Toimintaympäristö murroksessa, omistajaohjauksen haasteet

Transkriptio

1 1 Toimintaympäristö murroksessa, omistajaohjauksen haasteet Sokos Hotel President Tuomas Lang Intera Equity Partners

2 Esityksen sisältö 2 I. Lyhyt esittely II. Palveluiden kysynnän muutokset III. Palvelurakenteen muutokset IV. Hyvinvointipalveluiden markkinat V. Markkinoiden rakennemuutos VI. Tuottavuuden tehostaminen hyvinvointipalveluissa VII. Pääomasijoittajien tavoitteet toimialalla VIII. Tulevaisuuden haasteet IX. Julkisen sektorin keskeinen tehtävä X. Markkina on täynnä mahdollisuuksia!

3 Lyhyt esittely 3 Intera Equity Partners Hallinnoi Intera Fund I Ky -rahastoa (125 MEUR), joka tekee enemmistösijoituksia hyvän kasvupotentiaalin omaaviin suomalaisiin yrityksiin Interan tehtävänä on kohdeyritysten pääomahuollon ohella varmistaa kullekin yritykselle suunnitellun liiketoimintastrategian toteutuminen Toiminnan tavoitteena on sijoituskohteiden strategisen aseman selkeä vahvistaminen ja saavutetun arvonnousun realisoiminen muutaman vuoden omistusjakson jälkeen Kokemusta yli 25 suomalaisesta ja kansainvälisestä pääomasijoituksesta Suurimmat sijoittajat Suomessa Kuntien Eläkevakuutus, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto ja Suomen Teollisuussijoitus Tuomas Lang Interan perustajaosakas ja toimitusjohtaja DF-Care Oy:n (Mikeva-konsernin emoyhtiö) hallituksen puheenjohtaja Aikaisemmin pääomasijoittajana CapManilla, jossa vastasi mm. Mehiläisen kehittämisestä valtakunnalliseksi palveluntuottajaksi Ennen pääomasijoittajan uraa yrityspankkiirina 10 vuotta

4 Huoltosuhde Euroopassa: yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi Yli 65-vuotiaiden osuus vuotiaista valituissa Euroopan maissa 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % Suomi EU (27 countries) Finland Sweden Norway UK Spain Germany The Netherlands France 20 % 15 %

5 Palveluiden kysynnän muutokset 5 Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen nopea heikkeneminen Suomessa Keskimääräinen elinajanodote lisääntyy ja väestö ikäluokassa 80+ -vuotta kasvaa voimakkaasti Ikääntyvän väestön kulutusvoiman kasvu ja kulutustottumusten muuttuminen ml. valinnanvapauden korostuminen Kasvava kysyntä kotona tapahtuvaan itsenäiseen asumiseen, jossa elämisen turvallisuus ja monipuoliset palvelut huomioitu Kehitys avaa mahdollisuuksia kokonaan uusiin palveluihin perinteisten palvelujen rinnalla Tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia uudentyyppiseen yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kesken

6 Eri hoivamuotojen kehitys vuosina Henkilöitä per hoivamuoto TK-sairaala Vanhainkodit Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Kotihoito/ senioritalot Lähde: Stakes; Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture (HUT); NHG

7 Palvelurakenteen muuttuminen 7 Laitoshoidosta on siirrytty ja siirrytään kohti kevyempiä malleja (kotihoito ja palvelutalot) Julkisen tuotannon ulkoistamisten nopea kasvu Yksityisten toimijoiden konsolidaatiokehitys Uusien ajanmukaisten palvelukotien rakentaminen ja kasvavat laatuvaatimukset Suomessa tarvitaan arviolta noin uutta hoivapaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana Tarve vastaa noin 500 uutta, keskimäärin 80 asukaspaikan, hoivaja palvelukotia Investointitarpeet vähintään 4,0 mrd euroa ( euroa per rakennettava uusi asukaspaikka) Lisäksi huomattavat käyttömenojen lisäykset

8 Julkinen sektori on edelleen suurin palvelujen tuottaja Yksityiset vastaavat vasta pienestä osasta palveluiden tuotantoa Sosiaalipalveluiden markkinat (MEUR) 100% % % 29% 38% Julkinen 60% 77% 79% 40% 31% III sektori 59% 20% 17% 16% 32% Yritykset 0% 6% Vanhustenhuolto 6% Mielenterveys Lastensuojelu Kehitysvammaiset 1) Ei pidä sisällään lasten päivähoitoa ja neuvoloita, sekä ensi- ja turvakoteja

9 Hyvinvointipalvelujen markkinat 9 Suomessa perinteisesti vahva traditio julkisen sektorin omasta palvelutuotannosta hyvinvointipalveluissa Kolmas sektori täydentänyt hyvin julkista palvelutarjontaa Yksityisen palvelusektorin jälkeenjääneisyys - suurimmatkin yritykset ovat toistaiseksi vielä pieniä Paljon pieniä perheyrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita, joiden investointikyky ja -halu ovat rajallisia Yrittäjien, kiinteistöjen, työntekijöiden ja asukkaiden ikääntyminen (vaikeita yhtälöitä) Kehitys kulkee kohti suurempia palveluyksiköitä Vanhojen rakenteiden ja palvelusopimusten purkautuminen Rakennemuutos iskee rajusti pieniin ja heikosti tuottaviin yksiköihin - samalla syntyy uutta elintilaa erikoistuneille toimijoille

10 Yritysten tuottamien sosiaalipalveluiden uskotaan kasvavan voimakkaasti myös jatkossa Yritysten tuottamat sosiaalitoimen palvelut (MEUR) % % CAGR (%) % 9% CAGR (%) % 6% 15% 17% Muutos M EUR Vanhustenhuolto Mielenterveys Kehitysvammaiset Lastensuojelu 23% 16%

11 Markkinoiden suuri rakennemuutos vasta edessä Julkisen sektorin kyky vastata nopeasti kasvavaan kysyntään rajallinen kuntien rahoituskriisin takia Kunnat avaavat palvelutuotantoaan kilpailulle nopeassa tahdissa; suuret kilpailutukset Investointikykyisten yritysten rooli tulee kasvamaan ja samalla tehokkuus- ja laatuvaatimukset korostuvat Liiketoiminnan johtamisen isot haasteet Kasvun hallitseminen ja kilpailukentän muutokset Asiakaskunnan muuttuvat ja kasvavat tarpeet Investointeihin tarvittavan pääoman hankkiminen Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Hyvinvointipalvelujen nuori yrityskulttuuri Säännelty markkina ja epätäydellinen kilpailu Paineet tuottavuuden kasvattamiselle 11

12 Pääomasijoittajien tavoitteet toimialalla 12 Pääomasijoittajien tulo toimialalle Nopeasti kasvava markkina, jossa suuri murros ja konsolidoituminen käynnissä Uutta pääomaa, liikkeenjohdollista osaamista ja kasvuhalua Alan suurimmat ja nopeimmin kasvavat yritykset ovat pääomasijoittajien omistuksessa Attendo-MedOne: Industri Kapital (Swe) Mainio Vire Oy: MB Funds (Fin) Esperi Oy: Unicus (Fin) Mikeva Oy: Intera Equity Partners (Fin) Mitkä ovat pääomasijoittajien toiminnan tavoitteet? Onko ulkomainen pääoma uhka Suomen hyvinvointipalveluille?

13 Mitä on tuottavuus hyvinvointipalveluissa? Case: Mikeva Sopimuskannattavuus - Mistä eri tekijöistä palvelusopimusten mukainen kannattavuus koostuu? 2. Yksiköiden toteutunut kannattavuus - Hoiva- eli tulosyksiköiden seuranta 3. Eroanalyysin tulokset - Mistä hoivayksikköjen väliset erot syntyvät? - Johtopäätökset; mitä pitäisi tehdä? 4. Liiketoiminnan johtaminen - Vaikutukset käytännön tasolla - Vaikutukset yrityksen tunnuslukuihin 5. Tuloksena parempi tuottavuus - Asiakas- ja asukasnäkökulma - Henkilöstön näkökulma - Omistajan näkökulma

14 Mikeva Oy:n liiketoiminnan kehityksen skenaario Mikevan kehityksen base case Liikevaihto ( m) ,0 21 2,0 25 2,6 33 3,5 41 4,4 49 5,1 56 6, Liikevaihto Käyttökate Käyttökate ( m) Mikevan avainlukuja Liikevaihdon ennustettu kasvu keskimäärin n. 20 % p.a. Tavoiteltu kannattavuustaso käyttökatemarginaalilla mitattuna 10 % Yhtiö työllistää tällä hetkellä noin 500 hoiva-alan ammattilaista; henkilöstön määrä kasvaa liikevaihdon kasvun mukana Asukaspaikkojen määrä vuoden 2010 lopussa lähes 1000 Palvelutoiminnan investoinnit yli miljoona euroa vuodessa Kasvun mukanaan tuomat kiinteistöinvestoinnit vuosina yli 40 miljoonaa euroa

15 Tulevaisuuden haasteet 15 Miten toimialan kasvuhaasteisiin pystytään vastaamaan? Mistä rahat vaadittaviin investointeihin? Miten julkisen sektorin oma palvelutuotanto ja sen tilaajarooli sovitetaan yhteen? Miten eri sektoreiden välistä työnjakoa ja yhteistyötä pystytään kehittämään ja parhaiten hyödyntämään? Miten luodaan edellytykset terveelle kilpailulle ja pitkäjänteiselle yritystoiminnalle? Miten pystytään hyödyntämään toimialaa kohtaan tunnettu voimakas kiinnostus mm. pääomasijoittajien piirissä? Miten luodaan hyvin toimivat palvelumarkkinat? Tarvitaan ymmärrystä, osaamista, ennakkoluulottomuutta, pitkäjänteisyyttä ja markkinamekanismien tuntemusta

16 Julkisen sektorin keskeinen tehtävä on luoda edellytykset markkinoiden kehittymiselle 16 Julkinen organisaatio ei ole itse oikea taho harjoittamaan elinkeinotoimintaa kilpailluilla markkinoilla Turvattava pitkäjänteisen yritystoiminnan edellytykset ja luotava yhteiset pelisäännöt kaikille toimijoille - Kilpailuttamisen kehittäminen pitkäjänteistä yrittäjyyttä edistävään suuntaan (vastakohtana lyhytnäköiselle säästöjen tavoittelulle) Yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla myös se, että kotimarkkinoille syntyy riittävästi riittävän kokoisia ja kilpailukykyisiä palveluyrityksiä - Mitä kilpailutetaan ja millä aikajänteellä? - Kysyntä luo tarjontaa, kilpailuttamisosaamisen kehittäminen - Kilpailuneutraliteetin turvaaminen kaikissa olosuhteissa - Palvelusetelien laajempi käyttöönotto edesauttaa markkinoiden kehittymistä Pirstaleinen kuntakenttä ei tue tasapainoista kehittämistä

17 Markkina on täynnä mahdollisuuksia! 17 Hyvinvointipalvelujen kasvava markkina on suomalaiselle yhteiskunnalle suuri mahdollisuus - Ihmisten lisääntyvä kiinnostus hyvinvointiin ja palveluiden ostamiseen - Omaehtoista palvelujen ostamista voidaan kannustaa palveluseteleillä - Investointeja, työpaikkoja, verotuloja, uusia palveluja - Suuria mahdollisuuksia pk-yrityksille uusien ja kannattavien liiketoimintamallien kehittämisessä Julkisen sektorin ja yritystoiminnan rinnalle jää luonnollinen toimintakenttä kolmannelle sektorille - Kunkin tahon tulisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa - Markkinaehtoisen toiminnan erottaminen muusta toiminnasta - Vanhojen rakenteiden muuttaminen / purkaminen - Yhteistyö eri sektoreiden kesken parantaa koko toimialan tuottavuutta

18 Aatteellisen ja markkinaehtoisen toiminnan erottaminen tärkeää 18 Hyvinvointipalveluiden markkinat eivät voi muuten toimia ja kehittyä Aikaisemmasta aatteellisesta toiminnasta on markkinoiden murroksessa saattanut tulla liiketoimintaa Joidenkin toimijoiden pysyvä kilpailuetu esim. verotuksen muodossa vääristää kilpailua Ehdoton kilpailuneutraliteetti täytyy olla tavoitteena Kaikki samalla alalla toimivat samalle viivalle Vaatii monelta 3. sektorin toimijalta oman toiminnan kriittistä arviointia ja uudelleenstrukturointia Erilaisia tapoja toiminnan uudelleen järjestämiseksi Yhtiöittäminen Liiketoiminnan myyminen tai ulkoistaminen Toiminnan fokuksen muuttaminen tai liiketoiminnan lopettaminen