JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2013 Nina Leino Nro

2 2 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Sisällys 1. YLEISTÄ VESIMÄÄRÄT JA TULOKUORMITUS Puhdistamo Euran kunnan jätevedet Saostus- ja umpikaivolietteet HKScan Finland Oy Euran tehtaan jätevedet Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaiden jätevedet Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan jätevedet Satakierto Oy Hallavaaran jätekeskus ja biokaasulaitos Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitos PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS Ympäristölupa LSYLV nro 78/2002/ Ympäristölupa ESAVI nro 11/2013/ Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen tarkastelu Raskasmetallikuormitus vesistöön JÄTEVESILIETTEET Lietteitä koskeva lainsäädäntö Syntyvien lietteiden määrä ja sijoitus Lietteiden laatu TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Puhdistamon toiminta ja lupamääräysten täyttyminen Tulokuorma Euran kunta Jujo Thermal Oy ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaat HKScan Finland Oy Euran tehdas Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehdas Hallavaaran jätekeskus ja biokaasulaitos Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitos Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla Puhdistamolla käsitelty jätevesi Puhdistamon toiminta ohitukset mukaan lukien... 39

3 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 3 (46) 6.4. Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Kemikaalit, sähkö ja kunnostustoimenpiteet Ympäristölupa Muutokset päästötarkkailussa Liitteet Liite 1. Puhdistamolle johdetut jätevesimäärät Liite 2. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 4. Jätevesitarkkailun tulosten neljännesvuosiraportit ja vuositulos Liite 5. Päivittäiset ohitukset Liite 6. Euran kunnan ja HKScan Finland Oy Euran osuus jätevedestä Liite 7. Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan osuus jätevedestä Liite 8. Esiselkeytetty jätevesi Liite 9. Flotaatioon menevä väliselkeytetty jätevesi Liite 10. HKScan Finland Oy Euran jätevesikuormitus Liite 11. Teollisuusjätevesien ja viemäriverkoston tarkkailututkimustuloksia Liite 12. Lietetutkimusten tulokset Liite 13. Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan vuosiraportti Liite 14. Viikkovirtaamat Liite 15. Yksikköprosessien tulokset tarkkailukerroilla Liite 16. Lähtevän veden fenolimääritysten tulokset Liite 17. Teollisuus- ja erityisliittyjien jätevesimääriä ja kuormituksia Liite 18. Lähtevän jäteveden bakteeritulokset Liite 19. Jätevesien raskasmetallitulokset Liite 20. Tarkkailututkimuksissa käytetyt määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 21. Puhdistamon virtaamakaavio ja näytteenottopisteet Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

4 4 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Jakelu JVP Eura Oy/Puhdistamo JVP Eura JVP Eura JVP Eura Euran Eurajoen kunta/ympäristönsuojelulautakunta HKScan Finland HKScan Finland Jujo Thermal Jujo Thermal Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Pyhäjärviseudun Rauman kaupunki/ympäristölautakunta Sata-Henkilöstö Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen

5 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 5 (46) 1. YLEISTÄ Puhdistamo on alun perin Euran kunnan vuonna 1975 valmistunut kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1996, jolloin toteutettiin kemiallinen esisaostus ja otettiin käyttöön kolmas ilmastusallas. Puhdistamoa saneerattiin vuosien aikana JVP Eura Oy:n keskusjätevedenpuhdistamoksi, jossa käsitellään sekä teollisuuden että yhdyskunnan jätevesiä. Yhtiön osakkaita ovat Euran kunnan lisäksi Jujo Thermal Oy:n erikoispaperitehtaat ja HKScan Finland Oy:n Euran siipikarjanlihan jalostuslaitos. Myös Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan jätevedet johdetaan puhdistamolle. Paperitehtaiden jätevedet on lähtien johdettu puhdistamolle yhteiskäsittelyyn. Puhdistamolle johdetaan myös asumisjätevesistä poikkeavia Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä, Satakierto Oy:n Hallavaaran jätekeskuksen suoto- ja valumavesiä ja biokaasulaitoksen rejektivesiä (johdetaan yhteisen kokooma-altaan kautta) sekä Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitoksen esikäsiteltyjä rejektivesiä. Puhdistamolla on myös sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasema. Lietteiden vastaanotto on keskeytetty toistaiseksi lokakuusta 2012 lähtien. Vanha rinnakkaissaostuslaitos saneerattiin matalakuormitteiseksi biologiseksi typenpoistolaitokseksi (kantoaineprosessi, denitrifikaatio-nitrifikaatio). Lisäksi puhdistusprosessia tehostettiin lisäämällä flotaatiokäsittely väliselkeytyksen jälkeen. Saneeraus valmistui huhtikuussa Fosfori poistetaan jälkisaostuksena flotaatioon syötettävällä polyalumiinikloridilla (PAX-XL100), lisäksi väliselkeytyksestä lähtevään veteen syötetään polymeeriä kiintoaineen karkaamisen estämiseksi. Syyskuusta 2011 lähtien esiselkeytykseen on otettu käyttöön polymeerin ja saostuskemikaalin syöttömahdollisuus. Toukokuusta 2011 lähtien prosessiin on syötetty soodaa ph:n säätämistä varten. JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot ovat seuraavat: Jätevesivirtaama yhteensä (Q mit ) m 3 /d Jujo Thermal Oy:n osuus mitoitusvirtaamasta (Q mit ) Kauttua Paper Mill Oy:n (nyk. Jujo Thermall) osuus Broilertalo Oy:n osuus mitoitusvirtaamasta (Q mit ) Kunnan osuus mitoitusvirtaamasta (Q mit ) BOD 7ATU -kuorma COD Cr -kuorma Fosforikuorma Typpikuorma Kiintoainekuorma m 3 /d (36 % tulovirtaamasta) m 3 /d (31 % tulovirtaamasta) m 3 /d (18 % tulovirtaamasta) m 3 /d (15 % tulovirtaamasta) kg/d kg/d 45 kg/d 300 kg/d kg/d Paperiteollisuudesta tulevat jätevedet johdettiin välisenä aikana suoraan 2-ilmastukseen ja yhdyskunnan jätevedet (Euran kunnan ja HKScan Finland Oy Euran tehtaiden jätevedet ja saostuskaivolietteet) johdettiin esiselkeytyksen kautta 1- ilmastukseen. Puhdistamolla tehtiin vuonna 2008 putkistomuutoksia ja lähtien paperitehtailta tulevat jätevedet on johdettu esiselkeytyksen kautta 2- ja 3-ilmastukseen.

