7017/15 team/sas/ts 1 DG B 3A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7017/15 SOC 166 EMPL 86 ECON 201 EDUC 83 SAATE Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 6182/15 SOC 75 EMPL 36 ECON 102 EDUC 32 Asia: Kohti osallistavampia työmarkkinoita Neuvoston päätelmät Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainitut neuvoston päätelmät, jotka neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) antoi istunnossaan 9. maaliskuuta /15 team/sas/ts 1

2 Kohti osallistavampia työmarkkinoita Neuvoston päätelmät Katsoen seuraavaa: 1. Euroopan talous- ja rahoituskriisi on pahentanut työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä sekä niihin liittyvää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymistä. 2. Työllisyys on edelleen paras tie päästä ulos köyhyydestä ja varmistaa riittävä toimeentulo, mutta työssäkäyvien köyhyys on haaste, joka on ratkaisematta monissa jäsenmaissa. Työllistymisen tukeminen on edelleen tuntuva haaste erityisesti heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien, kuten nuorten, ikääntyneiden, vammaisten, maahanmuuttajataustaisten tai alhaisen osaamistason työvoiman osalta. 3. Edistystä on tapahtunut, mutta sukupuolten väliset erot ovat edelleen suuret. Naisten työllisyyttä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista edistäviä toimia on toteutettu, mutta niiden laajuudessa ja tavoitteissa on suuria eroja eri puolilla EU:ta. Kohtuuhintaisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen ja kouluajan ulkopuolisen hoidon saanti, joustavat työjärjestelyt sekä asianmukainen lomapolitiikka ja pitkäaikaishoidon tukipalvelut ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, joilla tuetaan naisten työllisyyttä ja autetaan miehiä ja naisia sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämä. Työmarkkinoiden eriytyminen voi estää miehiä ja naisia toteuttamasta mahdollisuuksiaan täysimittaisesti ja heikentää ammattitaidon ja työpaikkojen kohtaantoa. 4. Inhimillisen pääoman hyödyntäminen osallistavampien työmarkkinoiden avulla edistäisi kasvua ja sosiaalista edistystä. 7017/15 team/sas/ts 2

3 5. Unioni "pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu (...). (...) Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua. Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta." 1 6. Eurooppa-neuvoston vuonna 2014 antamissa päätelmissä unionin strategisesta ohjelmasta muutoksen aikoina kehotetaan unionia auttamaan "varmistamaan, että kaikissa yhteiskunnissamme on omat turvaverkkonsa muuttuvia tilanteita ja eriarvoisuuden vähentämistä varten, ja sosiaalisen suojelun järjestelmät, jotka ovat tehokkaita, oikeudenmukaisia ja tulevaisuuteen soveltuvia" ja todetaan, että "inhimilliseen pääomaan ja yhteiskuntarakenteeseen investoiminen on myös keskeinen tekijä Euroopan talouden vaurauden kannalta pitkällä aikavälillä". 7. Osallistavien työmarkkinoiden välttämättömyyttä painotetaan myös komission tiedonannossa vuotuisesta kasvuselvityksestä ja siihen liittyvissä neuvoston päätelmissä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen poliittisesta ohjauksesta 3, kuten myös neuvoston vuonna 2013 antamissa päätelmissä "Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit" 4, neuvoston vuonna 2010 antamissa päätelmissä "Aktiivisena ikääntyminen" 5 sekä neuvoston vuonna 2008 antamissa päätelmissä aktiivista osallisuutta koskevista yhteisistä periaatteista köyhyyden torjumiseksi tehokkaammin Näissä päätelmissä on otettu huomioon 3. ja 4. helmikuuta 2015 järjestetyn työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean konferenssin "Osallistavat työmarkkinat EU:ssa: työpaikkojen laadun parantamisen ja osallisuuden tehostamisen rooli" tulokset, Tanskassa 20. ja 21. marraskuuta 2014 järjestetyn joustoturvan vertaisarvioinnin tulokset sekä 27. ja 28. marraskuuta 2014 järjestetyn Euroopan komission ja OECD:n yhteisen seminaarin "Työpaikkojen laatu, työmarkkinatilanne ja hyvinvointi" tulokset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla. COM(2014) 902 final. 7007/ / / /08 + COR 1 + REV 1 COR 1 (hu) + REV 2 (lv). 7017/15 team/sas/ts 3

