Koti kauppatavaraksi
|
|
- Kaarlo Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Jukka Ohtonen Vammaisten asumispalvelujen muutos 2 -luvulla Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) ja Vammaisfoorumi
2 2 Tiivistelmä Otsikko. Vammaisten asumispalvelujen muutos 2 -luvulla. Toimeksiantaja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) ja Vammaisfoorumi Tekijä Jukka Ohtonen Ajankohta otsikko viittaa vammaisten asumispalvelumarkkinoiden muutokseen 2 -luvulla. Käänteen tekevänä pisteenä oli kansallisen hankintalain säätäminen alkaen. Asumispalveluyrityksistä on tullut vilkkaan kaupankäynnin kohteita, joka on uusi asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiaalialan yritystoiminnan radikaali muutos alkoi palvelumarkkinoiden avaamisesta 199 -luvun alussa. Siihen saakka keskushallinto ohjasi ja rajoitti kunnallisten palvelutuottajien verorahojen käyttöä ja palvelujen ostot voittoa tavoittelevilta yrityksiltä olivat varsin vähäiset. Lopullisesti rajat poistuivat, kun Suomi ainoana Länsi-Euroopan maana avasi uudella hankintalailla kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailulle silloin, kun kunta ei niitä itse järjestä. Kunnat ryhtyivät voimaperäisesti ulkoistamaan ja kilpailuttamaan palvelujaan. Markkinoiden avaamisen tuloksena syntyi kuitenkin yhden ostajan kvasimarkkinat ja merkittävä yksityisen yritysomaisuuden synty verovaroin. Tätä Suomen tekemää valintaa perusteltiin paikallisella ja alueellisella pien- ja naisyrittäjyyden tukemisella. Toisin on kuitenkin käynyt. Hankintalain säätämisen jälkeen on tehty yli 2 yrityskauppaa, joilla nämä pien- ja naisyritykset ovat lakkauttaneet itsenäisen toimintansa. Raportti esittelee julkisten kilpailutusten laajuuden, vammaisten asumispalvelujen rahoituksen ja keskeiset yksityiset palvelutuottajat, palvelumarkkinoiden kehityksen sekä yritysten ja niiden taustalla olevien pääomasijoittajien toimintalogiikan. Kehitysvammaisten asumispalvelujen julkisten kilpailutusten arvo oli vuonna 214 noin 185 miljoonaa euroa ja keskimääräinen kilpailutuksen arvo oli noin 15 miljoonaa euroa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen vastaavien kilpailutusten arvo oli noin 26 miljoonaa euroa ja keskimääräinen kilpailutuksen arvo noin seitsemän miljoonaa euroa. Lisäksi vaikeavammaisten erittelemättömiä asumispalveluja kilpailutettiin yhteensä noin 275 miljoonan euron arvosta. Kaikkiaan vammaisten henkilöiden asumispalvelujen, kuntoutuksen, kuljetusten ja palvelujen rakennushankkeiden kilpailutusten yhteenlaskettu arvo oli lähes 2,2 miljardia euroa vuonna 214. Sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden avaaminen merkitsi yhtä historian suurimmista markkinaavauksista, jonka periaatteellinen laajuus oli 1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Avaus merkitsi yritysten perustamisboomia ja kansainvälisten suursijoittajien pääsyä ja kiinnittymistä julkisrahoitteisille palvelumarkkinoille. Kyse ei ollut uusien pääomien saamisesta hyvinvointipalveluihin, vaan yksityisen yritysvarallisuuden luomisesta suurelta osin julkisista varoista maksettavilla lainapääomilla. Viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana sosiaalialan yksityispalvelujen (Ry ja Oy) painopiste on siirtynyt voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta voittotavoitteiseksi. Taiteajankohta oli vuosi 211, jolloin sosiaalialan yritystoiminnan volyymi ohitti voittoa tavoittelemattoman järjestöpohjaisen palvelutuotannon. Erotukseksi
3 3 voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toiminnasta voittoa tavoittelevat yritykset siirtävät yritystoiminnan tulokset lainan korkoina, osinkoina ja myyntivoittoina ulos palvelujärjestelmästä ja kansainvälisten sijoittajien tapauksessa jopa ulos maasta. Aikaisemmin yksityispalvelut tuottaneiden järjestöjen palvelutoiminnan tulos jäi ja jää edelleen palvelujärjestelmään ja käytetään palvelujen kehittämiseen yksityisille rahoittajille maksettavien myyntivoittojen ym. tuloserien sijaan.
4 4 Sisältö Esipuhe... 8 I VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN TUOTANNON KEHITYS SEKÄ JULKISET HANKINNAT 21 -LUVULLA. 9 Suunniteltua vai sattumaa?... 9 Julkiset hankinnat ja kilpailutukset Asumispalvelujen ARA -rahoitus Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä asumispalvelujen rahoitus II YRITYSTOIMINNAN LAAJENTAMINEN ASUMISEN SISÄLTÄVIIN PALVELUIHIN Sosiaalialan yritystoiminta ja suhde yritystoimintaan yleensä Sosiaalialan yritystoiminnan muutokset ja keskittyminen Sosiaalialan yrityskanta - yhteenveto Voittoa tavoittelemattomasta voittotavoitteiseen toimintaan Asumispalveluiden laajuus Kehitysvammaisten asumispalvelut... 7 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä muut majoituksen sisältämät asumispalvelut Sosiaalipalvelujen jakautuminen kunta-, järjestö- ja yrityslähtöisesti III SUURIMMAT YRITYKSET Pääomasijoittajat löytävät suomen sote -alan sinisen meren Voittoa tavoittelevat yritykset Yritysesimerkkejä Mikava Oy Mediverkko Oy Mehiläinen Oy Attendo Oy Mainio Vire Oy Esperi Care Oy... 1 Suomen Terveystalo Oy Vetrea Terveys Oy Yrjö ja Hanna Oy Yhteenveto yritysten taloudesta IV Lopuksi Sosiaalipalvelutuotannon kaksi maailmaa Pääomasijoittajat ja yritysten kasvu Lähteet
5 5 Taulukot TAULUKKO 1: KUNNAT ASUKASLUVUN MUKAAN 18 TAULUKKO 2: KILPAILUTUSTEN KANSALLISET JA EU:N KYNNYSARVOT 21 TAULUKKO 3: JULKISTEN KILPAILUTUSTEN RAKENNE VUONNA TAULUKKO 4: KAIKKIEN HILMA:SSA ILMOITETTUJEN KILPAILUTUSTEN KESKEYTYKSISTÄ JA KORJAUKSISTA PUHDISTETTU ARVO JA LUKUMÄÄRÄ VUONNA TAULUKKO 5: VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUJEN JA ALAN RAKENNUSHANKKEIDEN JULKISET KILPAILUTUKSET VUONNA TAULUKKO 6: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ VUOSINA TAULUKKO 7: KEHAS -OHJELMAN MUKAINEN ARA -TUKI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEEN VUOSINA TAULUKKO 8: ERITYISRYHMIEN TUKIASUNTOJEN HANKINTAAN, VARUSTAMISEEN JA KORJAUKSIIN VUOSINA RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN MYÖNTÄMIEN AVUSTUSTEN YHTEISSUMMA TUKEA SAANEEN JÄRJESTÖN MUKAAN 35 TAULUKKO 9: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PALVELUJA VUONNA 215 RAHOITTAVIA PÄÄOMASIJOITTAJIA SIJAINTIMAAN MUKAAN 84 TAULUKKO 1: YRITYSTEN LIIKEVAIHTO VUOSINA