6 6 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Euran kunnan ja HKScan Finland Oy:n jätevedet sekä puhdistamolle tuodut sako- ja umpikaivolietteet (lokakuuhun 2012 asti) on johdettu suoraan 1-ilmastukseen. Puhdistamon nykyinen virtaamakaavio on liitteellä 21. Kaavioon on merkitty myös näytteenottopisteet sekä prosessialtaiden kokoja. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt antamallaan päätöksellä nro 78/2002/4 ympäristöluvan Euran jätevesien keskuspuhdistamolle. Lupa siirrettiin myöhemmin perustetulle jätevesiyhtiölle JVP Eura Oy:lle. JVP Eura Oy on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle jättämällään ympäristölupahakemuksella ympäristölupaa jätevedenpuhdistamon toiminnan muuttamiselle (ESAVI/27/04.08/2011). Puhdistamon laajennus- ja saneerausurakka alkoi kesällä Saneerauksessa puhdistamolle rakennetaan toinen esiselkeytysallas ja uusi sakeuttamo. Jatkossa sekä kuntalinjan että paperitehtaiden jätevesillä on omat esiselkeytykset. Puhdistamolle rakennetaan kokonaan uusi ilmastuslinja, jossa kokonaistypenpoisto on toteutettu denitrifkaatio-nitrifikaatio (DN) -prosessilla. Ilmastusaltaiden kaksi ensimmäistä lohkoa voi olla D- tai N-käytössä typpikuorman ollessa alhainen. Vanhat ilmastusaltaat muutetaan jälkidenitrifkaatioaltaiksi. Puhdistamolle tulee myös metanolin annostelu. Urakan yhteydessä uusitaan myös puhdistamon automaatiojärjestelmä ja rakennetaan uudet toimisto- ja prosessinohjaustilat. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi annetulla päätöksellä nro 11/2013/1 (ESAVI/27/04.08/2011) JVP Eura Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan JVP Eura Oy:n hakemuksen ja sen täydennysten mukaiselle jätevedenpuhdistamon laajennukselle sekä samalla tarkisti puhdistamon toiminnalle annetun ympäristöluvan määräykset. Päätökseen on haettu muutosta, joten päätös ei ole lainvoimainen. JVP Eura Oy:n keskuspuhdistamon toimintaa sekä vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan :n laatiman tarkkailuohjelman mukaan. Puhdistamon tarkkailuohjelma tullaan päivittämään lupapäätöksen nro 11/2013/1 määräyksien mukaisesti. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava Varsinais-Suomen ELY keskukseen hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukautta luvan lainvoimaisuudeksi tulemisesta. Vesistötarkkailu tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän (päätös nro 99 YLO, dnro LOS-2007-Y ) Eurajoen ja Eurajoensalmen päivitetyn vesistötarkkailuohjelman (, ) mukaisesti. Eurajoen kalataloudellista kunnostusta Pappilan-, Irjanteen-, Saharin- ja Paneliankoskissa tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (, ) mukaisesti. teki puhdistamon päästötarkkailututkimukset yhteensä 22 kertaa vuoden 2013 aikana: tammi helmikuussa kerran kuukaudessa ja maaliskuusta alkaen kaksi kertaa kuukaudessa. Näytteet puhdistamolle kunnan viemäriverkostosta tulevasta jätevedestä (Euran kunta ja HKScan Finland Oy Eura), paperitehtailta tulevasta jätevedestä (Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaat), väliselkeytetystä jätevedestä ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottaen. Esiselkeytetystä jätevedestä näytteet kerättiin manuaalisesti ja koottiin neljästä osanäytteestä (aamu, päivä, iltapäivä ja aamu).

7 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 7 (46) Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINASakkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Liitteellä 20 on tarkkailututkimuksissa käytetyt määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet. Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen (Nro 14/ ) mukaisesti. Koko vuoden jaksolta kuormitustiedot on laskettu VYH:n valvontaohjeen 42 mukaisesti neljännesvuosikeskiarvoista (liite 4). Määritysrajan alittavien tulosten osalta kuormituslaskenta on tehty lähtien Ympäristöhallinnon laatiman ohjeistuksen (Yhdyskuntajätevesien puhdistus-laitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus) mukaisesti: määritysrajan alittavat tulokset on huomioitu kuormituslaskennassa käyttämällä mittaustuloksena määritysrajan puolikasta. Ohitukset on huomioitu päivittäin. Koko puhdistamon ohittaneen kuntalinjan jäteveden kuorma lasketaan puhdistamolle kunnasta ja HKScan Finland Oy Euran tehtaalta tulevan jätevesinäytteen ohitusajankohtaa lähimmän pitoisuuden ja ohitusvirtaaman mukaan. Esiselkeytyksen jälkeinen ohituskuorma lasketaan esiselkeytyksestä lähtevän jäteveden näytteen ohitusajankohtaa lähimmän pitoisuuden ja esiselkeytyksen ohitusvirtaaman mukaan. Väliselkeytyksen jälkeinen ohitus (=flotaation ohitus) sisältyy puhdistamon lähtevän jäteveden näytteeseen. Tarkastelujakson ohituskuorma lasketaan ohituspaikoittain jakson virtaamapainotteisia pitoisuuskeskiarvoja ja jakson ohitusmäärää käyttäen. on lähettänyt puhdistamon vuosineljännesten päästötiedot sekä kuntalinjan kuivatun lietteen ja paperitehtaiden kuivatun lietteen laatutiedot valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen VAHTI-rekisteriin Sääolot tutkimusvuonna 2013 Talvi 2012/2013 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan varhain, sillä joulukuun alussa vuonna 2012 oli hyvin kylmää. Lämpötila oli pakkasen puolella kuun loppupuolelle asti, ja lunta saatiin toistuvasti. Vuodenvaihteessa lämpötilat nousivat nollan yläpuolelle ja lumi alkoi huveta. Tammikuun alkupäivinä sää kylmeni uudelleen, mutta kuukauden aikana pakkaslukemat vaihtelivat suuresti, ja Turussa keskilämpötila oli hieman alempi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 1). Lunta satoi useana päivänä. Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui jälleen. Helmikuussa lämpötila vaihteli nollan tuntumassa, ja keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Lunta satoi useana päivänä, ja kuun puolivälissä lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän. Maaliskuun alussa sää kylmeni, ja kuukausi oli loppupuolelle saakka keskimääräistä kylmempi, sillä etenkin yöt olivat kylmiä. Aurinkoisina tuulisina päivinä lumipeite hupeni mutta säilyi lumisateiden johdosta. Talvinen sää jatkui Turun seudulla pitkään, sillä myös huhtikuu oli keskimääräistä kylmempi, ja kuun puolivälissä lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän. Yöpakkasten väistyttyä lumi alkoi hävitä erittäin nopeasti. Toukokuun alkupuoli oli viileä, mutta loppukuu oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen. Sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi. Kesäkuun alussa ilma viileni, mutta lämpötila oli ajankohdalle tavanomainen. Loppukuu oli lämmin, ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen monta. Heinäkuun alkupuolella sää viileni kesälle tyypillisiin lukemiin, mutta kuun keskivaiheesta lähtien oli useita hellepäiviä. Elokuussa sää oli kesäisen lämmin koko kuukau-

