Perustettava KPK ICT Oy. Liiketoimintasuunnitelma esitys v2.0,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perustettava KPK ICT Oy. Liiketoimintasuunnitelma esitys v2.0, 8.4.2010"

Transkriptio

1 Perustettava KPK ICT Oy Liiketoimintasuunnitelma esitys v2.0,

2 Kuntien ICT-palvelukeskus tiivistelmä Vaikuttavuus kuntien toiminnan kehittämisessä Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen, joka helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan* kilpailukykyä sekä siirtää resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan Palvelut Palvelukeskus järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita omistajilleen Palveluiden käyttöönotto pohjautuu suunnitelmalliseen palvelu-, kehitys- ja projektisalkun hallintaan ja se toteutetaan vuosille määritellyn kehityspolun mukaisesti Toimintamalli Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita *Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä 2

3 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 3

4 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Kuntasektorin toimintaympäristön haasteet ja muutostrendit luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa Hankintaosaamisen puutteet Varallisuuden kasvu lisää maksukykyä Tuotteistamisen ja kustannuslaskennan puutteet ICT-kehityksen suomat mahdollisuudet Kuntien palvelutuotannon henkilöstön eläköityminen Maaseudun tyhjeneminen, taloudellisissa vaikeuksissa olevat alueet Väestön Kuntien ikääntyminen taloudellinen tilanne puutteet Yksityisen sektorin työvoimatarpeet, yksityiset palvelut kasvavat Muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy Laadun varmistamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin Markkinoiden kehittymättömyys Rahoitusongelmat Veropohjan muutokset maan eri osissa Ikärakenteen muutos muuttaa kysyntää ja tarpeita Kunta-asiakkaiden tarpeiden muuttuminen: palvelujen laatu ja määrä 4

5 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Uusiutuvat ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille keinoja ratkaista merkittävimpiä nykytilan haasteita sekä hyödyntää todettua tuottavuuden kehityspotentiaalia 1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle: Paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin 2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit: Suurten ikäluokkien eläköityminen tuo lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia työvoimatarvetta 3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen: Tuottamalla enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.) Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot Investoinnit 11,0%, 4,13 mrd. Liiketoiminta 6,8%, 2,55 mrd. Muut palvelut 1,3%, 0,48 mrd. Yhdyskuntapalvelut 3,0%, 1,13 mrd. (vähennetty valmistus omaan käyttöön = 0,50 mrd. ) Menojen jakautuminen 2008 Lainanhoito 3,9%, 1,47 mrd. Opetus- ja kulttuuritoimi 22,0%, 8,24 mrd. Ulkoiset menot yhteensä 37,43 mrd. euroa Menot Muut menot 1,8%, 0,65 mrd. Yleishallinto 2,8%, 1,04 mrd. Sosiaali- ja terveystoimi 47,4 %, 17,74 mrd. Säästöpotentiaali 256,24 mrd. 12,79 mrd. 5

6 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Kuntasektorin palvelurakenteen muutosta tukevat ICTratkaisut tulee suunnitella ihmis- ja prosessilähtöisesti Parempi asiakaspalvelu Ihmiset Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden parantamiseksi edellyttää: Nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua Kuntien toimintamenot ,24 mrd. Prosessit Prosessien automatisointi ja itsepalveluprosessit Kuntien ICTmenot ,3 mrd. Järjestelmät Joustavammat ja kattavammat järjestelmät Palveluprosessien automatisointia ja itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä Joustavampia ja ICT-palveluita nykyisten monoliittisten järjestelmien sijaan Uusilla järjestelmillä ja niiden mahdollistamilla tehokkaammilla prosesseilla kyetään parantamaan kuntien tuottavuutta ja palveluiden laatua 6

7 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Palvelukeskus luo vaikuttavuutta niin yhteiskunnan, kuntatoimijan kuin yksittäisen kunta-asiakkaan tasolla Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuottavuuden kasvu: uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia palveluita Toiminnan yhdenmukaistaminen: prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollistamat merkittävät rakennemuutokset Keskitetty kehityshankkeiden ohjaus: investointien kohdentaminen suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin Toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta Palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: kuntien kehitysvoimavarojen kohdistamisen kuntien ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen Toiminnan tehostaminen: henkilöstösidonnaisen työn kohdentaminen kuntatoimijan ydintoimintaan Osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT-osaamistarpeisiin liittyviä riskejä Neuvotteluaseman vahvistaminen: kuntasektorin neuvotteluaseman vahvistaminen suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin Välineiden ja työkalujen kehittäminen: laadukkaammat tuottavuustyökalut kuntatoimijan henkilöstölle Vaikuttavuus kunta-asiakkaan näkökulmasta Edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: parempi hinta-laatusuhde sekä saatavuus Uudenlaisten palveluiden kehittäminen: joustava palvelutarjonta pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille Tietosuojan ja -turvan paraneminen 7

8 1 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Tavoitetilan vaikuttavuus saavutetaan kahdessa aallossa toteuttamalla ICT-rakennemuutos ja sen mahdollistama palvelurakennemuutos KPK ICT synnyttää vaikuttavuutta kahdessa aallossa: Vaikuttavuuspotentiaali: 2016 lopussa: ~3 mrd. Perustamissuunnittelun aikana tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen Tuotteistetut kärkipalvelut ovat alkuvaiheen asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita, joiden vaikuttavuutta on analysoitu palvelukohtaisesti Kehityssalkkuun tunnistetut palvelut sisältävät kärkipalveluiden päälle rakentuvaa toiminnallisuutta, muissa organisaatioissa kehitettyjä KPK ICT:n palveluiksi tuotteistamia ratkaisuja sekä täysin uusia sovelluspalveluita, jotka ovat pohja kuntasektorin ICT-rakennemuutokselle milj. 2 Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut Kuntatoimijoiden muutoksen keskeisiä mahdollistajia ovat tuotteistettujen ja tunnistettujen palveluiden päälle rakentuvat uudet toiminnallisuudet sekä kokonaisvaikuttavuuden kannalta tärkeimmät eri toimialojen kokonaisratkaisut Painopiste on erityisesti SOTE-sektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallinnan toimintarakenteiden muutoksessa ICT:n keinoin Palvelukeskus tulee tunnistamaan ja kehittämään tavoitetilan rakennemuutoksen mahdollistavat ICT-palvelut kuntatoimijoiden yhteisen tahtotilan mukaisesti 1 ~500 milj /

9 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa KPK ICT:n kehityssalkkuun tunnistetuilla palveluilla voidaan saavuttaa noin 500 miljoonan kumulatiivinen vaikuttavuus vuoden 2015 loppuun mennessä 1000 milj. 1 Perustamissuunnittelun aikana tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen Kärkipalveluiden kvantitatiivinen kokonaisvaikuttavuus on arvioitu palvelukohtaisesti ja se koostuu kuntatoimijoiden palveluprosessien hyötypotentiaalista ja ICT:n kustannusten pienenemisestä Kehityssalkkuun tunnistettujen sovelluspalveluiden vaikuttavuusarvio perustuu kärkipalveluiden vaikuttavuusanalyysin tuloksista tehtyihin oletuksiin ja skaalaamiseen Kärkipalveluiden euromääräinen kokonaisvaikuttavuusarvio merkitsisi, että kuntakentän menojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuoteen 2015 mennessä 250 milj.. Tunnistetut palvelut kasvattavat KPK ICT:n mahdollistaman euromääräisen kokonaisvaikuttavuuden kaksinkertaiseksi (yhteensä 500 milj. ) Kokonaisvaikuttavuus vaatii toteutuakseen kehityshankkeiden nopean käynnistyksen sekä selkeän suunnitelman palveluiden tuotantoonviennin toteutusaikataulusta, jota seurataan järjestelmällisesti KPK ICT:n kautta toteutetaan ICT-investoinnit (arvio n milj. ) Lisäksi kuntatoimijoiden palvelurakenteiden muutosta toimialakohtaisista järjestelmistä yhtenäisiin ratkaisuihin tulee edistää määrätietoisesti -Nopea muutos voidaan saavuttaa vain hyödyntämällä jo kuntatoimijoilla käytössä olevia keskitettyjä toimintamalleja Laadukas palveluiden käyttöönotto sekä muutoksen mahdollistaminen tarkoittavat arviolta kaksinkertaista kuntatoimijoiden sisäistä investointia ICTinvestointiin verrattuna ( milj. ) milj. (2015 lopussa) milj. * milj / * Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT-investointi 9

10 1 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Tunnistettujen palvelujen vaikuttavuus muodostuu palveluprosessien tehostumisesta ja ICT-toiminnan kustannussäästöistä Perustamissuunnittelun aikana tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen Palveluprosessien hyötypotentiaali syntyy kustannustason nousun välttämisestä ja työajan käytön tehostumisesta Uusien yhtenäisien järjestelmien avulla voidaan automatisoida osa nykyisistä työtehtävistä Automaatioasteen nostaminen mahdollistaa suuremman palvelukysynnän käsittelemisen olemassa olevalla resursseilla ja kustannuksilla Myös nykyistä kustannusrakennetta voidaan tehostaa etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon osa-alueella Kuntatoimijoiden ICT-kustannus on pienempi verrattuna nykyiseen hajautetussa rakenteessa tapahtuvaan kehitykseen Kehitysinvestointien keskittämisen ansiosta vältytään päällekkäisiltä investoinneilta Yhtenäistyvien järjestelmien ylläpidossa voidaan hyödyntää mittakaavaetuja Keskittämällä hankinnat taataan mittakaavaedut ostovoimassa Palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoituminen edellyttää kuntatoimijoilta vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja Palveluprosessien hyötypotentiaali muodostaa 75% koko hyötypotentiaalista ja ICT-kustannusten pienempi toteutuminen 25% 500 milj. ~50 milj. ~100 milj. ~170 milj. ~60 milj. ~120 milj. Hyvinvointi Nykyisten SOTE-järjestelmien yhdistäminen Kohti Kumppanuutta Terveydenhuollon sähköiset itsepalvelut Asiakaspalvelu ja asianhallinta Sähköinen asiakaspalvelu Asianhallinta Tiedolla ohjaaminen Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaille Avoin Koulu Palveluseteliportaali ja sähköinen palveluseteli Hallinto- ja suunnitteluprosessien tehokkuus Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelut Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjus Yhdyskuntatekniikan & toimitilojen suunnittelu KRYSP kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Henkilöstön tehokkuus Yhteisölliset työkalut Keskitetty käyttövaltuushallinta Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä ICT-tehokkuus Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelut infrastruktuuripalvelut Nykyisten SOTE-järjestelmien yhdistäminen Integraatiopalvelu 10

11 2 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Tavoitetilan vaikuttavuuden saavuttamisen edellytys on oikea-aikaiset investoinnit kuntakentän rakennemuutokseen Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut Kokonaisvaikuttavuuden voidaan arvioida kasvavan noin 2 mrd. vuoden 2015 loppuun mennessä Vaikuttavuuden saavuttaminen perustuu odotettavissa olevien kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kysynnän parempaan ennakointiin palveluohjauksen tehostamisen avulla Arvioitu vaikuttavuus vastaa sitä että kuntien ulkoisten menojen kasvu toteutuu vajaata prosenttiyksikköä arvioitua matalampana Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee mukaan tulevien kuntien kustannusnousun toteutumista 330 /kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu Kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää KPK ICT:n omistaja-asiakkaiden määrän ennakoitua kasvua, yhtenäistä tahtotilaa ja ohjauksen tehokasta toteuttamista. Tavoitetilan palvelujen edellyttämän ICT-investoinnin kokoluokaksi arvioidaan milj. ICT-investointi on omistaja-asiakkaiden investointitarpeiden kokoamista, uudelleenkohdentamista ja siirtämistä palvelukeskuksen koordinoitavaksi Toiminnan tehostumisesta ja ICT-kustannussäästöistä käynnistysvaiheen palveluiden mahdollistama hyötypotentiaali kohdennetaan palveluiden kehittämiseen Prosessien muutos vaatii palvelukeskuksen tekemien ICT-investointien lisäksi merkittävän panostuksen kunnilta toimintatapamuutoksen varmistamiseksi Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää onnistunutta muutosjohtamista, jota tuetaan palvelukeskuksen osaamisverkostolla ja yhteisillä ICT-ratkaisuilla Vaikuttavuuspotentiaali: 2016 lopussa: ~3 mrd. ICT-investoinnit 2 2 mrd. * (2015 lopussa) milj. ** Koulutus Toimintatapamuutokset Organisaatiomuutokset milj. *** * ** *** Pohjautuu oletukseen siitä että kuntien ulkoisten menojen kasvuvauhti toteutuu 0,7%-yksikköä ennakoitua pienempänä Laskentaan tehty oletus: 2-3x ICT-investointi Perustuu asiantuntija-arvioon 11

12 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Suurin vaikuttavuus on saavutettavissa sosiaali- ja terveyssektorilla sekä hallinnon ja asiakaspalvelun toimintamalleja tehostamalla Sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset muodostavat suurimman erän kuntien ulkoisista menoista ja niihin kohdistuu kovimmat kasvupaineet lähivuosina väestön ikääntyessä Kuntien työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla, mikä osaltaan lisää tarvetta hyödyntää sähköisiä palveluprosesseja 2 mrd. Hyvinvointi Tavoitetilan vaikuttavuutta eniten luovat palvelut ovat laaja ja yhtenäinen sähköinen asiakaspalvelu ja asianhallinta sekä rakenteellisen muutoksen mahdollistavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä hallinnon työvoimavaltaisten prosessien automatisoiminen Uuden sukupolven ICT-ratkaisut mahdollistavat palveluprosessien olennaisen muutoksen ja tehostumisen, joka on välttämätöntä palvelutarpeen kasvaessa ja työvoiman vähentyessä 500 milj. 1 2 Asiakaspalvelu ja asianhallinta Hallintoprosessien tehostuminen Henkilöstön tehokkuus ICT-tehokkuus Vaikuttavuuden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyssektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallintatoimintamallien jo aloitettua muutosta tulee suunnitelmallisesti edistää tulevaisuuden toimintaympäristöä vastaaviksi ICT-ratkaisujen tukemana Tavoitetilan ICT-palveluihin liittyvä kehitys tulee aloittaa viimeistään syksyllä 2010 ja ensimmäisten versioiden käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2011 aikana ja tämän jälkeen niitä pitää kehittää jatkuvasti

