen Tarvasjoen kunnassa. Luvan saajan on viimeistään jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojelulaki muuttui vuonna 214 ja mikäli tarkistuspäivämäärä on jälkeen, tulee valvontaviranomaisen päättää vuoden kuluessa päätöksessä esitetystä päivämäärästä, tuleeko tarkistusta hakea. Näin ollen Tarvasjoen puhdistamon osalta ratkaisu tulee tehdä viimeistään

6 6 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) teki puhdistamon tarkkailututkimukset neljä kertaa vuoden aikana (liite 2). Näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan virtaamien suhteen painottamatta. Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion yleiset jätevesitutkimusten määritysmenetelmät mittausepävarmuuksineen sekä tarkkailukertakohtaiset mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 7. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen (Nro 14/5 199) mukaisesti. Määritysrajan alittavien tulosten osalta kuormituslaskenta on tehty lähtien Ympäristöhallinnon laatiman ohjeistuksen (Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus) mukaisesti: määritysrajan alittavat tulokset on huomioitu kuormituslaskennassa käyttämällä mittaustuloksena määritysrajan puolikasta. on lähettänyt puhdistamon päästötiedot valvontaviranomaiselle ELY keskukseen VAHTI rekisteriin Sääolot tutkimusvuonna 216 Talvi 215/216 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi. Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen mutta vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä mutta sademäärältään keskimääräisenä. Toukokuun loppupäivinä tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkupäivinä. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Pääosa sateista tuli Turussa kuun puolivälissä mutta paikalliset erot olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko keskimääräinen. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, ja Raulimyrsky riehui Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli noin asteen keskimääräistä suurempi ja sademäärä yli 2 % keskimääräistä pienempi.

7 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 7 (19) Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli niukkasateinen. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista ja keskilämpötila kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Myös lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 12 % ajankohdan keskimääräisestä. Lämpötilaltaan lokakuu oli melko lähellä tavanomaista. Myös marraskuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista mutta sademäärä oli noin 7 % pitkäaikaiskeskiarvosta. Kuun alkupuolella oli pakkasjakso mutta sää lauhtui kuun puolivälissä. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä jäi silti noin kolmannekseen tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kaksi astetta tavallista lämpimämpi. Turun päivittäiset sademäärät (mm) vuodelta 216 on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 2. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 6,5 astetta, mikä oli asteen vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Tavanomaista kuivemman vuoden vuoksi sadekertymä oli Turussa 496 mm, mikä oli noin 3 % vertailujakson sadekertymää vähemmän. Vuorokauden maksimisademäärä (3,5 mm) saatiin TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 216 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 216-8,4 -,2,8 4,7 13,1 15,7 18,1 16,2 12,9 5, -,1, 6,5* (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # *keskiarvo # sademäärien summa 2. TULOKUORMITUS Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 192 m 3 /d (liite 1). Ohituksia oli yhteensä m 3 vuodessa eli keskimäärin 4,26 m 3 /d (liite 3). (Kuvat 1 2) Vesimäärät m 3 /d virtaama ohitus vuosi KUVA 1. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina

8 8 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) m 3 /vko Viikkovirtaamat ja viikon maksimivirtaama virtaama (m3/vko) QMAX (m3/d) maksimivirtaama mitoitusvirtaama viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaama (m 3 /d) vuonna 216 (liite 5). Puhdistamon mitoitusvirtaama kahdelle linjalle on 552 m 3 /d ja maksimivirtaama on 864 m 3 /d. Kuormitustarkkailukertojen keskimääräinen puhdistamolla käsitellyn jäteveden virtaama oli 216 m3/d, mikä oli 112 % puhdistamolla vuoden aikana keskimäärin käsitellystä vesimäärästä (liite 2, kuva 3) m 3 /d m 3 /d Tarkkailukertojen kokonais- ja näytteen keräysajan virtaamat kokonaisvirtaama näytevirtaama KUVA 3. Tarkkailukertojen kokonais- ja näytteen keräysajan virtaamat (m 3 /d) vuosina Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja eri tarkkailukertojen osalta ovat liitteellä 2. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti. Vuoden keskimääräisen BOD 7ATU -tulokuorman mukaan laskettu asukasvastineluku AVL oli 84 asukasta (7 g BOD 7ATU /as*d). päivä TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina BOD7ATU kg/d Kokonaisfosfori kg/d 1,3 1,4 1,4 1,4 1,7 1,5 1,8 1,4 1,7 1,8 Kokonaistyppi kg/d 8 8,3 8,5 8,8 1 9,3 9,1 9, Puhdistamolle ei tuotu saostus- tai umpikaivolietteitä (liite 1).

9 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 9 (19) 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan nro 68 YLO mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt ojaan ja siitä edelleen vesistöön sekä muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, ojaan johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 9 % COD Cr 1 mg O 2 /l 8 % Fosfori,5 mg P/l 9 % Kiintoaine 2 mg/l 9 % Jätevedenpuhdistamon käytön tavoitteena on lisäksi oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Nitrifikaation tehostamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä alkalointikemikaalia siten, että jäteveden ph-arvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota eikä vaikeuta fosforin saostamista. Selkeytystuloksen parantamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä polymeeriä. Ojaan johdettu jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita Vesistökuormitus Puhdistamolta läheisen ojan kautta Paimionjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot on esitetty taulukossa 3 (liite 2). TAULUKKO 3. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot sekä vastaavat ympäristöluvan raja-arvot. Suluissa on puhdistamon tulos ilman ohituksia. Arvot, jotka eivät täyttäneet lupamääräyksiä, on esitetty punaisella. Pitoisuus (mg/l) Puhdistusteho (%) Pitoisuus (mg/l) Raja-arvot LOS Puhdistusteho (%) BOD 7ATU 14 (12) 95 (96) 15 9 COD Cr 55 (52) 9 (91) 1 8 Kokonaisfosfori,35 (,28) 96 (97),5 9 Liukoinen fosfori (,83) Kokonaistyppi 43 (43) 35 (36) Ammoniumtyppi 34 (34) 49* (5)* Kiintoaine 14 (12) 95 (96) 2 9 LOS = Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 68 YLO (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvoina) * Nitrifikaatioaste Puhdistamo täytti ympäristöluvan vaatimukset (liite 2). Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli puolittaista. Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 4 11.

