13693/14 msu/ess/mh 1 DG B 4A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. lokakuuta /14 SOC 654 EMPL 116 SAATE Lähettäjä: Sosiaalisen suojelun komitea Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Asia: Eurooppa strategia: Väliarviointi, johon sisältyy myös eurooppalaisen ohjausjakson arviointi b) Tavoitteena oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen Eurooppa: katsaus viimeaikaisiin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin (sosiaalisen suojelun komitean raportti) - Vuotuista kasvuselvitystä 2015 varten laadittujen keskeisten viestien hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena edellä mainitut tärkeimmät viestit 16. lokakuuta 2014 kokoontuvan neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) hyväksyttäviksi. Selvitys on kokonaisuudessaan asiakirjassa 13693/14 ADD /14 msu/ess/mh 1

2 Sosiaalisen suojelun komitea Tavoitteena oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen Eurooppa: katsaus viimeaikaisiin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin Sosiaalisen suojelun komitean raportti 2014 Keskeiset viestit Vuotuisessa kasvuselvityksessä on kiinnitettävä enemmän huomiota EU:n pitkän aikavälin sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin: varmistetaan riittävät sosiaaliset investoinnit älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua varten Vaikka kriisin vaikutuksista selviytyminen onkin antanut leimansa siihen, minkä tyyppisiä toimia jäsenvaltiot ovat toteuttaneet viime vuosina, ja sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyys on joutunut koetukselle, tulevaisuudessa painopisteen tulisi olla rakenneuudistuksissa ja kriisin voittamisessa niin, että sosiaalisen suojelun järjestelmiä ohjaavat selkeät sosiaalisia investointeja koskevat tavoitteet samalla kun varmistetaan sosiaalisen suojelun riittävyys vaikeina aikoina /14 msu/ess/mh 2

3 Seuraavan vuotuisen kasvuselvityksen sosiaalipoliittisissa tavoitteissa tulisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota EU:n pitkän aikavälin sosiaalisiin tavoitteisiin, jotka hahmotellaan Eurooppa strategiassa ja sosiaalisia investointeja koskevassa paketissa. Sosiaalipoliittiset uudistukset ovat jäsenvaltioissa laaja-alaisia, ja vuotuisessa kasvuselvityksessä olisikin todettava, että sosiaalisen suojelun tärkeänä tehtävänä on antaa kansalaisille riittävä suoja heidän elämänsä aikana työpaikan tai tulojen menetyksestä, terveyden heikentymisestä tai invaliditeetista johtuvia taloudellisia riskejä vastaan ja tukea heidän siirtymistään koulutuksesta, työmarkkinoiden ulkopuolelta tai työttömyydestä työelämään ja työpaikasta toiseen. Sen tärkeänä tehtävänä on kuitenkin myös varmistaa riittävät sosiaaliset investoinnit, joilla ehkäistään ongelmat mahdollisimman varhain. Naisten ja miesten tulisi hyötyä yhtäläisesti investoinneista kaikille asian kannalta merkityksellisille aloille älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi. On selvää, että tarvitaan yhdennettyä toimintatapaa ja talous-, vero-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen parempaa koordinointia, jotta Eurooppa strategian toisiaan täydentävät tavoitteet voidaan tosiasiallisesti saavuttaa. Vero- ja etuusjärjestelmät kuuluvat edelleen tärkeimpiin välineisiin, joilla ehkäistään ja poistetaan tuloköyhyyttä. Tasa-arvonäkökulman lujittamiseksi Eurooppa strategian puitteissa se olisi otettava huomioon tämän strategian yhteydessä kehitettyjen politiikkojen täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Sosiaalisen suojelun tehostaminen ja sen vaikuttavuuden parantaminen Vuotuisessa kasvuselvityksessä tulisi todeta, että sosiaalisen suojelun järjestelmien olisi varmistettava riittävä suojelun taso kaikille väestöryhmille: työmarkkinoilta poistuneille, nykyiselle ja tulevalle väestölle, joista vaurauden tuottaminen riippuu, ja niille, joille laillisille työmarkkinoille osallistuminen ei ole vaihtoehto /14 msu/ess/mh 3

