34. kaupunginosa, Espoonlahti Asuinkerrostalojen korttelialue, lähivirkistysalue Asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen selostus

Transkriptio

1 1 (13) Asianumero 2751/ /2015 Aluenumero Laurinlahti 34. kaupunginosa, Espoonlahti Asuinkerrostalojen korttelialue, lähivirkistysalue Asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen selostus Asemakaavamuutos, joka koskee päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Kaava-alue sijaitsee Espoonlahden kaupunginosassa Laurinlahden alueella osoitteessa Ristiniementie 14-16, Espoo. Suunnittelualue käsittää pääosan korttelista ja sen pinta-ala on n. 1,9 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa / kuulutuskirjeellä Asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan aloitteesta. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Pasi Mäkinen etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet... 3 On laadittu vastine lautakunnan linjausten mukaisesti ja annettujen mielipiteiden perusteella muutetun asemakaavamuutosehdotuksen (päivätty ) pohjalta LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Asemakaavan muutos Liikenne Maaperän rakennettavuus ja puhtaus ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset kaavatalouteen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 4 Liite 6 Seurantalomake Kaavamuutoksen havainnekuva Muutosvertailu Viitesuunnitelma Luontolausunto Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

3 3 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden kaupunginosassa Laurinlahden alueella osoitteessa Ristiniementie 14-16, Espoo. Alue liittyy katuverkkoon Ristiniementien kautta. Reittiä Ristiniementie- Espoonlahdentie-Soukanväylä kuljettaessa alueelta on matkaa Länsiväylälle noin 2,5 kilometriä. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Alue on rakentamatonta kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti (Espoo kaupunki, ortoilmakuva 2013). 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentumaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e=0.55 / n k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Liiketiloja ei sallita. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m2 (1,9 ha). 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnteelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 57 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet koskivat mm. seuraavia asioita: - alueen rakentamista ja metsän menettämistä vastustettiin - alueen rakentamista ja metsikön pienenemistä vastustettiin - alueelle ei haluta kerrostaloja - vastustettiin liiketilaa, joka lisää liikennettä

4 4 (13) - vastustettiin Laurinlahdenkujan käyttöä autojen kulkuväylänä - vastustettiin Ristiniementien uusia liittymiä - kannatettiin kaavamuutosta, jolla tontti saadaan rakennettua tehokkaasti kerrostaloilla, joista näkymät merelle Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisen nähtäville (MRA 27 ), Laurinlahti alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti ja päätti palauttaa ehdotuksen korjattavaksi. Lautakunnan linjausten (numeroidut kohdat) ja annettujen mielipiteiden mukaisesti kaavamuutosehdotukseen on tehty mm. seuraavat muutokset ja täydennykset: 1) Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy olemassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaisena, mutta laadittavalla asemakaavamuutoksella saadaan kaupunkikuvallisesti ja lähialueiden asutuksen kannalta huomattavasti alkuperäistä vuodelta 1977 olevaa ratkaisua parempi lopputulos. Näiden kahden ratkaisuvaihtoehdon hyvät ja huonot puolet perustellaan selkeästi. 2) Alue toteutetaan vuoden 1977 täyteen rakennetun rivitaloalueen sijasta porrastettujen rakennusten pienkerrostaloalueena. Selvitetään saataisiinko lähialueiden kannalta parempi ratkaisu, jos korttelin keskelle sijoitettuja pienkerrostaloja madalletaan siten, että maksimikorkeus olisi (2/3) IV (1/2). Tontin nykyinen asemakaava ( ) johtaisi erittäin tiiviiseen rakentamiseen, jolloin viheralueita ei juuri jäisi tontille rakennusten tai liikennealueiden lisäksi. Alueelle ei myöskään mahtuisi istutusvyöhykkeitä olemassa olevan rakennuskannan suuntaan, vaan rakennukset täytyisi sijoittaa aivan tontin rajoille asti. Voimassa olevalla asemakaavalla ja sallitulla rakennusoikeudella olisi erittäin vaikea toteuttaa nykymääräysten mukaisia pelastusteitä tai hulevesien käsittelyä. Kerrostalosuunnitelmaan on päädytty, jotta korttelialue voidaan toteuttaa mahdollisimman toimivasti ja viihtyisästi. Rakennusten sijoittelu alueella on pientalo- tai rivitaloratkaisuun nähden väljä ja jättää paljon tilaa näkymille ja viheralueille. Rakentaminen porrastuu rinteen myötä kahteen tasoon, joiden väliin sijoittuu pihakannen alainen pysäköintilaitos. Rakentaminen sijoittuu edellistä ehdotusversiota kapeammalle vyöhykkeelle ja on korkeusasemaltaan alempana (ks. oheismateriaalin muutosvertailu, liite 6). Kortteliin sijoittuu seitsemän kerrosluvultaan III-VI porrastuvaa asuinkerrostaloa. Korkein rakennus on keskellä korttelia, neljä matalinta kadunvarressa, Tontin jyrkin rinnealue jää rakentamatta. Rakentamisen etäisyyttä naapuritontteihin on kasvatettu ja huomioitu näkymiä. Pohjoisessa naapureita lähinnä olevaa kerrostaloa on madallettu kerroksella (1/2 IV), kahdella muulla rinnetalolla ei ole varjostustutkielman mukaan vaikutusta naapureihin (oheismateriaalin liite 7, s. 9/9). Kaikissa kolmessa rinnetalossa alin kerros on puoliksi maan alla.. Kaikkien rakennusten ylintä kerrosta ja rakennuksen runkoa porrastamalla / terassoimalla sopeutetaan asuinrakennusten mittakaavaa ympäröivään rakentamiseen. 3) Osoitetaan havainnollisesti, miten Krattivuori ja tämän uuden ratkaisun mukainen VL-1 alue saadaan toteutumaan yhtenäisenä lähivirkistysalueena ja taajamametsänä sekä miten kerrostaloratkaisuilla saadaan aikaan hyvät luontonäkymät.

5 5 (13) Korttelin rakennusoikeus pysäköintiratkaisuineen on sovitettu alueelle siten, että itäosan jyrkempi rinnealue voidaan jättää rakentamatta ja nykyinen puusto säilyttää osana Krattivuoren lakialueen maisemakokonaisuutta samalla säilyttäen nykyisiä näkymiä (ks. muutosvertailu, liite 6, oheismateriaalissa). Kerrostalojen räystäslinjat jäävät korttelialueen takarinteen puuston latvuston alapuolelle. Asuinkorttelista n. 1/5 osa on muutettu lähivirkistysalueeksi / taajamametsäksi (VL-1), jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. 4) Määritellään puilla ja pensailla istutettavat korttelin osat. Puilla ja pensailla istutettavat alueen osat on merkitty kaavakarttaan kaikkien naapuritonttien reunavyöhykkeille. Lisäksi on merkitty alueen osa, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Puusto tulee suojata työmaa-aikana. 5) Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä selkeytetään siten, että pysäköinti hoidetaan maanalaisena pysäköintinä ja kansiratkaisuilla. Maantasopysäköintiä voi olla vain tilapäistä vieraspysäköintiä varten. Samalla korostetaan viherpihojen toteutusvelvoitetta. Korttelin asukkaiden autopaikat sijoittuvat pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Laitoksesta on suora käynti asuintalojen porrashuoneisiin. Pysäköintilaitoksen ajoyhteys sijoittuu tontin eteläreunaan ja sille varataan riittävä näkymäalue tontin puolella. Autopaikkojen mitoitusnormina asemakaavassa on 1 ap/85 k-m². Huolto ja pelastusyhteys pihakannelle johdetaan tontin pohjoisreunan kautta. Vieraspysäköinti (10 ap) sijoitetaan istutuksin ja pintamateriaalein jäsenneltynä osaksi pihaympäristöä. Viherpihojen rakentaminen on määritelty kaavan yleismääräyksissä (Pihat ja pelastusreitit, 5 ). 6) Perustellaan tonttiliittymäratkaisujen toimivuus ja sijoittelulla saavutettavat edut. Kaava-alueelle on kaksi ajoyhtyettä Ristiniementieltä, josta eteläinen on pääasiallinen ajoyhteys tontille ja pohjoista käytetään pelastus- ja huoltoajoon sekä vieraspysäköintiin. Näkemäolosuhteet voidaan kummankin liittymän osalta järjestää hyviksi, yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä; mm. puiden ja pensaiden sijoittelun yhteydessä on huolehdittava riittävistä näkemistä tonttiliittymistä kokoojakadulle. Ristiniementie on paikallinen kokoojakatu, jolla ei ole läpiajoliikennettä. Ristiniementiellä ei kulje myöskään nykyisiä tai suunniteltuja joukkoliikenteen linjoja. Ristiniementiellä on kadunvarsipysäköintiä. Tontilta ei ole ajoneuvoyhteyttä Laurinlahdenkujalle eikä siten vaikutusta alueen puistoverkostoon kuuluvien ulkoiluyhteyksien säilyttämiseen. 7) Tehdään varjostustutkielmat ja -kuvat. Varjostustutkielma eri vuodenaikoina ja ajankohtina on lisätty viitesuunnitelmaan (liite 7, s. 9/9). 8) Korostetaan hulevesien käsittelyä korttelialueella. Korttelissa muodostuvien hulevesien viivyttämiseen on osoitettu maanvarai-

