KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Heidi Ilmanen Nro

2 2 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. YLEISTÄ Sääolot tutkimusvuonna TULOKUORMITUS Puhdistamo Saostus- ja umpikaivolietteet PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS Ympäristölupa Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu PUHDISTAMOLIETE JA MUUT JÄTTEET Lietteitä koskeva lainsäädäntö Puhdistamolietteen määrä, laatu ja sijoitus Muut puhdistusprosessissa syntyvät jätteet TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Lupaehtojen täyttyminen Tulokuorma Puhdistamon toiminta Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Kunnostustoimenpiteet Ympäristölupa... 2 Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 2. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten vuosiraportti Liite 4. Jäte- ja lietetiedot Liite 5. Lietetutkimustodistus Liite 6. Viikkovirtaamat Liite 7. Menetelmätiedot ja mittausepävarmuudet

3 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3 (2) Jakelu Kemiönsaaren Vesi/Roger Hakalax Kemiönsaaren Vesi/roger.hakalax@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/Kemiön jätevedenpuhdistamo/kaj Henriksson Kemiönsaaren Vesi/kaj.henriksson@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/jan.sjoholm@kimitoon.fi Kemiönsaaren kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ympäristösihteeri Sonja Lindström Kemiönsaaren kunta/sonja.lindstrom@kimitoon.fi Liedon kunta/ympäristöterveyspalvelut/kemiönsaaren toimipiste Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/marja-riitta.koivisto@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

4 4 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214)

5 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 5 (2) 1. YLEISTÄ Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistettu jätevesi johdetaan Lillå-nimiseen ojaan, joka laskee Rekuojaan. Rekuoja laskee edelleen Gammelbyn lahdelle. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Mitoitusvirtaama (Q kesk ) 64 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mit ) 53 m 3 /h Mitoitusvirtaama max. (q max ) 16 m 3 /h BOD7ATU-kuorma 295 kg/d Fosforikuorma 11,5 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 3 9 asukasta Vuoden 29 kuntaliitoksen myötä Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi. Kemiön puhdistamon toiminnasta on vastannut vuoden 29 alusta Kemiönsaaren kuntaan perustettu liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kemiön jätevedenpuhdistamoa toimintaa ja vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää sekä jätevesien vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ) mukaisesti. Puhdistamo- ja vesitötarkkailuohjelmaa päivitettiin vuonna 27 ympäristölupahakemuksen yhteydessä (Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi, Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy ). Tarkkailuohjelma päivitetään uuden luvan mukaiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi antamallaan päätöksellään nro 96/214/2 Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamolle määräaikaisen ympäristöluvan saakka. Uutta ympäristölupaa on haettava viimeistään , jos toimintaa on tarpeen jatkaa vuoden 216 jälkeen. Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Jätevesien vaikutustarkkailua on jatkettava hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti Rekujoessa ja Gammelbynlahdella puhdistamon toiminnan lopettamista seuraavan vuoden loppuun saakka. teki puhdistamon tarkkailututkimukset 21.1., 14.5., 12.8., ja Näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottamatta. Tulevan veden näyte kerätään pääsääntöisesti ennen välppää (poikkeustapauksissa välpän jälkeen) ja lähtevän jäteveden näyte selkeytysaltaan jälkeisestä kanavasta. Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion yleiset jätevesitutkimusten määritysmenetelmät mittausepävarmuuksineen sekä tarkkailukertakohtaiset mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 7. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot.

6 6 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen (Nro 14/5 199) mukaisesti. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustulokset ja kuormitukset on laskettu Vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohjeen 42 esittämän laskentatavan (Turun vesija ympäristöpiirin kirje nro 14/5 Tuvy 199) mukaisesti puolivuosijaksojen keskiarvoja käyttäen (liite 3). on lähettänyt puhdistamon päästötiedot valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen VAHTI-rekisteriin Sääolot tutkimusvuonna 214 Talvi 213/214 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana. Joulukuu 213 ja tammikuun 214 alku olivat hyvin lauhoja ja sateisia, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Tammikuun puolivälissä säätyyppi muuttui talviseksi hyvin nopeasti, mutta sademäärä oli pieni ja maa lumeton. Turussa tammikuun keskilämpötila oli pari astetta kylmempi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 1). Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja vain ajoittain öisin lämpötila painui hieman pakkasen puolelle. Maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli hyvin keväinen, mutta kuun puolivälissä lämpötila painui pakkaselle ja ohut lumikerros peitti maan. Kuun keskilämpötila oli lähes neljä astetta lämpimämpi kuin normaalijaksolla. Myös huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi, ja etenkin kuun lopulla oli päivisin kesäisen lämmintä. Toukokuun alussa sää viileni, mutta kuun puolivälin jälkeen oli jopa helteinen ajanjakso, kunnes kuun lopulla sää muuttui koleaksi. Toukokuussa keskilämpötila oli ajankohdalle tyypillinen. Sademäärä oli keskimääräistä pienempi sekä alkuvuonna että kevätkuukausina. Kesäkuun alussa sää oli kesäisen lämmin mutta loppupuolella poikkeuksellisen kolea, sillä päivälämpötilat olivat matalia, tuuli navakkaa ja sade tuli ajoittain rakeina. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla sää oli edelleen kolea mutta muuttui hyvin nopeasti helteiseksi, ja kuun puolivälissä oli kesäisen lämmintä. Heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso, ja päivälämpötila oli useaan otteeseen jopa yli 3 ºC. Sitten lämpötila laski loppukesälle tyypillisiin lukemiin, ja samalla sää muuttui hyvin sateiseksi. Turussa elokuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi. Sademäärä (116 mm) oli suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (8 mm), ja paikalliset erot olivat suuria, sillä Kaarinassa Yltöissä sademäärä oli 216 mm (pitkäaikaiskeskiarvo 8 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli Lounais-Suomessa vain,5 2 ºC tavanomaista korkeampi, sillä kolea kesäkuu ja heinäkuun alku tasasi poikkeuksellisen pitkän hellejakson vaikutusta. Sademäärässä oli suuria eroja, ja Lounais-Suomessa itäosassa Salon seudulla satoi keskimääräistä enemmän kun taas lännessä Vakka-Suomessa sademäärä saattoi olla jopa tavanomaista pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja vähäsateinen. Syyskuussa loppupuolelle asti ilma oli päivällä jopa kesäisen lämmin. Lokakuussa sää oli syksyinen mutta lauha; ensimmäiset pakkaspäivät tulivat kuun puolivälin jälkeen, mutta kuun loppupuolella lämpötila nousi ajankohtaan nähden yleisesti poikkeuksellisen korkeaksi. Marraskuun alussa ilma kylmeni mutta lauhtui jälleen pian. Turussa oli vain yksittäisiä pakkaspäiviä, ja pakkanen oli heikkoa. Kuun lopulla satanut lumi suli pois parissa päivässä. Pilvisyys oli runsasta, ja auringonpaistetuntien määrä oli maan eteläosassa harvinaisen pieni. Joulukuu oli lauha ja sateinen jouluun saakka. Juuri ennen joulua pakkanen kiristyi, ja vesistöt alkoivat