13 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin kustannussäästöihin Hyödyt kuntatoimijalle Palveluprosessit: Vähemmän henkilötyötä sitovista palveluprosesseista saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä sähköinen asiointi mahdollistaa Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys ICT: ICT infrastruktuuripalveluiden keskittämisestä ja kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät kustannussäästöt Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä saatavat kustannussäästöt Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve investointipiikeille Tietohallinnon kehittäminen Investoinnit kuntatoimijalle Palveluprosessit: Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset Uudistettavien palveluprosessien kehittämiskustannukset Uudistettavien palveluprosessien käyttöönottokustannukset Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen kustannukset ICT: KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannukset Uusien sovelluspalveluiden käyttöönottokustannukset ja palvelumaksut Keskittämiseen liittyvät kustannukset 13

14 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 14

15 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta kehittämiseen edellyttää ICTratkaisujen yhtenäistämistä Nykytilan haasteet Suuri järjestelmäkirjo runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä tekniikka osin vanhaa Toimialakohtaisuus toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen (siilomaisuus) osaoptimoituja ICT-ratkaisuja Kuntakohtaisuus erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin samoista toimialasovelluksista eri versioita ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta Kustannuskehitys nykyisellä mallilla ICT-toimintojen kustannuskehitys jatkuu ongelmallisena eikä toiminnan kehittämistä kyetä täysimääräisesti toteuttaa Hallinto ja talous 30% Sosiaali- ja terveystoimi 40% Tekninen ympäristötoimi 14% Kuntien ICT-menot Menojen jakautuminen 2007 Menot Sivistystoimi 16% Säästöpotentiaali 6,30 mrd. 0,64 mrd. Säästetyt ICTresurssit suunnataan ylläpidosta kehitystyöhön 15

16 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntasektorin kysynnän trendit ja yleiset teknologiatrendit puoltavat ICT-palvelujen rakenteellista uudistamista Kuntasektorin kysynnän trendit Tietojohtaminen Asiakas-, palvelu- ja henkilöstötietojen parempi hallinta ja yhteiskäyttöisyyden parantaminen Kerättävien tietojen tarvelähtöisyys ja integroitavuus Laadukkaampi ja tehokkaampi tietopohjainen johtaminen ja päätöksenteko Asiakaslähtöisyys Kuntalaisten elämänkaarimalli Asiakaslähtöiset palveluratkaisut ja -konseptit Sähköisten itsepalveluiden lisääminen Automatisoidut ja integroidut palveluprosessit Teknologiatrendit Pilvipalvelut, SaaS (Software as a Service), ICT-ratkaisut tarjotaan palveluna Maksu määräytyy käytön mukaan, kustannukset ovat ennustettavia ja tasaisia Palvelun ostajan ei tarvitse tehdä suuria investointeja kehittämiseen, etenkin pienten palvelun tarvitsijoiden riskit pienenevät Avoimet arkkitehtuurit Arkkitehtuurit mahdollistavat toimintaprosesseja tukevien uusien ratkaisujen luomisen Toteutetaan avoin arkkitehtuuri, jonka päälle palvelutuotanto rakennetaan ICT-osaamisverkoston toimesta Siirtyminen teknologiahankinnasta palvelupohjaiseen ratkaisujen hyödyntämiseen Markkinoiden tehokkaampi ja järkevämpi hyödyntäminen Saas vs. itsetuottaminen ja käyttöomaisuuden hankinta Kiinteiden kustannusten muuttaminen joustavimmiksi kustannuksiksi Green IT Vihreä IT Mahdollisuus organisoida palvelutuotanto alusta lähtien ekologisesti Otetaan ympäristönäkökohdat huomioon palvelutuotannossa Kunnallisten ICT-palvelujen rakennemuutos 16

17 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Neuvotteluissa kuntatoimijoilla laaja kiinnostus tulla KPK ICT:n asiakasomistajiksi Pääsyyt liittyä KPK ICT:n Kehitykseen osallistuminen Yhteinen rahapanostus Perustelu Kuntatoimijat elävät vanhentuvien järjestelmien kanssa ja eivät nykyisellään pysty luomaan uusia palveluita Kehitysrahojen yhteiskäyttö tuo merkittävästi laajemman palveluvalikoiman kuntien ulottuville Haavoittuvuuden vähentäminen Kuntasektorin on vaikea rekrytoida osaajia ja monet toiminnot ovat yksittäisten henkilöiden varassa Toimittajayhteistyön kehittäminen Kuntatoimijat toivovat joustavampaa ja asiakastarpeet paremmin huomioivaa yhteistyömallia toimittajiensa kanssa 17

18 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä KPK ICT mahdollistaa merkittäviä hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamiseen tulevaisuudessa Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa Tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT-hallinnan kyvykkyyden vahvistamisen avulla Prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla Infrastruktuuripalvelujen palveluaikavaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT-tuotannon kokoamisesta ja yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla. Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset Infrastruktuuripalvelut - työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset Infrastruktuuripalvelut - työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset ICTmenot Infrastruktuuripalvelut - työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Nyt Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Nykymalli KPK ICT 18

19 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntatoimijan ICT-kehityspolun suunnittelun tulee lähteä strategiasta, joka yhteistyössä palvelukeskuksen kanssa jalkautetaan toiminnan eri tasoille KPK ICT toiminta-alue Kuntatoimija laatii toimintansa tavoitteet yhteistyössä KPK ICT:n kanssa strategialähtöisyys vaikuttavuus tehokkuus ja tulos jatkuvuus lakien ja säännösten mukaisuus tiedolla johtaminen ja tietoturva Laaditut tavoitteet asettavat vaatimuksia prosesseille tavoitteet ohjaus seuranta ja mittaaminen Toteutukseen liittyvät ICT-ratkaisut voidaan järjestää kuntatoimijalle KPK ICT:n toimesta ihmiset informaatio sovellukset infrastruktuuri OMISTAJAKUNTA Omistajakunta + KPK + KPK ICT ICT OY HYÖDYNNETTÄVÄ Hyödynnettävä TIETOTEKNIIKKA tietotekniikka 24 19

20 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 20

21 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea Palvelukeskuksen strategisena tavoitteena on mahdollistaa kuntien tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten samalla kustannusten nousua VISIO KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Palvelukeskuksen palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien palveluiden vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena 2. Palvelukeskus mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen 3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa 21

22 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea Tavoitteisiin päästään kehittämällä ja automatisoimalla kuntien palveluprosesseja sekä tehokkaalla ICT:n hyödyntämisellä TOIMINTA-AJATUS 1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen 2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen 3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi 4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan LIIKEIDEA 1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti. 2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat Kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus ICT alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat vaikuttavuutta ja tuottavuutta ICT markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus Ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja ohjaus 3. Palvelukeskuksen kehittämisen fokus on toiminnassa eikä järjestelmissä tai ratkaisuissa, joita se hankkii kustannustehokkaasti markkinoilta. Yhtiö toimii kaupallisin periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään. 22

23 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea ICT-palvelukeskus järjestää palveluita laajalle joukolle kuntatoimijoita Palvelukeskuksen asiakkaita ovat: Kunnat Kuntayhtymät: sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ym. Muut kuntakonsernien yksiköt: kuntien liikelaitokset ja 100 %:sesti omistetut yhtiöt, jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä Asiakkaiden tärkeimmät yhteistyörajapinnat ovat: Ylin johto ja toimialojen johto Tietohallinnot ja ICT-koordinoijat Kuntien työntekijät, jotka ovat palveluiden loppukäyttäjiä Kuntalaiset, jotka ovat 24/7-itsepalveluprosessien loppukäyttäjiä Palveluiden loppukäyttäjiä ovat: Kuntien työntekijät, luottamushenkilöt Kuntalaiset Yritykset ja yhteisöt Loma-asukkaat ja matkailijat 23

24 Osaaminen ja henkilöstö Sisäiset prosessit Asiakkaat ja asiakkaan prosessit Tuloksellisuus/ Palvelut 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa vaiheiden läpi Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäytymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe Toiminta painottuu asiantuntijapalveluihin Järjestää palveluita asiakkailleen yhteistyössä palvelutuottajien kanssa Keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on käynnistetty Strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista tavoitetilan palveluista on laadittu KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen Uusien palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua Tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa Merkittävä määrä sähköisen asioinnin palveluita käytössä Tärkeimpien toimialasovelluksien konsolidointityö on käynnistetty Tavoitetilan palveluita käyttöönotetaan Tuotantouudistukset kunnissa käynnistyvät Uudet palveluiden tuotantotavat ovat mahdollistanut merkittävät hyödyt kunnille Itsepalveluratkaisut parantaneet loppukäyttäjien elämänlaatua Seuraavan sukupolven palveluprosessit vakiintuneena osana kuntien toimintaa Asiakkaiden käytössä olevia järjestelmiä on vähemmän Hyvät asiakassuhteet KPK ICTn ja julkisen sektorin sidosryhmien roolit selkeät Asiakkuudenhallinnan toiminta- ja hallintamallit käyttöönotettu Palvelusopimukset ohjaavat toimintaa Omistaja-asiakkaat osallistuvat tulosohjaukseen ja seurantaan Asiakassuhteiden ja toimintamallien jatkuva kehitys Kunta- ja julkisen sektorin projektisalkku läpinäkyvä ja oma salkku hallinnassa Omistaja-asiakkaat osallistuvat tulosohjaukseen ja seurantaan Asiakassuhteiden ja toimintamallien jatkuva kehitys Kunnat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen Selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista Elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa: sektorikohtaiset sovellukset vähentyneet Sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti käytössä Tavoitetilan toimintamallit, -prosessit ja kokonaisarkkitehtuuri määritetty Toimialasovellusten sisäänottojen valmistelu käynnistetty Palvelujärjestämisen infrastruktuuri kattaa pakolliset komponentit ICT-toimitusprosessit kypsiä Palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia KPK:n järjestämään infrastruktuuriin Käyttäjälähtöinen innovaatio- ja kehitystoiminta tuottanut merkittäviä tuloksia Kuntien ICT-toiminnan ja järjestelmien kehitys pohjautuu KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuuriin Kuntakentän ICT-osaamisverkosto täysimääräisesti toiminnassa Käyttäjälähtöinen innovaatio- ja kehitystoiminnan hyödyt havaittavissa toiminnassa Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat määritelty Avainhenkilöt rekrytoitu (esim. johto, asiantuntijat) Yleinen kuntakentän ICT-perusosaaminen hyvällä tasolla Ensimmäiset osaamisen kehityshankkeet viety läpi Toimialaosaaminen korkealla tasolla Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat täysimääräisesti käyttöönotettu Jatkuva henkilöstön kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen KPK ICT houkutteleva työnantaja Tuotanto- ja kehitysresurssit kohdennettu optimaalisesti 24

25 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 25

26 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli KPK ICT palvelukeskus operoi julkishallinnon ICTtoimintaympäristössä kuntasektorin palveluiden kehittäjänä ja järjestäjänä JulkIT (suunnitteilla) Toimii julkishallinnon korkeimpana ICT-toiminnan koordinoijana sekä ohjaajana. Linjaa lakiesitysten, suositusten ja ohjausmallin kautta valtion ja kuntien IT toimintaa. Omistaa isot kansalliset hankekokonaisuudet (SADe) sekä kerää yhteen hajanaiset neuvottelukunnat. JIP (suunnitteilla) julkishallinnon yhteisten palvelujen konseptoija, integraattori sekä järjestäjä/tuottaja Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Järjestää valtion IT-strategian mukaisia palveluita valtiohallinnon toimijoille. KPK ICT (suunnitteilla) Toimii IT palveluiden järjestäjänä kuntasektorille omistajiensa ja JulkIT:n linjausten mukaisesti. Strategiset kumppanit: Kuntaliitto, KL Kuntahankinnat Oy, valtiohallinnon muut organisaatiot, puitejärjestelyjen piiriin kilpailutetut palvelutoimittajat, omistaja-asiakkaiden in house -yksiköt VIP JulkIT ValtIT KuntaIT JIP KPK ICT 26

27 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli KPK ICT:n palvelualueet muodostetaan verkoston tunnistettujen osaamisalueiden mukaisesti Operatiivisen toiminnan näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalle palvelualueelle Kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTUMISEN TOIMINTAMALLI 27

28 ASIAKKUUDEN HALLINTA TOIMITTAJA- JA SIDOSRYHMÄ- SUHTEIDEN HALLINTA 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli Palvelukeskus integroi toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntatoimijoiden toimintoja hyödyntäviksi konsepteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi OMISTAJAOHJAUS ASIAKKAAT KPK ICT ICT-PALVELUIDEN SUUNNITTELU TOIMITTAJAT Uudet innovaatiot ja kehitysmahdollisuudet Asiakkaiden palvelutarpeet ja -vaatimukset Palveluiden järjestämisen ohjaus ja seuranta palvelusopimuksen avulla ICT-PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ICT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN HALLINTO KPK ICT ostaa strategian mukaisia palveluita SIDOSRYHMÄT Toiminnan ja palveluiden kehittämisen jatkuva läpinäkyvyys ASIAKASOHJAUS Prosessin 1 ohjausryhmä Prosessin 2 ohjausryhmä Prosessin 3 ohjausryhmä 28

29 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli Palvelukeskuksen tavoitetilan prosessikartta pohjautuu ITIL- ja COBIT-viitekehyksiin ITIL (Information Technology Infrastructure Library) ITIL on globaalisti tunnustettu vapaasti käytettävissä oleva prosessikehys, jota on käytetty ja kehitetty 20 vuotta ITIL ICT-palvelujen tuottamisen ja niiden johtamisen viitekehys, jota voidaan soveltaa organisaation tarpeiden mukaan. ITIL tarjoaa kokoelman käytäntöjä palveluiden, erityisesti ICT-palvelujen, tuottamiseen. ITIL soveltuu kaikenkokoisten yritysten ITprosessikehykseksi. Pääpaino on IT-palveluiden johtamisessa prosessien avulla. COBIT (Control Objectives for IT and related Technology) COBITista on avoimen standardin kansainvälisesti omaksuttu ICTpalvelujohtamisen kontrollimalli COBIT on valvonnan viitekehys, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien, ICT-toimittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa COBITin lähestymistapa on liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta suosiva Service Strategy Service Design Service Transition Service Operation Continual Service Improvement 29