4 Oikeanlaisen ja oikeantasoisen tuen tarjoaminen on edelleen hyvin haasteellista jäsenvaltioille, ja sosiaalisen suojelun vaikutukset vaihtelevat suuresti eri puolilla EU:ta. Sosiaalisen suojelun tämänhetkisistä suurista budjettipaineista huolimatta on tärkeää ylläpitää sosiaalipolitiikkojen taloutta vakauttava vaikutus mutta myös varmistaa, että menoilla todellakin saadaan aikaan parhaat tulokset (tehokkuus) mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja mahdollisimman paljon myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja kasvuun (vaikuttavuus). Tarvitaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, joiden avulla voidaan tarjota tehokasta suojelua kaikille yhteiskuntaryhmille ja varmistaa riittävät investoinnit inhimilliseen pääomaan Deflaation uhan ja investointien puuttumisen vuoksi elpyminen on hidasta. Tätä taustaa vasten sosiaalipolitiikkojen on tarjottava suojelua kaikille väestöryhmille ja pidettävä huolta inhimillisestä pääomasta, jota köyhyyden lisääntyminen, pitkäaikainen työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen ja vakava aineellinen puute tällä hetkellä uhkaavat. Muutoin inhimillisen pääoman puute hidastaa tulevaa kasvua, mikä heikentää työmarkkinapolitiikkojen tehokkuutta. Jäsenvaltiot ovat panostaneet tuntuvasti vähimmäistulojärjestelmien aktivoimisen, niiden piiriin pääsyn ja niiden riittävyyden parantamiseksi. Sosiaalisen suojelun järjestelmien (myös vähimmäistulo- ja työttömyysetuusjärjestelmien) olisi tosiasiassa johdettava työmarkkinoille osallistumiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Näiden etuusjärjestelmien kattavuuden varmistaminen ja parantaminen ja niiden hyödyntäminen tulisi asettaa toimintapolitiikassa etusijalle yksinkertaistamalla etuuksien piiriin pääsyä ja välttäen kohdentamasta toimia hyvin tiukasti vain pienituloisiin sekä tarkastelemalla huolellisesti etuuksien riittävyyttä. Työmarkkinoille palaamista olisi tuettava jatkuvasti (työpaikkakoulutuksella, työnhaun kautta, jne.) ja sen olisi kuuluttava olennaisena osana sosiaaliseen suojeluun, jolloin vältetään inhimillisen pääoman kato. Aktiivisen osallisuuden käsitteen mukaisesti jäsenvaltioiden kokemukset ja hyvät käytännöt osoittavat, että terveydenhuollon ja varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen kaltaiset mahdollistavat palvelut sekä koulutus yhdistettyinä etuuksiin ja räätälöityihin, aktiivisiin työmarkkinapolitiikkoihin voivat varmistaa paluun työmarkkinoille ja sosiaalisen osallisuuden /14 msu/ess/mh 4

5 Lapsiköyhyyden hälyttävä lisääntyminen suurimmassa osassa jäsenvaltioita vaarantaa EU:n tulevat kasvunäkymät. Jäsenvaltioiden on panostettava enemmän lapsiin, sillä vain näin inhimillinen pääoma voi kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Tämä edellyttää ennaltaehkäisevää ja yhdennettyä lähestymistapaa, johon sisältyy politiikkoja, joilla tuetaan vanhempien työllisyyttä, vähennetään työssäkäyvien köyhyyttä ja varmistetaan vähimmäistulo, joka suojaa perheitä ja lapsia köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä. Korkeatasoisten, kohtuuhintaisten ja osallistavien varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen, terveydenhuollon, koulutuksen, asianmukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen ja muiden sosiaalipalvelujen saatavuus on olennaista, erityisesti taustaltaan muita huonommassa asemassa olevien lasten kannalta. Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon uudistuksilla varmistetaan tehokkaiden, kestävien ja korkeatasoisten palvelujen saatavuus Euroopan terveydenhuoltojärjestelmät joutuvat todennäköisesti kokemaan perustavanlaatuisia muutoksia seuraavina vuosikymmeninä. Jäsenvaltioilla on vastattavanaan samankaltaisia haasteita, joita väestön ikääntyminen ja sen myötä kroonisten sairauksien yleistyminen aiheuttavat. Jäsenvaltioille tarjoutuu myös uusia mahdollisuuksia, kuten teknologian kehitys, potilaiden lisääntyvät odotukset, jotka voivat toimia kannustimina, sekä potilaiden ja heidän perheenjäsentensä lisääntyvä halu osallistua omaan hoitoonsa. Terveyseroihin ja hoidon saatavuudessa esiintyviin eroihin liittyvät kysymykset on ratkaistava tässä kontekstissa ja useimmissa jäsenvaltioissa myös rajallisten terveydenhuollon määrärahojen puitteissa. Tulevissa toimissa on keskityttävä varmistamaan korkeatasoisten terveyspalveluiden yhtäläinen saatavuus kaikille samalla kun huolehditaan niiden rahoituksen riittävyydestä ja kestävyydestä. Terveysalan uudistuksilla olisi pyrittävä järkeistämään saatavilla olevien resurssien käyttöä parantamalla terveyspalvelujen tarjonnan kustannustehokkuutta. Tämä edellyttää, että useimmat jäsenvaltiot tehostavat terveyden edistämistä ja sairauksien torjuntaa, vähentävät tarpeetonta erikois- ja sairaalahoidon käyttöä ja parantavat hoidon koordinointia, varmistavat, että terveydenhuollon työvoima on ammattitaitoista ja sitä on riittävästi, hyödyntävät paremmin sähköisiä terveyspalveluja (ehealth) ja terveydenhuollon menetelmien arviointia ja varmistavat vakaat rahoitusmekanismit. Näiden politiikkojen tehostamisessa voidaan hyödyntää terveysjärjestelmien suorituskyvyn arviointia kansallisella tasolla kesäkuussa 2014 kokoontuneen TSTK-neuvoston päätelmien mukaisesti ja jakaa parhaita käytäntöjä EU:n tasolla /14 msu/ess/mh 5

6 Väestön ikääntyessä jo nykyiselläänkin suuri ero pitkäaikaishoidon tarpeen ja tarjonnan välillä todennäköisesti vain kasvaa. Eron kurominen umpeen edellyttää yhä ennakoivampaa toimintaa kasvavien tarpeiden huomioimiseksi ja niihin vastaamiseksi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Ennakoiva toiminta sosiaalisen suojelun alalla pitkäaikaishoidon tarpeiden huomioimiseksi tarkoittaa ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen lisäämistä, ikäystävällisen ympäristön edistämistä, kotona ja laitoksissa annettavan kustannustehokkaan hoidon lisäämistä, pitkäaikaishoidon työvoiman riittävyyden varmistamista ja omaishoitajien tuen lisäämistä. Päättäjät tarvitsevat luotettavaa tietoa näiden toimien kustannustehokkuudesta oikean toimenpidevalikoiman löytämiseksi. Eläkeuudistukset, joilla saadaan aikaan kestäviä ja riittäviä etuuksia, muun muassa helpottamalla työuran pidentämistä ja kannustamalla siihen Julkisten eläkejärjestelmien uudistuksia tarvitaan, jotta väestön ikääntymisen vaikutukset eivät vaarantaisi julkisen talouden vakautta. Yhä yleisemmin kuitenkin epäillään, että eläkkeiden riittävyyden turvaamiseksi on tulevaisuudessa tehtävä enemmän. Jotta korvausaste ei putoaisi liikaa ja köyhyysriski kasvaisi, on toimintapolitiikoissa tärkeää löytää keinoja saada aikaan parempi tasapaino kestävyyden ja riittävyyden välillä. Eläkejärjestelmät voivat säilyttää oikeutuksensa ja houkuttelevuutensa, jos toteutetaan sellaisten toimenpiteiden älykkäitä yhdistelmiä, joilla vahvistetaan sekä niiden riittävyyttä että kestävyyttä. Pelkkien eläkejärjestelmien uudistaminen ei riitä. Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys liittyy läheisesti talouden suorituskykyyn ja työmarkkinoiden kehitykseen. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja varhaisen työmarkkinoilta poistumisen torjuminen ovat tällä hetkellä ratkaisevan tärkeitä eläke-etuuksien tulevan kestävyyden ja riittävyyden kannalta. Sen lisäksi politiikat, joilla edistetään kustannustehokasta ja turvallista täydentävää eläkesäästämistä, ovat tärkeä osa tarvittavien toimien valikoimaa, joilla turvataan eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa /14 msu/ess/mh 6

7 Yleisenä tavoitteena on muuttaa eläkkeellesiirtymismalleja niin, että työvuosien ja eläkevuosien tasapainoa parannetaan ja pidetään yllä, kun eliniänodote jatkaa nousuaan. Konkreettisten maakohtaisten kestävyys- ja riittävyyshaasteiden mukaan voidaan käyttää erilaisia toimintapoliittisia vaihtoehtoja ja välineitä. Näihin kuuluvat yleensä eläkeiän nostaminen ja sen mukauttaminen tai sitominen eliniänodotteen kehitykseen samalla kun lisätään kannustimia ja mahdollisuuksia pidentää työuria ja siirtyä eläkkeelle myöhemmin; säilytetään eläkeikä ennallaan ja keskitytään sen sijaan kuromaan umpeen ero eläkeiän ja todellisen eläkkeellesiirtymisiän välillä; eläkkeiden indeksitarkistukset; tiivistetään maksukausien pituuden ja eläke-etuuksien tason välistä suhdetta; tasavertaisuuden lujittaminen eläkepolitiikassa ottaen asianmukaisesti huomioon työolosuhteet, urakatkokset sekä naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet työmarkkinoilla. Eläkeuudistukset edellyttävät laajaa poliittista ja julkista tukea. Työmarkkinaosapuolten rooli on tässä yhteydessä keskeinen tekijä niiden onnistumisen kannalta. Lisäksi on otettava käyttöön kannustimia, jotta työnantajat palkkaisivat ja pitäisivät työssä ikääntyneitä työntekijöitä. Heidän työllistymistään rajoittavia esteitä on poistettava. Työmarkkinapolitiikkojen on oltava osallistavampia ja nostettava ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten työllisyysastetta tosiasiallisen eläkeiän nostamiseksi, työelämän pidentämiseksi ja parempien eläkkeiden varmistamiseksi tulevaisuudessa /14 msu/ess/mh 7

8 Nuorten syrjäytymistilanne edellyttää nuorille suunnattujen sosiaalisen suojelun järjestelyjen tehostamista Nuoret kuuluvat niihin ikäryhmiin, joita kriisi on koetellut ankarimmin. Nuorisotyöttömyys on jo vuosia ollut korkea, ja tämän päivän nuoret joutuvat yhä useammin kokemaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Työmarkkinoille siirtymisen viivästyminen ja useasti toistuvat työttömyysjaksot työuran alussa voivat vaikuttaa pysyvästi tuleviin työllistymis- ja ansiomahdollisuuksiin. Ne vaikuttavat myös nuorten toimeentulotuen, työttömyysetuuksien ja terveydenhuoltopalveluiden saantiin ja eläkeoikeuksien kertymään. Sosiaalisen suojelun järjestelmissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota nimenomaan nuorille suunnattavan tuen mahdolliseen tarpeeseen. Olisi esimerkiksi perustettava nuoria varten keskitettyjä asiointipisteitä, joissa käsitellään sekä etuuksia että avustetaan työnhaussa ja urakehityksessä ja autetaan löytämään sopivia koulutusmahdollisuuksia. Komissiota pyydetään ottamaan huomioon edellä esitetyt toimintapoliittiset painopisteet vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen valmistelutyössä /14 msu/ess/mh 8