8 8 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) den. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Turussa etenkin kesä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, ja heinäkuussa lämpötila oli varsin keskimääräinen. Sademäärässä oli suuria alueellisia eroja, mutta vähiten satoi maan lounaisosassa. Turussa etenkin kesä- ja heinäkuussa sateita saatiin selvästi keskimääräistä vähemmän. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha. Syyskuun puolivälin tietämille päivälämpötila oli noin 20 ºC, mutta kuun lopulla sää viileni. Lokakuun puolivälissä oli pakkasöitä, mutta ennen kuun loppua sää lämpeni. Marraskuussa oli etenkin loppupuolella yöpakkasta mutta päivälämpötilat olivat yli 0 ºC, joten talvi sai odottaa. Sademäärä oli syyskuussa Turun seudulla selvästi keskimääräistä pienempi. Lokakuussa sademäärä vaihteli paikallisesti, ja Turussa satoi hieman keskimääräistä vähemmän kun taas Kaarinassa Yltöisissä selvästi keskimääräistä enemmän. Marraskuu puolestaan oli sateinen sekä Turun että Kaarinan tietojen perusteella. Joulukuun alussa lämpötila painui pakkasen puolelle muutamaksi päiväksi, jolloin Turun seudulla satoi hieman lunta ja vesistöihin muodostui riite. Loppukuu oli kuitenkin lauha ja sateinen; ohut lumi- ja jääkerros suli nopeasti pois, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Kovat tuulet ja etenkin Seija-myrsky kuun puolivälissä aiheutti laajalti tuhoa ja sähkökatkoksia. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 6,8 astetta, mikä oli 1,3 astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Tavanomaista kuivemman vuoden sadekertymä oli Turussa 569 mm. Vuorokauden maksimisademäärä (15,4 mm) saatiin TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 2013 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila ,0-2,0-5,7 2,7 13,4 17,2 17,7 17,3 12,0 7,0 4,3 2,3 6,8* (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # * lämpötilojen keskiarvo # sademäärien summa 2. VESIMÄÄRÄT JA TULOKUORMITUS 2.1. Puhdistamo Koko vuoden puhdistamolle tuleva vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d (liite 1). Puhdistamolla oli kuntalinjasta tulevan jäteveden ohituksia hiekanerotusaltaasta yhteensä m 3 eli keskimäärin 565 m 3 /d (liite 5). Väliselkeytettyä jätevettä ohitettiin ennen flotaatiokäsittelyä yhteensä m 3 eli keskimäärin 65 m 3 /d. Flotaation ohitukset ovat lähtevän jäteveden näytteessä mukana (liite 1, kuvat 1 2). Puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrä oli yhteensä m 3 eli keskimäärin m 3 /d (sis. flotaation ohitukset). Verkosto-ohituksia tapahtui Euran kunnan viemäriverkoston alueella Seija-myrskyn seurauksena yhteensä 765 m 3. Verkostoohitukset pumppaamoittain ovat liitteellä 5. Yhteensä puhdistamo- ja verkosto-ohituksia oli yhteensä m m 3 /d. eli keskimäärin

9 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 9 (46) m 3 /d Vesimäärät Kunta + HK Ruokatalo Paperitehtaat ohitus * KUVA 1. Puhdistamolle tulevan veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina *Vuoden 2004 huhtikuusta lähtien paperitehtaiden jätevedet on johdettu JVP Eura Oy:n keskuspuhdistamolle. vuosi Viikkovirtaamat ja kuukauden maksimivirtaama virtaama (m3/vko) QMAX (m3/d) m 3 /vko mitoitusvirtaama m 3 /d viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaamat (m 3 /d) vuonna Keskuspuhdistamon mitoitusvirtaama on m 3 /d. Paperitehtaat olivat osa-aikatoiminnassa kesäkuussa ja joulukuussa. (Liite 13) Kuormitustarkkailukertojen keskimääräinen puhdistettu vesimäärä oli m 3 /d, mikä oli 4 % jakson keskimääräistä virtaamaa suurempi (kuva 3, liite 3). 0

10 10 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Tarkkailukertojen virtaamat m 3 /d päivä KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina Puhdistamolle tuleva kuormitus saadaan laskennallisesti kuntalinjan (Euran kunta ja HKScan Finland Oy Eura) ja paperiteollisuuden linjan (Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaat) yhteisnäytteistä. Tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja neljännesvuosijaksojen osalta ovat liitteellä 4. Vuoden keskimääräisen BOD 7ATU - tulokuorman mukaan laskettu asukasvastineluku AVL oli vuonna asukasta (70 g BOD 7ATU /as*d). Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti. TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina * BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d * Vuoden 2004 huhtikuusta lähtien Jujo Thermal Oy:n, Ahlstrom Kauttua Oy:n (nyk. osa Jujo Thermal Oy:ta) ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan käsittelemättömät jätevedet on johdettu keskuspuhdistamolle Euran kunnan jätevedet Euran kunnan osuus puhdistamolle johdetusta vesimäärästä oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d (kuva 4, liite 1). Tämä oli 30 % puhdistamon kokonaisvirtaamasta.

