JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU RIIHIMÄEN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (

Transkriptio

1 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU RIIHIMÄEN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 ( )

2 1. Yleistä Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamo on rengaskanavatyyppinen (Caroussel R ) rinnakkaissaostuslaitos, jonka ilmastusjärjestelmä ja prosessinohjaus on uusittu vuonna 2001 typen poistoon soveltuvaksi. Puhdistamon mitoitusvirtaama (Q kesk ) on m 3 /d. Puhdistusprosessi käsittää välppäyksen, rasvan- ja hiekanerotuksen (180 m 3 ), esiselkeytyksen (1200 m 3 ), ilmastuksen (aktiivilietereaktorit, 2 x 7000 m 3 ) ja jälkiselkeytyksen (2 x 1250 m 3 ). Biologinen käsittely (ilmastus ja jälkiselkeytys) on 2-linjainen. Jälkiselkeytyksen jälkeen vedet johdetaan Vantaanjokeen. Puhdistamoliete sakeutetaan, tiivistetään, mädätetään, välivarastoidaan, kuivataan lingoilla ja varastoidaan siiloissa (kuva 1). Vuonna 2011 kuivattu liete kuljetettiin biokaasuntuotantolaitokselle Vampulaan (Vambio Oy). Kuva 1. Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamon prosessikaavio (Haapaniemi, 2005) Ympäristölupa ja puhdistusvaatimukset Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupa nro 62/2004/1 ( ) johtaa puhdistetut jätevedet Vantaanjokeen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tällä hetkellä käsittelyssä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Jätevedenpuhdistusvaatimukset on esitetty taulukossa 1. Puhdistamon tarkkailu perustui Hämeen ympäristökeskuksessa hyväksyttyyn käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaan. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaiset näytteet analysoitiin vuonna 2011 Metropolilab:ssa. 2

3 Taulukko 1. Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset. Pitoisuus enintään (mg/l) Käsittelyteho vähintään (%) BOD 7ATU COD Cr Kokonaisfosfori 0,3 95 Kokonaistyppi - 70 Ammoniumtyppi 4 - Kiintoaine 15 - Laskentajaksot ovat kokonaistypelle yksi vuosi, muille em. parametreille neljännesvuosi. Tarkkailututkimukset ja näytteenotto Puhdistamon toimintaa tutkittiin vuoden 2011 aikana 24 kertaa eli yhteen neljännesvuoden mittaiseen tarkkailujaksoon sisältyi kuusi näytteenottokertaa (taulukko 2). Taulukko 2. Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamon näytteenottopäivät tarkkailujaksoittain vuonna Tarkkailujakso Näytteenottopäivä I ( ) 10.1., 26.1., 8.2., 22.2., 8.3. ja II ( ) 5.4., 18.4., 3.5., 23.5., ja III ( ) 13.7., 27.7., 10.8., 23.8., 6.9. ja IV ( ) 4.10., , 9.11., , ja Näytteet kerättiin tulevasta, esiselkeytetystä ja lähtevästä jätevedestä aika- ja virtaamaohjattuna automaattisilla näytteenottimilla 24 tunnin kokoomanäytteinä. Meijeriveden ja kantoaineilmastusprosessin näytteet kerättiin aikaohjauksella varustetuin näytteenottimin. Puhdistamon hoidosta vastasi Reijo Tyvijärvi. 2. Puhdistamon toiminta tarkkailujaksolla 4/2011 ( ) Tarkkailujakson 4 / 2011 näytepäivien keskimääräinen jäteveden tulovirtaama oli m 3 /d ja koko jakson m 3 /d. Jakson aikana oli puhdistamo-ohituksia esiselkeytyksen jälkeen aikavälillä kuutena päivänä yhteensä m 3 ja jätevesiviemäriverkostosta Karoliinanojan ylivuotopaikalta viitenä päivänä yhteensä m 3 (liite 5/3). Ohituksien syynä olivat runsaat vesisateet. Tarkkailujakson jätevedenkäsittelytulos oli vaatimusten mukainen. Myös kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvovaatimus (70 %) saavutettiin. Puhdistetun jäteveden jaksokeskiarvopitoisuudet olivat ohitukset mukaan luettuina kokonaisfosforin osalta 0,15 mg/l 3