10 1 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) Tuleva BOD7ATU-kuorma Lähtevä BOD7ATU-arvo kg/d 6 mitoitusarvo mg/l 2 15 raja-arvo kuukausi kuukausi KUVA 4. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l). Tulevan BOD 7ATU -kuorman mitoitusarvo on 63 kg/d. Tuleva CODCr-kuorma Lähtevä CODCr-arvo raja-arvo kg/d mg/l 6 4 % kuukausi kuukausi KUVA 5. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l). BOD7ATU:n puhdistusteho CODCr:n puhdistusteho % 9 85 raja-arvo 9 % raja-arvo kuukausi kuukausi KUVA 6. BOD 7ATU :n ja COD Cr :n puhdistustehot (%).

11 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 11 (19) Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforipitoisuus 3 2,5 2 mitoitusarvo,6,5,4 kokonaisfosfori liukoinen fosfori kok. P raja-arvo kg/d 1,5 mg/l,3 1,2,5, kuukausi kuukausi KUVA 7. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) ja lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l). Tulevan fosforikuorma mitoitusarvo on 2,1 kg/d. kg/d Tuleva kiintoainekuorma kuukausi mg/l raja-arvo Lähtevä kiintoainepitoisuus kuukausi KUVA 8. Tulevan veden kiintoainekuorma (kg/d) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l). 1 Fosforin puhdistusteho 1 Kiintoaineen puhdistusteho % 9 85 raja-arvo 9 % 85 raja-arvo kuukausi KUVA 9. Fosforin ja kiintoaineen puhdistustehot (%) kuukausi

12 12 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) Tuleva typpikuorma Lähtevä typpipitoisuus mitoitusarvo kokonaistyppi ammoniumtyppi kg/d mg/l kuukausi kuukausi KUVA 1. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) ja lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l). Tulevan typpikuorman mitoitusarvo on 1 kg/d. Typen puhdistusteho Nitrifikaatioaste % kuukausi 7 % 6 KUVA 11. Typen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%) kuukausi Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 4 mukaisesti (kuvat 12 13, liite 2). TAULUKKO 4. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d 1,7 3,4 1,5 2,9 3,7 2,5 2,2 2,2 3,4 2,8 COD Cr kg/d 9,2 15 6, ,3 9,9 8, Kokonaisfosfori kg/d,84,19,65,13,13,77,98,72,88,68 Kokonaistyppi kg/d 5,6 5,8 5,3 7,5 9,7 6,7 6,6 6,8 7,5 8,4 Ammoniumtyppi kg/d 4,3 2,6 2,8 3,3 6,2 3,8 6,2 4,2 5,4 6,6 Kiintoaine kg/d 2,3 4,1 2 3,6 3,5 2,7 2,8 3 3,9 2,7

13 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 13 (19) Lähtevä BOD7ATU-kuorma Lähtevä fosforikuorma kg/d 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 kg/d,21,18,15,12,9,6, vuosi KUVA 12. Jäteveden vesistöön aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuosina vuosi Lähtevä typpikuorma Lähtevä kiintoainekuorma 12 5 kg/d kg/d vuosi KUVA 13. Jäteveden vesistöön aiheuttama typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina vuosi 3.3. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/26) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/26 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 edellytetään vuositasolla taulukon 5 mukaisia tuloksia. Asetuksen 888/26 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään näytettä/vuosi, AVL näytettä/vuosi, AVL näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL näytettä/vuosi ja AVL vähintään 5 24 näytettä/vuosi.

14 14 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) Lisäksi asetuksen 888/26 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. TAULUKKO 5. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 vuositasolla edellytetyt tulokset. Pitoisuus Poistoteho Huom. mg/l % BOD 7ATU 3 7 1, 6, 7 COD Cr , 6, 7 Kiintoaine , 6, 7 Kokonaisfosfori 3/2/1 8 1, 2, 4 Kokonaistyppi 15/1 7 1, 3, 4, 5 Huom 1. Huom 2. Huom 3. Huom 4. Huom 5 Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. 3 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle 2. 2 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 2 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Huom 6. Puhdistamoita, joiden AVL 2, tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoita, joiden AVL < 2, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden tai poistotehon vaatimukset. Huom 7. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 1 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 15 %:iin asti. Viiden vuoden ( ) tarkkailukertojen BOD 7ATU -tulokuormien perusteella puhdistamon AVL 9 on 8 asukasta. AVL 9 on laskettu luvulla, joka on viiden viimeisen vuoden näytteenottoajankohtien BOD 7ATU -tulokuormien jakauman arvo (216: 59 kg/d), jonka alle jää 9 % tulokuormista. Raportointivuoden tarkkailukertojen maksimi BOD 7ATU -tulokuorman mukaan Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon AVL on 1 6 asukasta ja keskimääräisen tulokuorman mukaan 84 asukasta. Huomioiden eri AVL-luvut Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon AVL on <2, joten VN asetuksen mukaista tulosta tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta vuosikeskiarvoina laskettuna (taulukko 5). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 3 mg/l. Jätevedenpuhdistamon VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 6. TAULUKKO 6. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta vuosikeskiarvoina laskettuna. Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Saavutettu pitoisuus [mg/l] Saavutettu teho [%] Pitoisuusvaatimus [mg/l]* Puhdistustehovaatimus [%]* BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine Kokonaisfosfori, * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset (liite 2).