11 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 11 (46) m 3 /kk Puhdistamolle johdetut vesimäärät vuonna 2013 Jujo Thermal Oy sakokaivo-lietteet HK Ruokatalo Oy Eura 0 Euran kunta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 4. Puhdistamolle johdetut vesimäärät kuukausittain (m 3 /kk) vuonna Puhdistamon päästötarkkailussa otetaan yhteisnäyte Euran kunnan ja HKScan Finland Oy Euran jätevesistä. Euran kunnan osuus yhteisnäytteen kuormituksesta saadaan laskennallisesti vähentämällä HKScan Finland Oy Euran kuormitus yhteisnäytteen kuormituksesta (taulukko 3, liitteet 6 ja 10). Kunnan kuormitusosuuteen sisältyvät myös Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsitellyt prosessijätevedet, Satakierto Oy Hallavaaran jätekeskuksen valuma- ja suotovedet ja biokaasulaitoksen rejektivedet sekä Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitoksen esikäsitellyt rejektivedet. TAULUKKO 3. Euran kunnan jätevesien puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus ja osuus puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta vuonna Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Fosfori % Kokonaistyppi % Kiintoaine % Euran kunnan kuormitusosuus on kehittynyt taulukon 4 mukaisesti. TAULUKKO 4. Euran kunnan jätevesien puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kokonaisfosfori kg/d Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Saostus- ja umpikaivolietteet Saostus- ja umpikaivolietteitä ei vastaanotettu puhdistamolla vuonna 2013.

12 12 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 2.4. HKScan Finland Oy Euran tehtaan jätevedet Koko vuoden aikana HKScan Finland Oy Euran tehtaalta tullut jätevesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 768 m 3 /d (liite 1). Tämä oli 10 % puhdistamon kokonaisvirtaamasta. HKScan Finland Oy Euran tehtaan flotaatiokäsittelyn (rasvanerotuksen) jälkeiset, rengaskanavakäsittelyyn tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset on esitetty taulukossa 7 (liitteet 10 11). TAULUKKO 7. HKScan Finland Oy Euran tehtaan flotaatiokäsittelyn (rasvanerotuksen) jälkeiset, rengaskanavakäsittelyyn tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja kuormitukset. Pitoisuus (mg/l) Kuorma (kg/d) BOD 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine Rasvat* * Rasvanäytteitä otettu kertanäytteinä kaksi kertaa vuoden 2013 aikana (liite 11), pitoisuus on laskettu tulosten keskiarvona ja kuormitus keskiarvopitoisuuden ja keskimääräisen virtaaman mukaan. HKScan Finland Oy:ltä Euran viemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle lähteneen esikäsitellyn jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, vastaavat kuormitukset sekä osuudet puhdistamolle tulevasta kuormituksesta on esitetty taulukossa 8 (liite 10). JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdettu kuormitus on kehittynyt taulukon 9 mukaisesti. TAULUKKO 8. HKScan Finland Oy:ltä JVP Eura Oy:n puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja osuudet puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormituksesta. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Fosfori 4,5 3,5 9 % Typpi % Kiintoaine % Rasvat* 9,2 7,1 ** * Rasvanäytteitä otettu kertanäytteinä 12 kertaa vuoden 2013 aikana (liite 11), pitoisuus on laskettu tulosten keskiarvona ja kuormitus keskiarvopitoisuuden ja keskimääräisen virtaaman mukaan. ** JVP Eura Oy:n keskuspuhdistamolle tulevan veden rasvapitoisuutta ei ole analysoitu. TAULUKKO 9. HKScan Finland Oy:n Euran tehtaan JVP Eura Oy:n puhdistamolle aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kokonaisfosfori kg/d 6,4 9,1 12 9,8 3,5 Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Rasvat kg/d <61 <9,3 * <8,9 7,1,1* Rasvanäytteitä ei otettu vuoden 2011 aikana

13 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 13 (46) 2.5. Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaiden jätevedet JVP Euran keskuspuhdistamolle johdettiin paperitehtailta (Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaat) jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin m 3 /d (liite 1). Tämä oli 60 % puhdistamon kokonaisvirtaamasta. Paperitehtailta johdettiin jätevesiä puhdistamolle yhteensä 365 vuorokautena (liite 13). Puhdistamon päästötarkkailussa otetaan yhteisnäyte paperiteollisuuden jätevesistä. Paperitehtailta JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdetun käsittelemättömän jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, vastaavat kuormitukset sekä osuudet puhdistamolle tulevasta kuormituksesta on esitetty taulukossa 10 (liite 7). Paperitehtailta puhdistamolle johdettu kuormitus on kehittynyt taulukon 11 mukaisesti. TAULUKKO 10. Jujo Thermal Oy:ltä ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaalta JVP Eura Oy:n puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja osuudet puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormituksesta. Kuormitukset on laskettu johdettua vuorokausimäärää (365 d) kohden. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Fosfori 0,24 1,1 3 % Typpi 3, % Kiintoaine % TAULUKKO 11. Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaiden puhdistamolle aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kokonaisfosfori kg/d 1,3 1,3 0,90 0,84 1,1 Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan jätevedet Amcor Flexibles Oy (entinen Åkerlund & Rausing Oy Kauttua) valmistaa joustopakkausmateriaaleja pakkaavan teollisuuden käyttöön. Tehtaan omalla erikoisjätevedenpuhdistamolla käsitellään happamia kupari- ja kromipitoisia jätevesiä, jotka muodostuvat syväpainotelanvalmistuksesta (painokoneiden osien ja telojen pesu- ja huuhteluvesistä sekä reproosaston jätevesistä). Painopinnan valmistuksessa muodostuneet jätevedet esipuhdistetaan ennen JVP Eura Oy:n viemäriverkostoon johtamista tarkoituksena poistaa biologiskemiallista jätevedenpuhdistusta häiritsevät raskasmetallit ja väriemulsiot. Jätevesien esikäsittelyä uusittiin keväällä 2002 ja uusi laitos otettiin käyttöön Esikäsittelylaitteisto sijoitettiin uuteen paikkaan sylinterinvalmistuksen tiloihin välisenä aikana, ja otettiin uudelleen käyttöön Jätevesien esikäsittelylaitokseen tehtiin vuoden 2011 aikana muutostöitä. Mm. laitoksen sisäisten puhdistuskierrosten määrää lisättiin.