30 Omistajaohjaus Palvelun käyttöönotto 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli Prosessikartta kuvaa palvelukeskuksen tavoitetilan tarkemman tason toimintamallin PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Asiakkuuden hoito Suunnittelu Kehitys Toimitus ja tuki Hallinto Strateginen suunnittelu Palveluiden kehitys Palveluiden tukimalli Taloushallinto Salkunhallinta Palveluiden hallinta Toiminnan seuranta Henkilöstöhallinto Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu Oman toiminnan kehittäminen Palveluiden ylläpito Sidosryhmä- ja toimittajahallinta 30

31 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 31

32 Asiantuntijapalvelut 5. ICT Palvelumalli Palvelukeskuksen tavoitetilan palvelumalli sisältää asiakkaiden tarpeisiin soveltuvat ratkaisut niin asiantuntija-, sovellus- kuin infrastruktuuripalveluiden osalta 11. KPK ICT tarjoaa asiantuntijapalveluita kuntatoimijalle 2. (2a) KPK ICT järjestää ICT-infrastruktuuriratkaisut kuntatoimijalle ja (2b) 2 tekee infrastruktuurihankinnat oman organisaationsa tarpeisiin 33. KPK ICT järjestää (3a) sähköisiä itsepalveluita kunta-asiakkaiden käyttöön, (3b) sovelluspalveluita kuntatoimijan työntekijöille ja (3c) kuntatoimijoilta sisäänotettujen järjestelmien keskitetyn tarjonnan Kuntatoimijan asiakas 1. 4 KPK ICT tarjoaa ICT-ratkaisut KPK THH:n käyttöön, joka tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kuntatoimijoille. Lisäksi ICT tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä-palveluita kuntatoimijoille myös suoraan Kuntatoimija & työntekijät (Luonnos elämänkaaresta) Lapsiperheiden ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentaminen Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto 1 2a 3a 3b 3c 4 KPK THH Infrastruktuuripalveluiden tarjonta 2b Elämänkaari-/toimialakohtaiset sovelluspalvelut Yhteiset sovelluspalvelut SOVELLUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Palveluntuottajat Kuntatoimija KPK ICT Toimittaja (Palveluntuottaja) KPK THH 32

33 5. ICT Palvelumalli KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellusja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti Ratkaisujen hallinta* Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän palvelu- ja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ICT Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina kuntakentän asiakkaille. Sovelluspalvelut Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla. ICT infrastruktuuripalvelut ICT infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita. * sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin 33

34 5. ICT Palvelumalli Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n asiakasvastaavien ja ratkaisupäälliköiden yhdessä kuntatoimijan henkilöstön kanssa tekemän kehityssuunnittelun sekä seurannan Asiakasvastaavan tulee tuntea asiakaskuntansa hyvin ja toimia asiantuntijana kuntatoimijan johdon ja henkilöstön suuntaan niin teknisestä kuin myynnillisestä näkökulmasta. Suuremmissa asiakkuuksissa asiakasvastaavaa tukevien ratkaisupäälliköiden tehtävänä on kehittää kuntien ICT-palveluita yhteistyössä kuntatoimijan toimialaprosesseista vastaavien henkilöiden kanssa ja vastata palveluiden järjestämisestä kuntien suuntaan. Asiakasvastaava ja ratkaisupäällikkö määrittävät yhdessä kuntatoimijan henkilöstön kanssa palvelu- ja kehityssuunnitelmat, joiden tavoitteena on löytää parhaat ratkaisut kuntatoimijan ICT haasteisiin. Ratkaisujen hallinnan kannalta oleelliset segmentoinnin tasot: 1 Kuntatoimija 2 Kuntatoimijan toimiala 3 Toimialaprosessit Kuntasegmentit asukasluvun mukaan: Ryhmä 1 - Asukasluku alle 10 tuhatta Ryhmä 2 - Asukasluku tuhatta Ryhmä 3 - Asukasluku tuhatta Ryhmä 4 - Asukasluku tuhatta Ryhmä 5 - Asukasluku yli 100 tuhatta Kunta A Suomen kuntakenttä Kunta C Kunta B Kuntatoimija D Kunta A Kunta B Kunta C 1 Sosiaali- & terveystoimi Palveluprosessi KPK ICT Asiakasvastaava & Ratkaisupäälliköt Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Tekninen toimi Palveluprosessi Palveluprosessi 2 Palveluprosessi 3 Palveluprosessi Sivistystoimi Hallintopalvelut Palveluprosessi Palveluprosessi Kuntatoimija KPK ICT 34

35 5. ICT Palvelumalli Kehityssuunnittelun yhteydessä kartoitetaan kuntatoimijan tarpeet ja laaditaan muutosten toimeenpanosuunnitelma Kuntatoimijan ICT-haasteet Kunnan ICT-kehityssuunnitelma KPK ICT rooli toimeenpanossa 1. Lisämäärärahahakemusten määrä kasvaa, kukaan ei ennakoi ICTinvestointeja. 2. Taloushallintojärjestelmän tuki loppuu ja kirjanpitäjä on sairaslomalla! Miten kirjanpito hoidetaan jatkossa? 1. ICT-strategia ja -budjetointi ICT-strategian tukeminen (Tietohallinnon johtamisen palvelut) 2. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelujen uudistus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen (THH järjestelmät palveluna) 3. ereseptin käyttöönoton projektointi Kuntatason käyttöönottoprojektin tuki/johtaminen (ICT-projektipalvelut) 4. Työasemien uusiminen Työasemapalvelun järjestäminen tai työasemahankinnan kilpailutuksen tuki (ICTinfrastruktuuripalvelut ja/tai Hankintojen ICTasiantuntijapalvelut) 5. SOTE-perusjärjestelmän siirto KPK ICT vastuulle Järjestelmän siirto ja hallinta (Terveydenhuollon järjestelmäpalvelut) 3. ereseptin käyttöönotto-aikataulut tulivat sairaanhoitopiiristä kuka meillä hoitaa projektin? 5. Terveydenhuollon perusjärjestelmän pääkäyttäjätehtävät työllistävät ja ohjelmistopäivitysten kustannukset nousevat. 4. Työasemamme ovat vanhentuneita, eikä kunnon tukea ole saatavilla. 6. Tarvitaan palveluseteli hammashuollon jonojen purkamiseksi! 6. Suun terveydenhuollon sähköisen palvelusetelin käyttöönotto Esimerkkiaikataulu 1. Investointisuunnittelu 2. THH uudistus 3. eresepti käyttöönotto 4. Työasemien uusiminen 5. Effica uudistus 6.Sähköinen palveluseteli Sähköinen palveluseteli-palvelun järjestäminen (Sähköinen palveluseteli) Tietohallinnon johtamisen tuki 35

36 5. ICT Palvelumalli Asiantuntijapalvelut kattavat KPK ICT palvelukeskuksen teknologiapohjaisiin palveluihin liittyvän kehityksen ja tuen sekä KPK ICT:n palveluista irralliset muutostyöt KUNTATOIMIJA KPK ICT ICT Asiantuntijapalvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut Tietoturvan asiantuntijapalvelut ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut ICT-projektipalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut ICT-asiantuntijapalvelut sisältävät kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n tarjoamien teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kuntaorganisaatioissa Asiantuntijapalveluita tarjotaan myös irrallisena palvelukokonaisuutena sovellus- ja infrastruktuuripalveluiden rinnalla, jolloin asiakas hyödyntää asiantuntijaosaamista töissä, jotka eivät suoraan liity KPK ICT:n palveluihin Asiantuntijapalvelut tuotteistetaan vaiheittain siten, että nopeinta hyötyä tuottavat palvelut lanseerataan ensimmäisinä Kuntatoimija saa käyttöönsä alan parhaan tietohallinnon asiantuntijaverkoston Kuntatoimija KPK ICT 36

37 5. ICT Palvelumalli KPK ICT palvelukeskuksen tarjoamat sovelluspalvelut sisältävät toiminnallisia toimialapalveluita sekä niitä yhteisillä ominaisuuksilla tukevia sovelluksia Sovelluspalvelut jakautuvat elämänkaari/toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä niihin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla Sovelluspalvelut sisältävät niin kuntatoimijan henkilöstön kuin kunta-asiakkaiden suoraan hyödyntämiä palveluita Uudet sovelluspalvelut rakentuvat joko KPK ICT:n suorassa ohjauksessa tai KPK ICT:n sidosryhmään kuuluvan toimijan ohjauksessa. Palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen piiriin viimeistään käyttöönoton yhteydessä KPK ICT järjestää palvelut kuntatoimijalle. Palveluiden tuottamisesta vastaa palvelutuottaja. KUNTATOIMIJA KPK ICT Asianhallinnan palvelut Kuntatoimija Järjestää Elämänkaari-/ toimialasovellukset Tiedolla ohjaamisen palvelut Sähköinen asiakaspalvelu Toimialapalveluita tukevat yhteiset sovelluspalvelut Käyttäjien- ja pääsynhallinta Sisällön- ja julkaisunhallinta Asian- ja dokumenttien hallinta KPK ICT Tarjoaa Arkistointi KUNTA-ASIAKAS Hyvinvointipalvelut Hyödyntää / hyötyy 37

38 5. ICT Palvelumalli Tarjottavat sovelluspalvelut tulee tavoitetilassa yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle, jotta niitä voidaan hyödyntää yli kuntarajojen Tavoitetilassa KPK ICT:n sovelluspalvelusalkku sisältää uusia kuntatoimijoille tarjottavia sovelluksia sekä jo olemassa olevia sovelluksia, jotka otetaan KPK ICT:n hallinnan piiriin, konsolidoidaan ja tarjotaan mahdollisesti keskitetysti myös muille asiakkaille Uudet, yhteisiä ominaisuuksia sisältävät sovellukset tulee standardoida ja viipaloida käytettäväksi läpi kuntakentän. Nykyiset toimiala-/toimintakohtaiset sovellukset vaativat usein kustomoidun asiakaskohtaisen instanssin. Uudet sovellukset perustuvat avoimuuteen ja hyödyntävät olemassa olevaa tietoa integraatioiden avulla. Kustomointia vaativat sovellukset asettavat haasteita palveluiden toimittamiselle ja arkkitehtuurille, hidastavat käyttöönottoa ja tekevät ylläpito ja tukimallista monimutkaisemman KPK ICT pyrkiikin kehittämään kuntakentän ICTsovelluskarttaa suuntaan, joka mahdollistaa yksittäisistä toimialakohtaisista sovelluksista luopumisen Ensimmäisessä vaiheessa KPK ICT:n palvelusalkku voi sisältää erilaisia kuntatoimijoilta sisäänotettuja järjestelmiä, jotka tarjoavat käytännössä samaa palvelua Saman palvelun tarjoaminen eri järjestelmän avullac Kunta A Järjestelmä Palvelun kustomointi kullekin asiakkaalle ( customer instance ) Kunta A Kunta B Järjestelmä Kunta B Kuntatoimija N Järjestelmä Kuntatoimija N Sovelluspalvelu Sovelluspalvelu Sovelluspalvelu Palvelun viipaloiminen usealle asiakkaalle ( multi-tenant ) Kunta A Kunta B Kuntatoimija N Kuntatoimija KPK ICT Sovelluspalvelu 38

39 5. ICT Palvelumalli KPK ICT palvelukeskuksen palvelusalkku kattaa myös infrastruktuuripalvelut, joita voidaan tarjota kuntatoimijoille eri tasoisina tarpeista riippuen KPK ICT Käyttäjäpalvelut: Tuetut päätelaitteet: työasemat, älypuhelimet, "thin client, tulostimet Lähituki, etätuki Vakiontipalvelut Virustorjunta ja tietoturvallisuuspalvelut "toimisto-ohjelmistojen" tuki Ohjelmistojakelu Valtuushallinta ja valvonta Tietoliikennepalvelut: Lähiverkon hallinta Etätyön palvelut Valvonta KUNTATOIMIJA ICT Infrastruktuuripalvelut Kapasiteettipalvelut: Palvelimet ja palvelinten hallinta Varmistus- ja tallennuspalvelut Kapasiteettipalvelut Konesalipalvelut Valvonta Toimistopalvelut: Toimisto-ohjelmat (MS, open source ja "pilvipalvelu") Sähköposti (MS, open source ja "pilvipalvelu") Työryhmäsovellukset (MS, open source ja "pilvipalvelu") KPK ICT:n infrastruktuuripalveluiden järjestäminen jakautuu karkeasti neljään kategoriaan: 1. KPK ICT hankkii tarvittavan infrastruktuurin palveluna itselleen, jotta palveluita voidaan tarjotaan kuntakentälle 2. KPK ICT tarjoaa perustietotekniikan hankintapalveluita kuntakentälle hyödyntäen suuruuden ekonomiaa 3. KPK ICT ottaa hallinnollisen vastuun kuntatoimijan infrastruktuuripalveluiden järjestämisestä ja toimittajasuhteiden ylläpidosta 4. KPK ICT tarjoaa infrastruktuuriratkaisut kuntakentälle pilvestä hyödyntäen palvelutuottajia ja optimoi kustannuksia konsolidointien kautta Arvioidut infrastruktuurialueen suuruusluokat nykytilassa: Kuntakenttä* KPK ICT** Työasemaa Palvelinta Printteriä Sähköp. tunnusta Eri sijaintia Kuntatoimija KPK ICT *) tuettua kunnan työntekijää **) arvio tehty oletuksella 200 työntekijää 39

40 Sovelluspalvelut Asiantuntijapalvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Tietoturvan asiantuntijapalvelut ICT-Projektipalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut Hankintojen ICTasiantuntijapalvelu 5. ICT Palvelumalli KPK ICT tukee kuntia uusien palvelukonseptien jalkautuksessa asiantuntija- ja sovelluspalveluidensa kautta Palveluseteliportaali Sähköinen palveluseteli Tiedolla ohjaamisen palvelu Asianhallinnan palvelut Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu THH-järjestelmät palveluna SOTE-järjestelmäpalvelut Integraatiopalvelu Yhteisölliset työkalut OmaHoitokonsepti Konsepti x KPK ICT:n sovellus- ja asiantuntijapalveluiden kehittämisessä tullaan huomioimaan valtakunnalliset palvelukonseptit, kuten OmaHoito ja ASPA Asiantuntija- ja sovelluspalveluiden eri komponenttien yhdistelmänä tarjottava kokonaispalvelu tukee kuntia palvelukonseptien soveltamisessa ja jalkauttamisessa Keskitetty käyttövaltuushallinta Konsepti y 40