7 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 7 (2) jäätyä. Maahan satoi noin 1 cm lunta, mutta ennen vuodenvaihdetta sää lauhtui ja sulatti sekä lumen että jään. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 7,4 astetta, mikä oli kaksi astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Tavanomaista kuivemman vuoden sadekertymä oli Turussa 66 mm. Vuorokauden maksimisademäärä (21,9 mm) satoi TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 214 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila 214-6,3,6 2,4 5,6 1,5 13,8 2,6 18, 12,7 7,3 3,2,1 7,4* (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # * lämpötilojen keskiarvo # sademäärien summa 2. TULOKUORMITUS 2.1. Puhdistamo Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 344 m 3 /d (liitteet 1 2). Vuoden aikana ei ollut jäteveden ohituksia puhdistamolla. Myöskään verkosto-ohituksia ei raportoitu. (Kuvat 1 2). Kuormitustarkkailukertojen puhdistettu vesimäärä oli keskimäärin 267 m 3 /d, mikä oli 78 % vuosijakson keskimääräisestä vesimäärästä (liite 2, kuva 3). Käsittelemättömän jäteveden pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta ovat liitteillä 2 3. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti (liite 3). m 3 /d Vesimäärät virtaama ohitus vuosi * KUVA 1. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina *Vuonna 212 virtaamatiedoissa epätarkkuutta viikolle 41/212 asti, jolloin asennettiin uusi virtaamamittari.

8 8 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) Viikkovirtaamat 8 virtaama (m3/vko) QMAX (m3/d) 16 7 mitoitusvirtaama m 3 /vko 4 3 mitoitettu keskivirtaama 8 6 m 3 /d viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaamat (m 3 /d) vuonna 214 (liite 4). Puhdistamon mitoitusvirtaama on m 3 /d (53 m 3 /h) ja puhdistamolle mitoitettu keskimääräinen virtaama on 64 m 3 /d. m 3 /d Tarkkailukertojen virtaamat päivä KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d Kokonaisfosfori kg/d 2,5 2,3 3,1 4, 3,2 4,2 2,1 2,2 2,7 4,4 Kokonaistyppi kg/d Saostus- ja umpikaivolietteet Puhdistamolle tuotiin vuoden aikana saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3 eli keskimäärin 1,6 m 3 /d, mikä oli 3,1 % puhdistamon tulovirtaamasta (liite 1). Taulukossa 3 on esitetty arvio saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttamasta kuormituksesta puhdistamolle. Lietteen aiheuttama kuormitus on huomattava ja näkyy tulevan veden kuormituksessa. Puhdistamon tulevan veden näyte kerätään ennen välppää, joten saostus- ja umpikaivolietekuorma näkyy selvästi tulevan veden näytteessä. Vuonna 214 ainoastaan yhdellä

9 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 9 (2) tarkkailukerralla ei tuotu puhdistamolle lietteitä. Liitteellä 4 on eritelty puhdistamolle vastaanotetut sako- ja umpikaivolietteet. TAULUKKO 3. Saostus- ja umpikaivolietteen puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus ja osuus puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta vuonna 214. Pitoisuus* [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Fosfori 66 14,7 1, % Kokonaistyppi ,8 5, % Kiintoaine % * Biovakka Suomi Oy:n Topinojan saostus- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasemalle vuosina tuotujen saostus- ja umpikaivolietteiden vuosikeskiarvopitoisuuksien vaihteluväli Lähde: Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimukset, vuosiraportit (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 76/1998/4 mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg/l, fosforipitoisuus enintään 1, mg/l, COD Cr -arvo enintään 125 mg/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Puhdistustehon tulee BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 9 % sekä COD Cr :n osalta vähintään 75 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet puhdistamolla tai viemäriverkostossa mukaan lukien. Lisäksi puhdistamon on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkisti puhdistamon lupamääräykset antamallaan päätöksellä nro 96/214/2. Puhdistusvaatimukset pysyivät edellisen lupapäätöksen mukaisina. Uusi ympäristölupa on voimassa asti. Mikäli toimintaa on tarpeen jatkaa vielä 216 jälkeen, tulee uusi lupahakemus jättää viimeistään Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Varsinais-Suomen ELYkeskukselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Lillå ja Rekuå nimisten ojien kautta Gammelbyvikenille johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot on esitetty taulukossa 4 (liite 3). Puhdistamo täytti ympäristöluvan puhdistusvaatimukset molemmilla puolivuosijaksoilla (liite 3). Vuosi 214 tarkastellaan sekä vanhan että uuden luvan mukaan, koska lupapäätös tuli kesken vuoden. Nitrifikaatio oli osittaista ensimmäisellä puolivuosijaksolla ja melko voimakasta toisella puolivuosijaksolla. Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli kohtalaista.

10 1 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 4 11 (liite 2). TAULUKKO 4. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden sekä puolivuosijaksojen osalta. Arvot, jotka eivät täyttäneet lupamääräyksiä, on esitetty punaisella. Pitoisuus (mg/l) Raja-arvot I/214 II/214 Vuosikeskiarvo LSVO, ESAVI BOD 7ATU 8, COD Cr Kokonaisfosfori,45,72,58 1, Liukoinen fosfori,17* Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kiintoaine Puhdistusteho (%) Raja-arvot I/214 II/214 Vuosikeskiarvo LSVO, ESAVI BOD 7ATU COD Cr Kok.fosfori Kok.typpi Ammoniumtyppi 52** 8** 66** Kiintoaine LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus nro 76/1998/4 (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) ESAVI = Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 96/214/2 (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) * Liite 2 ** Nitrifikaatioaste kg/d Tuleva BOD7ATU-kuorma kuukausi mitoitusarvo mg/l Lähtevä BOD7ATU-arvo raja-arvo kuukausi KUVA 4. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l). Tulevan jäteveden BOD 7ATU -kuorman mitoitusarvo on 295 kg/d. %

11 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 11 (2) Tuleva CODCr-kuorma Lähtevä CODCr-arvo raja-arvo kg/d mg/l kuukausi kuukausi KUVA 5. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l). BOD7ATU:n puhdistusteho CODCr:n puhdistusteho raja-arvo 95 9 % 85 % raja-arvo kuukausi KUVA 6. BOD 7ATU :n ja COD Cr :n puhdistustehot (%) kuukausi Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforipitoisuus 14 1,6 kokonaisfosfori kg/d mitoitusarvo mg/l 1,4 1,2 1,8,6,4,2 kok.p raja-arvo liukoinen fosfori kuukausi kuukausi KUVA 7. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) ja lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l). Tulevan jäteveden fosforikuorman mitoitusarvo on 11,5 kg/d. Toukokuussa 214 lähtevän veden fosforitulokset jouduttiin hylkäämään, uusintanäyte syyskuussa.

12 12 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) Tuleva kiintoainekuorma Lähtevä kiintoainepitoisuus raja-arvo kg/d 2 15 mg/l kuukausi kuukausi KUVA 8. Tulevan veden kiintoainekuorma (kg/d) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l). Fosforin puhdistusteho Kiintoaineen puhdistusteho raja-arvo 9 raja-arvo % 85 % kuukausi kuukausi KUVA 9. Fosforin ja kiintoaineen puhdistustehot (%).Toukokuussa 214 lähtevän veden fosforitulokset jouduttiin hylkäämään, uusintanäyte syyskuussa. kg/d Tuleva typpikuorma kuukausi Lähtevä typpipitoisuus 5 kokonaistyppi 45 ammoniumtyppi kuukausi KUVA 1. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) ja lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l). mg/l

13 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 13 (2) Typen puhdistusteho Nitrifikaatioaste % kuukausi % kuukausi KUVA 11. Typen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%). Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 5 mukaisesti (kuvat 12 13, liite 3). TAULUKKO 5. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d 2,4 2,9 2,4 2,3 3,4 5,2 1,6 1,8 1,9 3,9 COD Cr kg/d , Kokonaisfosfori kg/d,18,21,15,25,17,31,11,1,15,2 Kokonaistyppi kg/d 1 8,4 7,7 8,2 7,8 15 7,7 6, Ammoniumtyppi kg/d 4,9 7,2 6,3 7,2 6,4 11 4,9 3,9 11 8,4 Kiintoaine kg/d 4, 9,5 7,2 4,7 3,7 14 5, 3,8 4,1 6,5 kg/d Lähtevä BOD7ATU-kuorma vuosi kg/d,35,3,25,2,15,1, Lähtevä fosforikuorma KUVA 12. Jäteveden vesistöön aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuosina vuosi

14 14 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) kg/d Lähtevä typpikuorma vuosi kg/d Lähtevä kiintoainekuorma KUVA 13. Jäteveden vesistöön aiheuttama typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina vuosi Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/26) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/26 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 edellytetään vuositasolla taulukon 6 mukaisia tuloksia. TAULUKKO 6. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 vuositasolla edellytetyt tulokset. Pitoisuus Poistoteho Huom. mg/l % BOD 7ATU 3 7 1, 6, 7 COD Cr , 6, 7 Kiintoaine , 6, 7 Kokonaisfosfori 3/2/1 8 1, 2, 4 Kokonaistyppi 15/1 7 1, 3, 4, 5 Huom 1. Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Huom 2. 3 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle 2. 2 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom 4. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Huom 5 Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 2 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Huom 6. Puhdistamoita, joiden AVL 2, tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoita, joiden AVL < 2, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden tai poistotehon vaatimukset. Huom 7. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 1 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 15 %:iin asti. Asetuksen 888/26 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä

15 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 15 (2) päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään näytettä/vuosi, AVL näytettä/vuosi, AVL näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL näytettä/vuosi ja AVL vähintään 5 24 näytettä/vuosi. Lisäksi asetuksen 888/26 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. Viiden vuoden (21 214) tarkkailukertojen BOD 7ATU -tulokuormien perusteella puhdistamon AVL 9 on 2 3 asukasta. AVL 9 on laskettu luvulla, joka on viiden viimeisen vuoden näytteenottoajankohtien BOD 7ATU -tulokuormien jakauman arvo, jonka alle jää 9 % tulokuormista. Raportointivuoden tarkkailukertojen maksimi BOD 7ATU -tulokuorman mukaan Kemiön jätevedenpuhdistamon AVL on 3 1 ja keskimääräisen tulokuorman mukaan 1 9 asukasta. Viiden vuoden 9 ja tarkkailukertojen maksimitulokuorman mukaan lasketut AVLluvut huomioiden puhdistamon VN asetuksen mukaista tulosta tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisesti (taulukko 6). Fosforin osalta tulosta tarkastellaan vuosikeskiarvona laskettuna pitoisuusvaatimuksena 2 mg/l. Jätevedenpuhdistamon VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukoissa 7 ja 8 (liitteet 2 ja 3). TAULUKKO 7. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisesti tarkasteltuna. Arvot jotka eivät täyttäneet vaatimuksia on esitetty punaisella. Sallittu määrä näytteitä, jotka eivät täytä vaatimuksia, on 1/4. Saavutettu pitoisuus* Saavutettu teho* [kpl/tarkkailukertaa] [kpl/tarkkailukertaa] BOD 7ATU 4/4 4/4 3/4 COD Cr 4/4 4/4 3/4 Kiintoaine 3/4 3/4 3/4 * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Vaadittu määrä [kpl/tarkkailukertaa] TAULUKKO 8. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset fosforin osalta vuosikeskiarvoina laskettuna. Arvot jotka eivät täyttäneet vaatimuksia on esitetty punaisella. Saavutettu pitoisuus* [mg/l] Saavutettu teho* [%] Pitoisuusvaatimus [mg/l] Puhdistustehovaatimus [%] Kokonaisfosfori, * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin sekä kiintoaineen pitoisuuksien ja puhdistustehojen osalta (liitteet 2 ja 3). 4. PUHDISTAMOLIETE JA MUUT JÄTTEET 4.1. Lietteitä koskeva lainsäädäntö Valtionneuvoston asetus jätteistä 179/212 (astui voimaan ja kumosi VN asetuksen 282/1994 puhdistamolietteiden käytöstä maataloudessa) velvoittaa yhdyskuntajätevesilietteen tuottajaa pitämään kirjaa lietteen laatua koskevista tiedoista. Lisäksi yhdyskun-

16 16 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) tajätevesilietteen tuottajan on vuosittain raportoitava valvontaviranomaiselle tuotetun lietteen määrä, lietteen esikäsittely taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi, lietteen laatu sekä hyödynnetyn tai loppukäsitellyn lietteen määrä ja hyödyntämis- tai loppukäsittelytapa, mukaan lukien maanviljelykäyttöön toimitetun lietteen määrä (VN asetus 179/212 liite 5 kohta 2). Yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on määritettävä lietteen sisältämien raskasmetallien (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn) ja tarvittaessa muiden haitallisten aineiden pitoisuudet sekä kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Lietteen laatu on tutkittava asetuksen 179/212 liitteen 5 mukaisesti. Jos tutkittua lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen laadun täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (24/11 ja asetuksen muutos 12/12) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella kpl/25 g ja Escherichia coli <1 kpl/g). Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. Lannoitevalmisteasetuksen mukaan puhdistamolietettä voi sisältyä seuraaviin tyyppinimiin: maanparannuskomposti, tuorekomposti, maanparannusmädäte, kuivarae- tai - jauhe, hapotettu ja stabiloitu puhdistamoliete, maanparannuslahote, kalkkistabiloitu puhdistamoliete, mädätetty puhdistamoliete, lahotettu puhdistamoliete, kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete ja kompostimulta. Tyyppinimiluettelo sekä tyyppinimen valmistusmenetelmä ja siihen liittyvät vaatimukset sekä käyttörajoitukset on esitetty Elintarviketurvallisuusviraston määräyskokoelmassa (kansallinen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelo). Toukokuussa 213 annettu Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/213 rajoittaa biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle voimaan astuvan asetuksen 28 :n mukaan kaatopaikan jätetäyttöön hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 1 prosenttia. Vuoden 216 alusta kaatopaikkasijoituksen vaihtoehtoina ovat jätejakeen kierrätys/hyödyntäminen tai poltto. Vesihuoltolaitosten toiminnassa tyypillisesti syntyviä orgaanisia jätteitä ovat muun muassa puhdistamoliete, välppäjäte sekä pesun tehosta riippuen hiekanerotushiekka. Välppäjäte ja hiekanerotushiekka sijoitetaan yleensä kaatopaikoille. Hiekanerotushiekan orgaanisen aineksen määrä saattaa ylittää asetetun raja-arvon. Tehokkaalla hiekkapesurilla orgaanisen aineksen määrää voidaan vähentää siten, että raja-arvo alitetaan Puhdistamolietteen määrä, laatu ja sijoitus Ylijäämälietettä ajettiin altaisiin kuivattavaksi yhteensä 1 9 m 3 vuoden aikana (liite 4). Valmista ylivuotista lietettä vietiin yhteensä 25 m 3 erilliseen varastoon (liite 1). Ylijäämälietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tällöin lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 6,5 %. Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus lannoitevalmisteista 24/11, korvasi alkaen MMM:n asetuksen lannoitevalmisteista 12/7).

17 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 17 (2) Turvesuodattimet kompostoidaan laitoksen vieressä. Kompostoitu liete varastoidaan vanhalle kaatopaikalle, josta sitä käytetään tarpeen vaatiessa esimerkiksi vanhojen kaatopaikkojen maisemoinnissa Muut puhdistusprosessissa syntyvät jätteet Puhdistusprosessi syntyy lietteen lisäksi välppäjätettä. Vuoden aikana muodostuneiden jätteiden määrät ja loppusijoitustiedot on raportoitu liitteessä TUNNUSLUVUT Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 214 on esitetty taulukossa 9. TAULUKKO 9. Puhdistamon tunnusluvut vuosilta * Käsitelty vesimäärä kesk. m 3 /d Käsitelty vesimäärä max m 3 /d ei tietoa Ohitus keskimäärin m 3 /d Saostus- ja umpikaivoliete m 3 /a ei rap. ei rap AVL keskimäärin asukasta AVL maksimi asukasta vuoden AVL 9 asukasta 2 3 Tuleva BOD-kuorma kesk. kg/d Tuleva BOD-kuorma max kg/d Tuleva fosforikuorma kesk. kg/d 3,2 4,2 2,1 2,2 2,6 4,4 Tuleva fosforikuorma max kg/d 5,3 6,7 2,8 2,9 3,,6 6,2 Tuleva typpikuorma kesk. kg/d Tuleva typpikuorma max kg/d Lietekuorma (L MLSS) kesk. kgbod/kgmlss*d,33,31,16,1,19,37 JS pintakuorma kesk. m/h,13,22,15,12,17,18 Ferrosulfaatti kesk. g/m Ylijäämälietteen määrä m 3 /a Ylijäämälietteen määrä kgts/m 3 jätevesi 1,7,91,4 1,,53,92 Valmista turve-lieteseosta m 3 /a Sähkönkulutus kwh/m 3 1,1,77 ei tied. ei tied. ei tied. ei tied. * Virtaamatiedoissa epätarkkuutta viikolle 41/212 asti, jolloin asennettiin uusi virtaamamittari. 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1. Lupaehtojen täyttyminen Puhdistamo täytti vanhan sekä uuden ympäristöluvan (Länsi-Suomen vesioikeus nro 76/1998/4 sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 96/214/2) vaatimukset molemmilla puolivuosijaksoilla (taulukko 4, liite 3). Vuosi 214 tarkastellaan sekä vanhan että uuden luvan mukaan, koska lupapäätös tuli kesken vuoden. Puhdistamo toimi hyvin tammi-, touko- ja elokuun sekä melko hyvin marraskuun tarkkailukerroilla (kuvat 4 11). Syyskuussa puhdistamo toimi melko huonosti. Tarkkailukertojen lukumäärä oli 4. Prosessilämpötila vaihteli tarkkailukerroilla välillä,8 17,7 C (liite 2). Prosessilämpötilat mitattiin puhdistamonhoitajan toimesta ilmastusaltaasta.

18 18 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) Nitrifikaatio vaihteli tarkkailukerroilla puolittaisesta lähes täydelliseen (kuva 11, liite 2). Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli kohtalaista. Kokonaistypen keskimääräinen puhdistusteho oli 48 %. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset kaikilta osin (taulukot 7 8, liitteet 2 3). Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat tällöin lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus lannoitevalmisteista 24/11, korvasi alkaen MMM:n asetuksen lannoitevalmisteista 12/7). On tärkeää, että teollisuuden esikäsittelyjen toimivuutta ja jätevesiä tarkkaillaan säännöllisesti, jotta lietteen puhtaus ja samalla hyötykäyttömahdollisuudet esim. lannoitevalmisteen raaka-aineena voidaan varmistaa. Teollisuusjätevesien tarkkailun avulla varmistetaan myös, ettei viemäreihin johdeta asumisjätevesistä poikkeavia ja viemäriverkostolle sekä jäteveden puhdistusprosessille haitallisia jätevesipäästöjä tai muita haitallisia aineita. Kaikkien puhdistamon viemäriverkostoon liittyneiden ja asumajätevedestä laadultaan tai määrältään poikkeavaa jätevettä tuottavien teollisuuslaitosten kanssa tulisi tehdä teollisuusjätevesisopimus Tulokuorma Puhdistamon keskimääräinen tulovirtaama vuoden aikana oli 54 % puhdistamolle lasketusta keskimääräisestä virtaamasta ja 27 % puhdistamon mitoitusvirtaamasta. Puhdistamolle tullut keskimääräinen BOD 7ATU -kuorma oli 47 % ja fosforikuorma oli 39 % puhdistamon mitoitusarvoista. Mitoitusarvot: virtaama (Q kesk ) 64 m 3 /d, mitoitusvirtaama (q mit ) 53 m 3 /h = m 3 /d, BOD 7 -kuorma 295 kg/d, fosforikuorma 11,5 kg/d Puhdistamon asukasvastineluku AVL oli tarkkailukertojen keskimääräisen BOD 7ATU - kuorman mukaan laskettuna noin 1 9 asukasta ja maksimi BOD 7ATU -kuorman ( ) mukaan laskettuna noin 3 1 asukasta. Tarkkailukertojen viiden vuoden (21 214) BOD 7ATU -tulokuorman 9. persentiilin (16 kg/d) mukaan AVL 9 oli noin 2 3 asukasta. Vuoden aikana puhdistamolla otettiin vastaan saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3 eli keskimäärin 1,6 m 3 /d, mikä oli 3,1 % puhdistamon tulovirtaamasta (liite 1). Saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttama arvioitu kuormitus oli BOD 7ATU :n osalta noin %, fosforin osalta noin % ja typen osalta noin % puhdistamon tulokuormasta (taulukko 3). Sakokaivolietteiden aiheuttama kuormitus on huomattava, mikä tulee huomioida tulevan veden kuormitusta tarkasteltaessa Puhdistamon toiminta Tammikuussa ( ) lähtevän veden COD Cr - ja BOD 7ATU -arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä ja niiden puhdistustehot korkeita. Prosessilämpötila oli erittäin alhainen (,8 C). Rengaskanava sijaitsee ulkotiloissa eikä sitä ole katettu. Nitrifikaatio oli osittaista. Erittäin kylmät vedet hidastavat merkittävästi aktiivilietteen bakteerien toimintaa, jolloin myös orgaanisen aineen puhdistuminen voi jäädä kesken. Tarkkailun

19 KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) 19 (2) aikana puhdistamolle tuotiin sakokaivolietteitä 22 m 3. Puhdistamolle tuleva vesi olikin erittäin väkevää (vastaanotettujen lietteiden vaikutus näkyy tulevan veden laadussa). Toukokuussa ( ) lähtevän veden COD Cr - ja BOD 7ATU -arvot sekä kiintoainepitoisuus olivat pieniä ja niiden puhdistustehot korkeita. Nitrifikaatio oli kohtalaista. Tarkkailun aikana puhdistamolle tuotiin sakokaivolietteitä 23 m 3. Puhdistamolle tuleva vesi olikin erittäin väkevää. Lähtevän veden kokonaisfosforin sekä liukoisen fosforin tulokset jouduttiin hylkäämään mittaustulosten epävarmuuden vuoksi. Analyysejä ei voitu uusia, koska näytettä ei ollut enää jäljellä. Tästä johtuen puhdistamolla tehtiin yksi ylimääräinen tarkkailukerta syyskuussa. Elokuussa ( ) lähtevän veden CODCr- ja BOD7ATU-arvot sekä kiintoainepitoisuus olivat pieniä ja niiden puhdistustehot korkeita. Nitrifikaatio oli voimakasta. Tarkkailun aikana puhdistamolle tuotiin sakokaivolietteitä 23 m 3. Puhdistamolle tuleva vesi olikin erittäin väkevää. Syyskuussa ( ), joka oli ylimääräinen tarkkailu toukokuun fosforitulosten puuttumisen takia, lähtevä vesi täytti ympäristöluvan raja-arvot COD Cr :n pitoisuuden ja puhdistustehon osalta sekä BOD 7ATU :n puhdistustehon osalta. Muilta osin ympäristöluvan vaatimuksia ei täytetty. Nitrifikaatio oli lähes täydellistä. Puhdistamolta karkasi kiintoainetta, mikä nosti myös kokonaisfosforipitoisuutta sekä BOD 7ATU -ar voa. Lähtevän veden alkaliteetti- ja ph-arvot olivat laskeneet voimakkaan nitrifikaation vuoksi melko alhaisiksi, mikä aiheutti lieteflokin hajoamista ja edelleen kiintoaineen karkaamista puhdistamolta. Tarkkailun aikana puhdistamolle ei tuotu sakokaivolietteitä. Marraskuussa ( ) lähtevän vesi täytti ympäristöluvan vaatimukset lukuun ottamatta raja-arvoa hieman suurempaa BOD7ATU-arvoa. Orgaanisen aineen puhdistuminen jäi hieman kesken, mikä johtui todennäköisimmin suuresta tulokuormasta sekä alhaisesta prosessilämpötilasta (6,2 C). Nitrifikaatio oli kohtalaista. Puhdistamolle tuleva vesi vastasi laadultaan erittäin väkevää puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana sako- ja umpikaivolietteitä 34 m 3 eli noin 1 % tulevasta jätevesimäärästä. Puhdistamolle tuli kylmiä vuotovesiä, joiden osuus oli noin 35 % tulevasta jätevesimäärästä. Vuotovesistä huolimatta tuleva jätevesi oli väkevää vastaanotetuista sakokaivolietteistä johtuen. Hyvän nitrifikaatioasteen saavuttaminen on hidasta, kun puhdistamon prosessilämpötila laskee alle 1 C asteen. Nitrifikaation parantamiseksi tulisi lieteiän olla vähintään 2 vuorokautta, koska hidaskasvuiset nitrifikaatiobakteerit vaativat korkean lieteiän, jotta ne ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi lämpötilan ollessa 4 C on lieteiän täydellisessä nitrifikaatiossa oltava 25 vuorokautta. Prosessista poistetun ylijäämälietteen ja palautuslietteen määrät (m 3 /d) tulisi tietää, jotta lieteikä voitaisiin laskea ja arvioida, riittääkö se nitrifikaatioon. Etenkin kylmien vesien aikaan lietepitoisuuden tulisi olla vähintään tasolla 3-5 g/l riittävän nitrifikaation varmistamiseksi. Lietepitoisuutta ja -ikää voidaan kohottaa vähentämällä ylijäämälietteen poistoa ja lisäämällä palautuslietteen määrää. Nitrifioiva ajotapa voi edellyttää myös alkalointikemikaalin, esimerkiksi kalkin, syöttämistä prosessiin (n. 5 1 g/m 3 ) ph-arvon ja alkaliteetin haitallisen alentumisen estämiseksi Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Puhdistamolla tai viemäriverkostossa ei ollut ohituksia vuoden aikana (liite 1).