15 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 15 (19) 4. JÄTEVESILIETE JA MUUT JÄTTEET 4.1. Lietteitä koskeva lainsäädäntö Valtionneuvoston asetus jätteistä 179/212 (astui voimaan ja kumosi VN asetuksen 282/1994 puhdistamolietteiden käytöstä maataloudessa) velvoittaa yhdyskuntajätevesilietteen tuottajaa pitämään kirjaa lietteen laatua koskevista tiedoista. Lisäksi yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on vuosittain raportoitava valvontaviranomaiselle tuotetun lietteen määrä, lietteen esikäsittely taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi, lietteen laatu sekä hyödynnetyn tai loppukäsitellyn lietteen määrä ja hyödyntämis- tai loppukäsittelytapa, mukaan lukien maanviljelykäyttöön toimitetun lietteen määrä (VN asetus 179/212 liite 5 kohta 2). Yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on määritettävä lietteen sisältämien raskasmetallien (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn) ja tarvittaessa muiden haitallisten aineiden pitoisuudet sekä kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Lietteen laatu on tutkittava asetuksen 179/212 liitteen 5 mukaisesti. Jos tutkittua lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (MMM asetus 24/11 ja asetuksen muutos 12/12) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella kpl/25 g ja Escherichia coli <1 kpl/g). Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. Lannoitevalmisteasetuksen mukaan puhdistamolietettä voi sisältyä seuraaviin tyyppinimiin: maanparannuskomposti, tuorekomposti, maanparannusmädäte, kuivarae- tai - jauhe, hapotettu ja stabiloitu puhdistamoliete, maanparannuslahote, kalkkistabiloitu puhdistamoliete,mädätetty puhdistamoliete, lahotettu puhdistamoliete, kemiallisesti hapetettupuhdistamoliete ja kompostimulta. Tyyppinimiluettelo sekä tyyppinimen valmistusmenetelmä ja siihen liittyvät vaatimukset sekä käyttörajoitukset on esitetty Elintarviketurvallisuusviraston määräyskokoelmassa (kansallinen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelo). Toukokuussa 213 annettu Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/213 rajoittaa biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle voimaan astuvan asetuksen 28 :n mukaan kaatopaikan jätetäyttöön hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 1 prosenttia. Vuoden 216 alusta kaatopaikkasijoituksen vaihtoehtoina ovat jätejakeen kierrätys/hyödyntäminen tai poltto. Vesihuoltolaitosten toiminnassa tyypillisesti syntyviä orgaanisia jätteitä ovat muun muassa puhdistamoliete, välppäjäte sekä pesun tehosta riippuen hiekanerotushiekka. Välppäjäte ja hiekanerotushiekka sijoitetaan yleensä kaatopaikoille. Hiekanerotushiekan orgaanisen aineksen määrä saattaa ylittää asetetun raja-arvon. Tehokkaalla hiekkapesurilla orgaanisen aineksen määrää voidaan vähentää siten, että raja-arvo alitetaan.

16 16 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 4.2. Puhdistamolietteen määrä, laatu ja sijoitus Tarvasjoen puhdistamolta syntyi ylijäämälietettä yhteensä 672 m 3 (liite 1). Tiivistetty liete kuljetettiin Gasum Biovakka Oy:n Topinojan biokaasulaitokselle jatkokäsiteltäväksi. Lietteen laatua tutkittiin maaliskuussa (liite 4). Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 3,8 %. Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus lannoitevalmisteista 24/11, korvasi alkaen MMM:n asetuksen lannoitevalmisteista 12/7). 5. TUNNUSLUVUT Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 216 on esitetty taulukossa 7. TAULUKKO 7. Puhdistamon tunnusluvut vuosilta Käsitelty vesimäärä kesk. m 3 /d Käsitelty vesimäärä maks. m 3 /d Ohitus keskimäärin m 3 /d 21,4 6,72 4,73 3,65 3,18 4,26 Saostus- ja umpikaivoliete m 3 /a AVL kesk. asukasta AVL maks. asukasta Tuleva BOD-kuorma kesk. kg/d Tuleva BOD-kuorma maks. kg/d Tuleva fosforikuorma kesk. kg/d 1,7 1,5 1,8 1,4 1,7 1,8 Tuleva fosforikuorma maks. kg/d 1,9 1,6 2,2 1,5 2, 2, Tuleva typpikuorma kesk. kg/d 1 9,3 9,1 9, Tuleva typpikuorma maks. kg/d Lietekuorma (L MLSS ) kesk. 1-linja kgbod/ kgmlss*d,88,99,1,16,18,26 Lietekuorma (L MLSS ) kesk. 2-linja kgbod/ kgmlss*d,99,12,1,17,17,28 JS pintakuorma 1-2 linjat kesk. 1) m/h,26,22,22,25,26,24 Ferrosulfaatti syöttömäärä g/m Teollisuushienokalkki syöttö g/m Ylijäämälietteen määrä m 3 /a Ylijäämälietteen määrä kgts/m 3 jätev.,85,47 1,58,55,36 Sähkönkulutus kwh/m 3 ei tiet. 1,2 ei ilm.,9,91 1,2 1) Oletus, että molemmat linjat olivat käytössä ja virtaama jakaantui tasaisesti 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1. Lupaehtojen täyttyminen Puhdistamo täytti ympäristöluvan (Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 68 YLO) vaatimukset (taulukko 3, liite 2). Puhdistamo toimi hyvin maalis-, kesä- ja joulukuun tarkkailukerroilla sekä kohtalaisesti syyskuun tarkkailukerralla (kuvat 4 11). Tarkkailukertojen lukumäärä oli 4.

17 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 17 (19) Prosessilämpötila vaihteli tarkkailukerroilla välillä 6,1 14,5 C. Tulostaulukossa (liite 2) näkyvä prosessilämpötila on puhdistamon oma mittaus ilmastusaltaista (1- ja 2-linjojen keskiarvo). Nitrifikaatio oli syyskuun tarkkailukerralla kohtalaista ja joulukuun tarkkailukerralla vähäistä (kuva 11, liite 2). Maalis- ja kesäkuun tarkkailukerroilla puhdistamo ei nitrifioinut. Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli puolittaista. Kokonaistypen puhdistusteho vaihteli välillä % välillä. Kokonaistypen keskimääräinen puhdistusteho oli 35 %. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset (taulukko 6, liite 2). Ylijäämälietteen laatua tutkittiin maaliskuussa (liite 4). Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 24/11 lannoitevalmisteista) Tulokuorma Puhdistamon keskimääräinen tulovirtaama vuoden aikana oli 6 % puhdistamolle lasketusta keskimääräisestä virtaamasta, 36 % puhdistamon mitoitusvirtaamasta ja 23 % puhdistamon maksimimitoitusvirtaamasta. Puhdistamolle tullut keskimääräinen BOD 7ATU -kuorma oli 94 %, fosforikuorma oli 86 % ja typpikuorma oli 13 % puhdistamon mitoitusarvoista. Mitoitusarvot: keskimääräinen virtaama Q kesk = 324 m 3 /d, mitoitusvirtaama (q mit 23 m 3 /h) = 552 m 3 /d, maksimimitoitusvirtaama (q max 36 m 3 /h) = 864 m 3 /d, BOD 7 -kuorma 63 kg/d, fosforikuorma 2,1 kg/d, typpikuorma 1 kg/d. Puhdistamon asukasvastineluku AVL oli keskimääräisen BOD 7ATU -kuorman mukaan laskettuna noin 84 asukasta ja maksimi BOD 7ATU -kuorman ( ) mukaan laskettuna noin 1 6 asukasta Puhdistamon toiminta Maaliskuussa ( ) puhdistamo toimi hyvin. Ympäristöluvan raja-arvoihin verrattuna lähtevän veden pitoisuudet olivat pieniä ja niiden puhdistustehot korkeita. Puhdistamo ei kuitenkaan nitrifioinut. Puhdistamolle tuleva vesi vastasi laadultaan melko laimeaa fosforipitoisuutta lukuun ottamatta keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Puhdistamolle tuli sulamisvesistä johtuen hulevesiä, joiden osuus puhdistamolle tulevasta vesimäärästä oli noin 6 %. Hulevedet laimentavat tulevaa jätevettä ja heikentävät puhdistustehoja. Prosessilämpötila oli 6,1 C. Kesäkuussa ( ) puhdistamo toimi hyvin. Ympäristöluvan raja-arvoihin verrattuna lähtevän veden pitoisuudet olivat pieniä ja niiden puhdistustehot korkeita. Puhdistamo ei kuitenkaan nitrifioinut. Puhdistamolle tuleva vesi vastasi laadultaan melko väkevää typpipitoisuutta lukuun ottamatta keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Toisen jälkiselkeytysaltaan pinnalla oli kohtalaisesti rasvaa, kuten puhdistamokäynnin yhteydessä todettiin. Syyskuussa ( ) puhdistamo toimi kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan puhdistusvaatimukset lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuutta ja BOD 7ATU -arvoa sekä BOD 7ATU :n puhdistustehoa lukuun ottamatta. BOD 7ATU -arvo oli koholla ja BOD 7ATU :n puhdistusteho jäi hieman vaatimusta heikommaksi. Myös lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus oli hieman raja-arvoa suurempi. Nitrifikaatio oli kohtalaista.

18 18 (19) LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) Puhdistamolle tuleva vesi vastasi laadultaan melko väkevää COD Cr -arvoa ja typpipitoisuutta lukuun ottamatta keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Puhdistamolta karkasi hieman kiintoainetta, mikä kohotti lähtevän jäteveden pitoisuuksia. Jälkiselkeytyksessä oleva jätevesi oli sameaa, ja vedessä ollut kiintoaine oli erittäin hienojakoista. Myös lähtevän jäteveden alkaliteetti oli laskenut melko alhaiseksi osittaisen nitrifikaation seurauksena. Osittainen nitrifikaatio ja veden alhainen alkaliteetti aiheuttavat herkästi kiintoaineen karkaamista jälkiselkeytyksestä. Joulukuussa ( ) puhdistamo toimi tarkkailun aikana hyvin. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan puhdistusvaatimukset. Nitrifikaatio oli vähäistä. Puhdistamolle tuleva vesi vastasi laadultaan keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Jälkiselkeytysaltaan pinnalla oli hieman lietettä. Näytepäivänä lietettä ei ollut kuitenkaan karannut selkeytyksestä, koska lähtevän veden kiintoainepitoisuus ei ollut koholla. Ilmastusaltaan aktiivilietteen laskeutumista kuvaava lieteindeksi oli koholla. Osittainen nitrifikaatio tekee lietteestä heikosti laskeutuvaa. Nitrifikaatio on riippuvainen lämpötilasta. Kun lämpötila laskee alle 1 C, on nitrifioivien bakteerien lisääntyminen erittäin hidasta. Kun vedet lämpenevät, paranevat myös nitrifiointimahdollisuudet. Kylmät vuoto- ja hulevedet vaikeuttavat nitrifikaatiota. Nitrifikaation heikkeneminen (osittaisnitrifikaatio) saattaa aiheuttaa veden sameutta ja häiriötä puhdistusprosessissa. Jätevesipäästöt haittaavat puhdistamon toimintaa ja pahimmassa tapauksessa puhdistamon koko biologinen prosessi voi pysähtyä. Viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle ei saa johtaa tavanomaisesta asumajätevedestä laadultaan tai määrältään poikkeavia jätevesiä kuin viemärilaitoksen suostumuksella. Muun muassa polttoöljyjen sisältämät hiilivetyyhdisteet ovat suhteellisen vaikeasti hajoavia ja toksisia sekä voivat aiheuttaa suurina määrinä palo- ja räjähdysvaaran viemäriverkostossa ja edelleen puhdistamolla. Kaikkien havaittujen jätevesipäästöjen lähde tulisi aina pyrkiä selvittämään Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Puhdistamolla oli ohituksia vuoden aikana yhteensä m 3 vuodessa eli keskimäärin 4,26 m 3 /d (liite 3). Puhdistamolle tuli hule- ja vuotovesiä kevään aikana (kuva 2, liite 5). Suurin osa puhdistamo-ohituksista tapahtui helmikuussa (68 %) ja tammikuussa (31 %) (liite 3). Viikon päivittäinen maksimivirtaama ei ollut kertaakaan (/52) suurempi kuin puhdistamon mitoitusvirtaama 552 m 3 /d, eikä kertaakaan (/52) suurempi kuin puhdistamon maksimimitoitusvirtaama 864 m 3 /d. Suurin puhdistamolle tullut vesimäärä, 475 m 3 /d, tuli viikolla 6/216. Runsaista hule- ja vuotovesistä johtuvat suuret virtaamat aiheuttavat laimean tulevan veden, lietteenkarkaamista puhdistamolta ja ohijuoksutuksia. Lisäksi puhdistustehot jäävät yleensä heikoiksi ja kylmät sulamisvedet vaikeuttavat nitrifikaatiota. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta jätevedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mm. vuotavat viemärit ja kaivot tulisi saada tiivistettyä sekä kiinteistöjen kuivatus-, katto- ja salaojavedet tulisi saada pois jätevesiviemäristä.

19 LIEDON KUNNAN TARVASJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (216) 19 (19) 6.5. Käyttötarkkailu ja kunnostustoimenpiteet Vuoden aikana puhdistamolla ja verkostossa tehdyt kunnostustoimet sekä havainnot on esitetty liitteessä 1. Ferrosulfaattia syötettiin keskimäärin 29 g/m 3 jätevettä ja kalkkia syötettiin 1 g/m 3 jätevettä (liite 1) Muutokset toiminnassa Ympäristöministeriön rahoittaman siirtoviemärihankkeen valmistumisen myötä Tarvasjoen puhdistamon toiminta tulee loppumaan alkuvuodesta 217 ja alueen jätevedet tullaan käsittelemään Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Turussa 8. helmikuuta 217 Laura Lehtniemi ympäristöinsinööri

20 Liite 1.

21

22 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 2 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Liedon kunnan Tarvasjoen jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 929 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite Virtaama Puhd.tuleva m³/d Käsitelty m³/d Ohitus m³/d 4,26 Vesistöön m³/d pros.lämpö Tuleva (vl) C Käsitelty C 6,1 11,1 14,5 9,4 9,1 Ohitus C Vesistöön C 6,1 11,1 14,5 9,4 alkal. Tuleva (vl) mmol/l 3, 6,4 7,3 6,6 Käsitelty mmol/l 2,6 4,8,8 4, 2,9 Ohitus mmol/l Vesistöön mmol/l 2,6 4,8,8 4, ph Tuleva (vl) 7,4 7,5 7,5 7,4 Käsitelty 7,4 7,8 6,9 7,6 7,4 Ohitus Vesistöön 7,4 7,8 6,9 7,6 CODCr Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 16 8,3 11 8,9 1, Ohitus kg/d,85 Vesistöön kg/d 16 8,3 11 8,9 11 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 2 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 2,8 1,5 4,4 1,9 2,3 Ohitus kg/d,45 Vesistöön kg/d 2,8 1,5 4,4 1,9 2,8 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 7, Ohitus mg/l 11 Vesistöön mg/l 7, Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva (vl) kg/d 2, 1,8 1,7 1,7 1,8 Käsitelty kg/d,98,3,72,41,54 Ohitus kg/d,14 Vesistöön kg/d,98,3,72,41,68 Tuleva (vl) mg/l 5, ,8 9,2 Käsitelty mg/l,25,2,48,24,28,5 Ohitus mg/l 3,3 Vesistöön mg/l,25,2,48,24,35,5 Käsittelyteho % Kokonaisteho % liuk.p Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,67,13,77,83,83 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,67,13,77,83

23 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 2 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Liedon kunnan Tarvasjoen jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 929 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite kok.n Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 11 9, 8,3 9,4 8,3 Ohitus kg/d,1 Vesistöön kg/d 11 9, 8,3 9,4 8,4 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 23 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 1 8,7 2,9 7,4 6,5 Ohitus kg/d,1 Vesistöön kg/d 1 8,7 2,9 7,4 6,6 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 23 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NO23-N Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,44, ,5 9,1 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,44, ,5 KA Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 4,7,87 3,2 1,5 2,3 Ohitus kg/d,43 Vesistöön kg/d 4,7,87 3,2 1,5 2,7 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 12 5,8 21 8, Ohitus mg/l 1 Vesistöön mg/l 12 5,8 21 8, Käsittelyteho % Kokonaisteho % liuk.fe Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,65,13,18,59,95 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,65,13,18,59 Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %

24 Liite 3.

25 TESTAUSSELOSTE Lietetutkimus #1 1 (3) Liedon kunta Tekninen toimisto PL LIETO Tilausnro (TARVA8/2), saapunut , näytteet otettu (9:15) Näytteenottaja: puhd.hoit./lsvyt Oy Hannula NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 33 Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon rinnakkaissaostuksen tiivistetty ylijäämäliete EWC-koodi 1985A MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 33 MMM 24/11 ph (happamuus) 6,7 Kuiva-aine * % ka 3,8 Elohopea, Hg * mg/kg ka,26 «1 Kadmium, Cd * mg/kg ka,44 «1,5 Kromi, Cr * mg/kg ka 21 «3 Kupari, Cu * mg/kg ka 27 «6 (*) Nikkeli, Ni * mg/kg ka 33 «1 Lyijy, Pb * mg/kg ka 11 «1 Sinkki, Zn * mg/kg ka 37 «15 (*) Arseeni, As * mg/kg ka 2,6 «25 Kokonaisfosfori, liete % ka 2,2 Kokonaistyppi, liete % ka 4,8 Liukoinen typpi, liete % ka,51 Kalsium, Ca * % ka 3,6 Kalium, K * % ka,27 Magnesium, Mg * % ka,33 Rauta, Fe * % ka 16 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. MMM 24/11 = MMM:n asetus lannoitevalmisteista nro 24/11 *Ylitys voidaan sallia, jos puutetta (maaperäanalyysi) * -merkityt analyysit ovat akkreditoituja. LAUSUNTO Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle sallittuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus lannoitevalmisteita 24/11). Tiivistetty liete toimitetaan Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitokselle jatkokäsiteltäväksi (RD-koodi R33). Heidi Ilmanen ympäristösuunnittelija Tutkimustodistus pätee vain tutkitulle näytteelle. Asiakirjan osittainen kopioiminen on kielletty. Analyysimenetelmien viitteet ja mittausepävarmuustiedot ovat liitteellä. Akkreditointi ei koske näytteenottoa eikä lausuntoa. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek. Telekatu 16 Telekatu 16 (2) Y TURKU 236 TURKU *(2) heidi.ilmanen@lsvsy.fi Krnro

26 TESTAUSSELOSTE Lietetutkimus #1 2 (3) TIEDOKSI Biovakka Suomi Oy/jerkko.jylanto@biovakka.fi Biovakka Suomi Oy/topinoja@biovakka.fi Biovakka Suomi Oy/erkka.laine@biovakka.fi Biovakka Suomi Oy/teija.paavola@biovakka.fi Biovakka Suomi Oy/vehmaa@biovakka.fi Kosken Tl kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ymparisto@koski.fi Liedon kunta/liedon Vesi/sanna.aaltonen@lieto.fi Liedon kunta/tekniset palvelut/aki.teini@lieto.fi Liedon kunta/tarvasjoen jätevedenpuhdistamo/marko.aaltonen@lieto.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/marja-riitta.koivisto@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Tutkimustodistus pätee vain tutkitulle näytteelle. Asiakirjan osittainen kopioiminen on kielletty. Analyysimenetelmien viitteet ja mittausepävarmuustiedot ovat liitteellä. Akkreditointi ei koske näytteenottoa eikä lausuntoa.

27 TESTAUSSELOSTE Lietetutkimus #1 3 (3) MENETELMÄTIEDOT Määritys ph (happamuus) Kuiva-aine * Elohopea, Hg * Kadmium, Cd * Kromi, Cr * Kupari, Cu * Nikkeli, Ni * Lyijy, Pb * Sinkki, Zn * Arseeni, As * Kokonaisfosfori, liete Kokonaistyppi, liete Liukoinen typpi, liete Kalsium, Ca * Kalium, K * Magnesium, Mg * Rauta, Fe * Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) Sis A22 ja A1, SFS 321 (TL27) Sis.men (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) Sis A15 ja A16, Lachat QuickChem method (TL27) Sis A22 ja A21, SFS 555 (TL27) Sis A22 ja A21, SFS 555 (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) ISO , (TL27) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL27 Tutkimuslaitoksen nimi MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. ph (happamuus) 216/33 ±,2 yks Kuiva-aine * 216/33 ±,4 % Elohopea, Hg * 216/33 ±2 % Kadmium, Cd * 216/33 ±2 % Kromi, Cr * 216/33 ±2 % Kupari, Cu * 216/33 ±2 % Nikkeli, Ni * 216/33 ±2 % Lyijy, Pb * 216/33 ±2 % Sinkki, Zn * 216/33 ±2 % Arseeni, As * 216/33 ±2 % Kokonaisfosfori, liete 216/ Kokonaistyppi, liete 216/ Liukoinen typpi, liete 216/ Kalsium, Ca * 216/33 ±3 % Kalium, K * 216/33 ±3 % Magnesium, Mg * 216/33 ±2 % Rauta, Fe * 216/33 ±15 % Tutkimustodistus pätee vain tutkitulle näytteelle. Asiakirjan osittainen kopioiminen on kielletty. Analyysimenetelmien viitteet ja mittausepävarmuustiedot ovat liitteellä. Akkreditointi ei koske näytteenottoa eikä lausuntoa.