41 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 41

42 6. Tuotteistetut ICT-palvelut KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään kuntatoimijoiden tarpeisiin kohdennetuilla ICT-asiantuntijapalveluilla Palvelu Kuvaus Julkaisuajankohta Tietohallinnon johtamisen palvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut tukevat kuntatoimijan johdon / kunnan toimialajohdon palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamista ICT-näkökulmasta. Palvelut keskittyvät palvelutoiminnan ja tietohallinnon yhteensovittamiseen ja läpinäkyvyyden varmistamiseen Käynnistysvaihe 2010 Tietoturvan asiantuntijapalvelut Tietoturvan asiantuntijapalveluiden tavoitteena on varmistaa hyvien tietoturvakäytäntöjen ja -periaatteiden mukainen toiminta ja kehitys kuntaorganisaatiossa ja täten parantaa kuntatoimijan varautumista ICT-riskeihin Käynnistysvaihe 2010 ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Arkkitehtuurien asiantuntijapalveluissa KPK ICT:n asiantuntijat tukevat kuntatoimijaa palvelutoiminnan prosesseihin linkittyvässä teknisessä arkkitehtuurisuunnittelussa Käynnistysvaihe 2010 Hankintojen ICTasiantuntijapalvelut Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut keskittyvät erityisesti kilpailutusten (sisältäen vaatimusten määrittelyn, tarjouspyynnön laatimisen, tarjousten vertailun, suositukset päätöksenteon tueksi) ja hankintasopimusten määrittelyn tukemiseen Käynnistysvaihe 2010 ICT-projektipalvelut ICT-projektipalveluilla tuetaan kuntatoimijaa sen ICT-muutos- ja -kehitysprojektien läpiviennissä. Projektipalvelut kattavat projektisalkun hallintaan liittyvät projektien tuki- ja seurantapalvelut, projektipäällikköpalvelut ja projektien toteutustyöt Käynnistysvaihe 2010 Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut sisältävät palvelukonseptien, toimintamallien ja prosessien kehittämistä tunnistettujen ideaalimallien pohjalta. KPK ICT kehittää, ylläpitää ja jalkauttaa kuntakentällä parhaiksi todennettuja malleja kuntien toiminnan kehittämiseksi Käynnistysvaihe

43 6. Tuotteistetut ICT-palvelut Ensimmäiset tarjottavat sovelluspalvelut ovat kuntatoimijoiden käytössä vuonna 2011 Palvelu Kuvaus Julkaisuajankohta Palveluseteliportaai Sähk. palveluseteli THH-järjestelmät palveluna Asianhallinnan palvelut Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Tiedolla ohjaamisen palvelu SOTEjärjestelmäpalvelut Keskitetty käyttövaltuushallinta Yhteisölliset työkalut Palveluseteliportaalin avulla asiakas voi hakea tietoa palvelusetelistä, sen käyttöominaisuuksista, sekä arvioida hoidon kustannusta itselleen eri tavoin tuotettuna Sähköinen palveluseteli tehostaa palvelusetelimallin hyödyntämistä kunnissa lisäten samalla asiakkaan valintamahdollisuuksia ja yksityisten palvelutuottajien hyödyntämistä KPK ICT tarjoaa kuntatoimijoille kilpailukykyisen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäratkaisun palveluna. Samaa palvelua hyödynnetään myös KPK THH:ssa kuntatoimijoille tuotettavissa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessipalveluissa Asianhallinnan sovelluspalvelut sisältävät kunnallista päätöksentekoprosessia tukevia ICTratkaisuja, kattaen sähköiset kokoukset ja niitä tukevan asiakirjahallinnan vaiheet asian vireille panosta tehdyn päätöksen arkistointiin. Sähköinen asiakaspalvelu ohjaa kunta-asiakkaan tekemän palvelupyynnön käsiteltäväksi oikealle taholle ennalta määritetyn palveluprosessin mukaisesti. Prosessiohjaus integroituu kuntaorganisaation operatiiviisiin järjestelmiin ja hyödyntää niitä Tiedolla ohjaamisen palvelulla kuntatoimijan henkilöstö-, talous- ja toimintatiedot yhdistetään siten, että eri tuotantolukujen seuranta, ennustettavuus, vaikuttavuus ja raportointi tehostuu KPK ICT järjestää kapasiteettipalveluja kuntatoimijan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmille sekä ottaa vastuun kuntatoimijan SOTE-alueen toimittajasuhteiden ja - sopimuksien hallinnasta joko toimeksiannolla tai kokonaisulkoistuksena Palvelu sisältää keskitetyn identiteettituottajapalvelun (Identity provider - IDP) sekä toisena osakomponenttina identiteetin hallinnan Palvelu koostuu helppokäyttöisistä yhteisöllisistä teknologiapalveluista, jotka läpileikkaavat kuntatoimijan ydintoiminnallisuuksia ja linkittyvät kuntatoimijan palveluprosesseihin Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe

44 6. Tuotteistetut ICT-palvelut Ensimmäiset mahdollistavat sovelluspalvelut ovat kuntatoimijoiden käytössä vuonna 2011 Palvelu * Kuvaus Julkaisuajankohta Integraatiopalvelu Maksaminen VRK Liittymä Suostumus ja Valtuutus LDAP integraatio Vetuma tunnistus Lokitietojen hallinta Prosessipankki Komponenttipankki Integraatioalusta tarjoaa kuntatoimijoille keskitetyn palveluiden hallinnan ja siihen liittyvät tukisovellukset, palvelukatalogin (UDDI) ja standardisoidut rajapinnat jo aikaisemmin muiden toteuttamiin palvelukokonaisuuksiin sekä KPK ICT tuotantoon tuleviin palveluihin Maksamisen palvelu mahdollistaa VETUMA-palvelun tarjoaman sähköisen maksamisen hyödyntäminen useissa eri järjestelmissä saman taustatoiminnallisuuden ja samojen avoimien palvelurajapintojen kautta. VRK/VTJ integraaatio palvelu tukee kunnan MDM ratkaisujen tiedon päivitystä ja uusien tietojen hakua ja luontia MDM rekistereihin. Valtuutuksella tarkoitetaan kansalaisen toiselle henkilölle antamaa valtuutusta eli joku muu on saanut oikeuden toimia luonnollisen henkilön puolesta terveydenhuollon asioinnissa ikään kuin olisi henkilö itse. Käyttäjähakemisto integraatio Microsoft AD ja LDAP ympäristöihin. Integraatio palvelun avulla voidaan kunnan verkkopalveluihin liittyvät tunnistautumismekanismit yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi ns. META Hakemiston avulla Vetuma-tunnistus palvelu tukee kaikkia kunnan vahvaa tunnistusta tarvitsevia palveluita. Vetuma tunnistusta voidaan käyttää käyttäjien tunnistamisessa palvelukokonaisuuksiin tai yksittäisten toimintojen suorittamiseen tarvittavissa tilanteissa. Lokitietojen hallinta on tarkoitettu tiedon jäljitettävyyden, kiistämättömyyden ja eheyden varmistamiseksi. Lokitieto tallennetaan tilattomien palveluiden avulla jossa pääkomponenttina toimii Sanomajono toteutus ja Web service rajapinta. Prosessipankki tarjoaa keskitetyn hallinnan kuntasektorille toteutettavien prosessien käyttöönottoon ja versiointiin. Palvelun avulla voidaan mallintaa organisaation osa-alueet ja sen riippuvuudet ml. prosessit, toimijat, tieto ja ICT sekä viestiä sisältö sidosryhmille useissa formaateissa mm. web-raportti Komponenttipankki on WWW-perustainen tietovarasto, johon voidaan tallettaa Kuntasektorille toteutettuja ratkaisuja avoimen lähdekoodin periaattein. Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 * Sisältää osittain myös nykyisen VIP:n ja suunnitteilla olevan JIP:n järjestämiä palveluja. Yhteistyön muotoa ja työnjakoa tarkennetaan vielä julkishallinnon yhteisesti järjestettävien palvelujen osalta 44

45 6. Tuotteistetut ICT-palvelut ICT-infrastruktuuripalvelut tuovat konsolidointihyötyjen kautta suoria säästöjä kuntatoimijoiden ICT-kustannuksiin Palvelun tavoitteena on hankkia ja pitää yllä kustannustehokkaalla tavalla asiakkaiden vakioituja tietotekniikan infrastruktuuriratkaisuja niin, että ne ovat käyttäjilleen tehokas, luotettava ja helppokäyttöinen työväline. Palvelu sisältää laiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" (hankinta, asennus, ylläpito, käyttäjätuki ja elinkaaren hallinta). Palvelu (kapasiteettipalvelu) järjestetään tarvittaessa soveltuvin osin useammasta (vähintään kahdesta) konesaliympäristöstä. Palvelu kattaa palvelukokonaisuuden tietojen varmistuksen ja palautukset, laitteiden tietoturvan hallinnan (virustorjunta ja työasemien puhdistaminen, tietoturvan päivitykset) sekä palvelun jatkuvan kehittämisen. Palvelu Kuvaus Julkaisuajankohta Käyttäjäpalvelut Palvelu sisältää päätelaiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna. Tuettuina päätelaitteina: mm. työasemat, älypuhelimet, thin client, tulostimet.. Palvelu sisältää myös etätyön tukipalvelun (yhteyden tilaus ja käyttöönoton tuki, muut em. palvelut) sekä valtuuksien hallinnan (oikeuksien hallinta hakemisto- ja toimialuejärjestelmissä, etäyhteyksien kirjautumisen hallinta) Sisäänottovaihe 2011 Kapasiteettipalvelut Tietoliikennepalvelut Toimistopalvelut Palvelu sisältää palvelin-, tallennus- ja varmistuslaiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" Palvelu käsittää mm. konesali- ym. tilapalvelut, konesalien tietoliikenteen ja konesalien välisen tietoliikenteen sekä palvelukokonaisuuden valvonnan. Palvelu sisältää toimiston lähiverkon teknisen ympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna sekä valvonnan ja tuen. Palvelu sisältää suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" Palvelu kattaa toimisto-ohjelmat, sähköpostin ja työryhmäsovellukset sekä näiden hallinnan, tuen ja ratkaisujen kehittämisen. Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe

46 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 46

47 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n kehitys- ja projektisalkkujen sisältö perustuu yhtiön strategiaan KPK ICT:n strategia jalkautuu strategisten ohjelmien kautta hankekokonaisuuksiksi ja yksittäisiksi projekteiksi, joita hallitaan salkunhallintamallin avulla OHJATAAN SALKUNHALLINTAMALLILLA Tunnistetut strategiset ohjelmat: 1. Hallinnon kehittäminen 2. Sivistys ja kulttuuri 3. Hyvinvointi 4. Asiakkuudenhallinta ja palveluohjaus KPK ICT Strateginen ohjelma Hankekokonaisuus Kehityshanke Kehityshanke Projekti Projekti 5. Yhdyskuntatekniikka Hankekokonaisuus Projekti 6. ICT-tehokkuus 7. KPK ICT toimintamalli KPK ICT Strategia Projekti Kehityshanke Hankekokonaisuus Kehityshanke KPK ICT Strateginen ohjelma Kehityshanke Projekti Hankekokonaisuus Projekti Projekti 47

48 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n kehityssalkun hallinta perustuu läpinäkyvyyteen, jotta eri tahojen hallinnoimat kehityshankkeet saadaan linjattua tukemaan yhteisiä tavoitteita KPK ICT:n palvelusalkkuun valittavat kehitteillä olevat palvelukokonaisuudet rakentuvat joko KPK ICT:n suorassa ohjauksessa tai KPK ICT:n sidosryhmään kuuluvan toimijan ohjauksessa Palvelusalkkuun valittavat palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen piiriin viimeistään käyttöönoton yhteydessä UUSKEHITYSHANKKEIDEN ELINKAARI Kuntatoimijat Seudulliset toimijat Idea Ajatus Esisuunnittelu Suunnittelu Toteutus Tuotanto Alasajo Käyttöönotto KPK ICT Ministeriöt (esim. KuntaIT / SADe, ValtIT) Kuntaliitto Muut toimijat 48

49 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n projektisalkku sisältää uuskehitykseen liittyvien toteutus- ja jalkautusprojektien lisäksi myös tuotantopalveluiden siirtoprojekteja KPK ICT:n palvelutarjonta kattaa myös olemassa olevien järjestelmien siirrot kuntaorganisaatiosta KPK ICT:n hallintaan KPK ICT ottaa vastuun kuntatoimijan aiemmin hallinnoiman palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä Keskittämisen kautta mahdollistetaan järjestelmäkonsolidoinnit ja koordinoitu siirtyminen yhteen järjestelmään Keskittäminen mahdollistaa panosten siirtämisen ylläpidosta kehittämiseen UUSKEHITYSHANKKEIDEN ELINKAARI Kuntatoimijat Seudulliset toimijat Idea Ajatus Esisuunnittelu Suunnittelu Toteutus Tuotanto Alasajo Käyttöönotto Valittu ratkaisu x x x KPK ICT Ministeriöt (esim. KuntaIT / SADe, ValtIT) Valittu ratkaisu x x Kuntaliitto Muut toimijat = Olemassa oleva ICT-palvelu X = Olemassa olevan ICT-palvelun lopettaminen siirryttäessä keskitettyyn ratkaisuun 49

50 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö Palvelusalkku ja sen sisältämä palveluiden tuotteistusprosessi linkittyy KPK ICT:n kehityshankkeiden ja projektien hallintamalliin Salkunhallinta* Palvelusalkku Kehityssalkku Projektisalkku * KPK ICT salkunhallinta perustuu soveltuvin osin KuntaIT:ssä rakennettuihin hankehallinnan käytäntöihin Palvelusalkku: Palvelusalkku sisältää KPK ICT palvelukeskuksen palvelutuoteportfolion sovelluspalveluiden, asiantuntijapalveluiden sekä infrastruktuuripalveluiden osalta Palvelusalkun sisältämät palvelut on tuotteistettu ja tarjolla kuntien hyödynnettäviksi Kehityssalkku: Kehityssalkku sisältää KPK ICT:n omien kehityshankkeiden lisäksi näkyvyyden muissa organisaatioissa käynnissä oleviin KPK ICT:n kannalta relevantteihin hankkeisiin Kehityshanke-ehdotukset valmistellaan asiaankuuluvan prosessin mukaisesti kehityshanke-esityksiksi, joiden pohjalta niiden eteenpäin viemisestä tehdään päätökset Kehityshankkeet ryhmitellään strategisten ohjelmien alle Projektisalkku: Projektisalkku sisältää KPK ICT:n hankehallinnan piiriin kuuluvat hankekokonaisuuksien alle ryhmittyvät toteutusprojektit. Projektisalkussa seurattavat projektit hyödyntävät KPK ICT:n projektihallintametodologiaa 50

