Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa"

Kristiina Hiltunen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

2 Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian tavoitteiden saavuttamista (työllisyystason nosto, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen) Lieventää talouskriisin seurauksia Vapaaehtoistyö voi auttaa voittamaan jäsenmaiden pitkän ajan haasteita, joita ovat väestön ikääntyminen, julkisten palvelujen kestävä rahoitus ja globalisaatio. Vapaaehtoistyö edistää välittömästi keskeisiä strategisia tavoitteita sosiaaliseen osallisuuteen, työllisyyteen, koulutukseen ja kansalaisuuteen liittyvillä EU:n politiikan aloilla. (EU komission tiedonanto vapaaehtoistyöstä ja politiikasta) Osallistavan kasvun tavoitteita työllisyysasteen ja koulutustason nosto sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen. Pyritään auttamalla ihmisiä kiinnittymään ympäröiviin yhteisöihin, hankkimaan taitoja, löytämään työtä ja hakemaan sosiaalisia etuuksia. Taloudellisen hyödyn (arvon) lisäksi vapaaehtoistyöllä useita sosiaalisia vaikutuksia, jotka tuottavat lisäarvoa vapaaehtoisille, paikallisyhteisöille ja yhteiskunnalle yleensä Vapaaehtoistyön määritelmä: Toimintaa henkilön omasta tahdosta, oman valintansa ja motivationsa mukaisesti muiden ihmisten tai yhteisön hyväksi ilman odotusta rahallisesta korvauksesta. Organisoitua toimintaa, jota tehdään jonkin organisaation alaisuudessa. Kussakin maassa vapaaehtoistyöhön liittyy erilaisia käsityksiä, määritelmiä ja perinteitä Tutkittu erityisesti Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden (2011) yhteydessä Eurobarometri ja Euroopan elämänlaatututkimus -kyselyt jäsenmaissa Tutkimusten mukaan niiden ihmisten määrä, jotka ovat halukkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan on paljon suurempi kuin niiden, jotka tosiasiallisesti osallistuvat siihen -> edistetään osallistumista

vähentäminen) Lieventää talouskriisin seurauksia Vapaaehtoistyö voi auttaa voittamaan jäsenmaiden pitkän ajan haasteita, joita ovat väestön ikääntyminen, julkisten palvelujen kestävä rahoitus ja

3 Miten vapaaehtoistyö edistää EU:n tavoitteita? Kansalaisuuden vahvistaminen osa osallistuvaa demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamistoimintaa Kulttuurien välinen oppiminen ja eurooppalainen identiteetti Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden (koheesion) edistäminen yleisesti osallistumisen (inkluusio) edistäminen ja syrjäytymisen (exclusion) ehkäisy: ihmisellä on tarve osallistua yhteisön ja yhteiskunnan toimintoihin auttamistoiminta lisää solidaarisuutta lisää sietokykyä ja yhteisymmärrystä sekä vähentää ennakkoluuloja maahanmuuttajat, kolmansien maiden kansalaiset, nuoret, ikääntyneet, sukupolvet, erilaisista sosiaalisista ja poliittisista perinteistä ja uskonnollisista taustoista olevat ympärisön suojelu nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten sekä tietoisuus kysymyksistä Työllisyyden edistäminen tietämystä, ammattitaitoa ja sosiaalisia verkostoja epävirallista oppimista nuoret, pitkäaikaistyöttömät Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta yhteiskunnalle voimaannuttamisen väline yksilölle hyödyllinen rooli ja tapa kokea (uudelleen)yhteisöllisyyttä heikommassa asemassa olevat ryhmät Sosiaalisten jännitteiden lieventäjä helpottaa taloudellisia ja sosiaalisia jännitteitä edesauttaa sopusointuista kehitystä ja takaa yhteiskuntarauhaa Julkisten palvelujen täydentäjä palvelujen tarjoaja, saatavuuden ja laadun ylläpitäjä, sosiaaliset innovaatiot lisääntyvä tarve erityisesti ikääntyvien hoivaan Yhteiskuntavastuu julkinen ja yksityinen sektori Suhteet kolmansiin maihin humanitäärinen apu solidaarisuuden osoituksena merkittävä rooli kehitysyhteistyössä

(koheesion) edistäminen yleisesti osallistumisen (inkluusio) edistäminen ja syrjäytymisen (exclusion) ehkäisy: ihmisellä on tarve osallistua yhteisön ja yhteiskunnan toimintoihin auttamistoiminta

4 Taloudellisen lisäarvon mittaaminen Imago: Millä aloilla merkittävin rooli? Mikä vapaaehtoistoiminnan tuottama merkittävin hyöty? Osallistuvien määrä Kuinka usein osallistutaan Eurobarometri 75.2 (2011) Euroopan elämänlaatututkimus 2007 ja 2012

Vapaaehtoistyön merkittävin rooli Terveydenhuolto Solidaarisuus ja humanitaarinen apu Heikossa asemassa olevien kansalaisten osallisuus Ihmisoikeuksien suojelu Urheilu Ympäristö

5 Vapaaehtoistyön merkittävin rooli Terveydenhuolto Solidaarisuus ja humanitaarinen apu Heikossa asemassa olevien kansalaisten osallisuus Ihmisoikeuksien suojelu Urheilu Ympäristö Työllisyys Aktiivinen ikääntyminen Koulutus Kulttuuri Suomi EU 27 Lähde:Eurobarometri

Ympäristö Työllisyys Aktiivinen ikääntyminen Koulutus Kulttuuri 10 13 15 15 16 15 15 19

Vapaaehtoistyön merkittävin hyöty Ylläpitää ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta 34 47 Vahvistaa solidaarisuuden perusarvoja EU:ssa Edistää vapaaehtoistyöntekijöiden henkilökohtaista tyydytystä

6 Vapaaehtoistyön merkittävin hyöty Ylläpitää ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta Vahvistaa solidaarisuuden perusarvoja EU:ssa Edistää vapaaehtoistyöntekijöiden henkilökohtaista tyydytystä ja kehittymistä Helpottaa työelämään integroitumista edistävien tietojan ja taitojen hankintaa Antaa mahdollisuuden kehittää kansalaistoimintaan osallistumista Merkittävä asema ympäristön suojelussa ja kestävässä kehityksessä Merkittävä rooli EU:n taloudelle Suomi EU 27 Lähde:Eurobarometri

tietojan ja taitojen hankintaa 18 22 Antaa mahdollisuuden kehittää kansalaistoimintaan osallistumista 20 20 Merkittävä asema ympäristön

Vapaaehtoistyötä tekevien %-osuudet järjestön/yhdistyksen alan mukaan EU:ssa Potilaiden tai/ja vapaakuntoisten oikeuksia suojeleva yhdistys; 6 Ammatillinen järjestö;

ulkoaktiviteetit; 24 Nuorten vapaa-ajan yhdistys tai kerho; 7 Ikääntyvien vapaa-ajan organisaatio; 7 Kulttuuri-, koulutus ja taidejärjestöt; 20 Ympäristön suojelu,

7 Vapaaehtoistyötä tekevien %-osuudet järjestön/yhdistyksen alan mukaan EU:ssa Potilaiden tai/ja vapaakuntoisten oikeuksia suojeleva yhdistys; 6 Ammatillinen järjestö; 5 Kuluttaja organisaatio; 3 Ammattiyhdistys; 4 Vähemmistöjen oikeuksia suojeleva organisaatio; 4 Poliittinen puolue/organisaatio; 3 Urheiluseurat ja muut ulkoaktiviteetit; 24 Nuorten vapaa-ajan yhdistys tai kerho; 7 Ikääntyvien vapaa-ajan organisaatio; 7 Kulttuuri-, koulutus ja taidejärjestöt; 20 Ympäristön suojelu, eläinten oikeudet ym.; 7 Uskonnollinen organisaatio; 12 Naapuriyhdistys; 13 Hyväntekeväisyys, sosiaalisen tuen järjestöt,humanitaarinen ja kehitysapu; 16 Lähde:Eurobarometri

8 Vapaaehtoistyöhön osallistuminen jäsenmaissa

Vapaaehtoistyöhön viimeisen vuoden aikana osallistuneiden %-osuudet jäsenmaittain Säännöllisesti Epäsäännöllisesti Kaikki Itävalta 19 34 53 Ruotsi 21 29 50 Irlanti 16 33 49 Suomi 14 33 47 Tanska 18

9 Vapaaehtoistyöhön viimeisen vuoden aikana osallistuneiden %-osuudet jäsenmaittain Säännöllisesti Epäsäännöllisesti Kaikki Itävalta Ruotsi Irlanti Suomi Tanska Alankomaat Luxemburg Tsekki Ranska Saksa Espanja Iso-Britannia Belgia Viro Slovakia Kypros Portugali Slovania Italia Malta Kreikka Liettua Latvia Puola Romania Unkari Bulgaria Lähde: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) Euroopan elämänlaatututkimus 2012 (EQLS)

Belgia 12 18 30 Viro 6 23 29 Slovakia 3 26 29 Kypros 6 21 27 Portugali 7 20 27 Slovania 9 18 27 Italia 9 16 25 Malta 13 12 25 Kreikka 4 19 23 Liettua 8 15 23 Latvia 7

Vapaaehtoistyöhön osallistuneeet miehet ja naiset Miesten %-osuus 50 45 45 Naisten %-osuus 60 40 35 30 25 20 15 10 5 31 21 15 12 33 50 40 30 20 10 35 20 14 11 50 31 0 Epäsäännöllisesti

10 Vapaaehtoistyöhön osallistuneeet miehet ja naiset Miesten %-osuus Naisten %-osuus Epäsäännöllisesti Säännöllisesti Kaikki 0 Epäsäännöllisesti Säännöllisesti Kaikki Suomi EU 27 Suomi EU 27 Lähde: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) Euroopan elämänlaatututkimus 2012 (EQLS)

Säännöllisesti Kaikki 0 Epäsäännöllisesti Säännöllisesti Kaikki Suomi EU 27 Suomi EU 27 Lähde:

11 Vapaaehtoistyöhön osallistuneet ikäluokittain Kaikkien osallistuneiden %-osuus Säännöllisesti osallistuneiden %-osuus Suomi EU > Suomi EU > Lähde: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) Euroopan elämänlaatututkimus 2012 (EQLS)

50-64 46 33 >64 40 26 Suomi EU 27 18-24 8 12 25-34 10 10 35-49 20 11 50-64 16 13 >64 13 12

12 Vapaaehtoistyön sosiaalisten vaikutusten mittaaminen Euroopan elämänlaatututkimus Sosiaalinen syrjäytyminen ja yhteisöön osallistuminen Vapaaehtoistyö osana hyvinvointia edistävää osallistumista Päätelmiä vuoden 2012 tuloksista: Työelämän ulkopuolella olevat erityisen vaikeassa tilanteessa. Kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi elämäntyytyväisyyden laskuna ja sosiaalisena syrjäytymisenä Sosiaalista syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ei pitäisi keskittää vain työmarkkinoihin tai tulotason parantamiseen; esimerkiksi järjestö- tai vapaaehtoistyötä tekevät kokevat itsensä vähemmän syrjäytyneiksi. EU 27 -jäsenmaiden vertailussa Suomi sijoittuu yleisesti kärkiryhmään (muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kanssa) elämänlaatumittarien valossa:

Kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi elämäntyytyväisyyden laskuna ja sosiaalisena syrjäytymisenä Sosiaalista syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ei pitäisi keskittää vain

13 Köyhyys Syrjäytyminen Vapaaehtoistyö Osallistuminen yhdistyksiin, kerhoihin ym. Tyytyväisyys elämään Tyytyväisyys elintasoon Luottamus hallitukseen Jännitteitä rotujen ja etnisten ryhmien välillä Jännitteitä köyhien ja rikkaiden välillä Luxemburg Tanska Itävalta Ruotsi Tanska Tanska Luxemburg Viro Tanska Ruotsi Saksa Ruotsi Suomi Suomi Itävalta Suomi Liettua Suomi Tanska Itävalta Irlanti Tanska Ruotsi Ruotsi Ruotsi Latvia Alankomaat Itävalta Ruotsi Suomi Irlanti Luxemburg Luxemburg Tanska Bulgaria Portugali Alankomaat Espanja Tanska Alankomaat Itävalta Alankomaat Alankomaat Portugali Ruotsi Suomi Suomi Alankomaat Itävalta Alankomaat Suomi Saksa Puola Itävalta Saksa Alankomaat Luxemburg Tsekki Espanja Kypros Malta Tanska Bulgaria Belgia Portugali Tsekki Viro Belgia Belgia Itävalta Irlanti Espanja Italia Slovenia Ranska Iso-Britannia Irlanti Irlanti Belgia Saksa Irlanti Ranska Ranska Saksa Saksa Iso-Britannia Iso-Britannia Viro Luxemburg Malta Slovenia Unkari Espanja Belgia Kypros Saksa Iso-Britannia Espanja Luxemburg Irlanti Irlanti Iso-Britannia Slovenia Saksa Malta Ranska Slovakia Slovakia Iso-Britannia Italia Belgia Slovakia Ranska Espanja Irlanti Slovenia Iso-Britannia Espanja Luxemburg Viro Luxemburg Malta Ranska Espanja Romania Saksa Tsekki Slovakia Slovakia Ranska Puola Italia Bulgaria Suomi Italia Malta Belgia Kypros Espanja Slovenia Portugali Kypros Malta Belgia Portugali Iso-Britannia Portugali Portugali Italia Romania Unkari Ruotsi Puola Kypros Viro Slovania Italia Portugali Tsekki Puola Italia Latvia Slovakia Liettua Italia Liettua Liettua Slovenia Tsekki Itävalta Viro Puola Latvia Malta Puola Romania Slovakia Portugali Iso-Britannia Kypros Latvia Malta Kreikka Kypros Tsekki Viro Slovakia Kypros Slovenia Romania Puola Liettua Unkari Slovakia Puola Italia Kreikka Tsekki Kreikka Romania Latvia Kreikka Viro Liettua Liettua Alankomaat Romania Latvia Tsekki Puola Malta Kreikka Kreikka Latvia Belgia Kreikka Viro Kreikka Romania Latvia Latvia Latvia Slovenia Ranska Ranska Unkari Bulgaria Unkari Romania Unkari Unkari Romania Unkari Liettua Bulgaria Kypros Bulgaria Bulgaria Bulgaria Bulgaria Kreikka Tsekki Unkari

Tanska Luxemburg Viro Tanska Ruotsi Saksa Ruotsi Suomi Suomi Itävalta Suomi Liettua Suomi Tanska Itävalta Irlanti Tanska Ruotsi Ruotsi Ruotsi Latvia Alankomaat Itävalta Ruotsi Suomi Irlanti Luxemburg

Samankaltaiset tiedostot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444