14 14 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Koko vuoden aikana Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan jäteveden esikäsittelylaitokselta puhdistamolle tullut prosessijätevesimäärä oli 755 m 3 eli keskimäärin 2,07 m 3 /d. Tämä oli 0,03 % koko puhdistamolle tulevasta vesimäärästä ja 0,09 % Euran kunnan osuudesta. Lähde: Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan esikäsittelylaitoksen jätevesien tarkkailututkimus, Vuosiraportti 2013, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Esikäsittelylaitokselta JVP Eura Oy:n puhdistamolle lähtevän jäteveden pitoisuuksien kehitys on esitetty taulukossa 12. Laitos täytti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan vaatimukset kuparin, kromin ja kuuden arvoisen kromin osalta vuosikeskiarvoina laskettuina. TAULUKKO 12. Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsitellyn jäteveden pitoisuudet vuosina Kupari mg/l 1,1 0,31 0,13 0,044 0,25 0,12 0,53 2,7 0,97 0,038 Kok.kromi mg/l 0,20 0,20 0,28 0,20 0,51 0,55 0,98 2,4 0,073 0,072 Esikäsittelylaitokselta JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdettu kuormitus on kehittynyt taulukon 13 mukaisesti. TAULUKKO 13. Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsittelylaitokselta JVP Eura Oy:n puhdistamolle tullut kuormitus vuosina Kupari kg/d 0,0021 0, , , , , , ,0053 0,0020 0, Kok.kromi kg/d 0, , , , , , ,0014 0,0047 0, ,00015 Kiintoaine kg/d 0,018 0,023 0,0053 0,0063 0,0036 0,0028 0,0061 0,0081 0,0025 0,0010 * Uusi esikäsittelylaitos otettiin käyttöön Satakierto Oy Hallavaaran jätekeskus ja biokaasulaitos Satakierto Oy:n jätekeskus on alueellinen jätteenkäsittelylaitos, jossa käsitellään teollisuuden ja yhdyskunnan jätejakeita. Hallavaaran jätekeskuksen yhteydessä toimii myös biokaasulaitos, jossa käsitellään yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lietteitä, elintarviketeollisuuden lietteitä sekä erilliskerättyjä biolietteitä. Hallavaaran jätekeskuksen alueen eri toiminnoista muodostuvat valuma- ja suotovedet, saniteettivedet sekä biokaasulaitoksella syntyvät mädätteen kuivauksen rejektivedet johdetaan m 3 suuruiseen tasausaltaaseen, josta ne johdetaan Euran kunnan viemäriverkostoon ja edelleen JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Tasausaltaalta viemäriverkostoon johdettiin jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 120 m 3 koko vuotta kohden laskettuna, mikä oli 1,5 % koko puhdistamolle tulevasta vesimäärästä ja 5 % Euran kunnan vesimäärästä (liite 17). Tasausaltaalta johdetaan vesiä sulakuukausina, talvikuukausina ja kuivana aikana pumppauksia ei tehdä. Keskimääräinen pumpattu jätevesimäärä oli 158 m 3 /d jätevesien johtamisaikaa kohden laskettuna (276 d/a). Hallavaarasta johdettavien jätevesien laatua tarkkailtiin Euran kunnan toimesta ja Luvalahden pumppaamolta kerättiin 24 h koontanäytteet. Jätevedet aiheuttavat pääosin typpikuormitusta ja vastasivat laadultaan tyypillisiä kaatopaikan suotovesiä ja biokaasulaitoksen rejektivesiä (liitteet 11 ja 17).

15 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 15 (46) Taulukkoon 14 on laskettu kuormitusarvio käyttäen näytepäivien virtaamapainotteisia pitoisuuskeskiarvoja ja vuoden 2013 keskimääräistä pumpattua jätevesimäärää 158 m 3 /d (johtamispäivien keskiarvo). Hallavaaran jätevesien kuormitus voi olla hetkellisesti merkittävä. Näytepäivän mukainen typpikuorma oli 49 % Euran kunnan keskimääräisestä kuormasta ja 39 % puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta (liite 17). TAULUKKO 14. Satakierto Oy Hallavaaran jätekeskuksen tasausaltaalta JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdetun jäteveden kuormitusarvio sekä osuus puhdistamolle tulevasta kuormituksesta ja Euran kunnan kuormituksesta. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta Osuus Euran kunnan kuormasta BOD 7ATU % 10 % COD Cr % 9 % Fosfori 9,3 1,5 4 % 4 % Typpi % 24 % Kiintoaine ,3 % 1 % 2.8. Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitos Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n laitoksella käsitellään rasvaa sisältäviä jätevesilietteitä ja hiekkaa, puukuituja ym. kiintoainetta sisältäviä sakkoja ja lietteitä erottamalla niistä rasvaa ja kiintoainesta. Laitokselle tulee lietteitä HK Ruokatalon Oy Euran tehtaalta ja muilta laitoksilta säiliöautokuljetuksina m 3 päivässä (keskimäärin n. 50 m 3 /d) vastaanottoaltaille. Kuormia tuodaan tavallisesti 5 6 kertaa päivässä ja 3 4 arkipäivänä viikossa. Vastaanotettava liete johdetaan suotonauhapuristimelle kiintoaineksen erottamiseksi. Erottunut lietevesi johdetaan 100 m 3 suuruiselle tasausaltaalle ja sieltä edelleen flotaatiokäsittelyyn. Sekä suotonauhapuristimelle että flotaatioon lisätään polymeeriliuosta. Flotaatiosta poistuva vesi johdetaan rasvan- ja hiekanerotuskaivojen kautta Euran kunnan viemäriin ja JVP- Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Käsitellyt lietteet toimitetaan edelleen jatkokäsittelyyn jätteenkäsittelylaitokselle, jolla on lupa em. jätteen käsittelyyn. Esikäsitellyt rejektivedet sisältyvät Euran kunnan vesimääriin ja kuormituksiin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 37/2012/1 mukaan jäteveden laatua tulee tarkkailla neljästi vuodessa kunnan viemäriin johdettavasta vedestä otettavin näyttein. Näytteenotto tulee ajoittaa samanaikaisesti JVP Eura Oy:n puhdistamon ja mahdollisuuksien mukaan HK Ruokatalon Euran teurastamon esikäsittelylaitoksen tarkkailun kanssa. Laitoksen jätevedet tulee johtaa Euran kunnan jätevesiviemäriin käsiteltäväksi JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolle johdettavien jätevesien lika-ainepitoisuudet saavat olla enintään seuraavat vuosikeskiarvoina laskettuna: COD Cr max 3000 mg/l, kiintoaine max 300 mg/l sekä rasvat ja öljyt max 10 mg/l. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Jätevesien johtamisesta on tehtävä kunnan ja puhdistamo-yhtiön kanssa erillissopimus, jossa määritellään viemäriin johdettavia jäte-vesiä koskevat tarkemmat ehdot ja muut tarpeelliset toimintaohjeet. Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitokselta Euran kunnan viemäriverkostoon ja JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdetun jäteveden laatua tutkittiin viisi kertaa (rinnakkainen mittaus , JVP Eura Oy:n keräämä) vuoden aikana (taulukko 15, liitteet 11 ja 17).

16 16 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Kuormitusarvio on laskettu käyttäen näytepäivänä keskimääräistä virtaamaa 41 m 3 /d. Viemäriin johdettu kokonaisjätevesimäärä vuodelta 2013 ei ollut tiedossa. Laitoksella käsiteltiin yhteensä noin m 3 eri lietejakeita. Viemäriin johdettavan jäteveden keskimääräinen COD Cr -arvo ylitti pitoisuusraja-arvon vuosikeskiarvona tarkasteltuna. TAULUKKO 15. Länsi-Suomen prosessivesi Oy:lta JVP Eura Oy:n puhdistamolle johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja raja-arvot sekä osuus puhdistamolle tulevasta ja Euran kunnan kuormituksesta. Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Raja-arvot ESAVI [mg/l] Osuus puhdistamon tulokuormasta Osuus Euran kunnan kuormasta BOD 7ATU % 10 % COD Cr % 6 % Fosfori 94 3,9 10 % 11 % Typpi % 5 % Kiintoaine ,2 % 0,6 % Rasvat <10 0,21 10 * * * JVP Eura Oy:n keskuspuhdistamolle tulevan veden rasvapitoisuutta ei ole analysoitu. ESAVI = Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 37/2012/1, täytettävä vuosikeskiarvona 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa LSYLV nro 78/2002/4 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle myöntämän päätöksen nro 78/2002/4 (Dnro 02012) mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti jäteveden jälkikäsittelyn käsittävässä puhdistamossa tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että vesistö- ja muu ympäristöpäästö jää mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä. Käsitellyn jäteveden BOD 7 -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l, COD Cr -arvo saa olla enintään 125 mg O 2 /l, fosforipitoisuus saa olla enintään 0,3 mg P/l ja kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/. Poistotehon täytyy BOD 7 :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 90 %, COD Cr :n osalta vähintään 75 % ja typen osalta vähintään 70 %. Päästö vesistöön saa BOD 7 :n osalta olla enintään 120 kg O 2 /d, COD Cr :n osalta enintään kg O 2 /d ja kiintoaineen osalta enintään 350 kg/d. Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi puhdistamohankkeen toteutuksen ja puhdistamon käytön tavoitteena on oltava vähintään 95 %:n käsittelyteho BOD 7 -arvon osalta edellä esitetyn mukaisesti laskettuna. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita.

17 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 17 (46) Ympäristölupa ESAVI nro 11/2013/1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 11/2013/1 (dnro ESAVI/27/04.08/2011) mukaan puhdistustulosta koskevat lupamääräykset nro 2 4 kuuluvat seuraavasti (huom. päätökseen on haettu muutosta, joten se ei ole vielä lainvoimainen): 2. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti nykyisellä puhdistamolla vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla ja puhdistamon laajennuksen ja tehostuksen jälkeen vähintään esisuunnitelmassa esitettyä vastaavalla tavalla jäteveden jälkikäsittelyn sekä hygienisoinnin käsittävässä puhdistamossa. Jätevesien esikäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota kunta- ja teollisuuslinjan jätevesien tehokkaaseen esikäsittelyyn ennen jätevesijakeiden yhdistymistä puhdistamolla. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on kaikissa oloissa riittävä. Puhdistamon kuormitusta lisäävät toimenpiteet, kuten luopuminen HKScan Finland Oy:n teollisuusjätevesien biologisesta esikäsittelystä, saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun jätevedenpuhdistamon laajennus ja tehostus on toteutettu ja puhdistamon toimivuus lupamääräysten mukaisesti on todettu päästötarkkailututkimusten perusteella. 3. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevesien biologisen käsittelyn on täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 vaatimukset (BOD 7atu, COD Cr ja kiintoaine) asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Fosforin ja typen poiston on puhdistamolla täytettävä asetuksen liitteen taulukon 2 vaatimukset. Tarkkailun on täytettävä asetuksen liitteen B-osassa asetetut vaatimukset. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1A-kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1B-kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa. 4.a Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet (sekä puhdistamolla että viemäriverkostossa) mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Enimmäispitoisuus (mg/l) Vähimmäisteho (%) BOD7atu Fosfori 0,3 90 Typpi Ammoniumtyppi 5 90 COD Cr Kiintoaine Bisfenoli-A 0,02