51 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö Tuotteistusprosessissa palvelukuvaukset täydentyvät kehityshankkeiden edetessä YLÄTASON TUOTTEISTUSPROSESSI Kehityshankeehdotus (sis. kustannukset & hyödyt) Alustava palvelukuvaus KPK ICT Palvelusalkku Palvelukuvaus, hinnoittelu, tuotantokuvaus Palvelun jatkuva kehittäminen KPK ICT Kehityssalkku KPK ICT Projektisalkku KPK ICT:n kehityshankkeiden valmistelu Projektin suunnittelu Projektin toteutus Projektin päättäminen & käyttöönotto Muiden julkisten organisaatioiden kehityshankkeiden seuranta Muiden organisaatioiden toteutusprojektit Tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun ominaisuuksien ja tuotannon määrittelyä, suunnittelua ja toteutusta siinä tarkoituksessa, että samaa palvelua voitaisiin järjestää useammalle asiakkaalle ja/tai useampia kertoja. Tuotteistamisen idea on toistamisella saavutettava tehokkuus. Palvelutarjontaa kehitetään, eli palveluita/niiden ominaisuuksia lisätään tai poistetaan palvelutarjonnasta myös asiakkailta tulleen palautteen perusteella. Palvelutarjonnan kehittäminen sisältää myös olemassa olevan palvelun korvaamisen uudella palvelulla. 51

52 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö Kehityshankkeiden ja projektien osalta päätöksenteko tapahtuu KPK ICT:n ohjausryhmissä sovittujen kriteerien pohjalta YLÄTASON PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Päätös: kehityshankeehdotus hyväksytty valmisteltavaksi Päätöksen tekijä: strategisen ohjelman ohjausryhmä / johtoryhmä Päätös: kehityshankeesitys hyväksytty toteutettavaksi Päätöksen tekijä: strategisen ohjelman ohjausryhmä / johtoryhmä Päätös: Projekti / tuotos hyväksytty toteutettavaksi Päätöksen tekijä: Projektin ohjausryhmä Päätös: Projekti / tuotos hyväksytty käyttöönotettavaksi Päätöksen tekijä: Projektin ohjausryhmä Päätös: Projekti / tuotos hyväksytty Päätöksen tekijä: Projektin ohjausryhmä K1 K2 P1 P2 P3 KPK ICT Kehityssalkku KPK ICT Projektisalkku Kehityshankeehdotuksen vastaanotto Kehityshankeesityksen valmistelu Projektin suunnittelu Projektin toteutus Projektin päättäminen & käyttöönotto Päätöksentekokriteerit: Asiakkaiden tarpeet Liiketoiminnallisen hyödyn nopeus Liiketoiminnallisen hyödyn merkittävyys Käyttöönoton nopeus Konsolidointimahdollisuudet Ajankohtaisuus/merkittävyys Soveltuvuus KPK ICT arkkitehtuuriin Elinkaaren vaihe Elämänkaarimallin tukeminen 52

53 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n 1. aallon kehityshankkeiden investointitarve ja aikataulu Strategiset ohjelmat ja investointitarve* Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. Kunnan asianhallinta Tiedolla ohjaamisen palvelu Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä Sähköisen kilpailuttamisen välineet Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP) Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj. Avoin Koulu Hyvinvointi ~9 milj. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautus Kohti Kumppanuutta - jalkautus Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj. Sähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj. Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus Muut suunnittelun sovelluspalvelut ICT tehokkuus ~4,6 milj. ICT-infrastruktuuripalvelut Yhteinen integraatioratkaisu Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu Master Datan määrittely, MDM Kone Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen, LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta ) KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. Asiantuntijapalveluiden jalkautus (sis. salkunhallintatyökalu) Asiakkuuden hoitomallin jalkautus KPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminen KPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminen KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki Investointitarve yhteensä 44,6 milj. Q Q4 Määrittely ja toteutusprojekti Q1 Q Q3 Asiakaspilotointi Q4 53

54 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 54

55 8. Kokonaisarkkitehtuuri Kuntien ICT-arkkitehtuurin nykytilanne on siiloutunut ja toteutettu kuntatoimijakohtaisesti Kunnan tietotekniikka tukee toimialaa hyvin, mutta erillisenä Arkkitehtuuri ja sovellusvalikoima eroavat merkittävästi kunnittain Kunnan yhteisten toimialueriippumattomien järjestelmien käyttö työllistää integraation puutteiden takia Kunnissa on käytössä lukuisia järjestelmiä, joihin tallennetaan esimerkiksi reskontratietoja. Näitä tietoja siirretään useiden järjestelmien välillä Laskutukseen liittyviä tietoja kerätään toimialan järjestelmissä ja siirretään taloushallinnon järjestelmiin Nykytilassa liittymät esimerkiksi kirjanpitoon ja laskutukseen vaativat yleisesti useita yksittäisiä sovellusintegraatiorajapintoja Sosiaali- ja terveystoimi Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Sovellus Sovellus Kirjanpito Kuntatoimija Pankit Reskontra Reskontra Työntekijä (virastot) Kunnan asiakkaat Kumppanit Sivistystoimi Tekninen toimi Hallintopalvelut Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Yhteydet sidosryhmiin: VRK, Kela, Vero Sovellus Sovellus Johtaminen Talous, HR Muut tukitoimet Sovellus Kirjanpito Sovellus Sovellus Laskutus Laskutus Sovellus 55

56 8. Kokonaisarkkitehtuuri ICT-arkkitehtuurin tavoitteet Tavoitetilassa kuntien ICT-toiminta ja järjestelmäkehitys pohjautuu julkishallinnon yhteiseen ja KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuuriin Elämänkaarimallia tuetaan rikkomalla nykyiset siiloutuneet rakenteet uudistetulla palvelurakenteella, standardoituja avoimia rajapintoja toteuttavilla integraatioratkaisuilla ja master datan hallinnalla Uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä kiihdytetään järjestämällä avoin pääsy tietoon alati uudistuvien kansallisen lainsäädännön ja EU:n asettamien rajoitteiden puitteissa Arkkitehtuuriratkaisujen tulee tukea sähköistä asiointia ja optimoitujen prosessien automaatiota kuntakentällä soveltuviksi todistettujen ratkaisujen avulla Ratkaisujen uudelleenkäyttöön ohjataan arkkitehtuuristandardeilla, uudelleen käytettävillä komponenteilla (ml. SaaS-palvelut) ja avoimen lähdekoodin periaatteilla (ml. kuntien ja toimittajien avoimuusjulistus), joita käytetään kilpailutusten arviointikriteereinä Arkkitehtuurit mahdollistavat tehokkaan palvelukehityksen aidosti kilpailutetussa monitoimittajaympäristössä 56

57 8. Kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin päätekijät TOIMINTA Strategia Palvelut Sidosryhmät, roolit Prosessit TIETO Käsite- ja tietomallit Master datan hallinta TIETOJÄRJESTELMÄT Asiakashallinta Tuotehallinta Toimittajan hallinta Tuotantopalvelun hallinta Yrityksen/kunnan hallinta TEKNOLOGIAT Laitetilat Palvelinympäristöt Päätelaitteet ja työasemat Tietoliikenne Käyttötoiminta- ja operointi 57

58 8. Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurin hallinta kuntasektorilla ja kuntatoimijoissa KPK ICT:n rooli arkkitehtuurityössä JULKISHALLINTO Julkishallinnon arkkitehtuurilinjaukset JHS-suositukset SIDOS- ARKKITEHTUURI Sidosryhmäarkkitehtuurit -EU -Kansalliset TUKEE KUNTASEKTORI Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri SIDOS- ARKKITEHTUURI Julkishallinnon arkkitehtuuri Sidosryhmäarkkitehtuurit -ValtIT, -Kansalliset Osallistuu määrittelyyn KUNTATOIMIJA Kuntatoimijan kokonaisarkkitehtuuri SIDOS- ARKKITEHTUURI Kuntasektorin arkkitehtuuri Julkishall. arkkitehtuuri Sidosryhmäarkkitehtuurit -Toimialueet Määrittelee, jalkauttaa 58

59 8. Kokonaisarkkitehtuuri KPK ICT:n rooli kuntakentän arkkitehtuurin hallinnassa KUNTASEKTORIN JA KUNTATOIMIJOIDEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI versio 1.1 KURKO KPK ICT:n pääarkkitehti Rooli täsmennetään JulkIT ja JIP valmisteluissa VM:n jkuntait:n ja Kuntaliiton kanssa. KURTTU Kuntien edustajat KuntaIT:n edustaja Keskeisten kuntayhtymien edustajat ValtIT:n edustaja KUNTA Arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtikoordinaattori Kurko = Kuntasektorin arkkitehtuurikoordinaattori vastaa kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja hyödyntämisen ohjauksesta ja edistämisestä Kurttu = Kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä vastaa kuntasektorin arkkitehtuurimallista ja arkkitehtuurilinjauksista sekä arkkitehtuurin kehittämisestä sekä muutoksen hallinnasta. 59

60 8. Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet ja sidosarkkitehtuurit Periaatteet Sidosarkkitehtuurit Avoimet rajapinnat Palvelukeskeisyys ValtIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (VM) KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (VM) Kuntasektorin SOA-linjaukset (VM) Julkishallinnon standardien noudattaminen ml. JHS-suositukset (JUHTA) VALTASA Kansalliset kehityshankkeet (KANTA, SADE) 60

61 8. Kokonaisarkkitehtuuri Linjaukset (1/2) Yleislinjaukset KPK ICT / KPK THH sisäisten järjestelmien toteutuksessa käytetään samoja ratkaisuja kuin kunnille tarjottavissa palveluissa, mikäli ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat vaihtoehdot. Näin tuetaan maksimaalista kuntasektori palveluiden hyödyntämistä. Ensisijaisesti KPK ICT:n tuottamien palveluiden tavoitteina on löytää synergiat kuntien kesken Haltuunottovaiheen jälkeen pyritään siihen, että KPK ICT:ltä ulos tarjottavien palveluiden osalta tulee olla ainoastaan yksi toteutustapa Käyttöliittymät Tarjotaan web-pohjaisia itsepalvelukanavia kaikille sidosryhmille ja tuetaan palveluiden, löydettävyyttä, saatavuutta ja käytettävyyttä Kuntalaiselle tarjottavan käyttöliittymän toteutuksena tulee olla selainkäyttöliittymä Kuntien työntekijöille tarjottavat palvelut tuotettava selainpohjaisen Web-käyttöliittymän avulla, mutta tästä voidaan poiketa, jos toimisto-ohjelmiston Client on osa toimitettavaa palvelua KPK ICT:n ja THH:n työntekijöille tarjottavat palvelut tuotettava selainpohjaisen Web-käyttöliittymän avulla, mutta tästä voidaan poiketa jos toimisto-ohjelmiston Client on osa toimitettavaa palvelua Tilaajan palvelukumppanille tarjottavat palvelut tuotettava selainkäyttöliittymän avulla 61

62 8. Kokonaisarkkitehtuuri Linjaukset (2/2) Palveluiden kehitys ja ylläpito KPK-arkkitehtuuri ohjaa vahvasti sekä KPK ICT:n, THH:n että tavoitetilassa myös jatkossa Suomen kuntasektorin ja niiden ICT-palveluntarjoajien arkkitehtuurivalintoja Pysyvät KPK ICT:n sisäiset ja kunnille tarjottavat integraatiot tulee toteuttaa keskitetyn integraatioalustan kautta KPK ICT:n tuottamaa tietomallia ja standardointeja tulee noudattaa, kun toteutetaan KPK ICT / uusia palveluita / integraatioita Arkkitehtuuri ei sido toteutusalustaa niin kauan, kun palveluiden kehitys ja toteutus toimii kustannustehokkaasti Palveluiden tulee olla määriteltyjä käytettävyyden, luotettavuuden, suorituskyvyn, skaalautuvuuden ja ylläpidettävyyden näkökulmista. Nämä määritellään KPK ICT-määrityksiin tukeutuen siten, että palvelut saadaan saumattomasti mittaamisen ja SLA:n piiriin Minimivaatimus palveluiden SLA-toteutumistasojen seuraamiselle on koko elinkaaren aikainen saatavuus, jota tulee voida mitata, toteuttaa ja määritellä KPK ICT vaatimalla tavalla Palvelun tarjoajan tulee integroitua KPK ICT:n tukiprosessiin KPK ICT asettaa peruslinjaukset kehitys- ja testausympäristöille KPK ICT antaa tarvittavan arkkitehtuurikoulutuksen toimittajille ja palveluiden kehitysprojekteille KPI ICT:n arkkitehtuuri seuraa ja analysoi jatkuvasti ulkopuolisia mahdollisuuksia ja uhkia ja nostaa ne esille koko Kunta-kenttää koskevissa arkkitehtuuri-foorumeissa 62

63 Kansallinen toimija KPK ICT/THH Kunta 8. Kokonaisarkkitehtuuri Kuntatoimijoiden käyttämät tavoitetilan tietovarannot ja omistajuus mm. terveystiedot, sosiaalitiedot, opetustiedot Kunta, kuntayhtymä, kuntakonsernit ja konserniyhtiöt Paikallinen Data warehouse Operatiiviset järjestelmät ml. kannat Standardit tietomallit ja rajapinnat Operatiivinen asiakastieto Perustietovaranto Palvelutuotteet Asiakkaan palvelut KPK ICT Toimittajat Laskentatunniste KPK THH Muu tietovaranto Paikkatieto Sähköinen KRYSP arkisto Tilikartta Työntekijät Tilastot Standardit tietomallit ja rajapinnat Kansalliset toimijat: VIP, VRK, Vero, Kela, VM, STM, OPM KANTA-arkisto Koodistot Oppilasrekisteri CRMperustiedot Kansalainen (ml. perhesuhteet) Yritykset (ml. konsernirakenteet) Yhteisöt 63