4 Neuvosto painottaa seuraavaa: 9. Makrotaloudellisilla olosuhteilla on ratkaiseva merkitys kestävälle ja työpaikkoja synnyttävälle elpymiselle. Ottaen huomioon korkeana pysyttelevän työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tason, riittämättömän työpaikkojen luomisen, budjettirajoitteet ja investointien merkittävän supistumisen kaikkialla EU:ssa huomiota on kiinnitettävä uudelleen siihen, että varmistetaan sopiva tasapaino makrotaloudellisten ja osallistavan kasvun tavoitteiden välillä ja luodaan olosuhteet investointien kestävälle kasvulle, kuten komission äskettäin julkistamassa investointipaketissa vaadittiin. 10. Eurooppa strategian tavoitteena on saada aikaan osallistavaa kasvua ja korkea työllisyystaso sekä vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Näin ollen osallistavan kasvun ohjelmalla olisi pyrittävä siihen, että kaikille annetaan mahdollisuus ja kaikki voivat hankkia osaamista ja ottaa vastaan työ- tai koulutuspaikan, samalla kun varmistetaan, että kaikki pystyvät hyötymään riittävästä sosiaalisesta suojelusta joutuessaan kohtaamaan erilaisia riskejä elämänsä aikana. 11. Useimmilla osallistavien työmarkkinoiden määritelmillä on jotakin yhteistä niihin sisältyy yhteinen usko siihen, että lisäämällä työmarkkinoille osallistumista parannetaan ratkaisevasti eurooppalaisten elintasoa pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen suojelun järjestelmien riittävyyden ja kestävyyden ylläpitäminen on myös erittäin tärkeää. 12. Vaikka jäsenvaltioiden yksittäiset olosuhteet ja niiden toisistaan poikkeavat työmarkkinat ja sosiaalisen suojelun järjestelmien rakenteet onkin otettava huomioon, tietyt keskeiset tosiasiat koskevat kaikkia: Paras tapa varmistaa sosiaalinen osallisuus on työllisyys. Työttömässä tai lähes työttömässä taloudessa elämisellä ja/tai pitkäaikaisella työttömyydellä on kauaskantoisia kielteisiä vaikutuksia niin yksilöön kuin talouteenkin. 7017/15 team/sas/ts 4

5 Pitkäaikaistyöttömyyttä on ehkäistävä ja vähennettävä ja työmarkkinoista on tehtävä osallistavampia toteuttamalla lisää uudistuksia: on erityisesti lisättävä julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta ja aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuutta, muun muassa yhdistämällä aktivointiin sosiaalipalvelut ja mahdollistavat palvelut. On myös edistettävä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. On toteutettava tehokkaita toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Tärkeää on myös tehdä sosiaalisia investointeja eli investoida työmarkkinoiden tarvitsemaan inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen sekä tehokkaisiin koulutusjärjestelmiin. Työttömät eivät ole homogeeninen ryhmä, ja sen vuoksi yksilöllinen lähestymistapa räätälöityine työmarkkinatoimineen on tärkeä. Sosiaaliset ja terveysongelmat on hoidettava, jotta voidaan myöhemmin varmistaa onnistunut palaaminen työmarkkinoille. Joustoturvaan perustuvalla työvoimapolitiikalla 7 voidaan saada aikaan osallistavat työmarkkinat, jotka ovat kestävän ja kilpailukykyisen talouden olennainen osatekijä. Työmarkkinoiden lohkoutumista ja joustavia työsopimuksia, jotka eivät perustu vapaaehtoisuuteen, on torjuttava tehokkaalla tavalla. Työpaikkojen laatu on erityisen tärkeä: siihen vaikuttavat ansioiden riittävyys, koulutusmahdollisuudet ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, mahdollisuus edetä työuralla, toimenpiteet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, työympäristön laatu sekä turvallinen siirtyminen työpaikasta toiseen ja takaisin töihin niiden kohdalla, jotka ovat menettäneet työpaikkansa. Laittoman työnteon torjunta parantaa osaltaan työpaikkojen laatua / /15 team/sas/ts 5

6 Palkat vaikuttavat olennaisesti työpaikkojen laatuun ja työntekijöiden hyvinvointiin ja kannustavat osallistumaan työmarkkinoille. Verotus- ja etuusjärjestelmiin tehtävät uudistukset voivat kannustaa vähäosaisia ja syrjäytyneitä työllistymään samalla kun turvataan tehokas sosiaalinen suojelu. Työssäkäyvien köyhyys, joka usein johtuu riittämättömästä palkkauksesta tai riittämättömistä työtunneista, on lisääntynyt monissa jäsenvaltioissa. Ilmiötä olisi seurattava, ja siihen on puututtava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Kotitalouksien toisen palkansaajan taloudellisten pidäkkeiden vähentäminen, sellaisen kohtuuhintaisen ja laadukkaan hoidon tarjoaminen lapsille ja iäkkäille huollettaville, joka vastaa käyttäjien tarpeita ja mahdollistaa perheenhuoltovelvollisuuksien tasapainoisen jakamisen, sukupuolten välisen palkkakuilun korjaaminen sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa parantavien toimenpiteiden, kuten joustavien työaikajärjestelyjen, toteuttaminen voivat kaikki merkittävästi vähentää naisten aliedustusta työmarkkinoilla. Hyvin suunnitellut sosiaalisen suojelun järjestelmät tukevat tehokkaasti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumista, ja niiden avulla voidaan ennakoivasti ehkäistä ja vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Tämän alan uudistuksilla on varmistettava riittävä yhteys työttömyysetuuksien ja vähimmäistulojärjestelmien sekä aktivoivien ja mahdollistavien palvelujen välillä, joihin kuuluu myös kohdennettu tuki heikommassa asemassa oleville ja hoivavelvollisuuksista huolehtiville henkilöille. Ikääntyvässä yhteiskunnassa ennaltaehkäisyyn, kuntoutukseen, esteettömyyteen ja itsenäiseen asumiseen liittyvät toimenpiteet ovat yhä tärkeämpiä. Niillä autetaan ikääntyneitä pysymään mahdollisimman pitkään aktiivisina ilman että he joutuvat hoivapalveluista riippuvaisiksi 8. Toimenpiteiden, joilla pyritään tukemaan työmarkkinoille integroitumista, on oltava oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Niiden seuranta ja arviointi on olennaisen tärkeää. 8 Ks. työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean raportti "Riittävä sosiaalinen suojelu ikääntyvän yhteiskunnan pitkäaikaishoivan tarpeita varten". 7017/15 team/sas/ts 6

7 Pyytää jäsenvaltioita 13. Jatkamaan pyrkimyksiään kannustaa hyvin toimiviin ja osallistaviin työmarkkinoihin ja panemaan entistä enemmän painoa aktiivista osallisuutta koskevien strategioiden suunnittelulle ja toteutukselle sosiaalisen suojelun järjestelmiä uudistettaessa. Näissä strategioissa olisi noudatettava Euroopan komission suositusta aktiivisen osallisuuden edistämisestä 9 sekä edellä esitettyjä prioriteetteja. 14. Suunnittelemaan nämä strategiat kokonaisvaltaisella ja yhdennetyllä tavalla, jossa yhdistyvät riittävä toimeentulotuki, joka ei johda työttömyys- tai kannustinloukkuun, aktiivinen työvoimapolitiikka ja pääsy laadukkaisiin mahdollistaviin palveluihin, joissa paino on niihin henkilöihin kohdistetulla varhaisella puuttumisella ja ennaltaehkäisyllä, joilla on vaara joutua pitkäaikaistyöttömiksi. 15. Keskittymään työpaikkojen laatuun vaikuttaviin eri näkökohtiin, erityisesti palkkaukseen ja etuuksiin, työoloihin, työ- ja yksityiselämän tasapainoon, terveyteen ja turvallisuuteen, ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin ja elinikäisen oppimisen palveluihin, uranäkymiin sekä sosiaalisen suojelun riittävyyteen. 16. Edistämään työvoima- ja sosiaalipalvelujen välistä koordinointia, jotta varmistetaan integroitu aktivointi, etuudet ja palvelut, esimerkiksi keskitettyjen asiointipisteiden avulla. 17. Luomaan suotuisat olosuhteet monista esteistä kärsiviä henkilöitä työllistäville tuetuille työympäristöille, myös työhön sijoittumista edistäville sosiaalisille yrityksille, ja puuttumaan työpaikkasyrjintään kannustamalla työnantajia tarjoamaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamistoimia, mukautettuja työpaikkoja ja koulutusohjelmia osaamisen parantamiseksi. 18. Suorittamaan tukitoimenpiteiden vaikutustenarviointeja ja myös tarkastelemaan erilaisia pitkän ajan työmarkkinatuloksia. 9 KOM(2008/867/EY). 7017/15 team/sas/ts 7

8 19. Hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) aktiivista osallisuutta koskevien strategioiden toteuttamiseksi. 20. Jatkamaan ja tehostamaan hyvien käytäntöjen jakamista kohtaamiensa haasteiden uusien ja innovatiivisten käsittelytapojen edistämiseksi. Pyytää Euroopan komissiota 21. Jatkamaan osallistavien työmarkkinapolitiikkojen toteuttamisen arviointia ja seurantaa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, mukaan luettuna toimeentulotuen, mahdollistavien palvelujen ja aktivoinnin välinen yhteys sekä pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen. 22. (Jatkamaan ja) kannustamaan jäsenvaltioiden välistä keskinäistä oppimista. 23. Osallistumaan keskusteluun työpaikkojen laadun eri näkökohdista muun muassa tehostamalla keskustelun analyyttista perustaa. 24. Tarjoamaan Euroopan sosiaalirahastosta ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta taloudellista tukea toimenpiteille, joilla parannetaan työmarkkinoiden osallistavuutta ja erityisesti vähäosaisten ryhmien työmarkkinoille sijoittumista. Pyytää jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota 25. Työskentelemään yhdessä ja työmarkkinaosapuolten kanssa omien toimivaltuuksiensa puitteissa osallistavien työmarkkinoiden aikaansaamiseksi. 26. Ottamaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan paremmin mukaan keskusteluihin siitä, miten työpaikkojen laatua voidaan parantaa ja kestävä työmarkkinoille osallistuminen varmistaa ottaen samalla huomioon työvoiman kysyntä. 7017/15 team/sas/ts 8

9 Pyytää työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa 27. Jatkamaan, tarvittaessa yhdessä, aihe- ja maakohtaista monenvälistä seurantaa suorituskyvyn ja politiikkojen ristiintarkastelun tehostamiseksi kummankin komitean vastikään suorittaman työn perusteella. Pyytää sosiaalisen suojelun komiteaa 28. Jatkamaan yhteistä työtä Euroopan komission kanssa viitebudjettien kehittämistä koskevan pilottihankkeen osalta. 7017/15 team/sas/ts 9