18 18 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Kokonaistypen, ammoniumtypen ja bisfenoli-a:n pitoisuusarvo ja poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. Ammoniumtypen käsittelyn vähimmäistehon arvolla tarkoitetaan nitrifikaatioastetta. Vesistöön johdettavat jätevedet on hygienisoitava siten, että fekaalisten koliformien ja fekaalisten enterokokkien osalta saavutetaan laajennetun puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien kolmen kuukauden keskiarvona laskettuna vähintään seuraava käsittelytulos: Pitoisuus (pmy/100ml) Fekaaliset koliformit Fekaaliset enterokokit 500 Myös puhdistamolta vesistöön johdetut ohitusvedet on hygienisoitava viimeistään alkaen ainakin välisenä aikana. 4 b. Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen ja vesistöön johdettujen kokonais-päästöjen on oltava ennen puhdistamon laajennuksen käyttöönottoa, kuitenkin enintään asti mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet (sekä puhdistamolla että viemäriverkostossa) mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Enimmäispitoisuus (mg/l) Vähimmäisteho (%) Päästö vesistöön enintään (kg/d) BOD7atu Fosfori 0,3 90 Typpi 70 COD Cr Kiintoaine Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Eurajokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja puhdistamon puhdistustehot on esitetty taulukossa 16 (liite 4). Puhdistustulos täytti ympäristöluvan vaatimukset ensimmäisellä neljännesvuosijaksolla COD Cr :n vesistökuorman ja puhdistustehon sekä kiintoaineen puhdistustehon osalta, muilta osin vaatimuksia ei täytetty. Toisella jaksolla vaatimukset täyttyivät COD Cr :n vesistökuorman ja puhdistustehon osalta, muilta osin vaatimuksia ei täytetty. Kolmannella jaksolla puhdistustulos täytti vaatimukset BOD 7ATU :n puhdistustehon, COD Cr :n pitoisuuden, vesistökuorman ja puhdistustehon sekä kiintoaineen vesistökuorman ja puhdistustehon osalta, muilta osin vaatimuksia ei täytetty. Neljännellä jaksolla puhdistustulos täytti vaatimukset BOD 7ATU :n pitoisuutta ja vesistökuormaa lukuun ottamatta. Ilman ohituksia puhdistustulos olisi täyttänyt luvan vaatimukset neljännesvuosijaksoilla ensimmäisen vuosijakson kiintoaineen pitoisuutta ja neljännen jakson BOD 7ATU :n käsitellyn jäteveden kuormaa lukuun ottamatta.

19 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 19 (46) Kokonaistypen puhdistustehon osalta puhdistamon toimintaa tarkastellaan vuosikeskiarvona laskettuna. Puhdistamo ei saavuttanut kokonaistypen puhdistustehovaatimusta (liite 4). BOD7ATU:n puhdistustehotavoitetta ei saavutettu neljännesvuosijaksoilla. TAULUKKO 16. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja kuormitukset sekä puhdistamon puhdistustehot neljännesvuosijaksojen ja koko vuoden osalta. Suluissa on puhdistamon tulos ilman ohituksia. Arvot, jotka eivät täyttäneet luvan vaatimuksia, on esitetty punaisella. Arvot jotka eivät täyttäneet luvan tavoitteita, on esitetty sinisellä. Pitoisuus [mg/l] Lupaehdot I/2013 II/2013 III/2013 IV/2013 Vuosikeskiarvo LSYLV BOD 7ATU 36 (12) 59 (9,5) 22 (10) 17 (15) 35 (12) 15 COD Cr 130 (67) 150 (48) 94 (58) 67 (62) 110 (59) 125 Kokonaisfosfori 1,2 (0,19) 1,2 (0,19) 0,59 (0,10) 0,26 (0,17) 0,79 (0,17) 0,3 Liukoinen fosfori (0,025)* Kokonaistyppi 20 (13) 21 (12) 15 (12) 24 (23) 20 (15) Ammoniumtyppi 16 (11) 16 (8,9) 11 (8,5) 19 (19) 15 (12) Kiintoaine 83 (47) 88 (27) 48 (22) 17 (15) 58 (28) 35 Vesistökuorma [kg/d] Lupamääräykset I/2013 II/2013 III/2013 IV/2013 Vuosikeskiarvo LSYLV, ESAVI BOD 7ATU 260 (80) 500 (65) 160 (69) 150 (130) 270 (86) 120 COD Cr 920 (450) 1200 (330) 670 (400) 580 (530) 840 (430) 1200 Kok.fosfori 8,5 (1,3) 10 (1,3) 4,2 (0,69) 2,2 (1,5) 6,2 (1,2) Kok.typpi 140 (87) 180 (82) 110 (83) 210 (200) 160 (110) Ammoniumtyppi 110 (73) 130 (61) 76 (59) 160 (160) 120 (88) Kiintoaine 590 (310) 730 (190) 340 (150) 150 (130) 450 (200) 350 Puhdistusteho [%] Lupamääräykset I/2013 II/2013 III/2013 IV/2013 Vuosikeskiarvo LSYLV, ESAVI BOD 7ATU 87 (96) 74 (97) 91 (96) 91 (92) 86 (95) 90 [95**] COD Cr 87 (93) 79 (94) 90 (94) 88 (89) 86 (93) 75 Kok.fosfori 85 (98) 74 (97) 89 (98) 91 (94) 85 (97) 90 Kok.typpi 69 (81) 56 (80) 63 (71) 26 (29) 54 (65) 70*** Nitrifikaatioaste 76 (84) 68 (85) 74 (80) 43 (43) 65 (73) Kiintoaine 90 (95) 86 (96) 95 (98) 97 (97) 92 (97) 90 LSYLV = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 78/2002/4, vaatimukset täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina. ESAVI = Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 11/2013/1 (max asti), vaatimukset täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina * Liitteestä 3, ** tavoitearvo, *** vaatimus täytettävä vuosikeskiarvona Ohitukset mukaan lukien nitrifikaatio oli kohtalaista ensimmäisellä, toisella ja kolmannella neljännesvuosijaksolla sekä koko vuoden keskiarvona laskettuna. Neljännellä jaksolla nitrifikaatio oli vähäistä. Käsitellyn jäteveden osalta jaksojen keskimääräinen nitrifikaatio vaihteli vähäisestä melko voimakkaaseen. Eurajokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet, kuormitukset ja puhdistamon puhdistustehot sekä luvan vaatimusten täyttyminen tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 5 14 (liite 3). Puhdistamo- ja verkosto-ohitusten osuus vesistöön johdetusta kokonaiskuormasta on esitetty sinisellä. Ohituskuormasta suurin osa, noin 99,8 %, oli puhdistamoohituksia (kuntalinjalta tulevan jäteveden ohitus) ja noin 0,2 % verkosto-ohituksia.