6 6 Kuviot KUVIO 1: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ULKOMAISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN LUKUMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖ SUOMESSA VUOSINA KUVIO 2: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITYSTEN, VOITTOA TAVOITTELEMATTOMIEN YHTEISÖJEN JA AMMATINHARJOITUKSEN TUOTOS VIITEVUODEN 21 HINNOIN VUOSINA KUVIO 3: SOSIAALIALAN YRITYSTEN, JÄRJESTÖJEN SEKÄ JULKISYHTEISÖJEN TUOTOS VIITEVUODEN 21 HINNOIN VUOSINA KUVIO 4: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN HILMA:SSA ILMOITETTUJEN KILPAILUTUSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 5: ERI VAMMAISRYHMILLE SUUNNATTUJEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 6: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN JULKISTEN KILPAILUTUSTEN LASKENNALLINEN ARVO VUOSINA KUVIO 7: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN JULKISTEN HANKINTOJEN KILPAILUTUKSESSA MÄÄRITELTY ARVO VUOSINA KUVIO 8: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA KUVIO 9: PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA KUVIO 1: VAMMAISTEN ERITTELEMÄTTÖMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA KUVIO 11: ARAN MAKSAMIEN ERITYISRYHMIEN ASUMISEN INVESTOINTIAVUSTUSTEN JAKAUTUMINEN VUONNA KUVIO 12: ARAN MYÖNTÄMIEN INVESTOINTIAVUSTUSTEN ASUNTOKOHTAISET KESKIARVOT ERI ERITYISRYHMISSÄ VUONNA KUVIO 13: YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖ, KAIKKI TOIMIALAT VUOSINA KUVIO 14: SOSIAALIALAN YRITYSTEN JA NIIDEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 15: SOSIAALIALAN YRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 16: ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET, KAIKKI TOIMIALAT VUOSINA KUVIO 17: ALOITTANEIDEN JA LOPETTANEIDEN SOSIAALIALAN LAITOS- JA AVOPALVELUYRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 18: KONKURSSIN TEHNEIDEN YRITYSTEN OSUUS KAIKISTA YRITYKSISTÄ SOSIAALIALALLA SEKÄ KAIKILLA TOIMIALOILLA YHTEENSÄ VUOSINA KUVIO 19: SOSIAALIALAN LAITOS- JA AVOPALVELUYRITYSTEN KONKURSSIT OSUUTENA VASTAAVASTA YRITYSKANNASTA VUOSINA KUVIO 2: KONKURSSIN TEHNEIDEN SOSIAALIALAN LAITOSPALVELUYRITYSTEN PROSENTTIOSUUS VASTAAVASTA YRITYSKANNASTA VUONNA KUVIO 21: ALOITTANEIDEN YRITYSTEN OSUUS KYSEISEN ALAN YRITYSKANNASTA VUOSINA KUVIO 22: KONSERNEIHIN KUULUVIEN JA NIIHIN KUULUMATTOMIEN SOSIAALIALAN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 23: SOSIAALIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ KONSERNEIHIN KUULUVIEN JA MUIDEN YRITYSTEN OSALTA VUOSINA KUVIO 24: SOSIAALIALAN YRITYSKANTA VUOSINA KUVIO 25: SOSIAALIALAN YRITYSTEN TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA KUVIO 26: SOSIAALIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA KUVIO 27: SOSIAALIALAN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA KUVIO 28: SOSIAALIALAN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUONNA
7 7 KUVIO 29: SOSIAALIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ TYÖNANTAJAN INSTITUTIONAALISEN ASEMAN MUKAAN VUOSINA KUVIO 3: KUNTIEN, YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN SUHTEELLISET OSUUDET SOSIAALIALAN HENKILÖSTÖSTÄ VUOSINA KUVIO 31: YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN PIIRISSÄ OLEVIEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ KUVIO 32: ASUMISEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ TYÖNANTAJAN MUKAAN VUONNA 212 ILMAN VANHUSTEN ASUMISPALVELUJA 66 KUVIO 33: ASUMISEN SISÄLTÄVIEN SOSIAALIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ TOIMINTASEKTORIN MUKAAN VUONNA 212 POIS LUKIEN VANHUSTEN ASUMISPALVELUT 66 KUVIO 34: SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN JA NIIDEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 35: SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO YRITYSTÄ JA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA KUVIO 36: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN YRITYSKOHTAINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ PALVELUJEN ERI SEKTOREILLA VUOSINA KUVIO 37: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA LIIKEVAIHTO VUOSINA KUVIO 38: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA KUVIO 39: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO JA LIIKEVAIHTO PER TYÖNTEKIJÄ VUOSINA KUVIO 4: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO YRITYSTÄ JA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI KESKIMÄÄRIN VUOSINA KUVIO 41: MIELENTERVEYSONGELMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA KUVIO 42: PÄIHDEONGELMAISTEN LAITOS- JA ASUMISPALVELUYRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA KUVIO 43: MUIDEN SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN (TOIMIALALUOKKA 879) KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA KUVIO 44: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ KUNTATYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 212 POIS LUKIEN VANHUSTEN PALVELUT JA LASTEN PÄIVÄHOITO 76 KUVIO 45: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ JÄRJESTÖ -TYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 212 POIS LUKIEN VANHUSTEN PALVELUT JA LASTEN PÄIVÄHOITO 77 KUVIO 46: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ YRITYS -TYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 212 POIS LUKIEN VANHUSTEN PALVELUT JA LASTEN PÄIVÄHOITO 78 KUVIO 47: KUNTIEN SOSIAALIALAN JA SOSIAALIALAN YRITYSTEN TYÖLLINEN TYÖVOIMA SEKÄ YRITYSHENKILÖSTÖN SUHTEELLINEN OSUUS TOIMIALAN TYÖVOIMASTA VUOSINA KUVIO 48 MENESTYSYRITYKSIKSI VUOSINA SIJOITTUNEIDEN 86 SOSIAALIALAN YRITYKSEN LUKUMÄÄRÄINEN JAKAUTUMINEN 5-LUOKKAISELLA TOIMIALALUOKITUKSELLA 9 KUVIO 49: MEDIVERKKO OY:N LIIKEVAIHTO VUOSINA KUVIO 5: YRITYSTEN LIIKEVAIHTO VUOSINA KUVIO 51: YRITYSTEN TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI LASKETTU LIIKEVAIHTO VUOSINA KUVIO 52 YRITYSTEN TASE VUOSINA KUVIO 53: YRITYSTEN KUMULATIIVINEN INVESTOINTIEN NETTOLISÄYS 11 KUVIO 54: YRITYSTEN INVESTOINTIEN KESKIMÄÄRÄINEN OMARAHOITUSOSUUS VUOSINA
8 8 Esipuhe Vammaisten ihmisten asumispalvelut ovat ajankohtainen asia kolmesta syystä. Sosiaalipalvelujen avaaminen markkinaehtoiselle kilpailulle on tehnyt vammaisten asumispalveluista kauppatavaraa, vaikka kyse on monen vammaisen henkilön osalta koko elämän mittaisesta palvelusta ja kodista. Toinen ajankohtainen asia on hankintalainsäädännön uudistus, jolla määritellään ne ehdot, joiden puitteissa järjestämisvelvolliset kunnan ja tulevaisuudessa uudet sote -alueet hankkivat palveluja niitä tarvitseville. Kolmas ajankohtainen asia on valmisteilla oleva sote -uudistus, jolla sosiaalipalvelujen rahoituksen ja tuottamisen ehdot määritellään pitkälle tulevaisuuteen. -raportti esittelee ja analysoi vammaisille ihmisille välttämättömien asumispalvelujen kilpailutusta, rahoitusta ja markkinaistumista sekä niissä 2 -luvun kuluessa tapahtuneita muutoksia. Selvityksen toimeksiantajana on kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) ja Vammaisfoorumi. Nämä organisaatiot yhdistävät kaikki keskeiset vammaisalan järjestöt ja monia keskeisiä toimijoita, jotka ovat seuranneet huolestuneina avoimen kilpailumenettelyn aiheuttamia vaikutuksia ja seurauksia vammaisille ihmisille sekä heidän läheisilleen. Tästä huolesta on noussut näiden toimijoiden yhteinen vaikuttamistoiminta vammaisten ihmisten koko elämänkaaren mittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämiseksi avointa kilpailumenettelyä huomattavasti paremmilla ja kestävämmillä tavoilla. Oleellista on, että "tarjoushuutokaupassa" pelkän mykän tavaran asemaan jääneet vammaiset henkilöt saavat oikean ja todellisen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet itseään koskeviin asioihin. Se on sivistysvaltio Suomen velvollisuus. Suomen valintaa sisällyttää kaikki sote-palvelut hankintalain kilpailuttamissäännösten piiriin perusteltiin pien ja naisyrittäjyyden edistämisellä. Toisin on kuitenkin käynyt. Jussi Valtosen Finlandia-palkitun romaanin nimi "He eivät tiedä mitä tekevät" tulee tässä yhteydessä mieleen voimakkaalla tavalla. Selvityksen tekijä on tutkija, terveydenhuollon lisensiaatti ja sosiologi Jukka Ohtonen, jolla on pitkä kokemus sosiaali- ja terveysalan yleisestä sekä hyvinvointialan palvelumarkkinoiden analysoinnista. Tampereella lokakuun 4. päivänä 215 Markku Virkamäki Toiminnanjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, työvaliokunnan pj.
