Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 1

Transkriptio

1 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 1 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta Nykytilan tausta Suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat historiansa suurimmassa murroksessa. Muutos alkoi vuonna 1993 toteutetusta valtionosuusuudistuksesta, jonka tarkoituksen oli kuntien kuvitellun tuhlauksen lopettaminen ja kannustaminen menojen supistuksiin. Kävi kuitenkin niin, että kun palvelujen rahoitusta muutettiin odottamattoman muutoksen osoittautuivat suunniteltuja muutoksia merkittävämmiksi. Rahoitusjärjestelmän muutosvaikutukset, joihin ei osattu varautua olivat mm: - kuntarajat ylittävä taloudellinen yhteisvastuullisuus päättyi ja eräs maailman parhaista rahoitusjärjestelmistä katosi ja palvelujen organisoinnin ja rahoituksen välille syntyi rakenteellinen ristiriita - tapahtui ilmeisesti Suomen historian suurin markkina-avaus, kun etenkin julkisten terveyspalvelujen taloudelliset suojaukset poistettiin - kunnista tuli eräänlaisia vakuutusyhtiöitä, johon suurin osa niistä on liian pieniä - sosiaali- ja terveyspalvelut avautuivat säätelemättömälle kilpailulle - suunnittelu ja päätöksenteko siirrettiin keskushallinnolta kuntiin, vaikka kunnilla ei ollut tarvittavia alan asiantuntijoita eikä heitä ole tänäkään päivänä Yksityissektorit organisoituvat uudelleen Palvelumarkkinoiden avaaminen aktivoi yrityksiä ja pääomasijoittajia niin, että terveydenhuollon yrityksistä alettiin käydä vilkastuvaa kauppaa 199 -luvun lopulta alkaen. Aluksi liikkeellä olivat kotimaiset sijoittajat, kuten CapMan, Sitra ja alunperin Postipankkitaustainen, vuonna 1997 perustettu MB Equity Fund II -rahasto. Esimerkiksi ruotsalainen Carema oli pyrkinyt Suomen hoivamarkkinoille jo 199 -luvun lopulla ja teki ensimmäisen yritysoston vuonna 2. Markkinoille pääsy onnistui kuitenkin vasta kun CapMan, Sitra ja muut osakkaat möivät maaliskuussa 26 Mehiläisen Caeremalle ja sen taustalla olevalle H-Careholding AB:lle. Carema sai kaupassa seitsemän sairaalaa, 17 lääkärikeskusta, 18 työterveyshuollon yksikköä ja yhden hoivapalveluyksikön. Terveyspalvelujen yksityistymistä ja yritysten kasvua osaltaan vauhditti 199-luvulla vastoin kaikkia käytettävissä olleita tietoja tehty lääkärikoulutuksen supistamispäätös. Sen seurauksena maahan saatiin lääkäripula ja terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit joutuivat ulkoistamaan palvelujaan ja turvautumaan vuokralääkärifirmojen palveluksiin. Eräs menestyneimmistä vuokralääkäriyrityksistä oli MedOne. Yrityksen toiminta kertoo myös avattujen sosiaali- ja terveysmarkkinoiden luonteesta, kun muutama vuosi perustamisensa jälkeen yrityksen toimitusjohtajan ja esim. talousjohtajan palkka vastasi noin 1 sairaanhoitopiirin johtajan yhteenlaskettua vuosipalkkaa. Kotimainen Sponsor Capital ja sen taustalla olevat eläkevakuutusyhtiöt ja mm. valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus ostivat MedOnen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoilla merkittävän aseman saaneet ulkomaiset pääomasijoittajat pääsivät Suomen palvelumarkkinoille siten, että kotimaiset toimijat tekivät esityön kokoamalla pienempiä yrityksiä suuriksi ja pääomasijoittajia kiinnostaviksi yritysrypäiksi. Ensimmäisiä tällaisia

2 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 2 menettelyjä tehtiin Mehiläisen ja nyt jo noin 15 yrityksestä koostuvan ja viiden vuoden brittiläisomistuksen (Bridgepoint) jälkeen vuonna 213 pohjoismaisen sijoitusyhtiö EQT VI:n omistukseen siirtyneen Terveystalon perustalle. Ulkomaisten pääomasijoittajien asemasta Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yksityissektorin uudelleen organisoinnissa kertoo niiden osuus tehdyissä yrityskaupoissa. Vuoteen 21 mennessä terveysalan yrityskaupoista (yli miljoonan euron enemmistökaupat) lähes puolet tehtiin ensisijaisesti ulkomaisten pääomasijoittajien toimesta ja rahoituksella, kuten alla olevasta kuviosta ilmenee. Kotimaisten pääomasijoittajien osuus liikevaihdolla mitaten oli enää runsas 1 prosenttia ja muut kaupat tehtiin kotimaisten yritysten toimesta. Terveydenhuollon yrityskauppojen ostajat / rahoittajat vuosina % Henkilöstö Liikevaihto Ostaja: Kotimainen pääomasijoittaja Ulkomainen pääomasijoittaja Muu ostaja Lukujen lähde: Talouselämä -lehti Sosiaalialan yritystoiminnan erottaminen terveydenhuollon yritystoiminnasta vaikeutuu sitä mukaa, kun samat yritykset tarjoavat sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Tämän vuoksi sektorikohtaisten luotettavien tietojen saaminen edellyttäisi tilinpäätösten ja toimintatietojen avaamista monitoimialayritysten osalta. Näin tarkkoja tietoja ei valitettavasti ole kootusti saatavissa. Ulkomaisen omistuksen kasvusta kertovat ulkomaisten yritysten Suomessa toimivien tytäryhtiöiden henkilöstön ja liikevaihdon kasvu:

3 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 3 Kuvio Sosiaali- ja terveysalan ulkomaisten yritysten Suomen tytäryhtiöiden liikevaihto ja henkilöstö vuosina Liikevaihto Milj. Liikevaihto (M ) Henkilöstö Henkilöiden lkm Sosiaali- ja terveysalan ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Lukujen lähde: Tilastokseskus Suurimpien sosiaali- ja terveyspalveluyritysketjujen tietoja ja tunnuslukuja vuosilta Mikeva Esperi Care Yritys Omistaja (%) Lv (M ) Henkilöstö Toimipisteet G Square ja yrityksen johto (214) CapMan ja yrityksen johto (CapMan Buyout IX rahasto 21) Attendo Augustus International (68%) Attendo myynnissä Mainio Vire HgCapital (Brittisijoittaja 211) aiemmin MB -rahastot (79%) 46521(212) (Fonecta) 12 (214) (Esperi) 46,4 (21) 64 (212) Mehiläinen Triton (5%) KKR (5%) 247 (212) (Talouselämä) Vetrea Terveys Korona Invest (1%) 22 (212) 3 (212)** **Vetrean arvio yritysostojen jälkeen Lähteet: ( 3 (214) (Esperi) (Talouselämä) 287 (212) 75 (214) 47 2 hoiva 7* *Aputoiminimiä Terveydenhuollossa havaittu toimintalogiikka toistuu tällä hetkellä sosiaalipalveluissa. Erona aikaisempaan on kuitenkin ulkomaisten pääomasijoittajien läsnäolo ja heidän pääomillaan tehtävät investoinnit ja kaupat. Alan aktiivisimmat toimijat ovat osin samoja yrityksiä, jotka aikaisemmin toimivat lähes yksinomaan terveydenhuollon alueella:

4 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 4 Sosiaalialan yrityskauppoja seitsemän aktiivisinta ostajaa Yli miljoonan eron liikevaihdon yrityskauppoja Ostaja Ostojen lkm Suurin rahoittaja Esperi 25 CapMan, eläkevakuutus Etera Attendo 1 IK Investment Partners Pihlajalinna 5 Sentica Partnersin rahasto Mainiovire 5 HgCapital LLC, Iso-Britannia Mikeva 4 G.Square -rahasto Ranska Mehiläinen 4 Triton, KKR Mediverkko 3 Kotimainen hajautunut omistus Palveluyrityksillä on periaatteessa kaksi tapaa laajentua, yritysotot ja ns. orgaaninen kasvu palvelua lisäämällä sekä liikevaihtoa ja henkilöstöä kasvattamalla. Sosiaalialalle tulleet uudet ja hyvin pääomarahoitetut toimijat ovat olleet aktiivisia sekä yrityskauppojen teossa että laajennusinvestoinneissa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Attendon toiminta Suomessa. Yritys toimii 65 paikkakunnalla, rakensi oman ilmoituksensa mukaan 5 hoivakotia viidessä vuodessa, joista viisi kehitysvammaisia varten. Vuoden 212 investoinnit olivat milj. euroa. Kaikki yli 3 euron julkiset hankinnat kilpailutetaan HILMA.ssa. Tämän vuoksi myös kehitysvamma-alan kilpailutusten ensisijainen tietolähde on HILMA -tiedosto, jota ylläpitää työ- ja elinkeinoministeriö ja josta osatietoja on saatavissa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Seuraavaan kuvioon on koottu lukumäärätiedot kehitysvammaisten asumispalvelujen julkisista kilpailutuksista. Tiedot on poimittu HILMA -tietokannan yli 1 kilpailutuksen joukosta. Euromääräiset tiedot ovat korkeintaan suuntaa antavia, koska ne perustuvat kilpailuttajan ilmoittamaan suuruusluokkaan. Kilpailutusten loppusummia ei tietoarkiston tiedoista ole saatavilla. Lukujen lähde on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Kehitysvamma-alan asumispalvelujen kilpailutukset HILMA:ssa vuosina Lkm 212: : 14 21: 1 29: 11 28: 5 27: 6 Lukujen lähde: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

5 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 5 Tällä hetkellä sosiaalialan aktiivisinta yritysaluetta on vanhustenhuolto. Suomen väestä ikääntyy ja palelukysyntä kasvaa. Kun kunnat omalta osaltaan haluavat eroon täyden palvelun laitosasumisesta ja pyrkivät siirtämään kasvavan osan kustannuksista vanhusten ja heidän omaistensa maksettavaksi, mutta eivät välttämättä halua investoida, osa palveluista yksityistyy. Terveydenhuollon yksityissektori organisoitui uudelleen jo 2-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Nyt sama on tapahtumassa sosiaalialalla. Palvelujen ja yritysten omistuksen keskittymisestä seuraa paineen lisääntyminen julkisten ja voittoa tavoitelamattomien palvelujen saamiseksi voittoa tuottavaksi yritystoiminnaksi. Sosiaalialan yksityissektorin uudelleen organisoitumista ja keskittymistä kuvaa Talouselämä -lehdestä poimitut tiedot alan yli miljoonan euron enemmistökauppojen lukumääristä vuosilta 27 alkuvuoteen 214. Sosiaalialan yli miljoonan euron liikevaihdon yrityksistä käytyjen enemmistökauppojen lukumäärät vuodesta 27 vuoden 214 huhtikuuhun Lukujen lähde: Talouselämä -lehti Kuviosta on havaittavissa yrityskauppojen määrän kasvu 2-luvun toisella vuosikymmenellä. Vastaava ilmiö oli nähtävissä terveydenhuollon osalla jo lähes 1 vuotta aikaisemmin, jolloin nyt jo maassa olevat ulkomaiset pääomasijoittajat tekivät tuloaan ja ostivat yrityksiä ja laajensivat toimintaansa. Seuraavaan kahteen asetelmaan on koottu eräitä sosiaalialan asumispalvelujen markkinoiden laajuutta kuvaavia tunnuslukuja. Lukujen lähde on: Väyrynen R, Kuronen R.: Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 212. Tilastoraportti 26/213 THL.

6 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 6 Palveluasumisen markkinoiden laajuus 212 (1) THL:n mukaan 24h -asumispalvelujen piirissä oli : 69 henkilöä Vanhukset 52 henkilöä * Tehostettu palveluasuminen 32 henkilöä (yksityinen 15 8 / 5%) - kasvua edellisvuoteen 5% (+8 ) * Vanhainkodit 14 asukasta (yksityinen 1 7 / 12%) - laskua edellisvuoteen 12% (-1 6) * Terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja sairaaloissa 6 Kehitysvammaiset 8 henkilöä * Autettu asuminen 6 6 henkilöä (yksityinen 3 1 / 47%) * Laitoshoito 1 6 (yksityinen 2 / 14%) Muut 24h palveluasumista tarvitsevat 6 henkilöä Terveydenhuollon pitkäaikaishoidossa 3 henkilöä * Psykiatrian asumispalveluiden piirissä 4 henkilöä Palveluasumisen markkinoiden laajuus 212 (2) Ohjattu-, tuettu- ja palveluasuminen yhteensä 2 2 henkilöä, joista h Yksityisten osuus 14 4 / 71% (RY & OY) Kehitysvammaisten ohjattu ja tuettu asuminen ei ympärivuorokautista palvelua Palvelujen piirissä 3 2 henkilöä