64 KPK ICT/THH Kunta 8. Kokonaisarkkitehtuuri Uusi kuntatoimijoiden palveluarkkitehtuuri Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanava kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Palvelukanavat asiakkaille (virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.) Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille KPK ICT KPK THH Lapsiperheiden ja nuorten palvelut Muut palvelut Asuminen ja rakentaminen Terveydenhuolto Senioripalvelut Hallintopalvelut Taloushallinto Tukipalvelut Henkilöstöhallinto Työvoimavuokraus Uudet palvelut ja käyttöliittymät Yhteiset palvelut Tietovarasto Standardit tietomallit ja rajapinnat Integroitu palveluympäristö Standardit tietomallit ja rajapinnat Uudet työkalut ja alustat Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT Nykyjärjestelmät Kunnan tietovarastot Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 64

65 KPK ICT/THH Kunta 8. Kokonaisarkkitehtuuri Integroitu palveluympäristö Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanavat Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille KPK ICT KPK ICT:n palvelut KPK THH KPK THH:n palvelut Uudet palvelut ja käyttöliittymät Standardit tietomallit ja rajapinnat Asianhallinta Verkkopalvelualusta Prosessipankki Master datakone Käyttövaltuushallinnan alusta (tunnistaminen*, globaali SSO, identiteetin federointi ja käyttöoikeuksien hallinta) Komponenttipankki Taloushallintojärjestelmät Uudet työkalut ja alustat Tietovarasto SOA-palvelu / Integraatioalusta Henkilöstöhallintajärjestelmät Standardit tietomallit ja rajapinnat Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT Nykyjärjestelmät Kunnan tietovarastot Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 65

66 8. Kokonaisarkkitehtuuri KPK ICT:n asettamat vaatimukset yhteisille työkaluille Suositukset Testaus Standardit ja mallit Vaatimustenhallinta Ohjelmisto Vaatimusmäärittely Versionhallinta Koulutus (esim. web-palvelu) 66

67 8. Kokonaisarkkitehtuuri KPK ICT:n tietoturva- ja varautumistekijät KPK ICT määrittelee tietosuojatarpeet, -politiikan ja -suunnitelman riskien hallitsemiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Näiden avulla varmistetaan, että toteutukset toteuttavat vaatimukset liittyen tiedon Luottamuksellisuuteen Eheyteen Saatavuuteen ja Kiistämättömyyteen Hyödynnetään olemassa olevia määrityksiä Valtiovarainministeriö: VAHTI ISO/IEC Information technology Security techniques -standardit (ISO/IEC 27002:2005, ISO/IEC 27000:2009, ISO/IEC 27001:2005, ISO/IEC 27006:2007) Käyttöoikeudet määritellään roolipohjaisesti ja työnkulut toteutetaan siten, että ehkäistään vaarallisten työyhdistelmien syntyminen 67

68 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 68

69 9. Organisaatio ja johtaminen Palvelukeskuksen juridinen rakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena, missä kuntatoimijat toimivat yhtiön perustajina ja omistajina KPK ICT Oy On kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö Järjestää in house -palvelua vain omistajilleen, jolloin omistajatahojen ei tarvitse kilpailuttaa yhtiöltä hankittavia palveluita Ei voi osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin, vaan se toimii ainoastaan in house -markkinalla tuottaen palveluita, jotka omistajatahot ovat strategisena päätöksenä päättäneet hankkia Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella 1 /kuntalainen. Myöhemmin toisessa vaiheessa mukaan tulevat kunnat sijoittavat 3 ja vastaavasti kolmannen vaiheen kunnat 6 per kuntalainen Kunnat merkitsevät (ostavat) yhden osakkeen kutakin kuntalaista kohden. Muut kuntatoimijat merkitsevät (ostavat) kukin yhden osakkeen. Suunnitelman mukaan Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat myöntävät käynnistämisvaiheessa tarvittavan rahoituksen yhtiölle. Omistajakunnat antavat rahoitusjärjestelyn edellyttämän takauksen tai muun vakuuden Omistamisen periaatteet määritellään yhtiöjärjestyksessä ja tarvittaessa osakassopimuksessa Sitra Markkinaehtoiset rahoittajat Oman/vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Kuntasektori 100 % omistus KPK ICT Oy perustettava yhtiö 69

70 9. Organisaatio ja johtaminen Omistajaohjausta toteuttavat yhtiön toimielimet ja niiden toiminnan taustalla oleva yhtiöjärjestys (ja mahdollisesti osakassopimus), joka sisältää omistajaohjauksen periaatteet Hallituksen nimeäminen Yhtiökokous Vastuuvapauden myöntäminen Strategian kehittäminen Vision viestintä hallitukselle Riskien hallinta Hallitus Toiminnan laillisuuden valvonta Strategian toteutus ja raportointi Hankesalkun hallinta Suorituksen ohjaus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Tulosten seurantaprosessi ja raportointi Toiminnan suunnittelu ASIAKKUUDEN HOITOMALLI Uusien asiakkaiden hankintaprosessi Toimitusprosessi Asiakassuhteenhoitoprosessi Asiakaspalveluprosessi Ohjausryhmät Tuotetarjooman hallinta- ja kehitysprosessi 70

71 9. Organisaatio ja johtaminen Palvelukeskus palvelee omia asiakasomistajiaan, joiden kanssa yhteistyötä johdetaan, toteutetaan ja seurataan säännöllisissä ohjausryhmissä Toiminnassaan yhtiön tulee palvella kuntasektorin asiakasomistajiaan Asiakkaiden pääasiallinen operatiivinen vaikuttamiskanava on organisoitu ohjausryhmämuotoon Ohjausryhmät ovat KPK ICT:n sisäisiä organisaatioita. Niiden tarkoitus on yhdistää kuntien, kuntayhtymien ja muiden asiakkaiden vaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet yhteen Ohjausryhmät osallistuvat tärkeimpien asiakastarpeiden prosessikuvauksiin ja kehityspolun suunnitteluun Palvelukeskus voi järjestää myös yllä mainitun prosessikuvauksesta poikkeavia palveluita niille, jotka ovat halukkaita kattamaan lisäkustannukset KPK THH:n edustaja osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn, jotta varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien toiminnallisiin vaatimuksiin pystytään vastaamaan 71

72 9. Organisaatio ja johtaminen Ohjausryhmien ja mahdollisten viiteryhmien kautta muodostettaan asiakkaiden yhteinen tavoite palveluiden kehittämiselle Ohjausryhmät ovat pysyviä KPK ja kuntatoimijoiden edustajien toimielimiä, jotka perustavat viiteryhmiä ratkaisemaan tiettyä vastuualueensa kehityskohdetta Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Viiteryhmä 1 Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3 Viiteryhmä 1 Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3 Viiteryhmä 1 Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3 72

73 9. Organisaatio ja johtaminen KPK ICT:n organisaatio on linjassa määritetyn prosessikartan kanssa Yhtökokous Hallitus Raportointi Toimitusjohtaja Innovaatiot ja teknologiat Asiakkuuden hoito Palveluiden johtaminen Hallinto & kehittäminen Voidaan hankkia myös ostopalveluna Aluevastaavat Ohjelmavastaavat* Palveluvastaavat* P Menetelmävastaava Hallinto Asiakasvastaavat, ratkaisupäälliköt Asiakasvastaavat Asiakasvastaavat Asiantuntijat** * Osa kehitysvastuista ja palveluvastuista hoidetaan alueissa ** Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava on asiantuntijoiden esimies 73

74 9. Organisaatio ja johtaminen KPK ICT ja Kuntien palvelukeskus talous- ja henkilöstöhallinto (THH) järjestävät molemmat THHalueen palveluita asiakasomistajilleen THH-alueen ICT-palveluita järjestetään (KPK ICT) ja tuotetaan (KPK THH) omistaja-asiakaskunnille kahdella eri tavalla: 1. KPK THH tuottaa asiakkaalle THH-alueen kokonaispalvelun sisältäen THH ICT-palvelut. Tässä vaihtoehdossa KPK ICT järjestää THH ICT -palvelut sisäisesti yhtiöiden välillä 2. KPK ICT järjestää asiakkaalle THH-alueen ICT-palvelut, jolloin asiakas operoi omalla organisaatiollaan ja toimintamalleillaan hyödyntäen THH ICT -palveluita Lisäksi KPK ICT ja perustettava KPK THH suunnittelevat ja konseptoivat yhteisen asiakkuuden hallinnan hoitomallin, jonka avulla luodaan yhteiset näkemykset ja toimintatavat asiakkuuden hallinnan sekä asiakaspalvelun osalta. Omistaja-asiakas / Kuntatoimija 2. ICT-alueen kokonaispalvelu (ml. THH ICT) ASIAKKUUDEN HALLINNAN HOITOMALLI 1. THH-alueen kokonaispalvelu (ml. ICT-palvelut) KPK ICT 1. THH -alueen ICT-palvelut KPK THH 74

75 9. Organisaatio ja johtaminen KPK ICT ja KPK THH järjestävät toisilleen tarvitsemansa palvelut ja hakevat synergiahyötyjä keskenään KPK ICT KPK THH Asiantuntijapalvelut 1. PMO/projektinhallinta 2. muita tarpeen mukaan Sovelluspalvelut 1. ERP-ratkaisu 2. THH palveluna infrastruktuuripalvelut 1. Käyttäjäpalvelut 2. Kapasiteettipalvelut 3. Tietoliikennepalvelut 4. Toimistopalvelut (esim. ) Palvelut THH:lle Palvelut ICT:lle Taloushallinto 1. Ostolaskut sopimusten hallinta tilauksesta maksuun 2. Myyntilaskut myyntireskontra perintä 3. Kirjanpito VOM KOM tilinpäätös 4. Maksuliikenne 5. Raportointi 6. Kustannuslaskenta Henkilöstöhallinto 1. Palkanlaskenta palkat palkkiot 2. Matkalaskut Muut tukipalvelut 1. HR 2. Viestintä 3. Hankintatoimi/ostot 4. Toimistopalvelut 75

76 9. Organisaatio ja johtaminen Ostokriteerit osaamisverkoston toimijan liittymiseksi osaksi KPK ICT:tä KPK ICT voi ostaa kuntien/kunnan omistaman esim. palvelukeskuksen tai muun toimijan, kun seuraavien kriteerien täyttyessä: 1. KPK ICT voi ostaa 100 % yhtiön osakekannasta tai liiketoiminnasta 2. Yhtiöllä on palveluvalikoima, joka hyvin täydentää tai tukee KPK ICT:n palvelutarjoamaa (kyseessä ei voi olla ICT-tuotantoyksikkö) 3. Yhtiöllä on oikeaa osaamista ja riittävä määrä osaajia 4. Yhtiön omistajat tekevät vähintään 5 vuoden sopimuksen palveluiden ostosta KPK ICT:n kanssa 5. Kauppahinta määritellään esimerkiksi palvelusopimusten perusteella laskettavasta nettokassavirran nykyarvosta 76

77 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 77

78 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut KPK ICT organisaatio ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT KPK ICT Toimitusjohtaja Johtajan vastuulla on organisaationsa operatiivisen toiminnan kehittäminen organisaation strategian mukaisesti sekä organisaation tavoitteiden asetanta ja henkilöstöjohtaminen Yleistoimivalta yhtiön kehittämiseen, kokonaisvastuu yhtiön toiminnasta ja tuloksesta Raportoi yhtiön hallitukselle Johtajalla kokemusta ICTpalveluiden johtamisesta, laaja kuntasektorin vaikuttajaverkosto ja hyvä toimialaosaaminen sekä näkemystä julkisen sektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä Strateginen suunnittelu Asiakkuuden hoito prosessin omistaja Johtaa asiakkuuden hoitoprosessia ja sen kehittämistä Vastaa KPK ICT:n sidosryhmäyhteistyöstä Toimii esimiehenä aluevastaaville Johtajalla kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä verkosto- ja toimialaosaaminen kuntasektorilla Asiakkuuden hoito Sidosryhmäyhteistyö Palveluiden johtaminen prosessin omistaja Vastaa palveluiden kehittämisestä, konseptoinnista ja tuotteistuksesta Vastaa palveluiden tehokkuudesta, jatkuvuudesta ja palvelutuotannon ohjauksesta sekä käytäntöjen yhtenäisyydestä Vastaa alueellisten kehittämisvastuiden ohjaamisesta Toimii esimiehenä ohjelmavastaaville ja palveluvastaaville Johtajalla oltava pitkä kokemus ICTpalveluiden johtamisesta, kehittämisestä ja hallinnasta sekä näkemys kuntasektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä Salkunhallinta Palveluiden kehitys Kokonaisarkkitehtuuri-suunnittelu Toimittajahallinta Hankintojen hallinta Palveluiden toimitus & tuki Hallinto ja kehittäminen prosessin omistaja Vastaa KPk ICT:n taloushallinnon, toiminnan seurannan ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Vastaa oman toiminnan ja osaamisen kehittämisestä (mittareiden ja raportoinnin suunnittelu, prosessi- ja organisaatiosuunnittelu, menetelmistöt, laadunhallinta) Johtajalla kokemusta organisaation toiminnan kehittämisestä (verkostot, governance, ITG) sekä hallintopalveluiden järjestämisestä Oman toiminnan kehittäminen Hallinto Taloushallinto Toiminnan seuranta Henkilöstöhallinto Innovaatiot ja teknologiat prosessin omistaja Osallistuu KPK ICT:n strategian, toiminnan ja palveluiden kehittämiseen Visioi uusia innovatiivisia ratkaisuja Seuraa globaaleja ICT-trendejä Luova kehittäjä Innovointi Teknologiastrategiat 78