9 9 I VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN TUOTANNON KEHITYS SEKÄ JULKISET HANKINNAT 21 -LUVULLA Suunniteltua vai sattumaa? Vammaisten asumispalvelujen tulevaisuuskuvan ydin muodostuu julkisten hankintojen jakautumisesta voittoa tavoittelemattomien kuntien ja järjestöjen sekä toisaalta voittotavoitteisten yhtiöiden kesken. Sosiaali- ja terveysalan suurin muutos vuosikymmeniin on ollut palvelumarkkinoiden avaaminen rajoittamattomalle kilpailulle. Sen seurauksena terveydenhuollon yksityissektori on organisoitunut uudelleen noin 12 vuoden ajan 1 ja vastaava muutos on alkanut myös sosiaalipalveluissa. Tähän saakka terveyspalvelujen suurin muutos on ollut yrityskauppojen myötä tapahtunut yksityissektorin sisäinen palvelutuotannon keskittyminen suuryrityksiin. Sosiaalipalveluissa vastaavaa siirtymää ei yhtä lailla ole tapahtunut, koska perinteisten kansalaisjärjestöjen palvelutuotannon ostaminen ei ole samalla tavoin onnistunut kuin yritysperustaisessa terveydenhuollossa. Sosiaalialan suurin muutos koskee kunnallisten palvelujen ulkoistamista ja yleensä julkisesti rahoitettujen palvelujen yksityistämistä voittoa tavoittelevaksi yritystoiminnaksi. Ulkomaisten ja myös kotimaisten pääomasijoittajien tulo valtionosuusuudistuksella avatuille markkinoille merkitsi uuden ja alalla ennen kokemattoman yksityisen rahoitusvoiman invaasiota. Sijoittajien näkökulmasta näyttää kuin valtionosuusuudistus olisi avannut kilpailusta vapaan ns. sinisen meren. 2 Sen ohella johtoa ja ohjausta vaille jätetystä sosiaali- ja terveysalasta näytti tulleen vapaan rahastuksen kenttä, josta nopeimpien toimijoiden hankkimat voitot muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi. Kaiken perustana oli isäntää vailla oleva kunnallinen veroraha ja sitä lähes umpikujassa ohjaavat kunnalliset päättäjät. 1 Uudelleen organisoitumisen voidaan sanoa alkaneen Mehiläisen ja Tohtoritalon kaupasta vuonna 2 ja etenkin ensimmäisen ulkomaisen pääomasijoittajan tulosta Suomen palvelumarkkinoille vuonna 23, kun brittiläinen 3i osti Suomen Terveystalon. 2 Ks. Kim Chan W, Mauborgne Renée (27): Sinisen meren strategia. Talentum. Helsinki.
10 1 Uusinta vaihetta yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen organisoitumisessa edustavat pankkien ja vakuutuslaitosten ryhtyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiksi ja sosiaali- ja terveysalan suurimpien yritysten listautuminen pörssiin. Toistaiseksi institutionaaliset sijoittajat ovat tyytyneet osallistumaan sosiaali- ja terveysalalta saatavien voittojen tavoitteluun sijoitusyhtiöiden kautta. Vuonna 213 OP-Pohjola, joka on maan suurin finanssiryhmittymä, teki kuitenkin uuden avauksen ja perusti ensimmäisen, Pohjola Vakuutus Oy:n omistaman sairaalan. Yhtiön tavoitteena on perustaa sairaalat myös Tampereelle, Ouluun sekä Kuopioon ja Turkuun. Syksystä 215 alkaen sairaalaketjun nimeksi otetaan Pohjola. 3 Mikäli yksityistymiskehitys jatkaa jo havaittua kaavaa, myös institutionaalisten sijoittajien suora sijoitustoiminta levittäytyy terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin. Pörssiin listautumalla kasvuyritykset hankkivat pääomia ja varmistavat menestystään kilpailussa edelleen avattavista julkisista hankinnoista ja ulkoistuksista. Pörssirahoituksen käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä sosiaali- ja terveysalan palveluyrityksissä. Aikoinaan Terveystalo osti niin aktiivisesti yrityksiä, että noin sadan yrityskaupan jälkeen se oli ilmeisessä konkurssiriskissä ja pelastautui pörssiin menon avulla siihen saakka kunnes ulkomainen pääomasijoittaja osti yrityksen ja lunasti sen ulos pörssistä. Toinen pörssiyritys oli suun terveydenhuollossa toimiva Oral, joka sekin on jo otettu pörssistä. 4 Toukokuun alussa vuonna 215 suurelta osin kotimaisten pääomasijoittajien omistuksessa oleva Pihlajalinna ilmoitti aikeistaan listautua Helsingin pörssiin 5 ja Talouselämä lehden mukaan 6 myös eräät muut alan suuryritykset suunnittelevat pörssiin hakeutumista. Ilmeisin syy yritysten pääomittamisen voimistamiseen on julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhteen mahdollinen muutos. Koska yksityinen palvelutuotanto kattaa runsaan neljänneksen koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuista 7, voidaan olettaa, että jo nykyinen pääomaperusta riittää yksityisen palvelusektorin sisäisiin liikkeisiin. Mutta mikäli yrityksille tarjotaan mahdollisuus kasvavaan osuuteen vielä kuntien ja sosiaalialalla myös voittoa ta- 3 sekä 4 Ks. Talouselämä -lehti lle/a Pihlajalinna listautui Helsingin pörssiin. ( 6 Emt. 7
11 11 voittelemattomien järjestöjen hallinnassa olevasta, yli 7 prosentista palvelutuotantoa, kilpailu markkinoista tulee kiihtymään ja pääomien tarve lisääntymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen ymmärtäminen edellyttää tietoa palvelurakenteen kehityksestä, nykytilasta ja toiminnan logiikasta. Hyvä on tiedostaa myös yritysten alaa kohtaan tunteman kiinnostuksen perusta ja ansaintalogiikka: sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurelta osin välttämättömyyshyödykkeitä ja etenkin sosiaalipalvelut jo määritelmänsä mukaisesti ainakin osittain verovaroin rahoitettuja 8. Tämän hetken merkittävin asia on muutos voittoa tavoittelemattomien palvelujen sekä voittotavoitteisten palvelujen keskinäissuhteessa. Samalla valinta koskee siirtymistä suunnitellusta ja ohjatusta, pohjoismaisesta palvelurakenteesta kohti markkinaperusteista ja vaikeasti ohjattavaa palvelutuotantoa. Niin kauan kuin päätöksentekijöinä ovat asiantuntemusta vailla olevat, toimialan ja markkinoiden toimintalogiikkaa hallitsemattomat kunnat 9 ja lainsäädäntö jättää markkinoille vapaat kädet, paine muutokseen tulee olemaan suuri ja pitkän aikavälin vaikutukset arvaamattomat. Seuraava kuvio havainnollistaa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta alkanutta palvelurakenteen muutosta. Kuvion perustana on alunperin Julian le Grandin muotoilema nelikenttä, johon liitettiin alhaalla kulkeva kuvaus ja skenaario Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutoksesta. Kuvio laadittiin alunperin(vuonna 29) havainnollistamaan terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutosta. Myöhemmin on ilmennyt, että kuvio soveltuu myös sosiaalialan palvelurakennemuutoksen havainnollistamiseen. 8 Sosiaalipalvelun lähtökohta on julkinen rahoitussubventio. Mikäli se puuttuu, kyse ei ole sosiaalipalvelusta, vaan esimerkiksi yksityisestä henkilökohtaisesta palvelusta. Asumispalveluissa ero näkyy esimerkiksi palvelutalon ja hotellin välillä. Julkinen hankinta ja rahoitus turvaavat usein tavanomaisia kuluttajamarkkinoita vakaamman kassavirran. 9 Näin voidaan sanoa kun tiedetään, että Tilastokeskuksen rekisteritietojen mukaan (erillisajot) 15 vuotta valtionosuusuudistuksen säätämisen jälkeen (vuonna 28) kuntien terveydenhuollon koko suunnitteluhenkilöstö oli 427 henkilöä, joista puolet oli avustavia työntekijöitä ja kolmannes määräaikaisissa työsuhteissa. Alle 5 asukkaan kunnissa, joita on 96% kaikista ja joissa asuu 2,7 Milj. asukasta, alan suunnittelun ja kehittämisen työntekijöitä oli yhteensä 62 henkilöä, joista puolet (32) varsinaisissa asiantuntijatehtävissä ja kolmannes määräaikaisissa työsuhteissa. Suunnittelun ammattilaisia on siis vaatimattomat,3% terveydenhuollon koko henkilöstöstä. Sosiaalitoimen osalta voidaan olettaa, että tilanne tuskin on terveydenhuoltoa parempi. Voidaan siis sanoa, että vaikka valtionosuusuudistus sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lakkauttaminen siirsivät sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistehtävän kuntiin, nämä pysyivät passiivisina eivätkä palkanneet kehittämisen kannalta välttämättömiä asiantuntijoita ja alan tuntevia päätöksenteon valmistelijoita. Käytännössä kunnat eivät asian vaatimalla tavalla ottaneet vastaan heille tarjottua päättäjän roolia ja ovat laiminlyöneet sosiaali- ja terveydenhuollon vaatiman analyyttisen kehittämisen.
12 12 Hyvinvointipalvelujen markkinoistuminen (Nelikenttä: Julian Le Grand) Keskitetty Julkiset palvelut UK Ketjuuntunut tuotanto Yksityiset palvelut OYj Suomi vuoteen Pohjoismaat Keski- Eurooppa Palvelutuotanto monopolisoituu ja kustannukset nousevat Valtionosuusuudistus Hajautettu Palvelusetelilaki 21 Kilpailu markkinoista kiihtyy 22 Suomessa maailman Suomessa maailman hajautetuin palvelujärjestelmä hajautetuin ja markkinavetoisin palvelujärjestelmä Palvelumarkkinat suuryritysten hallintaan Kuviosta on nähtävissä suomalaisen palvelujärjestelmän rotaatio pohjoismaisista, verorahoitteisista ja palkkaperustaisista palveluista kohti yritysperustaista ja voittotavoitteista palvelujärjestelmää. Pohjoismainen toimintamalli oli käytössä noin 2 vuotta, 197 -luvun alusta vuoteen Palvelut kyettiin tuottamaan koko maan peittävästi ja kaikki väestöryhmät kattavasti ja niin, että kansainvälisissä vertailuissa palvelut menestyivät hyvin sekä laadun että sosiaalisten tulonsiirtojen vaikuttavuuden osalta ja palvelujen kokonaiskustannukset pysyivät OECD -maiden keskiarvon alapuolella. Liioittelematta voidaan sanoa, että vuoteen 1993 saakka sekä palvelu- että rahoitusjärjestelmä kuuluivat maailman kehittyneimpien joukkoon. Koska vuonna 1993 purettu rahoitusjärjestelmä jäi vaille toimivaa jatkoa, aikaisemman ja hyvin toimineen palvelujärjestelmän haaste siirtyy nyt 2 -luvun toisella vuosikymmenellä toteutettavalle sote -uudistukselle. Lähinnä mielikuvien varassa 1, ilman kokeiluja ja kattavia laskelmia valmisteltu ja toteutettu valtionosuusuudistus merkitsi Suomen osalta pohjoismaisen palvelumallin rappeuttamisen 1 Tällaisia olivat mm. menoperustaisten valtionosuuksien synnyttämä tuhlausautomaatti, joka tarkemmassa laskennassa osoittautui paikkansa pitämättömäksi. Toinen muutosta ohjannut mielikuva oli tavaramarkkinoilta lainattu, mutta voittoa tavoittelemattomassa julkisessa taloudessa tarpeeton tilaajan ja tuottajan erkaannuttamisen välttämättömyys. Suoranaisesta hullunkurisuudestaan huolimatta tilaaja-tuottaja -mallia on sovellettu julkisessa hallinnossa ja aiheutettu mittavat hallinnolliset ongelmat ja merkittävät trasaktio- ja lisäkustannukset. Kolmas perusteeton mielikuva oli kunnissa piilevä luovuus ja uudistuskyky, jota keskushallinnon säätely kahlitsi. Valtionosuusuudistuksella kuviteltiin vapautettavan nämä voimavarat, mutta kuten on voitu havaita, sellaisia ei kunnissa ollut. Uuden ja innovatiivisen
13 13 alkua. Uudistus lopetti kuntarajat ylittävän taloudellisen yhteisvastuullisuuden ja kustannusten tasauksen sekä avasi palvelut säätelemättömälle kilpailulle. Uudistus siirsi päätöksenteon keskushallinnolta kuntiin, joilta puuttui tuolloin ja puuttuu edelleen palvelujen ohjaukseen ja päätöksenteon valmisteluun tarvittavat asiantuntijat. Muutosten seurauksena palvelujärjestelmä ajautui tuuliajolle. Uudistuksella purettiin keskitetty julkinen ohjaus ilman korvaavaa ohjausjärjestelmää ja samanaikaisesti tehtiin koko Suomen historian suurimpiin lukeutuvaa markkina-avaus. Noin 1 prosenttia bruttokansantuotteesta avattiin kilpailulle ja pian tämän jälkeen paikalle tulivat sekä kotimaiset että ulkomaiset pääomasijoittajat ja kilpailu palvelumarkkinoista alkoi. Sosiaali- ja terveysministeriö luopui 199 -luvun alussa palvelujen ohjausvälineistään ja oli jo 2 -luvun alussa ilmeisen tietämätön vallitsevasta tilanteesta ja neuvoton jo tuolloin välttämättömäksi tunnistettavan rahoituksen uudistamisen suhteen. Valtionvarainministeriö puolestaan keskittyi valtion omaisuuden myyntiin ja velkojen lyhentämiseen, telakkatukien rajoittamiseen, sähkö- ja telemarkkinoiden tilanteeseen sekä Suomen EU -jäsenyyden (vuodesta 1995 alkaen) ja ennen muuta Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) mukanaan tuomiin tehtäviin ja uudistuksiin, kuten yhteiseen valuuttaan siirtymiseen juuri vuosituhannen vaihteessa. Sosiaali- ja terveysmarkkinoita pidettiin vakaina vielä suuren muutoksen kynnyksellä vuosituhannen vaihteessa ja valtionvarainministeriö tyytyi suosittelemaan tilaaja-tuottaja - toiminnan laajentamista julkisessa hallinnossa, kilpailun ja esimerkiksi uuden subventiovälineen, palvelusetelin käytön lisäämistä. 11 Kattavien sosiaali- ja terveysalan rakenneanalyysien puuttuessa myös avattujen palvelumarkkinoiden muutosten ennakointi puuttui. Suuret muutokset tulivat vaikutuksiltaan odottamattomina ja yllätyksellisinä siitä huolimatta, että aikaisemmin lähes kilpailusta vapaa sosiaali- ja terveydenhuolto kattoi noin puolet kuntien budjeteista ja mainitut noin 1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Markkinoiden avaaminen 199 -luvun alussa johti laman hälvennyttyä kotimaisten ja etenkin ulkomaisten pääomasijoittajien tuloon ensin terveydenhuollon ja 21 -luvulla myös sosiaaohjauksen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä joutui tilaan, jossa sillä ei ollut vastuullista johtoa eikä toimivaa ohjausta. 11 Ks. Suomen talouskertomus "Suomen toimenpiteet hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Valtiovarainministeriö. Hyväksytty EU-ministerivaliokunnassa " (