20 2 (2) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (214) Puhdistamolle tuli vuotovesiä etenkin alkuvuonna ja marras-joulukuussa (kuva 2, liite 6). Vuoden aikana viikon päivittäinen maksimivirtaama ylitti kerran (1/52) puhdistamon mitoitusvirtaaman (1 272 m 3 /d) ja kymmenellä kerralla (1/52) puhdistamolle mitoitetun keskimääräisen virtaaman (64 m 3 /d). Suurin puhdistamolle tullut vesimäärä, 1 47 m 3 /d, tuli viikolla 2/214. Vuosi 214 oli keskimääräistä kuivempi (taulukko 1), runsaimmat sateet tulivat elo- ja joulukuussa. Runsaista vuotovesistä johtuvat suuret virtaamat aiheuttavat laimean tulevan veden, lietteenkarkaamista puhdistamolta ja ohijuoksutuksia. Lisäksi puhdistustehot jäävät yleensä heikoiksi ja kylmät sulamisvedet vaikeuttavat nitrifikaatiota. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta jätevedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mm. vuotavat viemärit ja kaivot tulisi saada tiivistettyä sekä kiinteistöjen kuivatus-, katto- ja salaojavedet tulisi saada pois jätevesiviemäristä Kunnostustoimenpiteet Kemiön alueen viemäriverkostoa kunnostettiin vuoden aikana saneeraamalla viemärikaivoja ja etsimällä viemäriverkoston hulevesien vuotokohtia. Lisäksi Kemiöntien pumppaamo saneerattiin. Vuoden aikana puhdistamolla kunnostettiin välppä sekä rengaskanavan ilmastuskoneistoja. Uuden ympäristöluvan (ESAVI 96/214/2) mukaan viemäriverkostosta on tehtävä kuntokartoitus ja sen perusteella on laadittava viemäriverkon kunnostusohjelma hule- ja vuotovesien määrän vähentämiseksi. Kunnostusohjelma on toimitettava Varsinais-Suomen ELYkeskukseen viimeistään vuoden 215 loppuun mennessä. Kunnostusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on tarvittaessa tarkistettava vuosittain Ympäristölupa Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkisti puhdistamon lupamääräykset antamallaan päätöksellä nro 96/214/2. Puhdistusvaatimukset pysyivät edellisen lupapäätöksen mukaisina. Uusi ympäristölupa on voimassa asti. Mikäli toimintaa on tarpeen jatkaa vielä 216 jälkeen, tulee uusi lupahakemus jättää viimeistään Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Varsinais-Suomen ELYkeskukselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Alustavan tiedon mukaan puhdistamon toiminta tulee loppumaan vuoden 216 aikana. Turussa 27. huhtikuuta 215 Heidi Ilmanen ympäristösuunnittelija

21 LIITE 1 KÄYTTÖTARKKAILUN YHTEENVETOLOMAKE KUNTA: kemiönsaari PUHDISTAMO: kemiö VUOSI: 214 kk Käsitelty jätevesi Jäteveden saostukseen käytetyt kemikaalit Lietteen loppusijoitus 1. tuotenimi: 2. tuotenimi: 3. tuotenimi: m 3 /d m 3 viljelykäyttöökentam. varastoon jatkokäs. viherra- erilliseen muualle /kk ferrosulfaatti min. kesk. max. yht. kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tuotu sakokaivo- ja umpisäiliöliete m 3 /kk 165,9 152,1 261,5 33,8 151,8 496,3 596,4 51,2 397,6 412,9 273,8 143,2 YHTEENSÄ KOKO VUONNA ,12 25 KESKIMÄÄRIN VUOROKAUTTA KOHTI 343,7894 KOKO VUOSI: Sähkön kulutus (koko laitos) kwh/vuosi Puhdistamon toimintaan vaikuttaneet häiriöt ja muut seikat Sähkön kulutus (prosessi) kwh/vuosi selvitetään kääntöpuolella, tällöin rasti ruutuun Polymeeri jäteveteen, tuotenimi: kg/vuosi Ohitustiedot ilmoitettu erillisellä lomakkeella Polymeeri lietteeseen, tuotenimi: kg/vuosi Ei ohituksia X Alkalointikemikaali, tuotenimi: ferrosulfaatti 256 kg/vuosi Puhdistamonhoitajan yhteystiedot: Kalkki (lietteeseen), tuotenimi: kg/vuosi nimi: kaj henriksson Lietettä kompostoitu 25 m3/vuosi osoite: Virtausmittarin kalibrointipäivämäärä ja todetut virheet: puhnro: kaj.henriksson@kimitoon.fi 3883,5 1,

22 HUOMAUTUKSET: Vuoden aikana tehdyt viemäriverkoston kunnostustoimenpiteet: viemärikaivoja sanerattu, kemiöntien pumppaamo saneerattu, hulevesien vuotoja viemäriverkostoon yritetty hakea Vuoden aikana puhdistamolla tehdyt kunnostustoimenpiteet: välppä kunnostettu, ilmastimia kunnostettu Muuta: Päiväys Allekirjoitus

23 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 2 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite Virtaama Puhd.tuleva m³/d Käsitelty m³/d Ohitus m³/d, Vesistöön m³/d pros.lämpö Tuleva (vl) C Käsitelty C,8 1,1 17,7 14,5 6,2 8,8 Ohitus C Vesistöön C,8 1,1 17,7 14,5 6,2 alkal. Tuleva (vl) mmol/l 8,8 4,8 9,8 7,3 8,4 Käsitelty mmol/l 4, 1,8,7,2 2, 1,9 Ohitus mmol/l Vesistöön mmol/l 4, 1,8,7,2 2, ph Tuleva (vl) 7,3 7,3 7,1 7,2 7,5 Käsitelty 7,6 7,5 6,8 5,9 7,1 7,1 Ohitus Vesistöön 7,6 7,5 6,8 5,9 7,1 CODCr Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 9,3 9,8 8, Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 9,3 9,8 8, Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 3,3 1,5 1,2 3,3 6,2 4,1 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 3,3 1,5 1,2 3,3 6,2 4,1 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 12 5,4 6, Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l 12 5,4 6, Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva (vl) kg/d 4,4 5,4 4,1 1,7 6,2 4,4 Käsitelty kg/d,12,11,23,22,22 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d,12,11,23,22,22 Tuleva (vl) mg/l , Käsitelty mg/l,44,58 1,1,57,64 1 Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l,44,58 1,1,57,64 1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % liuk.p Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,18,19,2,13,17 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,18,19,2,13

24 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 2 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite kok.n Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d , 7, Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d , 7, Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 12 6, 1,6,16 9, 7,6 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 12 6, 1,6,16 9, 7,6 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l ,3, Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l ,3, Käsittelyteho % Kokonaisteho % NO23-N Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l, Ohitus mg/l Vesistöön mg/l, KA Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 3,8 2,3 3,3 7,4 11 7,2 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 3,8 2,3 3,3 7,4 11 7,2 Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 14 8, Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l 14 8, Käsittelyteho % Kokonaisteho % Fe Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 1,6,69 2,2 3,7 2,7 2,1 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l 1,6,69 2,2 3,7 2,7 Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %

25 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 3 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite Virtaama Käsitelty m³/d Ohitus m³/d,,, Vesistöön m³/d CODCr Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 3,1 4,7 3,9 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 3,1 4,7 3,9 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l 8, Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l 8, Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva vl kg/d 4,9 4, 4,5 Käsitelty kg/d,16,24,2 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d,16,24,2 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l,44,71,58 1 Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l,45,72,58 1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.n Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 12 4,7 8,4 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 12 4,7 8,4

26 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 Liite 3 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Kemiön jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 345 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite NH4-N Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % KA Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 3,9 9, 6,5 Ohitus kg/d,,, Vesistöön kg/d 3,9 9, 6,5 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l,, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %

27 Liite 4. Kunta/yritys Puhdistamon nimi Yhteyshenkilön nimi Puhelinnro Sähköpostiosoite kemiönsaari kemiö kaj henriksson Jäte- ja lietetiedot 214 sivu 1(2) PUHDISTAMOLLA / JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ SYNTYVÄT JÄTTEET (toimitetaan muualle käsiteltäväksi/hyödynnettäväksi) VÄLPPÄJÄTE (EWC-koodi 1981) Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % Vastaanottaja/sijoitus HIEKANEROTUKSESSA SYNTYVÄ JÄTE, HIEKKAJÄTE (EWC-koodi 1982) Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % Vastaanottaja/sijoitus PUHDISTAMOLIETE (EWC-koodi 1985A) Kok.määrä (t/a, m 3 /a) 19 (arvio) (tämä siis määrä joka ajettu altaisiin kuivattavaksi) kuiva-aine % Käsittelytapa tiivistys kuivaus X muu: Vastaanottaja/sijoitus kompostoidaan kemiössä MUU PUHDISTUSPROSESSISSA SYNTYVÄ JÄTE (EWC-koodi 19899) Jätejakeen kuvaus Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % Vastaanottaja/sijoitus 2t 4% arvio (puristetaan puristimella) PUHDISTAMOLIETTEEN JATKOKÄSITTELY PUHDISTAMOALUEELLA TAI KUNNAN/YRITYKSEN OMISTAMALLALIETTEENKÄSITTELYLAITOKSELLA Lietteen käsittelymenetelmä Eviran hyväksyntä kompostointi kemiössä KOMPOSTOITU PUHDISTAMOLIETE (EWC-koodi 1985G) Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % LOPPUTUOTE (liete + seosaine(et) yhteensä) Kauppanimi Kok.määrä (t/a, m 3 /a) Seoksen koostumus kuiva-aine % Vastaanottaja(t) Hyödyntämistapa/ sijoitus Telekatu 16, 236 TURKU Puh. (2) 274 2, fax. (2) FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11

28 Jäte- ja lietetiedot 214 sivu 2(2) SELVITYS MUISTA TOIMINNASTA SYNTYVISTÄ YHDYSKUNTAJÄTTEISTÄ (erilliskerätyt jakeet: sekajäte, ongelmajäte*, paperi ja kartonki, lasi, metalli, sähkö- ja elektroniikkajäte) Jätejakeen kuvaus Määrä (t/kg/m 3 /a) Vastaanottaja/sijoitus *Ongelmajätekeräykseen menevät jäteöljyt, voitelurasvat, liuottimet, paristot, akut, loisteputket ja muut elohopeaa sisältävät jätteet, maalit, liimat ym.) PUHDISTAMOLLE VASTAANOTETUT / JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ HYÖDYNNETYT JA KÄSITELLYT JÄTTEET SAKOKAIVOLIETE (EWC-koodi 234) Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % Alkuperä/toimittaja(t), eriteltyinä alkuperä/ tuoja (määrä suluissa) 1926,3 m3 lindholm rouskis 1797,8 m3 sundman rouskis 128,5 m3 UMPIKAIVOLIETE (EWC-koodi 234) Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % Alkuperä/toimittaja(t), eriteltyinä alkuperä/ tuoja (määrä suluissa) PUHDISTAMOLIETE (EWC-koodi 1985A) Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % Alkuperä/toimittaja(t), eriteltyinä alkuperä/ tuoja (määrä suluissa) 1793,9 m3 fma sundman 33,8 m3 sundman rouskis 197,8 m3 blomqvist 256,2 m3 lindholm rouskis 1292,5 m3 lindholm 13,6 m3 sundman rouskis 197,8 m3 MUUT TUODUT JÄTEVESI/LIETE/JÄTEJAKEET Jätejakeiden kuvaus Kok.määrä (t/a, m 3 /a) kuiva-aine % Alkuperä/toimittaja(t), eriteltyinä alkuperä/ tuoja/jätejae (määrä suluissa) Telekatu 16, 236 TURKU Puh. (2) 274 2, fax. (2) FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11