79 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut KPK ICT organisaatio ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT Aluevastaava Vastaa alueellisesti KPK ICT:n palvelulupauksista alueella sekä kehityslupauksista konsernille Vastaa alueellisesta asiakashoidosta ja sidosryhmäyhteistyöstä Toimii esimiehenä alueellisille asiakasvastaaville ja ratkaisupäälliköille Kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä kuntasektorin toimialaosaaminen Kokemusta esimiestyöstä ja johtamisesta Alueellinen sidosryhmäyhteistyö Asiakasvastaava Toimii asiakkaan kontaktipintana palvelun järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi palvelusopimusasiat ja asiakaspalautteen toimittaminen) Kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä kuntasektorin toimialaosaaminen Ei omista prosesseja Ratkaisupäällikkö Tekee kehityssuunnittelua ja toteutustyötä yhdessä asiakkaan kanssa Erikoistuu valitun toimialan prosesseihin ja mahdollisesti johonkin ICT-kyvykkyyteen Vahva toimiala- ja ICT-osaamisen yhdistäminen Ei omista prosesseja Ohjelmavastaava Vastaa omalla vastuullaan olevasta strategisesta ohjelmasta ja siihen kuuluvista projekteista ja kehityshankkeista Kokemusta laajojen ICT-hankkeiden läpiviennistä Toimiala- ja esimiesosaamista Uusien palveluiden kehitys Salkunhallinta Palveluvastaava Vastaa nimetyllä palvelualueella sovitun palvelutason mukaisen palvelun järjestämisestä sekä palvelun tuotannon aikaisesta kehityksestä Tukimallista, käyttöönotosta ja toimittajahallinnasta vastaavat nimetyt palveluvastaavat yhtenäisesti yli kaikkien palveluiden Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava toimii esimiehenä asiantuntijoille Kokemusta toimittajayhteistyöstä ja ICT-palveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä Ei omista prosesseja Toimituksen ja tuen osa-alueiden nimetyt palveluvastaavat omistavat oman vastuualueensa prosessit: Käyttöönotto Tukimalli Palveluiden hallinta Menetelmävastaava Kehittää KPK ICT:n omaa toimintaa ja osaamista (mittareiden ja raportoinnin suunnittelu, prosessija organisaatiosuunnittelu, menetelmistöt, laadunhallinta) Kokemusta yleisten ICT-viitekehysten soveltamisesta käytäntöön Mittaamisen ja raportoinnin asiantuntija Oman toiminnan kehittäminen 79

80 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut KPK ICT:hen liittyvien ryhmät ja kuntatoimijat ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT KPK ICT Johtoryhmä Toimitusjohtaja päättää Yhtiön johtoryhmän jäseniltä edellytetään oman vastuualueensa syvää osaamista ja pitkäaikaista kokemusta sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa asiakaskunnassa Ei erityistä prosessivastuuta ryhmänä KPK ICT Hallitus Omistajat päättävät Yhtiön hallituksen jäseniltä edellytetään pitkäaikaista julkisen sektorin kokemusta sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa sidosryhmissä Hallitustyöskentelyn pitää olla toiminnan laajuuteen ja yhtiömalliin vaativa ammattimainen hallitus. Omistajaohjaus Palvelukehityksen ja toiminnan kehityksen ohjausryhmät Työryhmiä, joissa on mukana asiakkaiden edustus Osallistuvat palvelujen ja palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen Ohjausryhmien jäseniltä edellytetään oman erikoisalueensa osaamista, tiimityöskentelytaitoa ja julkisen sektorin toiminnan erikoispiirteiden ymmärrystä Ei prosessivastuuta ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT Pääkäyttäjä Vastaa käyttäjien ja kunnan työntekijöiden ICTpalveluiden ensimmäisen tason prosessi- ja teknisestä tuesta ja koulutuksesta kunnassa Vastaa usein käyttövaltuushallinnasta Kuntatoimijan nimeämä henkilö Ei prosessivastuuta Kuntatoimijan sopimusvastaava Kunnanjohtaja/kaupunginjohtaja, Keskushallinnon tai toimialajohtotason henkilö, joka vastaa yhteistyöstä KPK ICT:n kanssa Kuntatoimijan nimeämä henkilö Ei prosessivastuuta 80

81 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Palvelukeskus toimii konsernijohtoisesti yli alueellisten toimipisteiden YHTIÖN OSAAMISALUEET 1. Strategia ja johtaminen 2. Asiakkuuksien hankinta ja hallinta 3. KPK ICT verkoston johtaminen 4. Kehitys-, palvelu- ja projektisalkun hallinta 5. Uusien palveluiden kehittäminen ja palvelukonseptointi (sis. kustannushyötylaskelma-konsepti) 6. Palveluketjun ohjaus 7. Palveluiden järjestäminen 8. KPK ICT organisaation kehittäminen 9. Liiketoiminnan tukitoiminnot Henkilöstöhallinto (ostetaan KPK THH:lta) Taloushallinto (ostetaan KPK THH:lta) 10. Kansallinen sidosryhmien hallinta VERKOSTON YLEISET OSAAMIS- ALUEET 1. Kunta-alan toiminnan tuntemus, esim. Lait ja asetukset Toimintaympäristö Toimintamallit Prosessit 2. Asiakas- ja ratkaisuosaaminen 3. ICT kehittämishankkeiden läpivienti sekä muutoksenhallinnan tuki 4. Alueellinen ICT markkinatuntemus 5. Kustannushyötyanalyysin laatiminen 81

82 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Palvelukeskukseen liittyvä erityisosaaminen jakautuu alueellisesti VERKOSTON ERIKOISTUMIS- ALUEET 1. Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta 2. ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT ulkoistus) 3. PMO ja projektinhallinta 4. Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI) 5. Tietoturva ja riskienhallinta 6. Tietosuoja 7. IAM 8. Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk) 9. Sovellusten ylläpito 10. infrastruktuuri 11. Loppukäyttäjien osaamispalvelut 12. Ruotsinkieliset palvelut 13. Asiahallinto (ml. arkistointi) 14. Talous- ja henkilöstöhallinto 15. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi) 16. Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät 17. SOTE/Perusterveydenhuolto 18. SOTE/Erikoissairaanhoito 19. SOTE / Sosiaalityö 20. SOTE / Vanhustyö 21. SOTE / Kotihoito 22. SOTE / Päivähoito 23. SIVISTYS / Perusopetus 24. SIVISTYS/ Toinen aste 25. TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka 26. Hankintatoimi ja logistiikka 27. Paikkatietopalvelut 28. Tiedolla johtaminen 29. Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut 82

83 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Erikoistumisalueiden suhde esimerkinomaiseen elämänkaarimalliin Erikoistumisalueet Elämänkaari (Luonnos) Lapsiperheet ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentamine n Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta X ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT-ulkoistus) X X PMO ja projektinhallinta X Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI) X Tietoturva ja riskienhallinta X Tietosuoja X IAM X Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk) X Sovellusten ylläpito X Infrastruktuuri X Loppukäyttäjien osaamispalvelut X 83

84 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Erikoistumisalueiden suhde esimerkinomaiseen elämänkaarimalliin Erikoistumisalueet Elämänkaari (Luonnos) Lapsiperheet ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentamine n Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto Ruotsinkieliset palvelut X X X X X X Asiahallinto (ml. arkistointi) X X X X X X Talous- ja henkilöstöhallinto Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi) Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät SOTE/Perusterveydenhuolto SOTE/Erikoissairaanhoito SOTE / Sosiaalityö SOTE / Vanhustyö SOTE / Kotihoito SOTE / Päivähoito SIVISTYS / Perusopetus X X X X X X X X X X X X X X X X X X 84

85 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Erikoistumisalueiden suhde esimerkinomaiseen elämänkaarimalliin Erikoistumisalueet Elämänkaari (Luonnos) Lapsiperheet ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentamine n Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto SIVISTYS/ Toinen aste X TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka X Hankintatoimi ja logistiikka X Paikkatietopalvelut X Tiedolla johtaminen X X X X X X Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut X X X X X X nn. 85

86 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 86

87 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Yhteenveto Pääomalainan korko 3 % Tarvittava pääomalaina 18,0 milj. Katetasovaatimus 14,4% Liikevaihto 2014: 76,7 milj. Liikevoittoprosentti 2014: 12,1 % Kassa 2014: 18,0 milj. Alin arvo 0,87 milj. (2011) Pääomalainan korko 10 % Tarvittava pääomalaina 20,0 milj. Katetasovaatimus 18,0 % Liikevaihto v ,4 milj. Liikevoittoprosentti 2014: 14,8 % Kassa 2014: 20,0 milj. Alin arvo 0,4 milj. (2011) Kaiken lainan ei tarvitse olla oman pääoman ehtoista, mutta laskelmien yksinkertaistamiseksi lainaa ei ole jaettu oman ja vieraan pääoman ehtoiseksi 87

88 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Liikevaihto Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset Hinnoittelu perustuu tasaiseen palvelukohtaiseen katteeseen tarkasteluperiodilla Mallissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna Väestöpohja vuonna 2010 on 0,6 miljoonaa ja se kasvaa 2,1 miljoonaan vuoteen 2014 mennessä Palveluiden hinnoittelu on kustannuslähtöinen ja se perustuu tasaiseen laskennalliseen katteeseen tarkasteluperiodilla Liikevaihdon jakauma vuonna 2014 (pääomalainan korko 3 %), milj. Määritellyt käynnistys- ja sisäänottovaiheen sovelluspalvelut 27,0 Näihin liittyvät asiantuntijapalvelut 9,3 Käynnistys- ja sisäänottovaiheen tuotteistetut infrastruktuuripalvelut 24,5 Kehityssalkun uudet palvelut 15,9 Yhteensä 76,7 Käynnistys- ja sisäänottovaiheeseen liittyvät sovellus-, infrastruktuuri- ja asiantuntijapalvelut muodostavat 79 % vuoden 2014 liikevaihdosta 88

89 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Kannattavuus Malli olettaa palvelukohtaisen katteen ml. investoinnit Yhtiö toimii kaupallisin periaattein ja tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. Yhtiön toiminta on aluksi tappiollista hitaan liikevaihdon kasvun vuoksi. Tämä huomioidaan pääomitusvaiheessa ja rahoitusrakennetta suunniteltaessa Ensimmäisten vuosien tappio katetaan seuraavien toimintavuosien aikana Tarkoitus on, etteivät kuntien nykyisten palveluiden ICT-kokonaismenot kasva verrattuna tilanteeseen ilman yhtiön perustamista Ei mukana luvuissa Sopivan liikevoiton synnyttäminen on myöhemminkin perusteltua investointien rahoittamiseksi ja toiminnan puskurirahaston ylläpitämiseksi sekä pääomalainojen takaisinmaksamiseksi 89

90 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Talouslaskelmien oletukset (1/2) Tuloslaskelma Markkinaosuus alussa 11 % väestöpohjasta, vuonna 2014 noin 40 % Kehitystyö on arvioitu tuotteittain; kokonaispanostus noin 40 milj. Hallinto-organisaatiossa on aluksi 5 henkilöä, henkilömäärä kasvaa liikevaihdon kasvaessa Mukana olevat kunnat saavat palvelut, joihin sisältyy merkittävä järjestelmäkehityspanos alenevin kokonaiskustannuksin perustuen konsolidointi- ja integrointihyötyihin Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin Liikevaihtoa on mallinnettu perustuen lanseerattavien palveluiden arvioituihin kustannuksiin ja volyymeihin Yhteyttä kuntien nykyiseen toimintaan ei ole analysoitu tässä vaiheessa 90

91 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Talouslaskelmien oletukset (2/2) Tase ja kassavirta Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella 1 / kuntalainen, joka nousee ajan kuluessa 3 ja myöhemmin 6 per kuntalainen Muilta rahoittajilta tarvittava pääomalaina on n. 18 milj. Kunnilta odotetaan takausta tai sitoumusta ostaa pääomalainasaatava rahoittajilta, jos yhtiö ei pysty maksamaan sitä määräajassa takaisin Pääomalainan korot maksetaan vuosittain Tuotekehitysmenoista aktivoidaan 4 vuodeksi 100 % investoinneista. Tuloslaskelmassa investoinnit on jyvitetty eri vuosille, ja ne veloitetaan kunnilta. Kunnilta veloitettavia käyttö- ja ylläpitokustannuksia ei aktivoida Aktivoitavat investoinnit yhteensä 44,6 milj. vuosina Pääpaino palveluiden kehittämisessä on asiantuntijapalveluissa, joita ei aktivoida vaan kirjataan kuluksi KPK ICT:n omia aktivoitavia investointeja ei ole (toteutetaan pääosin leasing-sopimuksilla, mukana vuosikuluissa) Myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertoaika on 45 päivää 91

92 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Tuloslaskelma pääomalainan korko 3% Markkinaosuus noin 40 % vuonna 2014 Tuloslaskelma Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Liikevaihto Kulut htv Poistot Liikevoitto Liikevoitto-% -6,1 % 10,0 % 10,3 % 12,1 % Pääomalainan korot Tulos ennen veroja Verot Tilikauden tulos

93 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Tase pääomalainan korko 3% Kassa ja oma pääoma riittävät vuoden 2014 lopussa pääomalainojen takaisinmaksuun Tase VASTAAVAA Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Käyttöomaisuus Myyntisaamiset Kassa VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma + pääomalainat Oma pääoma Sijoitettu vapaa oma pääoma Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tulos Oma pääoma ilman pääomalainoja Vieras pääoma Pääomalaina Ostovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Pääomalainat 18 milj., korko 3 % Sijoitus omaan pääomaan 1 / kuntalainen 93

94 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Kassavirta pääomalainan korko 3% Kassavirta Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Tilikauden tulos Poistot Investoinnit Käyttöpääoman muutos Lainan nostot Lainan lyhennykset Pääomalainan nostot Pääomalainan lyhennykset Sijoitukset omaan pääomaan Osingonmaksu Kassavirta Kassa Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Kassa alussa Kassan muutos Kassa lopussa Pääomalainat 18 milj. Omaa Pääomaa yhteensä 2,1 milj. 94

95 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Riskiluettelo ja korjaavat toimenpiteet Liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät riskit Riski Korjaava toimenpide Todennäköisyys Vaikutus 1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen suunnitellussa aikataulussa KPK ICT:n asteittainen käynnistäminen, vaikka kaikki asiakaskunnat eivät pysyisi kään aikataulussa KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen Riittävän pitkän ajan sopeutussuunnitelma eri kuntien tarpeiden tyydyttämiseksi. Luodaan erinomaisia erikoistumismahdollisuuksia verkoston toimijoille Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien palveluiden osalta epäonnistutaan 4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan 5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen (kehityssalkku) 6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekä vaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa Luodaan realistinen käynnistyminen, jossa saavutetaan kuitenkin nopeita voittoja ja siten kyetään vahvistamaan asemaa vaikuttavuutta kasvattavana kumppanina. Muutoshallinnan riittävä tuki toteutukselle Aikataulun kommunikointi tulee toteuttaa kehityshankkeiden suunnittelun tulosten pohjalta. Siten asiakkaille annetaan läpinäkyvä ja realistinen näkymä palveluiden käyttöönotosta. KPK ICT:n tulee olla taloudellisesti ja toiminnallisesti houkutteleva vaihtoehto kuntatoimijoille. Parhaiden käytäntöjen ja kokemusten soveltaminen palveluyhtiön liiketoimintasuunnitelmaan. Viestintä ja kommunikaatio. Vaikuttavuuden yksityiskohtainen analyysi ja jatkuva seuranta

