INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 MUISTIO INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika klo 10:00 15:45 Paikka Saariselän Kylpylähotelli, Rakka-kabinetti Läsnä Jouni Tammi MMM/kala-ja riistaosasto Erno Salonen RKTL/Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Erkki A. Järvinen Suomen ympäristökeskus Markku Ahonen Pohjoisimman Lapin Leader ry. / Pohjois- ja Itä-Lapin kalatalousryhmä Markku Seppänen Metsähallitus Jorma Kaaretkoski Vapaa-ajan kalastajat ry Hannu Paananen Inarin kalastusalue Matti Hepola, pj. Kari Porsanger Liisa Viitala Tuomo Salakka Annukka Puro-Tahvanainen, siht. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Matti Hepola avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Inarijärven seurantaryhmän kokouksessa ensimmäistä kertaa mukana olleet Jouni Tammi maa- ja metsätalousministeriöstä ja Jorma Kaaretkoski Vapaa-ajan kalastajien edustaja esittäytyivät. 2. Asialistan hyväksyminen Kokouksen asialista hyväksyttiin. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuonna 2008 Erkki A. Järvinen kertoi Inarijärven säännöstelyn toteutumisesta vuonna 2008 (liite 1). Kevättalvella 2008 lumen vesiarvo oli keskimääräistä suurempi, mutta toukokuun sademäärä oli hyvin alhainen, joten säännöstelyluvan mukainen vedenpinnan tavoitetaso eli ns. "pakollinen kevätalenema" saavutettiin. Kesäkuun sademäärä oli suuri ja vedenpinnan korkeus nousi lähelle tavoitevyöhykkeen ylärajaa. Vuonna 2008 vedenkorkeus on pysynyt tavoitevyöhykkeessä muulloin paitsi heinä-elokuun vaihteessa, jolloin vedenkorkeus oli tavoitevyöhykkeen yläpuolella, minkä jälkeen saavutettiin aleneva vedenpinnan taso. Syksyllä venäläisillä voimalaitoksilla on tehty korjauksia, minkä vuoksi juoksutuksia on vähennetty. Keskustelussa Erno Salonen tiedusteli venäläisten voimalaitosten uusimistilanteesta. Erkki A. Järvinen vastasi, että kaksi ylintä laitosta uusitaan; toiseen tulee lisäkone ja

2 2 toiseen 20 % tehokkaammat turbiinit. Keskusteltiin myös siitä, kumpi vaihtoehto, ohijuoksutuskanavan rakentaminen tai perkaus vaikuttaa todennäköisemmältä. Erkki A. Järvinen totesi, että tällä hetkellä perkausvaihtoehto vaikuttaa todennäköisemmältä. Perkaus lisäisi laitosten säätömahdollisuuksia ja mahdollistaisi 500 m 3 /s juoksutuksen, mikäli näyttää siltä, että Inarijärven vedenkorkeus menee yli säännöstelyrajan. Perkauksella ei olisi vaikutusta esim. kesäaikaiseen vedenkorkeuteen. 5. Inarijärven säännöstelyluvan siirto Lapin ympäristökeskukseen Kari Porsanger kertoi kehittämishankkeesta, jossa on selvitetty Inarijärven säännöstelyluvan ja siihen liittyvien tehtävien hoidon siirtämistä Lapin ympäristökeskukseen. Työryhmän tekemän ja maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ehdotuksen mukaisesti (tiivistelmä liitteenä 2) säännöstelylupa siirtyy juridisesti Lapin ympäristökeskukselle alkaen, ja säännöstelyn toteuttamiseen liittyvien tehtävien hoito alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa edelleen Suomen, Norjan ja Venäjän valtiosopimuksen mukaisten tehtävien hoidosta. Inarijärven säännöstelyyn liittyvät toimeenpanon asiantuntijatehtävät hoidetaan siirtymäkauden ajan LAP:n ja SYKE:n yhteistyönä ja siirtymäkaudelle laaditaan ja toteutetaan säännöstelyn toteuttamisen koulutusohjelma. Koulutusohjelmalla huolehditaan tehtävien edellyttämän osaamisen ja asiantuntemuksen siirrosta. Maa- ja metsätalousministeriö osoittaa Lapin ympäristökeskukselle tehtävien edellyttämän henkilötyöresurssin (noin 1 htv). Matti Hepola palasi edellisessä kokouksessa keskustelua herättäneeseen asiaan eli säännöstelyvaltuutettujen allekirjoittamien Inarijärven säännöstelyä koskevien täydentävien ohjeiden sitovuuteen. Täydentävät ohjeet ovat osa valtiosopimusta ja ne ovat siten yhtä sitovia kuin itse valtiosopimus. Kari Porsanger kertoi lyhyesti Inarin kalanviljelylaitoksen laajennushankkeen tilanteesta. Hankkeen osapuolia ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (ruokintatekniikka, allasmuutokset), (tulo- ja poistovesitykset, vedenkäsittely) ja Inarin kunta/senaattikiinteistöt (talonrakennus ja alueinfra). Hankkeen toteutus alkaa vasta, kun Inarin kunnan päätös ostaa kiinteistö on lainvoimainen. Alustava aikataulu on, että hankkeen toteutus olisi valmis syksyllä Keskustelussa kysyttiin Sarmijärven kalanviljelylaitoksen kohtalosta. Todettiin, että toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ympäristölupahakemus. 6. Vuonna 2008 toteutetut rantasuojaukset Tuomo Salakka kertoi vuonna 2008 toteutetuista rantasuojauksista. Kohteita toteutettiin neljä, joista kaksi sijaitsi Inarin kirkonkylän läheisyydessä, yksi Leviä Petäjäsaaressa ja yksi Ivalojoella Koppelossa. Rantaa suojattiin yhteensä 1140 m ja rahaa suojauksiin käytettiin Suojauksissa käytettiin luonnonkiveä yhteensä m 3. Kaikkien rantasuojausten pitäisi olla valmiina vuonna 2012, minkä jälkeen arvioidaan, onko tarvetta lisäsuojauksiin. Seuraavan kerran rantavyörymät mitataan vuonna Hannu Paananen tiedusteli, onko suunnitelmia Ivalojoen hiekkapankkien ruoppaamiseksi kunnollisen kulkuväylän saamiseksi jokeen. Kari Porsanger totesi, että tulvasuojelun esiselvityksen yhteydessä hiekkapankkien paikat on kartoitettu ja arvioitu ruoppausta vaativien massojen määrää. 7. Inarijärven kalakannat ja kalastus Erno Salonen esitteli uusimpia Inarijärven istutus- ja saalistietoja (liite 3). Vuonna 2008 istutukset olivat samalla tasolla kuin vuonna Vuonna kesäistä pohjasiikaa istutettiin Inarijärveen noin kpl ja isoja petokalaistukkaita yh-

3 3 teensä noin kpl. Järvilohta on istutettu viimeksi Ivalojoelle vuonna 2001, ja järvilohisaalis oli vuonna 2007 noin 2000 kg. Erno Salonen esitteli myös siian, muikun, taimenen, nieriän ja harmaanieriän yksikkösaalistietoja (liite 3). Inarijärven kokonaissaalis vuonna 2007 oli noin 192 tonnia, josta siian osuus reilu 60 t ja taimenen noin 47 t. Valtaosa siikasaaliista pyydystetään verkoilla tai isorysällä, mutta taimenen ja nieriän osalta myös vapakalastuksen osuus on merkittävä. Vuonna 2007 noin puolet kokonaissaaliista saivat kotitarvekalastajat, neljänneksen ammattikalastajat ja toisen neljänneksen ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset ja virkistyskalastajat. Vuonna 2008 tehdyn kyselyn (n = 20) perusteella ammattikalastajien keski-ikä on 56 vuotta ja valtaosa kalastajista aikoo jatkaa kalastusta entiseen malliin seuraavan 5 10 vuoden aikana. Useampi kalastaja aikoo jopa lisätä kuin vähentää tai lopettaa kalastuksen. Erno Salonen kertoi myös siika- ja muikkusymposiumissa elokuussa 2008 pitämänsä esitelmän tuloksista. Inarijärvessä pohjasiian kasvu jatkuu pitkään, jopa vuotta. Myös kääpiösiiat ja muikku ovat Inarijärvessä pitkäikäisiä, ja muikku on reeskaa voimakkaampi kilpailija. Tällä hetkellä muikkukannan tiheys alkaa olla sen verran korkea, että muikun kasvu on heikentynyt. Avovesikauden lämpösumman ja 1-vuotiaan muikun yksikkösaaliin välillä oli positiivinen, kuitenkin heikko korrelaatio kun taas reeskalla korrelaatiota ei ollut lainkaan. Kalakannoista ja kalastuksesta käytiin vilkasta keskustelua, ja keskusteluissa tuli esiin mm. petokalaistutusten lisääminen muikkukannan kasvun johdosta. Erno Salonen totesi, että petokalaistutuksia on vähän lisätty, mutta niitä ei voida lisätä kovin merkittävästi lyhyellä aikajaksolla. Kuitenkin myös nieriän ja taimenen saaliit ovat hieman lisääntyneet ja kasvu parantunut. Merkintätutkimusten perusteella istukkaiden osuus saaliista on pohjasiian ja taimenen osalta noin 50 %, nieriän osalta 70 % ja harmaanieriän 100 %. Taimenen ravinnossa on yllättävän paljon reeskaa ja kolmipiikkiä, vaikka muikkukannat ovat vahvoja, kun taas järvilohi syö pääasiassa muikkua. Erno Salonen kertoi myös tilannekatsauksen Inarijärven kalastuksen sosioekonomisesta tutkimushankkeesta. Henna Kiimalainen valmistelee marraskuun loppuun mennessä tutkimussuunnitelman, jonka lähtökohtana on ns. ekosysteemilähtökohta eli tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia (kalatalouteen/kalastukseen liittyviä) ekosysteemipalveluja Inarijärvi tuottaa ja mikä niiden merkitys on alueelle ja toimijoille (Inarijärven kalatalouteen/kalastukseen liittyvät käyttäjäryhmät). Hanketta pidettiin hyvänä, mutta toivottiin tutkimuksessa keskittyvän kalastuksen sosioekonomisiin vaikutuksiin ja paikallisten asukkaiden mukaan ottamista kysely/haastattelututkimuksiin. Keskusteltiin myös tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksista, ja Jouni Tammi toi esille MaKeRa-rahoituksen. Alustavasti tutkimushankkeen rahoituslähteiksi on kaavailtu Kunnallisalan kehittämissäätiötä ja Suomen kulttuurirahasto/lapin rahastoa ja hanke on suunniteltu toteutettavan vuosina Inarijärven tilan seuranta Annukka Puro-Tahvanainen kertoi kesällä 2008 Inarijärvellä toteutetun rehevyystutkimuksen tuloksista (liite 4). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää veden laadun ja rehevyystason alueellista vaihtelua sekä löytää ranta-alueen lievää rehevöitymistä kuvaavia seurantamenetelmiä, jotka voidaan ottaa käyttöön seurannassa ja velvoitetarkkailussa. Tutkimuksen lähtökohtana olivat erityisesti Ivalojokisuussa ja Juutuanvuonossa havaitut lievät rehevöitymisen merkit kuten rantakivien ja pyydysten limoittuminen. Tutkimus toteutettiin Lapin ympäristökeskuksen ja Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahaston yhteistyönä sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-

4 sen avustuksella. 4 Kesä 2008 oli keskimääräistä kylmempi, ja erityisesti kesäkuussa satoi runsaasti. Inarijärven veden laadun alueellinen vaihtelu oli kesällä 2008 samantapaista kuin kesällä 1999 eikä vuosien välillä ollut kovin merkittäviä eroja. Näkösyvyys kasvoi Ivalojokisuun edustan ja Juutuanvuonon noin 3 4 metristä Kasariselällä noin 6 metriin ja Vasikkaselällä noin 7 metriin. Sen sijaan kokonaisfosforin ja kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet olivat korkeimmillaan Ivalojoessa ja jokisuiden edustoilla, mutta kaiken kaikkiaan pitoisuudet olivat alhaisia ja tyypillisiä karuille järville. Rantavyöhykkeen rehevöitymistä testattiin mittaamalla päällyslevien kasvua keinoalustoille sekä havakseen kertyneen levän määrää. Menetelmät olivat periaatteessa toimivia Inarijärvellä, mutta tulokset olivat osittain keskenään ristiriitaisia. Rantaalueella eri havaintopaikkojen vertailukelpoisuus (pohjan laatu, syvyys, avoimuus) ovat hyvin tärkeitä. Havaksen limoittumisen seurantaa ja/tai päällyslevien kasvua ulappatelineillä voitaisiin käyttää velvoitetarkkailussa täydentävänä menetelmänä tietyin välein (esim. 3 vuotta). Myös kivien pinnoilla kasvavien levien (piilevät) lajistoanalyysi voisi antaa lisätietoa ravinnekuormituksen vaikutuksista. Kesällä 2008 Inarijärvellä toteutettiin myös säännöstelyn vaikutuksia rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön koskevan seurantahankkeen maastotyöt. Seurannan tulokset raportoidaan kevään 2009 aikana. Inarijärvi on mukana uudessa vesipuitedirektiivin mukaisessa VHA-seurantaehdotuksessa vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten intensiiviseurantakohteena. Inarijärven seurantaan sisältyvät kaikki vesipuitedirektiivin luokittelutekijät: veden laatu, kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit ja kalat. 