14 14 lialan palvelumarkkinoille. Muutoksen myötä siihen saakka pienyritysvaltainen ja suurelta osin ammatinharjoitukseen perustunut terveydenhuollon yksityissektori organisoitui uudelleen. Poikkeuksellisen vahvasti pääomitetut yritykset kykenivät ostamaan käytännössä kaikki myyntiin tulleet ja kilpailun paineessa myyntiin saadut yritykset. Sen lisäksi yritysten taustarahoitus mahdollisti niiden markkina-aseman laajentamisen orgaanisella kasvulla sitä mukaa kun kunnat ulkoistivat palvelujaan. Terveydenhuolto toimi suunnan näyttäjänä myös sosiaalialalle ja yksityisessä terveydenhuollossa menestyneet yritykset alkoivat laajentaa toimintaansa myös sosiaalipalveluihin. Tuloksena oli palvelutuotannon keskittyminen ja yritysten kasvu tavalla, joka ei ole todennäköistä tavanomaiselle investoinneissaan tulorahoituksesta ja pankkilainoituksesta riippuvaiselle yritykselle 12. Muutoksen alkuun saattaminen ja siitä alkanut palvelujen keskittymiskehitys oli mahdollista vain kotimaisten toimijoiden aloitteellisuuden turvin. Yksityisten palvelumarkkinoiden uudelleen organisointi alkoi Terveystalon kaltaisista, jälleenmyyntiä varten kootuista yritysrypäistä. Lisäksi tarvittiin 199 -luvulla laman aikana tehdyt virhearviot koulutusmitoituksissa. Tärkein näistä oli vastoin kaikkia käytettävissä olevia tietoja tehty selvitysmiessuositus ja sen myötä toteutettu lääkärikoulutuksen supistaminen neljänneksellä. Seurauksena oli lääkäripula vajaan 1 vuoden kuluttua. Vaikeudet henkilökunnan saannissa johdattivat kunnat käyttämään ns. keikkalääkäreitä ja ulkoistamaan palvelujaan yksityisille yrityksille. Viimeistään henkilövuokraus- ja terveyspalveluyritysten poikkeuksellisen suuret voitot ja johdon palkitsemiset 13 olivat näkyvä signaali uuden ja poikkeuksellisen tuottoisan markkinan avautumisesta. Kotimaiset ja ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat hankkivat yrityksiä ja yritysrypäitä omistukseensa ja aloittivat määrätietoiset investoinnit markkinaosuuksien laajen- 12 Tulorahoitukseen nähden liian voimakas lainaperustainen investoiminen johtaa velkaantumien lisäksi likviditeetti- ja samalla lainanhoito-ongelmiin. 13 Esimerkiksi vuonna 2 perustettu keikkalääkärifirma MedOne, joka sai tulonsa lääkäripulasta kärsiviltä kunnilta, maksoi 2 -luvun puolivälissä yrityksen jokaiselle kolmelle johtajalle palkkaa, joka vastasi 2 sairaanhoitopiirin johtajan yhteenlaskettua palkkaa. Sen lisäksi johto sai viisi vuotta toimineen yrityksen myynnistä miljoonien pääomatulot, joilla he sijoittuivat maan parhaiten ansainneiden joukkoon. sekä Saman kaltaista ylenpalttisuutta esiintyy myös menestyneimpien sosiaalialan yritysten johdon palkkauksessa. Sanomalehtitietojen (HS) mukaan esimerkiksi Medivire Hoiva maksoi talousjohtajalleen yli 9 tuhatta euroa ja toimialajohtajalle lähes puoli miljoonaa palkkatuloja vuonna 27. Korkeimmillaan palkat ovat lähes viisinkertaiset maan parhaiten palkatun kaupunginjohtajan (Espoo) palkkatuloon verrattuna. Ks SI1YO32qm sekä
15 15 tamiseksi suurelta osin verorahoitteiselta palvelukentältä. Samaan aikaan keskushallinto suosi yksityistämistä esimerkiksi palvelusetelirahoituksen avaamisella 14 niin, että ostopalvelut ja ulkoistukset vakiintuivat ja normalisoituivat osaksi kunnallista sosiaali- ja terveyshallintoa ilman, että toimien pitkän aikavälin seurannaisvaikutuksista olisi käsitystä. Kuvio 1: Sosiaali- ja terveysalan ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä ja henkilöstö Suomessa vuosina Henkilöstön lkm Yhtiöiden lkm Yhtiöiden lukumäärä Henkilöstö * Ulkomaisten pääomasijoittajien ja yritysten invaasion voimasta kertoo ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärän ja henkilöstön (kuvio) sekä liikevaihdon kasvu Suomessa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan viidessä vuodessa, vuodesta 27 huippuvuoteen 212, näiden yritysten lukumäärä yli kolminkertaistui, henkilöstön määrä kuusinkertaistui ja liikevaihto viisinkertaistui. Kuviossa sosiaali- ja terveysalaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tämä on perusteltavissa sillä, että Suomeen toimintansa ulottaneet ulkomaiset pääomasijoittajat aloittivat ostamalla terveysalan yrityksiä, mutta tänne kiinnityttyään laajensivat esimerkiksi Mehiläisen tapaan yrityksen toimintaa myös sosiaalipalveluihin. 14 Ks. Laki /569.
16 Sijoittajien kiinnostus kilpailulle avattua suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohtaan on ymmärrettävää jo alan laajuuden vuoksi. Kansantalouden tilinpidon mukaan sosiaalialan tuotoksen arvo oli vuonna ,1 miljardia euroa ja terveysalan vastaavasti 17,4 miljardia eli yhteensä 28,5 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteenlaskettu osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 1 prosenttia vuonna Kuvio 2: Sosiaali- ja terveysalan yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja ammatinharjoituksen tuotos viitevuoden 21 hinnoin vuosina Miljoonaa euroa Yritykset Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet Sosiaali- ja terveysalan tuotos viitevuoden 21 hinnoin vuosina Kotitaloudet tarkoittavat käytännössä ammatinharjoituksen tuotosta. Lukujen lähde: Tilastokeskus. Kuviossa ovat paremman luettavuuden vuoksi vain muut kuin julkiset sosiaali- ja terveysalan tuottajat. Kuntien ja valtion eli julkisyhteisöjen yhteenlaskettu vastaava tuotos oli miljoonaa vuonna 1975 ja miljoonaa euroa vuonna 214. Pitkällä aikavälillä yritysten tuotos on kasvanut 3,4 -kertaiseksi, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen osuus 3,3 -kertaiseksi ja kuntien osuus 2,5 -kertaiseksi. Yritysten tuotoksen kasvu kääntyi voimakkaaseen nousuun heti 199 -luvun laman jälkeisinä vuosina niin, että tuotos yli kolminkertaistui (3,2), kun koko alan vastaava kasvukerroin oli 1,4. Kuvio havainnollistaa kuinka voittoa 15 Lukujen lähde on Tilastokeskus. Arvonlisäyksestä: "Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Kun tähän perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen lisätään koko kansantalouden tasolla lasketut tuoteverot ja siitä vähennetään koko kansantalouden tasolla lasketut tuotetukipalkkiot, saadaan tulokseksi BKT markkinahintaan, eli kansainvälisesti käytössä oleva BKT-tieto."
17 tavoitteleva yritystoiminta ja voittoa tavoittelematon järjestöjen palvelutuotanto kehittyivät lähes samaan tapaan vuoteen 23 saakka. Sen jälkeen sektoreiden kasvukäyrät erkaantuivat toisistaan. Järjestöjen palvelutuotannon kasvu lähes pysähtyi, mutta yritykset jatkoivat voimakasta kasvuaan ja näistä poiketen ammatinharjoituksen muutokset pysyivät maltillisina koko tarkastelujakson ajan. Seuraava kuvio havainnollistaa sosiaalialan eri toimijoiden tuotoksen pitkän aikavälin keskinäissuhteet, muutokset ja kasvun vuodesta 1975 vuoteen 214. Kuvio 3: Sosiaalialan yritysten, järjestöjen sekä julkisyhteisöjen tuotos viitevuoden 21 hinnoin vuosina Miljoonaa euroa Julkisyhteisöt Yritykset Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet / Sosiaalipalvelujen tuotos viitevuoden 21 hinnoin vuosina Lukujen lähde: Tilastokeskus. Tarkastelujakson alkuvuodet olivat ennen muuta kunnallisten palvelujen kasvun aikaa. Ajanjaksoon sisältyy myös hyvinvointivaltion palvelujen rakentaminen, joka tehtiin pääosin kotimaisin varoin, ilman merkittävää ulkomaista lainanottoa Vuonna 199 julkisen velan määrä oli 12,5 miljardia ja 14 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun osuus vuonna 214 oli ennakkotietojen mukaan 59,3 prosenttia ja 121 miljardia euroa. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito / Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka). Julkisen velan kasvu johtuu lukuisista talouden, tuotannon ja esimerkiksi verotuksen rakennetekijöistä ja niiden muutoksista. Tämän vuoksi on lyhytnäköistä ajatella julkisia palveluja yksinomaisiksi velkaantumien aiheuttajaksi ja niiden karsimista velan kasvun hillinnän toimivaksi keinoksi. Julkiset palvelut paitsi heijastavat yhteiskunnallisia tarpeita, ovat ennen toteutumistaan läpäisseet moniportaisen poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan. Toisaalla esimerkiksi tulojen siirtäminen verotuksellisesti edullisiksi pääomatuloksi kääntyi jyrk-
18 18 Käänne tapahtui 199 -luvun alussa, jonka jälkeen kuntien (julkisyhteisöt) sosiaalipalvelujen tuotoksen kasvu laantui ja kasvu siirtyi yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen palvelutoimintaan. Tuotoksella mitattu Sosiaalialan yritystoiminta lähes kymmenkertaistui (9,7) aikavälillä Kuntien palvelutuotanto kasvoi vain yhden kymmenyksen (1,1), järjestöjen tuottamat palvelut hieman yli kaksinkertaistuivat (2,2) ja alunperin vähäinen ammatinharjoitus(seitsemän miljoonaa vuonna 199) lähes kuusinkertaistui (5,9) 41 miljoonaan vuonna 214. Kuvio osoittaa myös kuinka yritysten toiminnan laajuus ohitti järjestöjen tuottamien palvelujen tuotoksen vuonna 213. Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kilpailusta puhuttaessa on aiheellista muistaa Suomessa vallitsevat olosuhteet sekä palvelujen erityisluonne. Tavallisesti kilpailutuksella ajatellaan tavoiteltavan kustannustehokkuutta ja kustannusten säästöjä. Kilpailun toteutuminen edellyttää kuitenkin toimivia markkinoita, kuten riittävää määrää palvelujen tuottajia ja palvelujen tarpeessa olevia, eli myyjiä ja ostajia. Toistaiseksi ensisijaisesti kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Suomen kuntarakenne ja kuntien väestöpohjat ovat kuitenkin sellaiset, että meillä on vain yhdeksän (3%) yli sadantuhannen asukkaan kuntaa, joissa voidaan edes teoreettisesti ajatella kilpailun toimivan. Toisessa päässä meillä on 281 alle 3 asukkaan kuntaa (89% kaikista), jotka ovat käytännössä liian pieniä edes periaatteessa hyötymään sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksesta. Pienten kuntien keskeinen ongelma on tuottajien vähäisyys ja alueellisten tuotantomonopolien muodostuminen. Taulukko 1: Kunnat asukasluvun mukaan Kunnan asukasluku Lkm % Yli alle Kuntia yhteensä kään kasvuun vuonna 1994, jolloin yritykset maksoivat osinkoja 875 miljoonaa, kun niiden määrä vuonna 27 oli lähes kaksikymmenkertaistunut 16,5 miljardiin euroon. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito)
19 19 Kilpailua ohjaavan EU:n hankintadirektiivin eräänä tavoitteena on pk-yritysten liiketoimintaympäristön parantaminen 17. Kuten hyvin jo tiedetään, sellainen on jäänyt pelkäksi puheeksi ja vaikutukset suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ovat tältäkin osin päinvastaiset. Sen sijaan että pienten ja keskisuurten palveluyritysten toimintaedellytykset olisivat muuttuneet paremmiksi, alkoi yksityisesti tuotettujen palvelujen keskittyminen suuryrityksiin. Kilpailuttaminen on helpointa, vaikka ei ongelmatonta toimenpidekeskeisissä palveluissa. Niissäkin sosiaali- ja terveyspalveluista voittoa tavoittelevien yritysten asema palvelun tuottajana sisältää merkittäviä taloudellisia riskejä. Näyttää ilmeiseltä että ongelmia syntyy eikä mitkään eettiset normit riitä niiden torjuntaan, kun voittoa tavoitteleva tuottaja pääsee määrittelemään potilaansa / asiakkaansa palvelutarpeen (ns. agenttisuhde) ja maksajana on kolmas osapuoli, kuten esimerkiksi kunta, Kela, vakuutusyhtiö tai työnantaja. Selkeä, mitattava ja kiistaton esimerkki on osoitettavissa työterveyshuollosta 18. Monet kilpailutukselle alisteisista, etenkin asumisen sisältävistä sosiaalipalveluista ovat pitkäkestoisia, jopa palvelun käyttäjien koko jäljellä olevan elämän mittaisia. Tällöin palvelun tuottajan vaihtaminen voi tuottaa vaikeuksia ja kilpailutuksesta muodostuu keinotekoinen. Lisäksi aikaisemman kokemuksen puuttuminen lisää riskiä uuden palvelutuottajan valinnassa ja palvelun tuottajaa vaihdettaessa 19. Myös näistä syistä kilpailutuksella haettu hyöty voi ajan mittaan kääntyä vastakohdakseen. Oman kysymyksensä muodostaa palvelun käyttäjien osallistumismahdollisuus tuottajaa valittaessa. Mikäli kunnassa on vain yksi tai kaksi palvelun tuottajaa, tai palvelun tuottaja antaa kilpailutuksen yhteydessä vain lupauksia tarjouksen tueksi, palvelun käyttäjän mahdollisuus 17. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/215. s. 23. ( 18 Työterveyshuolto on kauttaaltaan julkisesti subventoitua toimintaa ja palvelun keskeisiä tuottamisvaihtoehtoja on neljä, joista kolme (yrityksen oma, yritysten yhteinen ja terveyskeskus) ovat voittoa tavoittelemattomia ja yksi, lääkärikeskus, voittoa tavoitteleva. Laboratorio ja röntgenpalvelujen kustannuksia eri tuottajaryhmissä vertaamalla voidaan havaita, kuinka näiden hyvää taloudellista tulosta tuottavien tutkimusten kustannukset potilasta kohti ovat huomattavasti korkeammat (2 ja 1,8 -kertaiset) voittoa tavoittelevissa lääkärikeskuksissa kuin voittoa tavoittelemattomissa yksiköissä. Koska kaikissa tapauksissa tutkimuslähetteen laatii lääkäri ja tutkimusten yhteismäärä oli 1,8 miljoonaa, eroa ei selitä diagnoosien eroista johtuvat terveyteen ja tutkimusten tarpeeseen liittyvät rakenteelliset tekijät, vaan yhtä lailla tarpeellisten kuin tarpeettomienkin tutkimusten niitä tekeville laitoksille tuottama taloudellinen hyöty. (Kelan työterveyshuoltotilasto > vuositilastot sivu 85). 19 Kun paikkakunnalla tai alueella on vain yksi tai kaksi palvelutuottajaa, kilpailu merkitsee ainakin osittain 'hyppyä tuntemattomaan'. Kun mahdollinen uusi palvelutuottaja vasta kilpailutuksen voitettuaan investoi ja palkkaa henkilöstön, ei tällaisesta tuottajasta voi olla aikaisempaa kokemusta. Tällaisissa tapauksissa valinta voi perustua vain hintaan ja tuottajan antamiin lupauksiin, jolloin päätöksentekoon sisältyy merkittäviä palvelun laaturiskejä.
20 2 varsinaisen valinnan tekoon puuttuu. Palvelun käyttäjän osallistuminen päätöksentekoon voi osoittautua ongelmalliseksi myös siksi, että tulevia käyttäjiä ei tiedetä palvelun tuottajaa valittaessa. Kolmas käyttäjän valinnanvapautta rajoittava tekijä on rationaalisen päätöksenteon perustaksi tarvittavan riittävän vertailutiedon puuttuminen. Vammaisten asumispalvelujen kannalta on olennaista, että Suomen 317 kunnasta ( ) keskimmäisessä (mediaanikunta) asuu noin 6 asukasta. Kun kehitysvammaisia on noin 1 prosentti väestöstä ja vuonna 213 asumispalvelujen piirissä oli noin 8 5 kehitysvammaista (keskimäärin 2,4 henkilöä / v asukasta) 2, toimivat palvelut edellyttävät keskiarvokuntaa suuremman väestöpohjan, jolloin yli puolet kunnista on tehtävään liian pieniä. Vaikka palvelujen organisoinnin tapa vaikuttaa väestöpohjavaatimukseen, palvelujen piirissä työskentelevien ammattikoulutusvaatimus johtaa väestöpohjavaatimuksen huomioimiseen yksittäisen palvelun käyttäjän asumismuodosta riippumatta 21. Asumisen sisältäviä mielenterveyspalveluja käyttäviä vuotiaita henkilöitä oli vuonna 213 noin 8 ja heistä noin puolet oli ympärivuorokautisen hoidon piirissä. 22 Ympärivuorokautista hoitoa saavien lukumäärä oli noin puolet laitoksissa ja autetun asumisen piirissä olevien kehitysvammaisten määrästä, jolloin palvelujen väestöpohjavaatimus on kaksinkertainen kehitysvammapalveluihin verrattuna. Raportin tavoite on valottaa kuntien ja yritysten keskinäissuhdetta sekä yritysten keskinäissuhteissa ilmeneviä muutoksia. Katsauksen keskeisimpinä lähteinä käytetään Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja, Talouselämä -lehden ja eräiden muiden talouslehtien kokoamia yritystietoja sekä yritysten ja rahoittajien kotisivuillaan julkaisemia tietoja. Aluksi kuitenkin tarkastelemme julkisten palvelumarkkinoiden avautumista kunnallisten kilpailutusten ja ennen muuta vammaisten asumispalvelujen sekä niiden rahoituksen näkökulmasta. Nämä tiedot perustuvat HILMA -tietokantaan sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) sekä Raha-automaattiyhdistyksen toimintatilastoihin. 2 Lukujen lähde: Väyrynen R, Kuronen R. (214): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 213. Tilastoraportti 27 / 214. THL. 21 Väestöpohjavaatimus liittyy siis laitoksen ylläpidon ohella myös hajautettuihin asumispalveluihin. Laitosten osalta tilannetta katsotaan asiakkaiden riittävyyden näkökulmasta. Hajautetuissa asumispalveluissa ongelmaksi voi muodostua ammattikoulutetun henkilöstön riittävyys silloin, kun palvelun järjestäjäkunta on kovin pieni ja palvelut pyritään järjestämään vain oman kunnan tarpeiden mukaan. 22 Lukujen lähde: Väyrynen R, Kuronen R. (214): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 213. Tilastoraportti 27 / 214. THL.
21 21 Julkiset hankinnat ja kilpailutukset Laki julkisista hankinnoista (3.3.27/348) säätää, että valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa laissa säädetyllä tavalla 23. Hankintayksiköillä tarkoitetaan valtion ja kuntien lisäksi kuntayhtymiä, valtion liikelaitoksia, luterilaista ja ortodoksista kirkkoa sekä mm. julkisoikeudellisia laitoksia. Lisäksi lain piiriin kuuluvat ne hankinnat, joiden arvosta yli puolet on saatu julkisena tukena. Laissa määritellään kynnysarvot, jotka ylittävät hankinnat on kilpailutettava. Samalla määritellään hankinnan ennakoidun arvon laskemistapa, johon tässä esitettävät kilpailutusten euromääräiset arvot perustuvat. Lain mukaan (17 ) perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Tämän lisäksi eri hankintalajeille ja menettelytavoille määritellään joukko lisämääreitä. 24 Hankintayksiköt ilmoittavat kynnysarvot ylittävistä julkisista hankinnoistaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä sähköisessä ilmoituskanava HILMA:ssa 25. Kilpailutusten alan määrittävät EU-kynnysarvot ovat olleet voimassa alkaen 26. Taulukko 2: Kilpailutusten kansalliset ja EU:n kynnysarvot Kynnysarvot ( ) Kansallinen EU Valtio Muut Tavara- ja palveluhankinnat Rakennusurakat Huomionarvoisin seikka kynnysarvoissa on kansallisten kynnysarvojen radikaalisti EU:n kynnysarvoja alhaisempi raja. Kansalliset kynnysarvot ovat kotikutoisia ja suomalaisen päätök- 23 Tätä edelsi vuonna 1992 säädetty laki (Laki julkisista hankinnoista 155/1992) Hankintailmoitusten kansallinen sähköinen ilmoitusmenettely ( eli nykyinen HILMA) otettiin käyttöön vuoden 27 voimaantulleen hankintalain yhteydessä Ks. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/215. s Ks. myös 26 Ks.
22 22 senteon alaisia ja tarpeen mukaan muutettavissa. Euroopan Unionin kynnysarvot ovat yhteisesti sovittuja ja Suomea velvoittavia. Vaikka kansalliset kynnysarvot poistettaisiin, julkinen hankkija voi tarpeen mukaan kilpailuttaa hankintansa, vaikka sen arvo olisi alle EU:n edellyttämän kilpailutusrajan. Näin menetellen kilpailutuspäätös ja siitä mahdollisesti saatavan hyödyn tavoittelu siirtyy nykyistä useammin hankinnasta päättävän omaan harkintaan. Samalla edistettäisiin myös haittaa ja vastikkeettomia kustannuksia aiheuttavien normien purkamista 27. Alhaiset kansalliset kilpailutusrajat asettavat julkiset ja yksityiset päätöksentekijät eriarvoiseen asemaan ja nostavat julkisten hankintojen kustannuksia, jotka äärimmillään ilmenevät kiistoina ja palvelun tai toimen alkamisen vastaavana lykkäytymisenä. Eriarvoisuusriski koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria kuntia. Parhaimmillaan suurilla kunnilla voi olla tilaajaosaamista, mutta pieniltä kunnilta se mitä ilmeisimmin edelleen puuttuu 28. Yleensä kilpailutuksen toteutuksen ohella ongelmia on odotettavissa laadun arvioinnissa, jonka vuoksi valintapäätös perustetaan ensisijaisesti hintavertailuun. Ongelma vain kärjistyy, kun kilpailutuksen kohteena on palvelun käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitävät monipuoliset palvelukokonaisuudet. Seuraavaan taulukkoon on koottu HILMA -tietokannan ylläpitäjän esittämien kaikkien julkisten hankintojen kilpailutukset sekä niiden ominaispiirteitä. Taulukossa on keskeiset tiedot vuonna 214 toteutuneista 18 kilpailutuksesta. Niistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksia oli yhteensä 545, joka oli seitsemän prosenttia kaikista palvelujen kilpailutuksista ja kolme prosenttia kaikista kilpailutuksista. Koska osa kilpailutuksista keskeytettiin kesken prosessin ja osaan kilpailutuksista tehtiin muutoksia, jolloin kilpailutuksen arvo tulee listattua toiseen kertaan, taulukon tiedot eivät ole täsmällisiä. Tämän vuoksi asiaan palataan vielä taulukon jälkeen ja esitetään keskeytyksistä ja korjauksista oikaistut luvut. Jatkossa tarkasteltavien vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten tilastoinnin pohjana käytetään toistoista ja peruutuksista oikaistuja lukuja. 27 Muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Virossa, Saksassa ja Ranskassa on niin ikään EU -kynnysarvot alittavia kansallisia kilpailutusvelvoitteita, mutta esimerkiksi Britanniassa tällaisia ei käytetä. Ks. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/215. s ( 28 Kilpailuttamisvaatimus on johtanut mm. siihen, että kunnat ovat perustaneet yhteistyrityksiä tuottamaan kilpailutuspalveluja. Ks. esim. tai vaikkapa
23 23 Taulukko 3: Julkisten kilpailutusten rakenne vuonna 214 Hilma 214 (kaikki toimialat) Lkm % Havaintojen lkm Kilpailutuksen kohde Lkm % Tavarat Palvelut Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 545 Rakennusurakka Muut yhteensä Menettelytapa Lkm % Avoin menettely Rajoitettu menettely Muut yhteensä Organisaatio Lkm % Kunta tai kuntayhtymä Alue- tai paikallistason viranomainen Alue- tai paikallistason virasto/laitos Valtion viranomainen 98 5 Muut yhteensä Ei tiedossa Kilpailutuksen pääkriteeri Lkm % Alin hinta Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet Hankintailmoituksessa esitetyt vertailuperusteet Taloudellisesti edullisin tarjous 79 Ei tiedossa Koska 233 kilpailutusta keskeytettiin ja1 657 kilpailutukseen tehtiin korjauksia, nämä ja niiden euromääräiset arvot poistettiin HILMA -listauksesta. Keskeytysten osalta kilpailutusten arvot olivat tiedossa vain osasta aineistoa (85 tapausta). Tämän vuoksi puuttuvien tietojen yksikkökohtaiseksi arvoksi merkittiin tiedossa olleiden euromäärien keskiarvo. Jakauman vinouden vuoksi keskilukuna käytettiin aritmeettisen keskiarvon sijaan mediaanilukua. Korjausten osalta poistettiin toiseen kertaan kirjautunut kilpailutuksen arvo. Näin laskien julkisia kilpailutuksia tehtiin vuonna 214 kaikkiaan 16 ja niiden yhteenlaskettu arvo oli noin 25 miljardia euroa. Tällä tavoin laskettuna kaikkien vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvo oli vuonna euroa, joka oli 2,8 prosenttia kilpailutusten kokonaisarvosta.
Koti kauppatavaraksi
Vammaisten Asumisen Neuvottelukunta Jukka Ohtonen Vammaisten asumispalvelujen muutos 2 -luvulla 2 Tiivistelmä Otsikko. Vammaisten asumispalvelujen muutos 2 -luvulla. Toimeksiantaja Vammaisten Asumisen
LisätiedotTietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 1
Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta 1 Tietoja sosiaalialan yritystoiminnasta ja palveluasumisesta Nykytilan tausta Suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat historiansa suurimmassa
Lisätiedotyritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotHyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset
Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotUlla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015
MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys
LisätiedotHankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki
Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-
LisätiedotTerveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus
Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotKuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö
Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotKansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila
Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotSosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa
20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä
LisätiedotHelsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotKunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja
Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotKUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.
KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön
LisätiedotJulkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15
1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotKKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotPerusturvalautakunta 111 09.12.2014. Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus
Perusturvalautakunta 111 09.12.2014 Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus Ptltk 111 Lumijoen kunta on hankkinut kehitysvammaisten palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankintalaki (
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotArvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni
Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotYRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy
YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä
LisätiedotJärjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012
Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotVALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?
VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa
LisätiedotInka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra
Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
Lisätiedot1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla
www.laurea.fi 1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla Petri Tani Johtaja SOTE- ja maakuntauudistus Laurea ammattikorkeakoulu
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotYKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN
YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala
LisätiedotMiten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta
Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat
LisätiedotHankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta
Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti mahdollisuutena
Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotJulkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla
Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita
LisätiedotPALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ
PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotNäkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen
Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä
LisätiedotSosiaalipalvelujen toimiala
Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan
Lisätiedotterveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj
Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun
LisätiedotJärjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotYrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy
Liite 1 (7) Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 16.6.2016 ilmoitettu järjestely, jossa Mehiläinen Oy hankkii yksinomaisen määräysvallan Vire Care Oy:ssä.
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotKunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotSosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä
Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä
LisätiedotSuomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:
Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut
LisätiedotTo Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys
To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä
LisätiedotMitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja
Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo 28.1.2019 Antti Parpo muutosjohtaja Sote-uudistuksen lähtökohdat tuottajien näkökulmasta Mitä tavoittelemme? Asiakas ennen organisaatiota
LisätiedotEhdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala
Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotYliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy
Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain
LisätiedotSote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki
Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotKehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen
Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Sote 38/15.3.2016 Sote 222/15.12.2015 Sote 111/23.6.2015 Riihimäen kaupunki ostaa kehitysvammaisten autettua palveluasumista yksityisiltä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKUUMA-johtokunta
KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,
LisätiedotKuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia
Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012
Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
LisätiedotOulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy
Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus 8.6.2017 Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Sisältö Oulun kaupungin ostot Mikä on julkinen hankinta? Hankintatoiminnan ohjaus
LisätiedotValmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-377 1513
Sosiaali- ja terveyslautakunta 83 28.10.2014 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN KILPAILUTUS 377/232/2014 SOSTERV 83 Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-377 1513 116/232/2014 SOSTERV
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotYritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I
Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki
LisätiedotMEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015
MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi
LisätiedotErkki Moisander 27.5.2015
Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat
LisätiedotHankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset
Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen
LisätiedotLähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki
BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut
LisätiedotTerveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy
Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian
Lisätiedot