96 Riskin vaikutus 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Riskimatriisi Liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät riskit 1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen suunnitellussa aikataulussa 2. KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen 3. Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien palveluiden osalta epäonnistutaan 4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan 5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen (kehityssalkku) 6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekä vaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa 4 3, Riskin todennäköisyys 96

97 Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 97

98 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä KPK ICT:n valmisteluprosessi KPK ICT:n valmisteluprosessi jatkuu siten, että kunnille ja kuntayhtymille toimitetaan ehdotus 04/2010, minkä pohjalta kunnat käynnistävät omat päätöksentekoprosessinsa KPK ICT:n asiakasomistajuudesta. Tavoitteena on, että aiesopimukset allekirjoitettaisiin 06/2010, KPK ICT:n perustamiskokous järjestettäisiin 08/2010, jonka jälkeen toiminta käynnistettäisiin. Ensimmäiset ICT-alueen asiantuntijapalvelut käynnistetään suunnitelman mukaisesti 01/2011 mennessä. Neuvottelusitoumus Sopimusneuvottelut Palvelukeskusten perustaminen Neuvottelusitoumusten käsittely ja päätökset osallistumisesta neuvotteluvaiheeseen Kuntakohtaiset aloitusneuvottelut ja perustietojen kerääminen Palveluiden läpikäynti, perustamisehdotusten valmistelut ja esittelyt Kuntien päätöksenteko palvelukeskusten asiakasomistajuudesta Palvelukeskusten perustaminen Palvelukeskusten toiminnan käynnistäminen Sitoumukset pyydettiin mennessä Perustamisehdotukset kunnille Aiesopimus palvelukeskusten perustamisesta Palvelukeskusten perustamiskokous Ensimmäiset palvelut tuotannossa 10/09 11/09 04/10 06/10 08/10 01/11 98

99 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (1/4) Strategiset ohjelmat ja investointitarve* Q3 Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. Kunnan asianhallinta Tiedolla ohjaamisen palvelu Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä Sähköisen kilpailuttamisen välineet Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP) Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj. Avoin Koulu Hyvinvointi ~9 milj. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautus Kohti Kumppanuutta - jalkautus Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj. Sähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj. Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus Muut suunnittelun sovelluspalvelut ICT tehokkuus ~4,6 milj. ICT-infrastruktuuripalvelut Yhteinen integraatioratkaisu Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu Master Datan määrittely, MDM Kone Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen, LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta ) KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. Asiantuntijapalveluiden jalkautus (sis. salkunhallintatyökalu) 1. Asiakkuuden hoitomallin jalkautus KPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminen KPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminen KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki Investointitarve yhteensä 44,6 milj Q4 Määrittely ja toteutusprojekti Q1 Q Q3 Asiakaspilotointi Q4 99

100 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (2/4) 1. KPK ICT toimintamallin kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana käynnistettävät kehittämisalueet ja -hankkeet ovat 1. Asiakkuuden hoitomallin suunnittelu ja jalkautus 2. Asiantuntijapalveluiden konseptointi ja jalkautus 3. KPK ICT toiminnanohjausjärjestelmä 4. KPK ICT prosessien määritys ja jalkatus 5. KPK ICT ja THH tietoarkkitehtuuri 6. KPK ICT kokonaisarkkitehtuuri 7. KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus 8. Avoin komponenttipankki 9. Avoin prosessipankki 100

101 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (3/4) Strategiset ohjelmat ja investointitarve* Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. Kunnan asianhallinta Tiedolla ohjaamisen palvelu Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä Sähköisen kilpailuttamisen välineet Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP) Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj. Avoin Koulu Hyvinvointi ~9 milj. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautus Kohti Kumppanuutta - jalkautus Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj. Sähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj. Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus Muut suunnittelun sovelluspalvelut ICT tehokkuus ~4,6 milj. ICT-infrastruktuuripalvelut Yhteinen integraatioratkaisu Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu Master Datan määrittely, MDM Kone Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen, LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta ) KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. Asiantuntijapalveluiden jalkautus (sis. salkunhallintatyökalu) Asiakkuuden hoitomallin jalkautus KPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminen KPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminen KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki Investointitarve yhteensä 44,6 milj Q3 Q4 Q1 2. Määrittely ja toteutusprojekti Q Q3 Asiakaspilotointi Q4 101

102 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (4/4) 2.KPK ICT:n palveluiden järjestämisen ja käyttöönottojen kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana käynnistettävät kehittämisalueet ja -hankkeet ovat Hallinnon kehittäminen-ohjelma 1. Asianhallinnan palvelut 2. Tiedolla ohjaamisen palvelu 3. Yhteisölliset työkalut vol.1 (kunnan työntekijöille) 4. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna Hyvinvointi-ohjelma 1. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut 2. SOTE-järjestelmän kehittäminen Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus-ohjelma 1. Palveluseteliportaali 2. Sähköinen palveluseteli 3. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu ICT-tehokkuus-ohjelma 1. ICT-infrastruktuuripalvelut 2. Integraatiopalvelu 3. Keskitetty käyttövaltuuksien hallintaratkaisu 4. Master Datan määrittely ja hallinta, MDM kone 5. Arkkitehtuurikomponentti - Vetuma tunnistaminen 6. Arkkitehtuurikomponentti - VRK liittymä 7. Arkkitehtuurikomponentti Maksaminen 8. Arkkitehtuurikomponentti - LDAP integraatio 9. Arkkitehtuurikomponentti - Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta 10. Arkkitehtuurikomponentti - Lokitietojen hallinta 102

Asiantuntijapalvelut ja kärkihankkeet. Ilari Heikkinen Johtaja KPK ICT Oy ilari.heikkinen@kpkict.fi 040 1736844

Asiantuntijapalvelut ja kärkihankkeet. Ilari Heikkinen Johtaja KPK ICT Oy ilari.heikkinen@kpkict.fi 040 1736844 Asiantuntijapalvelut ja kärkihankkeet Ilari Heikkinen Johtaja KPK ICT Oy ilari.heikkinen@kpkict.fi 040 1736844 KPK ICT Oy HAASTE Mitä tietohallinto on ja mikä on sen tarkoitus? ERP, ITIL, CobIT, SOA, SLA,

Lisätiedot

Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus hanke. KPK ICT Oy perustettava yhtiö LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus hanke. KPK ICT Oy perustettava yhtiö LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus hanke KPK ICT Oy perustettava yhtiö LIIKETOIMINTASUUNNITELMA VERSIO 2.0 8.4.2010 VERSIOHISTORIA: Dokumentin tiedot Hankkeen nimi: KPK-kuntaneuvottelut ja yhtiöiden

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan muutoksen mahdollistajana Suomen tietoyhteiskuntastrategian valmistelun maakuntaseminaari 5.2.2010, Oulu

Tietoyhteiskunnan muutoksen mahdollistajana Suomen tietoyhteiskuntastrategian valmistelun maakuntaseminaari 5.2.2010, Oulu Tietoyhteiskunnan muutoksen mahdollistajana Suomen tietoyhteiskuntastrategian valmistelun maakuntaseminaari 5.2.2010, Oulu Mitä Sitra on? sekä yritystoiminnan kehittäjä että yhteiskunnallinen vaikuttaja

Lisätiedot

Avoimia ajatuksia -Tietohallinto ja tietotekniikan tuottaminen kuntien palveluprosessien kehittäjänä

Avoimia ajatuksia -Tietohallinto ja tietotekniikan tuottaminen kuntien palveluprosessien kehittäjänä Avoimia ajatuksia -Tietohallinto ja tietotekniikan tuottaminen kuntien palveluprosessien kehittäjänä Syntynyt Tampereella 1951 Tampereen yliopisto FM 1970-1974 Postipankki, ohjelmasuunnittelija, 1975-1979

Lisätiedot

Kuntien palvelukeskus -hanke Tietopyyntö toimittajille esittelytilaisuus 12.3.2010

Kuntien palvelukeskus -hanke Tietopyyntö toimittajille esittelytilaisuus 12.3.2010 Kuntien palvelukeskus -hanke Tietopyyntö toimittajille esittelytilaisuus 12.3.2010 Tilaisuuden agenda Aika 9.00 9.15 9.15 9.45 9.45 10.10 10.10 10.20 10.20 10.40 10.40 11.00 Aihe Tilaisuuden avaus ja kuntien

Lisätiedot

Muutoksen mahdollistaja. Kimmo Haahkola

Muutoksen mahdollistaja. Kimmo Haahkola Muutoksen mahdollistaja Kimmo Haahkola Mitä Sitra on? sekä yritystoiminnan kehittäjä että yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä näkijä että tekijä sekä käynnistäjä että luopuja sekä kilpailukyvyn että hyvinvoinnin

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus hanke. KPK ICT:n etenemissuunnitelma

Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus hanke. KPK ICT:n etenemissuunnitelma Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus hanke etenemissuunnitelma 20.4.2010 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 2 Taustaa ja haasteet... 4 2.1 Taustaa... 4 2.2 Nykytila ja kehittämishaasteet... 4 3 toimintamalli

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

EK ja Palvelualat ry 18.11.2009. Kimmo Haahkola

EK ja Palvelualat ry 18.11.2009. Kimmo Haahkola EK ja Palvelualat ry 18.11.2009 Kimmo Haahkola Kuntaohjelma 2009 2013 TAVOITTEENA TYYTYVÄINEN KUNTALAINEN Kuntasektorin muutostekijöitä Tuotteistamisen ja kustannuslaskennan puutteet Laadun varmistamisen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus Ratkaisukeskeiset Toimialojen kehittäjät ja IT-osaajat vertaiskehittämisen mallit OY - ja yhteistyössä it -yhteistyössä Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus OPPIMISYMPÄRISTÖKEHITTÄJIEN JA IT OSAAJIEN

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 17.11.2010 VM/HKO/KuntaIT Sitra/Kuntaohjelma Kärkihanke 2 vetovastuu on ollut Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa

Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa Varsinais-Suomen kuntapäivä 17.3.2016 Minna Saario Projektipäällikkö, AKUSTI-foorumi Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Muutoksen lähtökohtia Miten

Lisätiedot

TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely

TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely JHS- jaoston kokous Kuntien Tiera Oy Pääarkkitehti Jaana Siitari 07.10.2011 Copyright Kuntien Tiera Oy SISÄLTÖ TIERA tavoite -> Kokonaisarkkitehtuurin rooli TIERA

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet

Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet Kuntien Tiera Oy:n (Tiera) yleisenä tavoitteena on saada aikaan 3-5 %:n säästö kuntatalouden ulkoisissa menoissa. Tämä syntyy kuntien toimintoprosessien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Rakennamme huomisen menestyvää Suomea. 27.4.2009 2 2 Perustiedot Perustettu 1967 Eduskunnan valvonnassa oleva rahasto Itsenäinen Tehtävät määritelty laissa Toiminta rahoitetaan

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Porin kaupungin tietohallinnon uudistus

Porin kaupungin tietohallinnon uudistus Kilpailutyö Porin kaupungin tietohallinnon uudistus Ryhmä numero 17 Ehdotus toimintamallista, miten Porin kaupunkikonsernin tietohallinto tulisi uudelleenorganisoida siten, että se voi parhaalla mahdollisella

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Parasta palvelua -ratkaisu Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Kunnat ja kuntayhtymät 2013 40 mrd. 50 % 20 mrd. 2,5 mrd. Palvelusetelit 0,1 mrd. Ostopalvelut 2,4 mrd. Lähteet: kunnat.net/kuntatalouden

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy käynnistysvaihe

Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy käynnistysvaihe Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy käynnistysvaihe KPK THH Oy käynnistysvaiheen hallitus ja yhtiön perustajakuntatoimijat Varapuheenjohtaja Jaana Kuuva Kotkan kaupunki Jäsen Markku Silen Jäsen Jukka Linnavuori

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014 OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia Paikkatietoseminaari 12.2.2014 Sisältö OmaOulu-asiointialustan kehitys kehittämisstrategia 2006 2013 Perustana tietohallintostrategia (2006) kehittämisstrategia

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

AKVA- seminaari 26.9. Kuntien Tiera Oy. Kuntien Tiera Tiera tänään Tiera Toimisto palvelu esittely. Petteri Aaltonen Infratuotejohtaja

AKVA- seminaari 26.9. Kuntien Tiera Oy. Kuntien Tiera Tiera tänään Tiera Toimisto palvelu esittely. Petteri Aaltonen Infratuotejohtaja AKVA- seminaari 26.9 Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Tiera tänään Tiera Toimisto palvelu esittely Petteri Aaltonen Infratuotejohtaja Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Asiakkuus, toimintalähtöinen kehittäminen ja tietomallit. 23.11.2015 Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki

Asiakkuus, toimintalähtöinen kehittäminen ja tietomallit. 23.11.2015 Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki Asiakkuus, toimintalähtöinen kehittäminen ja tietomallit 23.11.2015 Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki Miten ymmärrämme muutoksen asiakkaissa, palveluissa, työelämässä ja

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KUNTAX ERP TALOUS JA TOIMINTA YHTENÄ PILVIRATKAISUNA. Esa Sairanen Kehitysjohtaja KuntaPro Oy

KUNTAX ERP TALOUS JA TOIMINTA YHTENÄ PILVIRATKAISUNA. Esa Sairanen Kehitysjohtaja KuntaPro Oy KUNTAX ERP TALOUS JA TOIMINTA YHTENÄ PILVIRATKAISUNA Esa Sairanen Kehitysjohtaja KuntaPro Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Kuntax ERP:n tarina Hallinnon ohjauksesta palveluiden ohjaukseen Kuntax ERP mahdollisuudet

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen 14.12.2011 Palvelukeskusseminaari Esapekka Kuikka 1 Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt ja taloushallinnon

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot