Voiko Inarijärven vettä juoda?

Transkriptio

1 Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari

2 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt Inarijärveen tuleva kuormitus Veden laadun kehittyminen Inarijärven kesän 2008 rehevyystutkimuksen tuloksia Kehittämisajatuksia seurantoihin ja tarkkailuihin liittyen 2

3 Veden laadun seuranta 3

4 Hydrologinen seuranta 4

5 Biologinen ja ympäristömyrkkyseuranta Vasikkaselällä seurataan vuosittain kasviplanktonin ja syvännepohjaeläinten määrää ja lajistoa Säännöstelyn vaikutusten arvioimiseksi on seurattu vuodesta 1998 lähtien 5 vuoden välein rantavyöhykkeen pohjaeläimistöä ja kasvillisuutta RKTL:n kalastoseurannat ja vuodesta 2007 lähtien VPD:n mukainen kalastoseuranta Inarijärvi on mukana haitallisten aineiden seuranta kaloissa ja sedimenteissä -hankkeessa Seurattu raskasmetallien ja orgaanisten aineiden (mm. PCB- ja DDT-yhdisteet) pitoisuuksia Vuosina Inarijärvestä kerätään taimen- ja haukinäytteitä analyysejä varten 5

6 Inarijärveen tuleva ravinnekuormitus Jokien ainevirtaamat vesistömallijärjestelmällä Ivalojoki, Juutuanjoki, Kirakkajoki Lähivaluma-alueen luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus VEPS-kuormitusmallilla Pinta-alat ja ominaiskuormitusarvot (kg/km2) Haja-ja loma-asutus: asutuksen määrä ja varustelutaso Laskeuma Nellimin havaintoaseman sadannan määrän ja pitoisuustietojen perusteella Järveen tuleva pistekuormitus valvonta- ja kuormitustietojärjestelmästä (VAHTI) Kuormitustarkkailuun perustuvat tiedot 6

7 Jokien ainevirtaamat: Esimerkki

8 Kokonaisfosforin ainevirtaama kg/v Ivalojoki Juutuanjoki Kirakkajoki 8

9 Pistekuormitus: Kokonaisfosfori

10 Pistekuormitus: Kokonaistyppi

11 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 Inarijärven rehevyystutkimus kesällä 2008 Lähtökohta: Inarijärvessä on havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten limoittuminen) Ivalojokisuussa ja Juutuanvuonossa 2000-luvulla Tavoite: Selvittää veden laadun ja rehevyystason alueellista vaihtelua sekä löytää ranta-alueen lievää rehevöitymistä kuvaavia seurantamenetelmiä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön velvoitetarkkailussa tai seurannassa Tutkimus toteutettiin Lapin ympäristökeskuksen ja Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahaston yhteistyönä + RKTL:n avulla

22

23 Perifyton, Ulappatelineet

24 Perifyton, Rantatelineet

25 Havaksen inkubointi, Joensuuselkä

26 Lajistonäytteet rantakiviltä

27 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 a-klor U mg/m2 2,0 1,0 a-klor R mg/m2 a-klor H µg/g a-klor V µg/l 0,0 JOENSUUSELKÄ PILTSISELKÄ MOOSSINASELKÄ KALKULAHTI TISSIKIVINUORA SAMMAKKOSELKÄ kok P µg/l

28 Piilevien ekologinen laatuluokka Havaintopaikka IPS-indeksi Laatuluokka Joensuuselkä 17,6 Erinomainen Piltsiselkä 17,8 Erinomainen Moossinaselkä 18,5 Erinomainen Kalkulahti 16,9 Hyvä Tissikivinuora 17,9 Erinomainen Sammakkoselkä 18,1 Erinomainen Luokkarajat: IPS-indeksi Laatuluokka Erinomainen Hyvä

29 Kehittämisajatuksia Perusseurannan riittävät resurssit tulee turvata Biologisia seuranta- ja luokittelumenetelmiä tulee edelleen kehittää etenkin rantavyöhykkeen osalta esim. piileväindeksien testaus järvien rantavyöhykkeen osalta Mellanaavan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu tulisi ulottaa Inarijärveen saakka ja tarkkailuun tulisi sisällyttää rehevyystasoa kuvaavia muuttujia Mm. a-klorofylli ja mahdollisesti piileväindeksi Inarin kalanviljelylaitoksen laajennuksen yhteydessä Inarin kvl:n ja Inarin kk:n jätevedenpuhdistamon yhteinen vesistötarkkailuohjelma tulee tarkistaa

30 Voiko Inarijärven vettä juoda? Kiitos!