INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 MUISTIO INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika klo Paikka Saariselän Tunturihotelli, Inari Läsnä Pentti Munne MMM/kala-ja riistaosasto Jaakko Sierla MMM/maaseutu- ja luonnonvaraosasto Erno Salonen RKTL/Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Erkki A. Järvinen Suomen ympäristökeskus Antton Keto Suomen ympäristökeskus Kare Koivisto Lapin TE-keskus Mikko Kirjarinta Inarin kunta Markku Ahonen Inarin kunta Pirjo Seurujärvi Markku Seppänen Tapio Tynys Veikko Aikio Lapin Kalamiespiiri ry Matti Hepola, pj. Miikka Halonen Tuomo Salakka Liisa Viitala Annukka Puro-Tahvanainen, siht. 1. Kokouksen avaus Lapin ympäristökeskuksen johtaja Matti Hepola avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Käytiin läpi lyhyt esittelykierros. 2. Asialistan hyväksyminen Kokouksen asialista hyväksyttiin. Puheenjohtaja totesi, että varsinaisten seurantaryhmän asioiden lisäksi Tapio Tynys Metsähallituksesta esittelee kalastus- ja virkistyskäytön palveluvarustuksen kehittämistä Inarijärvellä. 3. Edellisen kokouksen muistio Kenelläkään ei ollut huomauttamista edellisen kokouksen muistioon ja se hyväksyttiin. 4. Tilannekatsaus suositusten toteutumisesta vuonna 2007 ja ehdotukset uusiksi suosituksiksi kaudelle Inarijärven säännöstely vuonna 2007 ja sen vaikutukset Erkki A. Järvinen esitteli Inarijärven säännöstelyn toteutusta vuonna 2007 ja sen vaikutuksia järven tilaan ja käyttöön (raportti liitteenä). Vuoden 2007 alussa Inarijärven vedenpinta oli ajankohdan keskimääräisellä korkeudella ja 0,13 m tavoitevyöhyk-

2 2 keen alarajaa ylempänä. Lumen alueellinen vesiarvo Inarijärven valuma-alueella oli likimain keskimääräinen. Helmikuun puolivälissä Norjassa pidetyssä säännöstelyvaltuutettujen kokouksessa ennakoitiin kevään tulvasta muodostuvan keskimääräinen. Toukokuun runsaista sateista johtuen kevättulvasta muodostui kuitenkin ennustettua suurempi, joten suunniteltuja juoksutusvesimääriä ei toukokuun loppupuolen osalta voitu toteuttaa. Touko-kesäkuun vaihteessa norjalaisilla voimalaitoksilla jouduttiin turvautumaan ohijuoksutuksiin, ja kesäkuun puolivälin jälkeen oli Kaitakosken juoksutusta ajoittain lisättävä määrään 240 m 3 /s Inarijärven vedenpinnan liiallisen nousun estämiseksi. Ylimmillään Inarijärven vedenpinta oli heinäkuun alkupuolella, jolloin se oli korkeudella Nhanke+ 119,36 m eli vähän tavoitevyöhykettä ylempänä. Kesän aikana vedenpintaa pyrittiin alentamaan cm, jotta juoksutuksia voitaisiin syksyllä toteutettavaksi suunniteltujen voimalaitosten korjaustöiden ajaksi pienentää ohijuoksutusten ja vedenpinnan liiallisen nousun välttämiseksi. Runsaista sateista johtuen em. vedenpinnan alentaminen on jouduttu toteuttamaan keskimääräistä suuremmilla juoksutuksilla, ja ne ovat merkinneet jonkin verran ohijuoksutuksia Paatsjoen ylimmillä voimalaitoksilla. Suurimmillaan juoksutus oli heinäkuun loppupuolella, jolloin se oli jonkin aikaa jopa 340 m 3 /s. Syyskuun alun ennusteen mukaan juoksutukset tulevat olemaan keskimääräistä suuremmat aina lokakuun loppupuolelle asti. Antton Keto esitteli mittaritarkastelun tuloksia. Mittarit kuvaavat toteutuneen vedenkorkeuden vaihtelun vaikutusta vesi- ja rantaluontoon, kalastoon, linnustoon, rantavyörymiin, vesivoimatuotantoon ja virkistyskäyttöön. Tarkastelun perusteella vuosi 2007 oli rantojen kulumisen, virkistyskäytön, kalaston, linnuston ja rantavyörymien näkökulmasta keskimääräistä parempi. Pohjaeläimistön ja kasvillisuuden kannalta vuosi oli keskimääräinen. Tulvavahinkoja ei Inarijärvellä esiintynyt, koska säännöstelyluvan mukainen yläraja ei ylittynyt. Paatsjoen vesivoimatalouden kannalta vuosi 2007 ( ) oli tuotannon osalta keskimääräistä parempi talviaikaisen tuotannon ollessa kuitenkin 12 % keskimääräistä pienempi. Erkki A. Järvinen esitteli uusia toimenpidesuosituksia kaudelle ( ). Keskusteltiin lumen vesiarvomittausten tarkentamismahdollisuuksista Inarijärven valuma-alueella. Tapio Tynys esitti, että myös Metsähallituksella on henkilöstöä, joka voi osallistua lumimittausten toteuttamiseen. Jaakko Sierla toi esille ilmastonmuutoksen vaikutukset tulvien torjuntaan ja niihin varautumiseen liittyvissä asioissa. Erkki A. Järvinen totesi, että säännöstelyn vaikutuksia kuvaavia mittareita on tarve kehittää ja osa mittareista on ristiriidassa keskenään. Inarijärvellä ei ole esimerkiksi tietoa siitä, mikä merkitys säännöstelyllä on rantalinnuston kannalta. Inarijärven kunnossapitovelvoitteet Tuomo Salakka kertoi vuonna 2007 tehdyistä Inarijärven nuotta-apajapaikkojen ja rantojen puhdistuksista sekä rantasuojaustöistä. Kesällä 2007 Inarijärvellä jatkettiin apajapaikkojen raivauksia ja rantojen puhdistuksia välisenä aikana. Rahaa työhön oli myönnetty yhteensä Sateinen ja tuulinen sää hidasti työtä. Apajapaikkoja puhdistettiin 33 kpl ja rantoja raivattiin 12 km. Puhdistustyöt työllistivät 2 työnjohtajaa ja 5 miestä. Vuosina apajapaikkojen ja rantojen puhdistuksiin on myönnetty rahaa yhteensä , ja apajapaikkoja on puhdistettu yhteensä 147 kpl ja rantoja raivattu 132 km. Puhdistetut apajapaikat on merkitty maastoon paaluilla, ja kartat niistä ovat löydettävissä osoitteesta:

3 3 > Lappi > Vesivarojen käyttö > Rantasuojaukset > Inarin rantavyörymät. Inarijärven säännöstelystä aiheutuneiden rantavyörymien korjaukseen oli vuodelle 2007 käytettävissä yhteensä Verhouskohteita toteutettiin 2 kpl Inarin kirkonkylässä ja suojattavaa rantaa oli yhteensä 270 m. Verhouksessa käytettiin luonnonkiveä. Verhoustyöt työllistivät työnjohtajan ja 1 miehen. Miikka Halonen esitteli Inarijärven kunnossapitovelvoitteita koskevia uusia suosituksia. Keskusteltiin siitä, olisiko riittävää tehdä rantavyörymien seurantalinjojen mittaukset 10 vuoden välein. Erkki A. Järvinen totesi, että lupavelvoitteeseen haettiin vastaavanlaista mittausvälin pidentämistä koskevaa muutosta 1980-luvulla, mutta sitä ei saatu. Todettiin, että raivatut apajapaikat kiinnostavat yleisöä ja tiedotusta apajapaikoista tulisi lisätä esim. kalastusalueen ja kunnan kalataloustoimen kautta. Kalakantojen hoito ja kalastus Erno Salonen esitteli viimeisimpiä tietoja Inarijärven istutuksista ja kalansaaliista. Nellimin havaintoaseman mittaustulosten mukaan Inarijärven pintaveden lämpösumma on ollut selvästi nouseva 2000-luvulla, ja lämpimien kesien johdosta siian istutuspoikaset ovat olleet isokokoisia (11-12 cm). Vuonna 2006 Inarijärveen istutettiin noin kesänvanhaa pohjasiikaa. Taimenta istutettiin järveen ja jokisuualueille yhteensä yli kpl ja sivuvesien jokialueille noin kpl. Nieriää istutettiin Inarijärveen yhteensä lähes kpl ja harmaanieriää noin kpl. Petokalojen istutusmäärä suoraan Inarijärveen oli suurempi kuin aiempina vuosina. Inarijärven kokonaissaalis vuonna 2006 oli noin 180 tonnia. Siikasaalis pysyi edellisvuoteen nähden samalla tasolla ja oli noin 59 tonnia. Lohenheimoisten petokalojen (taimen, järvilohi, nieriä ja harmaanieriä) yhteissaalis nousi selvästi edellisvuodesta ja oli 65 tonnia. Muikkusaalis jatkoi nousuaan, yli 19 tonniin vuonna Muikkua on pyydetty verkolla, troolilla ja talvinuotalla. Ammattimaisten kalastajien osuus kokonaissaaliista nousi edellisvuodesta ja oli 30 %. Kotitarvekalastajien osuus kokonaissaaliista oli 43 %. Verkkokalastus on edelleen keskeisin järven pyyntimuoto; lähes 60 % kokonaissaaliista pyydettiin erilaisilla verkoilla. Kokonaissaaliin arvo vuonna 2006 oli noin 1 miljoona ja velvoitehoidon kustannukset ovat noin Erno Salonen esitteli myös kalamerkintätutkimuksen tuloksia ja ehdotuksia uusiksi suosituksiksi. Uusimpien merkintätulosten perusteella normaalia suurempi osa istutetuista Tsiuttajoen taimenista harhailee Juutuanjokeen. Keskusteltiin siitä, pitäisikö Tsiuttajoen taimenen viljely lopettaa. Todettiin, että pyritään istutus- ym. toimenpiteillä varmistamaan, ettei Tsiuttajoen taimen pääse harhailemaan Juutuanjokeen. Toimenpidesuosituksiin liittyen Pentti Munne totesi, että sosioekonomisessa tutkimuksessa kotitarve- ja virkistyskalastuksen ryhmät voisi yhdistää. Markku Ahonen totesi, että sosioekonomisen tutkimuksen tutkimussuunnitelman valmisteluun tulisi laittaa vauhtia; tulisi sopia tutkimukseen osallistuvat yhteistyötahot, etsiä rahoitus ja laatia aikataulu. Markku Ahonen ja Kare Koivisto totesivat, että sopeutuva velvoitehoito ei ole toiminut täysin kattavasti ja että optimointia ja mittareita on syytä kehittää edelleen. Veikko Aikio toi esille huolen Sarmijärven laitoksen lakkauttamisesta nieriän kannalta. Puheenjohtaja Hepola totesi, että Inarin laitoksen kyky tuottaa velvoitepoikaset pyritään turvaamaan kaikissa olosuhteissa.

4 4 Inarijärven tilan seuranta Annukka Puro-Tahvanainen kertoi Inarijärveä koskevista seurannoista sekä tilan seurantaa koskevista uusista toimenpidesuosituksista. Veden laatua seurataan kahdella valtakunnallisella havaintopaikalla, Vasikkaselän intensiiviasemalla sekä Nuoraselällä Ivalojokisuun edustalla. Lisäksi seurataan veden laatua Ivalojoessa, Juutuanjoessa ja Paatsjoessa. Tämän lisäksi on kuormittajien vaikutustarkkailuohjelmia Akujoessa ja Ivalojoessa, Juutuanjoessa ja Juutuanvuonossa sekä Sarmivuonossa. Biologisen seurannan osalta kasviplanktonia ja syvännepohjaeläimiä seurataan Vasikkaselällä. RKTL seuraa kalakantojen tilaa velvoitehoitoon liittyen ja vesipuitedirektiivin mukainen Nordic-verkkosarjakoekalastus tehtiin kesällä Vesipuitedirektiivin mukainen vesikasvillisuusseuranta käynnistyy vuonna 2008 ja tällöin on tarkoitus toteuttaa myös säännöstelyn vaikutuksia rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön koskeva seuranta. Inarijärven kalojen ja sedimentin raskasmetallien ja orgaanisten ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia on seurattu eri hankkeiden yhteydessä. Suosituksiin liittyvänä kommenttina esitettiin säännöstelyn vaikutuksista vesilintujen pesimätulokseen, että Ivalojokisuistossa sorsalintujen pesistä suuri osa jää veden alle. Tiedotus Liisa Viitala kertoi, että luonnos uusituista Inarijärven www-sivujen sisällöstä sekä viestintäsuunnitelmaluonnos vuosille lähetetään seurantaryhmän jäsenille kommentoitavaksi ja täydennettäväksi kokouksen jälkeen. 5. Kalastus- ja virkistyskäytön palveluvarustuksen kehittäminen Inarijärvellä Tapio Tynys kertoi Inarijärven palveluvarustusta koskevasta hankesuunnitelmasta, jonka pohjana on järvellä nykyisin oleva palveluvarustus. Jatkossa käyttöä ja rakenteita joudutaan suuntaamaan eri käyttäjäryhmille. Hankkeen kokonaisrahoitustarve on reilu 1 miljoona, josta vesirakentamisen osuus noin puolet. Tapio Tynys kysyi, että voidaanko säännöstelyn velvoiterahoja käyttää osittain palveluvarustuksen kehittämiseen? Todettiin, että toimenpiteet ovat tarpeen ja asiaa on parasta miettiä hankepohjalta. Asianosaiset tahot selvittävät toteutus- ja rahoitusmahdollisuuksia. 6. Uusien suositusten hyväksyminen Sihteeri Annukka Puro-Tahvanainen esitti, että sekä seurantaryhmään kuuluvilla tahoilla että muilla olisi mahdollisuus kommentoida ehdotuksia uusiksi toimenpidesuosituksiksi. Sovittiin, että kommentointiaikaa olisi lokakuun loppuun saakka, minkä jälkeen koottaisiin yhteenveto annetuista kommenteista ja tarvittaessa tarkistettaisiin suosituksia. Suositukset hyväksyttäisiin alkuvuodesta 2008 pidettävässä kokouksessa. 7. Muut asiat Annukka Puro-Tahvanainen tiedusteli seurantaryhmän jäsenten mielipidettä siitä, olisiko seurantaryhmään tarvetta ottaa mukaan esim. joitakin yhdistyksiä. Keskustelun jälkeen todettiin, että tämänhetkinen kokoonpano on riittävä eikä esim. vapaamuotoisia yhdistyksiä kutsuta seurantaryhmän jäseniksi. Sovittiin, että seurantaryh-

5 5 mää edustaville tahoille lähetetään kirje, jossa heitä pyydetään tarkistamaan seurantaryhmän edustajat. 8. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous sovittiin pidettävän alkuvuodesta Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Matti Hepola kiitti läsnäolijoita kokoukseen osallistumisesta ja päätti kokouksen. Matti Hepola Puheenjohtaja Annukka Puro-Tahvanainen Sihteeri LIITTEET Erkki A. Järvinen ja Antton Keto: Inarijärven säännöstely vuonna 2007 ja sen vaikutukset. JAKELU Kokouksen osallistujat Petri Heinimaa, RKTL Mika Marttunen, SYKE Väinö Seurujärvi, Saamelaiskäräjät Yrjö Mattila, Kalastuskunnat Martti Kangasniemi, Inarin kalastusalue Hannu Paananen, Inarin kalastusalue Kari Porsanger, LAP