4 (97 %), BOD 7 atu:n osalta 3,7 mg/l (99 %), kiintoaineen osalta 4,8 mg/l (98 %) ja ammoniumtypen osalta 0,63 mg/l (nitrifik.aste 99 %). Tarkkailujakson 4/2011 tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä Puhdistamon toiminta vuonna Jätevesimäärät ja tulokuormitus Riihimäen puhdistamolle johdettiin Riihimäen lähes asukkaan jätevedet (viemäriverkoston ulkopuolella noin 1000 asukasta). Yhdyskuntajätevesiä johdettiin puhdistamolle siirtolinjoja pitkin myös Lopen ja Hausjärven kunnista. Suurin teollisuusjätevesikuormittaja oli Valio Oy:n Herajoen meijeri, jonka jätevedet esikäsiteltiin puhdistamolla erikseen (ilmastettu kantoaineprosessi). Vuosi 2011 oli tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti joulukuu oli runsassateinen. Sateisia kuukausia olivat myös heinä-, elo- ja syyskuu. Vähäsateisinta oli sydäntalvella sekä marraskuussa. Lumien nopea sulaminen ja niiden aiheuttamat vuotovedet nostivat puhdistamolle tulevat vesimäärät korkeiksi huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla ja runsaat vesisateet joulukuun keskivaiheilla. Tulovirtaamat olivat yli m 3 /d yhtäjaksoisesti aikavälillä ja joulukuussakin sekä Koko vuoden keskivirtaama oli hieman tavanomaista suurempi m 3 /d (taulukko 3). Vuoden suurin vuorokaudessa käsitelty jätevesimäärä oli m 3 /d, mikä mitattiin Vuoden pienin vuorokausivirtaama m 3 /d mitattiin Vuonna 2011 käsitelty jätevesimäärä oli kokonaisuudessaan m 3, josta Lopen osuus oli m 3 ja Hausjärven m 3. Hausjärveltä jätevesiä johdettiin puhdistamolle kahta siirtolinjaa pitkin, ns. Ryttylän ja Oitti-Hikiän siirtolinjoista. Hausjärveltä tulevien jätevesien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna 18 %. Lopen jätevesien määrä sen sijaan pieneni merkittävästi. Puhdistamon asukasvastineluvuksi saatiin AVL, kun laskennassa käytettiin yhden henkilön kuormitusarvona 70 g BOD 7 -atu ja puhdistamolle tulevaa koko vuoden keskimääräistä BOD 7 -atu-vuorokausikuormitusta kg/d (5 200 kg / 0,07 kg ). 4

5 Taulukko 3. Riihimäen vesilaitoksen vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä (=veden kulutus), puhdistamolla käsitelty vesimäärä ja maksimivirtaama vuorokaudessa sekä ohitukset vuosina Vedenkulutus Käsitelty jätevesimäärä m 3 /d Verkostoohitukset * Puhdistamoohitukset ** Vuosi m 3 /d koko vuosi max m 3 /a m 3 /a * ohitukset verkostossa, pumppaamoilla ja puhdistamolla ennen esiselkeytystä ** ohitukset puhdistamolla esiselkeytyksen jälkeen Puhdistamolle tulevan jäteveden ainepitoisuudet ja -kuormat olivat viime vuosien tasolla (taulukko 4). Taulukko 4. Puhdistamolle tulevan jäteveden kuormitus ja pitoisuudet vuosina BOD 7 -atu Fosfori Typpi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l (110) (8,3) (670) (50) , , , ( ) = tulokset ovat epäluotettavia laboratorion liian pitkien säilytysaikojen vuoksi 3.2. Prosessikemikaalit Fosforin poisto toteutettiin rinnakkaissaostusperiaatteella. Saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia. Vuoden keskimääräinen kemikaaliannostus oli 177 g/m 3. Polymeeriä syötettiin jälkiselkeytykseen menevään lietevirtaan lietteen laskeutuvuuden tehostamiseksi noin 0,9 g/m 3. 5

6 3.3. Puhdistustulos ja vesistökuormitus Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli jaksokeskiarvovaatimusten mukainen kaikilla jaksoilla (taulukko 5). Muista muuttujista poiketen, kokonaistypen poistotehon laskentajakso on yksi vuosi. Poistotehovaatimus on 70 %, mikä toteutui vuonna 2011 vuosikeskiarvolla 70 %. Jaksoilla 1 ja 2 vaatimukseen ei ylletty. Kylmät lumensulamisvedet heikensivät nitrifikaatiota ja kokonaistypen poistotehoa jaksolla 2. Puhdistetun jäteveden kokonaistyppipitoisuudet olivat kuitenkin tällöin pieniä. Kokonaistypen poistoteho oli vuosikeskiarvovaatimuksen mukainen jaksoilla 3 ja 4 (taulukko 5). Taulukko 5. Jäteveden käsittelyvaatimusten täyttyminen jaksoittain vuonna BOD 7 -atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Kiintoaine mg/l teho-% mg/l teho-% mg/l teho-% mg/l *) teho- % mg/l teho-% Jakso 1/11 4,3 99 0, ,0 96 5,2 99 Jakso 2/11 6,6 98 0, , Jakso 3/11 2,7 99 0, , ,6 99 Jakso 4/11 3,7 99 0, , ,8 98 Vaatimus , **) 70 4, *) teho-% = nitrifikaatioaste **) = vuosikeskiarvovaatimus (muilla parametreilla laskentajakso on neljännesvuosi) Puhdistetun jäteveden pitoisuudet vuosikeskiarvoina (ohitukset huomioitu) olivat kokonaisfosforin osalta 0,19 mg/l (97 %), BOD 7 atu:n osalta 4,5 mg/l (99 %) ja kiintoaineen osalta 6,5 mg/l (98 %). Ammoniumtypen hapetuksen (nitrifikaatioaste) vuosikeskiarvo oli 97 % ja ammoniumtypen vuoden keskimääräinen lähtöpitoisuus 1,5 mg/l (taulukko 6., liite 2). Ohituksia oli koko vuoden aikana yhteensä m 3 (esiselkeytyksen jälkeen m 3 ja viemäriverkostosta m 3 ). Ne tapahtuivat pääosin suurten vuotovesimäärien takia huhtikuun alkupuolella ja joulukuun loppupuolella. Tarkemmat ohitustiedot ovat tämän raportin kappaleessa 4. yhteenveto ja liitteessä 5. Vuoden 2011 vesistökuormitus laski edellisvuodesta kaikkien parametrien osalta (taulukko 6). Pidempiaikaisessa tarkastelussa orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) ja kokonaistypen aiheuttama vesistökuormitus oli edellisten vuosien keskimääräisellä tasolla ja kokonaisfosforija ammoniumtyppikuormitus laskivat (taulukko 6). 6

7 Taulukko 6. Vesistökuormitus ohitukset mukaan lukien vuosina BOD 7 -atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,4 (3,8) (0,29) (180) (14) (7,7) (0,58) ,5 6,4 0, , ,0 2,9 0, , ,3 3,3 0, , ,5 2,5 0, ,5 ( ) = tulokset ovat epäluotettavia laboratorion liian pitkien säilytysaikojen vuoksi Vuoden 2011 käyttö- ja päästötarkkailun tarkemmat tulokset jaksoittain ovat tämän raportin liitteenä olevassa yhdistelmätaulukossa (liite 2) Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen tarkastelu Puhdistamon jätevedenkäsittelytuloksen tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/2006 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 edellytetään vuositasolla taulukon 7 mukaisia tuloksia. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 vuositasolla edellytetyt vaatimukset. Pitoisuus (mg/l) Poistoteho (%) Huom. BOD 7 -atu , 6, 7 COD Cr , 6, 7 Kiintoaine , 6, 7 Kokonaisfosfori 3 / 2 / , 2, 4 Kokonaistyppi 15 / , 3, 4, 5 Huom. 1. Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli Huom. 4. Huom. 5. Huom. 6. Huom. 7. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa tämän liitteen mukaisesti, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmasto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Puhdistamoilla, joiden AVL 2000 tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoiden, joiden AVL < 2000, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 100 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 150 %:iin asti. 7

8 Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL < 499: 2 näytettä vuodessa AVL : 4 näytettä vuodessa AVL : 12 näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset) AVL : 12 näytettä vuodessa AVL : 24 näytettä vuodessa Lisäksi asetuksen 888/2006 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. Riihimäen puhdistamon asukasvastineluku oli vuoden 2011 tarkkailukertojen tulevan keskimääräisen BOD 7 -atu-kuorman perusteella Puhdistamoa tarkkailtiin vuoden aikana vaaditut 24 kertaa. Kaikki näytteenotot ja analysointi laboratoriossa onnistuivat ohjelman mukaisesti, eikä uusintanäytteenottoja tarvittu. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisia tuloksia tarkastellaan Riihimäen puhdistamolla BOD 7 -atu:n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisesti (taulukko 7., huom 6.). Fosforin ja typen osalta tarkastelu tehdään vuosikeskiarvoina (taulukko 7, huom 4.). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 2 mg/l (taulukko 7, huom. 2.) ja typen osalta 15 mg/l (taulukko 7, huom 3.). Pitoisuus- ja poistotehot voivat olla vaihtoehtoisia (taulukko 7, huom 1). BOD 7 -atu, COD Cr ja kiintoaine Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/2006 mukaiset vaatimukset BOD 7 -atu:n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta vuoden 2011 kaikilla tarkkailukerroilla. Asetuksen mukaan kertaa vuodessa tarkkailtavat puhdistamot voivat ylittää vaaditut raja-arvot enintään 3 tarkkailukerralla. Kokonaisfosfori ja kokonaistyppi Kokonaisfosforin ja typen osalta VN asetuksen 888/2006 vaatimusten täyttyminen lasketaan vuosikeskiarvoina. Kokonaisfosforin osalta vaatimus saavutettiin sekä pitoisuuden että poistotehon osalta (0,19 mg/l, 97 %) (liite 2). Myös kokonaistypen osalta vaatimukseen yllettiin. Puhdistetun jäteveden kokonaistyppipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 16 mg/l ja poistoteho 70 % (liite 2). VN asetuksen 888/2006 vaatimuksissa kokonaistypenpoistolle on esitetty lievennyksiä liittyen biologisen prosessin lämpötilaan (taulukko 7, huom. 5.) Vuonna 2011 puhdistamon ilmastusaltaiden lämpötila oli alle 12 C tarkkailukerroilla 1-9 ja eli 11 tarkkailukerralla 24 kerrasta. Ko. tarkkailukerroilla lievennetty 20 mg/l pitoisuusraja saavutettiin kuusi kertaa. Prosessilämpötilasidonnaisiin pitoisuusvaatimuksiin 15 tai 20 mg/l yllettiin kokonaisuudessaan vuoden aikana yhteensä 13 kertaa. Koska asetuksen 888/2006 mukaan pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia (taulukko 7, huom.1), puhdistamolle on edullisempaa tarkastella kokonais- 8

9 typen poistoa sen reduktion osalta. VN asetus 888/2006 ei siis tuo muutoksia tai lisävaatimuksia puhdistamon kokonaistypen poistolle Jätevesilietteen käsittely, määrä, laatu ja sijoitus Lietteen käsittelyyn kuuluvat sakeutus, mädätys, välivarastointi, linkokuivaus, siilovarastointi ja kuljetus jatkokäsittelyyn. Lingoilla kuivattua lietettä muodostui yhteensä m 3. Lietteen kuivaukseen käytettiin polymeeriä kg. Kuivatun lietteen kuivaainepitoisuus oli keskimäärin 28,2 %. Kuivattu liete kuljetettiin jatkokäsittelyyn Vampulaan Vambio Oy:oon. Kuivatun lietteen laatua tutkittiin kolme kertaa vuoden aikana valtioneuvoston päätöksen Puhdistamolietteen käyttö maanviljelyksessä 282/94 ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteista 12/07 mukaisesti. Raskasmetallipitoisuudet olivat rajaarvoja pienempiä kaikilla kolmella tarkkailukerralla (liite 3). 4. Yhteenveto Vuosi 2011 oli tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti joulukuu oli runsassateinen. Sateisia kuukausia olivat myös heinä-, elo- ja syyskuu. Vähäsateisinta oli sydäntalvella sekä marraskuussa. Lumien nopea sulaminen ja niiden aiheuttamat vuotovedet nostivat puhdistamolle tulevat vesimäärät korkeiksi huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla ja runsaat vesisateet joulukuun keskivaiheilla. Tarkkailujaksolla 1 ( ) vallitsivat talviset olosuhteet. Sateet tulivat pääosin lumena. Lumen sulaminen alkoi maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta se ei vielä nostanut juurikaan puhdistamolle tulevan veden määrää. Maaliskuun viimeisellä viikolla lunta satoi vielä lisää ja sää pysyi kylmänä kuun loppuun asti. Kylmistä olosuhteista huolimatta nitrifikaatio toimi pääosin hyvin koko jakson ajan (jaksokeskiarvo 96 %). Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli lupaehtojen mukainen. Kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvovaatimusta ei kuitenkaan saavutettu. Jakson aikana ei ollut ohituksia. Lumet sulivat nopeasti tarkkailujakson 2 ( ) alussa. Puhdistamolle tuli runsaasti vuotovesiä, jotka nostivat puhdistamolle tulevan virtaaman kolminkertaiseksi normaaliin nähden. Tämä aiheutti laitoksen hydraulisen ylikuormittumisen ja puhdistamoa jouduttiin ohittamaan esiselkeytyksen jälkeen m 3. Verkosto-ohituksia Karoliinanojan ylivuotopaikalta tapahtui ko. aikavälillä m 3. Tulovirtaama laski nopeasti kuun loppuun mennessä, mutta pysyi vielä tavanomaista korkeampana. Toukokuu oli sääoloiltaan vaihteleva mutta kokonaisuutena melko keskimääräinen. Puhdistamon tulovirtaama laski normaalille tasolleen ja oli sitä myös kesäkuussa. Ohituksista huolimatta puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli jaksolle asetettujen lupaehtojen mukainen. Kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvovaatimusta ei kuitenkaan aivan saavutettu. Nitrifikaatio heikkeni lumensulamisen vaikutuksesta huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Prosessi toipui kuitenkin hyvin kylmien sulamisvesien vaikutuksesta ja nitrifikaatio palasi normaalille tasolle toukokuun toisella viikolla. Kesäkuussa ( ) nitrifikaatio heikkeni jälkiselkeytysallas 1:n laahapyörien vaihtotyön takia. Tällöin puhdistuslin- 9

10 ja 1 oli pois käytöstä ( ), mikä kuormitti käytössä olevaa ilmastuslinjaa ja jälkiselkeytystä. Tämä näkyi myös jälkiselkeytysaltaan näkösyvyyden heikkenemisenä ja liukoisen fosforin pitoisuuden nousuna. Tarkkailujakso 3 ( ) oli keskimääräistä sateisempi. Puhdistamon tulovirtaama oli kuitenkin yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta normaalilla tasolla. Rankatkin kesäsateet ovat yleensä lyhytkestoisia, eivätkä nosta tulovirtaamaa kevään sulamisvesien tai syyssateiden tasolle. Jakson aikana oli rankkasateista johtuvia ohituksia 9.7., ja esiselkeytyksen jälkeen yhteensä 397 m 3 ja viemäriverkostosta (Karoliinanojan ylivuotopaikka) yhteensä m 3. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli kaikilta osin lupaehtojen mukainen. Myös kokonaistypen poiston vuosikeskiarvovaatimus saavutettiin. Nitrifikaatio toimi hyvin koko jakson ajan (jaksokeskiarvo 99%). Tarkkailujakson 4 ( ) lokakuu- ja marraskuu olivat sadeolosuhteiltaan keskimääräisiä ja joulukuu jopa ennätyksellisen sateinen. Jakson aikana oli puhdistamoohituksia runsaiden sateiden takia esiselkeytyksen jälkeen aikavälillä kuutena päivänä yhteensä m 3 ja jätevesiviemäriverkostosta Karoliinanojan ylivuotopaikalta viitenä päivänä yhteensä m 3. Tarkkailujakson jätevedenkäsittelytulos oli ohituksista huolimatta vaatimusten mukainen. Myös kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvovaatimus (70 %) saavutettiin. Nitrifikaatio toimi pääosin hyvin koko jakson ajan (jaksokeskiarvo 99 %). Valtioneuvoston päätöksen nro 888/2006 mukaiset BOD 7 -atu:n, COD Cr :n ja kiintoaineen pitoisuus- ja tehovaatimukset täyttyivät kaikilla tarkkailukerroilla. Myös vuosikeskiarvovaatimukset kokonaisfosforin ja typen osalta täyttyivät. Helsingissä Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Jari Männynsalo ympäristöasiantuntija 10

11 LIITTEET - jaksoraportti, yhdistelmätaulukko (1) - vuosiraportti, yhdistelmätaulukko 2011 (2) - kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet vuonna 2011 (3) - käyttötarkkailun yhteenvetolomake (4) - päivittäisten ohitusten yhteenvetolomakkeet (5) - viikkovirtaamataulukko (6) - viikkovirtaamat, pylväskuvaaja (7) - vuorokausivirtaamat 2011 (8) - näkösyvyyskuvaaja (9) - liukoisen fosforin pitoisuudet (10) - lieteikäkuvaaja (11) - kuvaajia vuoden 2011 päästötarkkailutuloksista (12-17) - kuormituskuvaajia (18) PUHDISTAMON PROSESSIKUVAUS - Haapaniemi, K., Riihimäellä jätevesiä puhdistetaan pitkäilmastuslaitoksella. Ekokem-konsernin uutisjulkaisu EkoAsiaa 2/2005. JAKELU - Riihimäen Vesi (liitteineen) - Riihimäen Vesi / jätevedenpuhdistamo - Riihimäen kaupungin ympäristökeskus - Hämeen Ely-keskus / ympäristö ja luonnonvarat TIEDOKSI - Hyvinkään kaupungin ympäristökeskus - Nurmijärven kunnan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus - Helsingin kaupungin ympäristökeskus - Hämeen Ely-keskus / kalatalouspalvelut - Uudenmaan Ely-keskus / kalatalouspalvelut 11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33