9. Inarijärven käyttöä ja tilaa kuvaavat mittarit Annukka Puro-Tahvanainen esitteli Inarijärven tilaa ja käyttöä kuvaavien mittareiden kehitystyötä. Tavoitteena on kehittää mittareita, jotka kuvaavat nykyistä paremmin vesistön todellista käyttöä ja tilaa, ja joiden perusteella voidaan arvioida pitkän aikavälin muutoksia. Annukka Puro-Tahvanainen esitteli kaksi erilaista tarkastelutapaa esimerkkinä vedenkorkeuden vaihtelu suosituimmalla virkistyskäyttökaudella. Ensimmäisessä vaihtoehdossa luokittelu oli tehty toteutuneen vaihtelun pohjalta ilman "arvolatausta", ja toisessa vaihtoehdossa oli asiantuntija-arviona pyritty arvioimaan, onko vedenkorkeuden vaihtelu virkistyskäytön suhteen hyvä vai huono. Jälkimmäistä tarkastelutapaa pidettiin parempana vaihtoehtona. Virkistyskäytön kannalta pelkkä vedenkorkeuden vaihtelu ei kerro, onko tilanne hyvä vai huono, sillä myös vedenkorkeuden taso tulisi ottaa huomioon. Kaikkien muuttujien, kuten hydrologista tilannetta kuvaavien taustamuuttujien osalta, luokittelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai järkevää. Mittareiden jatkokehityksen osalta toivottiin, että mittarit olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ja selkeitä, ja että mittareiksi valittaisiin sellaisia muuttujia, jotka ovat ekologisen tilan kannalta tärkeitä. Sovittiin, että mittareiden kehitystyötä jatketaan, ja ehdotus Inarijärven tilaa ja käyttöä kuvaaviksi mittareiksi lyhyine selityksineen lähetetään seurantaryhmän jäsenille kommentoitavaksi kevättalvella. 10. Viestintäasiat Liisa Viitala kertoi kesäkuussa 2009 järjestettävästä Inarijärvi-seminaarista (liite 5). Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari järjestetään Inarin Siidassa.

5 5 Seminaarin tavoitteena on antaa tietoa Inarijärven nykytilasta ja kehityssuunnista sekä käytön ja hoidon suuntaviivoista ja näkymistä. Seminaari järjestetään suomeksi, ja se on suunnattu sekä paikallisille tahoille että järven käytöstä ja hoidosta vastaaville tahoille ja tutkijoille. Liisa Viitala esitteli myös uudistettavana olevien www-sivujen rakennetta. Sivujen rakenne alkaa olla valmis, mutta joiltakin osin tarvitaan vielä asiantuntijoiden työpanosta tekstin kirjoittamisen tai tarkistamisen osalta. Tämän jälkeen sivut julkaistaan ja tehdään tarvittavat linkitykset. Velvoitteiden osalta pitäisi olla erikseen linkit kunnossapitovelvoitteisiin ja kalastonhoitovelvoitteisiin. Säännöstelykäytännön osalta sivuilla voisi olla eri toimijoiden (MMM, SYKE, LAP, RKTL) roolit säännöstelyn ja siihen liittyvien velvoitteiden hoidon osalta. 11. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous sovittiin pidettävän Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Matti Hepola kiitti läsnäolijoita kokoukseen osallistumisesta ja päätti kokouksen. Matti Hepola Puheenjohtaja Annukka Puro-Tahvanainen Sihteeri LIITTEET Liite 1. Inarijärven säännöstely vuonna 2008 ja sen vaikutukset. Erkki A. Järvinen. Raportti s. + liitteet 6 s. Liite 2. Inarijärven säännöstelyluvan ja siihen liittyvien tehtävien hoidon siirtäminen Lapin ympäristökeskukselle. Erkki A. Järvinen, Kari Porsanger, Timo Alaraudanjoki, Petri Heinimaa ja Erno Salonen. Helsinki Ehdotus tiivistettynä 2 s. Liite 3. Inarijärven kalakannat ja kalastus. Erno Salonen. Esitelmän diat 13 kpl pdftiedostona. Liite 4. Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimuksen tuloksia. Annukka Puro- Tahvanainen. Esitelmän diat 17 kpl pdf-tiedostona. Liite 5. Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari Seminaarin ohjelma. JAKELU Kokouksen osallistujat Jaakko Sierla, MMM Petri Heinimaa, RKTL Mika Marttunen, SYKE Pirjo Seurujärvi, Metsähallitus Kare Koivisto, TE-keskus Väinö Seurujärvi, Saamelaiskäräjät Veikko Aikio, Lapin kalamiespiiri Yrjö Mattila, Kalastuskunnat