28 Liite 5.

29 Liite 6.

30 JÄTEVESI- JA LIETETUTKIMUSTEN MÄÄRITYSMENETELMÄT TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tutkimuslaitoksen nimi Tunnus, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 TL27 MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) Määritysraja ph (25 C) * SFS 321:1974 (TL27) 1 yks. Alkaliteetti * SFS 35:1981 (TL 27),1 mmol/l Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 (TL 27) 1 ms/m BOD7(ATU) * SFS-EN :1998 (TL27),5 mg/l COD(Cr) * ISO 1575: 22 (TL27) 15 mg/l Kokonaisfosfori, jv * Sis A15, Lachat QuickChem method (TL27) 5 µg/l Liukoinen kokonaisfosfori * Sis A15, Lachat QuickChem method (TL27) 5 µg/l Kokonaistyppi, jv * SFS 555:1988 mod. Kjeldahlmenetelmä (TL27) 1 µg/l Ammoniumtyppi, jv * Sis A2, Standard Methods... 2th ed. method 45 NH3 E (TL27) 2 µg/l Nitraattityppi, jv * SFS-EN ISO 13395:1997 (TL27) 1 µg/l Nitriittityppi, jv * SFS-EN ISO 13395:1997 (TL27) 3 µg/l Nitraatti-nitriittitypen summa, jv SFS-EN ISO 13395:1997 (TL27) 2 µg/l Kiintoaine (GF/A) * SFS-EN 872:25 (TL27) 1 mg/l Kiintoaine, liete SFS-EN 872:1996 (TL27),1 g/l Enterokokit (varmistetut), jv Enterolert Quantitray sis. A51 (TL27) pmy/1 ml Escherichia Coli, jv Colilert Quantitray, sis A43 (TL27) pmy/1 ml ph liete Sis A22 ja A1, SFS 321:1974 (TL27) 1 yks. Kuiva-aine, % * SFS 38:199 (TL27),1 % Hehkutusjäännös * SFS 38:199 (TL27),1 % ka:sta Fosfori, liete Sis A15 ja A16, Lachat QuickChem method (TL27) Liukoinen fosfori, liete Sis A15 ja A16, Lachat QuickChem method (TL27) Typpi, liete Sis A22 ja A21, SFS 555:1988 (TL27) Liukoinen typpi, liete Sis A22 ja A21, SFS 555:1988 (TL27) Alumiini, Al * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27) 2 µg/l Alumiini, Al *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 g/kg ka Liuk. Alumiini, Al suod * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27) 2 µg/l Arseeni, As * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 µg/l Arseeni, As *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 mg/kg ka Elohopea, Hg * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 µg/l Elohopea, Hg *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),3 mg/kg ka Kadmium, Cd * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 µg/l Kadmium, Cd *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 mg/kg ka Kalium, K* (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27) 5 µg/l Kalium, K *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),2 g/kg ka Kalsium, Ca * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 g/kg ka Kalsium, Ca *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27) 1 µg/l Koboltti, Co * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 µg/l Kromi, Cr * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 µg/l Kromi, Cr *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 mg/kg ka Kupari, Cu * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),3 µg/l Kupari, Cu *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 mg/kg ka Magnesium, Mg * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27) 5 µg/l Magnesium, Mg *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),2 g/kg ka Rauta, Fe * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27) 5 µg/l Rauta, Fe *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 g/kg ka Liuk. rauta, Fe suod * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27) 5 µg/l Nikkeli, Ni * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),3 µg/l Nikkeli, Ni *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 mg/kg ka Lyijy, Pb * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 µg/l Lyijy, Pb *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),1 mg/kg ka Sinkki, Zn * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 µg/l Sinkki, Zn *, liete (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 mg/kg ka Vanadiini, V * (ICP-MS) ISO :25, :23 (TL27),5 µg/l Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (2) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy 236 TURKU *(2) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro

31 Rasvat ja Öljyt ** Öljyhiilivetyindeksi ** Liuottimet, ei halogenoidut/halogenoidut ** Fenolit ** *-merkitty on akkreditoitu menetelmä **-merkitty tehdään alihankintana MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Tuloksen epävarmuus ph (25 C) ±,2 yks. Alkaliteetti ±1 % (>,5 mmol/l) / ±,5 mmol/l (<,5 mg/l) Sähkönjohtavuus ±5 % (> 4 ms/m) / ±2 ms/m (<4 ms/m) BOD7(ATU) ±15 % (> 3,33 mg/l) / ±,5 mg/l (<3,33 mg/l) COD(Cr) ±15 % (> 66,7 mg/l) / ±1 mg/l (<66,7 mg/l) Kokonaisfosfori ±1 % (>2 µg/l) / ±2 µg/l (<2 µg/l) Liukoinen kokonaisfosfori ±1 % (>5 µg/l) / ±5 µg/l (<5 µg/l) Kokonaistyppi ±1 % (>1 µg/l) / ±1 µg/l (<1 µg/l) Kokonaistyppi, jv ±1 % (>5 µg/l) / ±5 µg/l (<5 µg/l) Ammoniumtyppi, jv ±1 % (>5 µg/l) / ±5 µg/l (<5 µg/l) Nitraattityppi, jv ±1 % (>1 µg/l) / ±1 µg/l (<1 µg/l) Nitriittityppi, jv ±1 % (>25 µg/l) / ±25 µg/l (<25 µg/l) Nitraatti-nitriittitypen summa, jv ±1 % (>1 µg/l) / ±1 µg/l (<1 µg/l) Kiintoaine (GF/A) ±2 % (> 2,5 mg/l) / ±,5 mg/l (<2,5 mg/l) ph liete ±,2 yks. Kuiva-aine, % ±1 % (> 3 %) / ±,3 % (< 3 %) Hehkutusjäännös ±1 % (> 1 %) / ±1 % (< 1 %) Alumiini, Al (ICP-MS) ±15 % (>13 µg/l) / ±2 µg/l (<13 µg/l) Alumiini, Al, liete (ICP-MS) ±3 % (>3 g/kg ka) / ±1 g/kg ka (<3 g/kg ka) Alumiini suod, Al suod (ICP-MS) ±15 % (>13 µg/l) / ±2 µg/l (<13 µg/l) Arseeni, As (ICP-MS) ±15 % (>,3 µg/l) / ±,5 µg/l (<,3 µg/l) Arseeni, As, liete (ICP-MS) ±2 % (>5 mg/kg ka) / ±1 mg/kg ka (<5 mg/kg ka) Elohopea, Hg (ICP-MS) ±15 % (>,67 µg/l) / ±,1 µg/l (<,67 µg/l) Elohopea, Hg, liete (ICP-MS) ±2 % (>,15 mg/kg ka) / ±,3 mg/kg ka (<,15 mg/kg ka) Kadmium, Cd (ICP-MS) ±15 % (>,67 µg/l) / ±,1 µg/l (<,67 µg/l) Kadmium, Cd, liete (ICP-MS) ±3 % (>2 mg/kg ka) / ±,5 mg/kg ka (<2 mg/kg ka) Kalium, K (ICP-MS) ±1 % (>5 µg/l) / ±5 µg/l (<5 µg/l) Kalium, K, liete (ICP-MS) ±3 % (>2 g/kg ka) / ±,5 g/kg ka (<2 g/kg ka) Kalsium, Ca (ICP-MS) ±15 % (>333 µg/l) / ±5 µg/l (<333 µg/l) Kalsium, Ca, liete (ICP-MS) ±3 % (>2 g/kg ka) / ±,5 g/kg ka (<2 g/kg ka) Koboltti, Co (ICP-MS) ±15 % (>,33 µg/l) / ±,5 µg/l (<,33 µg/l) Kromi, Cr (ICP-MS) ±15 % (>,33 µg/l) / ±,5 µg/l (<,33 µg/l) Kromi, Cr, liete (ICP-MS) ±2 % (>5 mg/kg ka) / ±1 mg/kg ka (<5 mg/kg ka) Kupari, Cu (ICP-MS) ±15 % (>2 µg/l) / ±,3 µg/l (<2 µg/l) Kupari, Cu, liete (ICP-MS) ±25 % (>4 mg/kg ka) / ±1 mg/kg ka (<4 mg/kg ka) Magnesium, Mg, (ICP-MS) ±1 % (>5 µg/l) / ±5 µg/l (<5 µg/l) Magnesium, Mg, liete (ICP-MS) ±2 % (>3 g/kg ka) / ±,5 g/kg ka (<3 g/kg ka) Rauta, Fe (ICP-MS) ±15 % (>2 µg/l) / ±3 µg/l (<2 µg/l) Rauta, Fe, liete (ICP-MS) ±15 % (>7 g/kg ka) / ±1 g/kg ka (<7 g/kg ka) Rauta suod., Fe suod (ICP-MS) ±15 % (>2 µg/l) / ±3 µg/l (<2 µg/l) Nikkeli, Ni (ICP-MS) ±15 % (>2 µg/l) / ±,3 µg/l (<2 µg/l) Nikkeli, Ni, liete (ICP-MS) ±2 % (>5 mg/kg ka) / ±1 mg/kg ka (<5 mg/kg ka) Lyijy, Pb (ICP-MS) ±15 % (>,33 µg/l) / ±,5 µg/l (<,33 µg/l) Lyijy, Pb, liete (ICP-MS) ±2 % (>5 mg/kg ka) / ±1 mg/kg ka (<5 mg/kg ka) Sinkki, Zn (ICP-MS) ±15 % (>3,33 µg/l) / ±,5 µg/l (<3,33 µg/l) Sinkki, Zn, liete (ICP-MS) ±2 % (>5 mg/kg ka) / ±1 mg/kg ka (<5 mg/kg ka) Vanadiini, V (ICP-MS) ±15 % (>,33 µg/l) / ±,5 µg/l (<,33 µg/l) EPÄVARMUUKSIEN MÄÄRITYSMENETELMÄ Mittausepävarmuudet ovat laskettuja Määritysrajoja ja mittausepävarmuuksia päivitetään tasaisin väliajoin.

32 Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon näytteiden mittausepävarmuudet vuonna 216 NäytePvm Näytteen nimi Alkal. JV ph jv CODCr BOD7ATU Kok.P Liuk.P Kok.N NH4-N jv NO23-N jv Kiintoaine Fe suod mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l /tuleva/tuleva ±1% ±,2 ±15% ±15% ±15% ±1% ±2% /lähtevä/lähtevä ±1% ±,2 ±1 mg/l ±15% ±15% ±1% ±1% ±1% ±,1 mg/l ±2% ±15% /tuleva/tuleva ±1% ±,2 ±15% ±15% ±15% ±1% ±2% /lähtevä/lähtevä ±1% ±,2 ±1 mg/l ±15% ±15% ±1% ±1% ±1% ±1% ±2% /tuleva/tuleva ±1% ±,2 ±15% ±15% ±15% ±1% ±2% /lähtevä/lähtevä ±1% ±,2 ±15% ±15% ±15% ±1% ±1% ±1% ±1% ±2% ±15% /tuleva/tuleva ±1% ±,2 ±15% ±15% ±15% ±1% ±2% /lähtevä/lähtevä ±1% ±,2 ±1 mg/l ±15% ±15% ±1% ±1% ±1% ±1% ±2% ±15% NäytePvm Näytteen nimi LIETE ph liete ±,2 Kuiva-aine % ±,4 % Hg mg/kg ka ±2% Cd mg/kg ka ±2% Cr mg/kg ka ±2% Cu mg/kg ka ±2% Ni mg/kg ka ±2% Pb mg/kg ka ±2% Zn mg/kg ka ±2% As mg/kg ka ±2% Ca % ka ±3% K % ka ±3% Mg % ka ±2% Fe % ka ±15%