6 6 (13) sille piha-alueille tilavaraus kaavan viitesuunnitelmassa. Hulevesien käsittely on määritelty kaavan yleismääräyksissä (6 ) 9) Korjataan mielipiteisiin tehdyt vastaukset sekä muu kaavamateriaali. Kaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty linjausten mukaiset täydennykset ja muutokset On laadittu vastine lautakunnan linjausten mukaisesti ja annettujen mielipiteiden perusteella muutetun asemakaavamuutosehdotuksen (päivätty ) pohjalta. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (MRA 27 ) XXXX, siitä jätettiin XX lausuntoa ja XX muistutusta. Muistutusten perusteella XX. Lausuntojen perusteella XX. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rakentamattoman korttelialueen rakentuminen tiivistää kaupunkirakennetta ja tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena). Alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve meren rantaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti maakuntakaavassa:

7 7 (13) Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti yleiskaavassa: Asemakaava Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava: Laurinlahti muutos (lainvoimainen ). Kortteli on osoitettu rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR17). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ajantasa-asemakaavassa Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan

8 8 (13) Tonttijako Tonttijakoa ei laadita Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Suunnittelualueen omistaa yksityinen maanomistaja. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen rakentuminen vaikuttaa kaupunkirakenteeseen tiivistävästi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Mitoitus Kaava-alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta AK (pinta-ala n. 1,5 ha, rakennusoikeus k-m 2 ) sekä lähivirkistysaluetta / taajamametsää VL-1 (n. 0,35 ha). 4.2 Asemakaavan muutos AK Asuinkerrostalojen korttelialue Rakentumaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e=0.55 / n k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, on tarkoitus muuttaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Liiketiloja ei sallita. Rakentaminen sijoittuu aiempaa, v versiota kapeammalle vyöhykkeelle ja on korkeusasemaltaan alempana (ks. oheismateriaalin muutosvertailu, liite 6). Kortteliin sijoittuu seitsemän kerrosluvultaan III-VI porrastuvaa asuinkerrostaloa. Korkein rakennus on keskellä korttelia, neljä matalinta kadunvarressa, Tontin jyrkin rinnealue jää rakentamatta. Rakentamisen etäisyyttä naapuritontteihin on kasvatettu ja huomioitu näkymien säilyminen. Pohjoisessa naapureita lähinnä oleva kerrostalo on nelikerroksinen (1/2 IV), kahdella muulla rinnetalolla (V ja VI -kerroksiset) ei ole varjostustutkielman mukaan vaikutusta naapureihin (oheismateriaalin liite 7, s. 9/9). Kaikissa kolmessa rinnetalossa alin kerros on puoliksi maan alla. Kaikkien rakennusten ylintä kerrosta ja rakennuksen runkoa porrastamalla / terassoimalla sopeutetaan asuinrakennusten mittakaavaa ympäröivään rakentamiseen.