20 20 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Tuleva BOD7ATU-kuorma Lähtevä BOD7ATU-kuorma mitoituskuorma ohitus käsitelty kg/d kg/d raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 5. Tulevan ja lähtevän veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Mitoitusarvo tulevalle BOD 7ATU -kuormalle on kg/d. mg/l Lähtevä BOD7ATU-arvo raja-arvo tutkimuskerta % % BOD7ATU:n puhdistusteho tavoitearvo raja-arvo tutkimuskerta KUVA 6. Lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. 100 Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforikuorma ohitus käsitelty kg/d mitoituskuorma kg/d tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 7. Tulevan ja lähtevän veden fosforikuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Mitoitusarvo tulevalle fosforikuormalle on 45 kg/d.

21 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 21 (46) Lähtevä fosforipitoisuus Fosforin puhdistusteho 2,5 2 5,5 3,2 kokonaisfosfori liukoinen fosfori raja-arvo mg/l 1,5 1 raja-arvo % , tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 8. Lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. Tuleva CODCr-kuorma Lähtevä CODCr-kuorma ohitus käsitelty 8000 mitoituskuorma 2500 kg/d kg/d raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 9. Tulevan ja lähtevän veden COD Cr -kuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Mitoitusarvo tulevalle COD Cr -kuormalle on kg/d Lähtevä CODCr-arvo 100 CODCr:n puhdistusteho mg/l 150 raja-arvo % raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 10. Lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla.

22 22 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) Tuleva kiintoainekuorma Lähtevä kiintoainekuorma mitoituskuorma 1200 kg/d kg/d raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 11. Tulevan ja lähtevän veden kiintoainekuorma (kg/d) tarkkailukerroilla. Mitoitusarvo tulevalle kiintoainekuormalle on kg/d Lähtevä kiintoainepitoisuus 100 Kiintoaineen puhdistusteho raja-arvo mg/l % raja-arvo tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 12. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l) ja puhdistusteho (%) tarkkailukerroilla. Tuleva typpikuorma Lähtevä typpikuorma ohitus käsitelty 700 kg/d mitoituskuorma kg/d tutkimuskerta tutkimuskerta KUVA 13. Tulevan ja lähtevän veden typpikuorma (kg/d). Mitoitusarvo tulevalle typpikuormalle on 300 kg/d.

23 JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) 23 (46) mg/l Lähtevä typpipitoisuus kokonaistyppi ammoniumtyppi tutkimuskerta % Kokonaistypen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste kokonaistyppi nitrifikaatioaste tutkimuskerta kokonaistypen puhdistusteho raja-arvo KUVA 14. Lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l) tarkkailukerroilla sekä kokonaistypen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%) tarkkailukerroilla. Jäteveden Eurajokeen aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 17 mukaisesti (kuvat 15 17, liite 4). Sinisellä merkityt ovat vuosittain raportoitujen ohituksien osuus kokonaisvesistökuormasta. Vuodesta 2012 lähtien raportoidut kuntalinjan tulevan veden ohitukset ovat kohottaneet merkittävästi vesistökuormaa aiempiin vuosiin verrattuna. TAULUKKO 17. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina * 2013* BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 1,2 1,8 0,77 0,93 1,4 1,3 2,6 1,1 17 6,2 Kok. typpi kg/d Ammoniumtyppi kg/d Kiintoaine kg/d *kuntalinjan ohitus mukaan luettuna kg/d ohitus käsitelty 2005 Lähtevä BOD7ATU-kuorma raja-arvo vuosi kg/d ohitus käsitelty 2005 Lähtevä CODCr-kuorma raja-arvo KUVA 15. Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen BOD 7ATU - ja COD Cr -kuorma (kg/d) vuosina vuosi

24 24 (46) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2013) kg/d ohitus käsitelty 2005 Lähtevä fosforikuorma vuosi kg/d ohitus käsitelty 2005 Lähtevä kiintoainekuorma raja-arvo KUVA 16. Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen fosfori- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina vuosi kg/d Lähtevä typpikuorma ohitus käsitelty kg/d Lähtevä ammoniumtyppikuorma ohitus käsitelty vuosi vuosi KUVA 17. Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen typpi- ja ammoniumtyppikuorma (kg/d) vuosina Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/2006 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 edellytetään vuositasolla taulukon 18 mukaisia tuloksia. Asetuksen 888/2006 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään näytettä/vuosi, AVL näytettä/vuosi, AVL näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL näytettä/vuosi ja AVL vähintään näytettä/vuosi.