9 9 (13) VL-1 Lähivirkistysalue, taajamametsä Alueen osa, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. map Maanalainen tila pysäköintiä varten kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. 1 ap / 85 k-m 2 Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Korttelin asukkaiden autopaikat sijoittuvat pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Laitoksesta on suora käynti asuintalojen porrashuoneisiin. Pysäköintilaitos ei sijoitu rakennusten runkojen alle. Pysäköintilaitoksen ajoyhteys sijoittuu tontin eteläreunaan ja sille varataan riittävä näkymäalue tontin puolella. Huolto ja pelastusyhteys pihakannelle johdetaan tontin pohjoisreunan kautta. Yhteispihalle sijoittuvat myös tarvittavat 10 vieraspaikkaa. Vieraspysäköinti (10 ap) ja polkupyöräpaikkoja sijoitetaan istutuksin ja pintamateriaalein jäsenneltynä osaksi pihaympäristöä. 1 pp / 30 k-m 2 Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 pp / asunto Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Viheralueet: Puilla ja pensailla istutettavat alueen osat on merkitty kaavakarttaan kaikkien naapuritonttien reunavyöhykkeille. Lisäksi on merkitty asuinkerrostalokorttelialueen osa, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Viherpihojen rakentaminen on määritelty kaavan yleismääräyksissä (5 ). Lisäksi yleismääräyksissä on määritelty: - mitä kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa - asuinrakennusten rakentamisen tapa - ohjeet varastoista ja katoksista - ohjeet pihojen rakentamisesta ja pelastusreiteistä - ohjeet hulevesien käsittelystä - tulvariskin ja pohjaveden huomioiminen - ilmanlaadun huomioiminen Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Alue liittyy katuverkkoon Ristiniementien kautta. Reittiä Ristiniementie-Espoonlahdentie- Soukanväylä kuljettaessa alueelta on matkaa Länsiväylälle noin 2,5 kilometriä. Tontilta ei ole ajoneuvoyhteyttä Laurinlahdenkujalle. Kaava-alueelle on kaksi ajoyhtyettä Ristiniementieltä, josta eteläinen on pääasiallinen ajoyhteys tontille ja pohjoista käytetään pelastus- ja huoltoajoon sekä vieraspysäköintiin.

10 10 (13) Näkemäolosuhteet voidaan kummankin liittymän osalta järjestää hyviksi, yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä; mm. puiden ja pensaiden sijoittelun yhteydessä on huolehdittava riittävistä näkemistä tonttiliittymistä kokoojakadulle. Ristiniementie on paikallinen kokoojakatu, jolla ei ole läpiajoliikennettä. Ristiniementie on paikallinen kokoojakatu, jolla ei ole läpiajoliikennettä. Ristiniementiellä ei kulje myöskään nykyisiä tai suunniteltuja joukkoliikenteen linjoja. Ristiniementiellä on kadunvarsipysäköintiä. Tontilta ei ole ajoneuvoyhteyttä Laurinlahdenkujalle eikä siten vaikutusta alueen puistoverkostoon kuuluvien ulkoiluyhteyksien säilyttämiseen. Jalankulku ja pyöräily Kaava-alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat korttelin sisäisiä yhteyksiä. Alue liittyy Ristiniementien yhdistettyyn jalankulku- ja pyörätiehen sekä Krattivuoren alueen ulkoilureitteihin. Alueelta on noin kahden kilometrin mittainen matka kävellen ja pyöräillen Espoonlahden keskukseen. Tontilta tullaan tekemään jalankulkumatkoja Laurinlahdentiellä sijaitseville bussipysäkeille. Laurinlahdenkuja on kapea tonttikatu, jolla ei ole jalkakäytävää eikä pyörätietä. Laurinlahdenkujan varrella on runsaasti kadunvarsipysäköintiä. Joukkoliikenne Länsimetro otetaan käyttöön syksyllä Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa yhteydet suunnittelualueelta Helsingin keskustaan hoidetaan Länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistuttua liityntälinjalla 147 Matinkylä-Kivenlahti, jonka reitti kulkee Kivenlahdesta uutta Suomenlahdentietä pitkin Matinkylän metroasemalle. Lähimmät linjan 147 pysäkit sijaitsevat Espoonlahdenranta- sekä Laurinlahdentie-nimisillä kaduilla. Kyseisen linjan vuoroväli on ruuhka-aikoina 10 minuuttia, päivisin ja illalla sekä lauantaisin 15 minuuttia ja sunnuntaisin sekä hiljaisina aikoina 30 minuuttia. Muita alueen julkisia liikenneyhteyksiä tulevat olemaan linjat 542 Soukka- Jorvi sekä 543 Kivenlahti-Leppävaara, joitten pysäkki on Espoonlahdentiellä noin kilometrin päässä suunnittelualueelta. Soukan ja Espoonlahden metroasemien käyttöönoton yhteydessä alueen liikennejärjestelyjä tullaan tarkastelemaan uudelleen. Laurinlahden alueelta järjestetään liityntäliikenne Vaihtoehtoja esim: o Ristiniementiestä joukkoliikenteellä liikennöitävä katu Ristiniementiellä on tällä hetkellä mm. runsaasti pelkällä maalauksella ajoradasta erotettua kadunvarsipysäköintiä, minkä vuoksi se ei kovin hyvin sovellu joukkoliikenteelle. Jos yleisiä pysäköintipaikkoja saataisiin järjestymään toisaalle tai kadunvarsipysäköinnin järjestelyjä muutettaisiin ja lisäksi hidasteina käytettäisiin tyynyhidasteita, Ristiniementie soveltuisi nykyistä paremmin joukkoliikenteelle. Ristiniementien katualueen leveys on 22 metriä, joten kadun luonnetta on mahdollista muuttaa katualuetta leventämättä. Haasteena on kuitenkin pyrkimys keskittää joukkoliikennettä vain osalle kaduista, jotta joukkoliikenteen reiteille saataisiin aikaisiksi pienehkö vuoroväli ja sitä myötä hyvä palvelutaso. o Laurinlahdenkuja-kadun rakentaminen uudelleen Laurinlahdenkujan katualue on katualueella voimassa olevan asemakaavan mukaisesti 10 metriä leveä, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat jalankulkua nykyistä paremmin palvelevan kadun suunnittelulle.

11 11 (13) Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperän rakennettavuus ja mahdolliset puhdistustarpeet selvitetään tarkemmin yksityiskohtaisen rakennussuunnittelun yhteydessä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavahanke ei lisää rakennusoikeuden määrää alueella. Alueen rakentuminen vaikuttaa kaupunkirakenteeseen tiivistävästi. 5.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Yhteenveto luontolausunnosta: Alueella näkyy ihmistoiminnan jälki voimakkaana. Pääosa tontista on kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Tehdyn maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että luontotyyppien osalta alueilla ei ole tällä hetkellä sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tontin rakentamisen. 5.3 Vaikutukset kaavatalouteen Uusia katuja tai muuta kunnallistekniikkaa ei tarvitse rakentaa. Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Rakennusoikeus ei lisäänny. Alueen rakentuminen vaikuttaa kuitenkin kaupunkirakenteeseen tiivistävästi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakennuslupaprosessi käynnistetään kaavan saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Pasi Mäkinen, maisema-arkkitehti Mikla Koivunen sekä liikennesuunnitteluyksikössä suunnitteluinsinööri Anne Liukkonen.

12 12 (13) 7.3 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kp (OAS) Nähtävillä MRA / Ksl (kaavaehdotus), palautti Ksl-listakokous Ksl, (kaavaehdotus), muutettu Nähtävillä MRA 27

13 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Pasi Mäkinen Arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö