ASUNTOTUOTANNON MENNEET JA TULEVAT TRENDIT

Transkriptio

1 ASUNTOTUOTANNON MENNEET JA TULEVAT TRENDIT PEKKA PAJAKKALA, FORECON OY RAKENNUSFOORUMI

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Forecon Oy Näkökulmana asuntorakentamisen kannalta tärkeät makrotalouden sekä kiinteistö- ja rakennusalan kehitysilmiöt 2. MUUTOSTEKIJÄT Mitkä tekijät vaikuttavat asuntorakentamisen kehitykseen 3. ASUNTORAKENTAMISEN MARKKINAT määrät, talotyypit, materiaalit, kehitysnäkymät 4. SUOMEN ASUNTORAKENTAMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VALOSSA 5. YHTEENVETO

3 Puolueeton, sidosryhmistä riippumaton, yksityinen, rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden asiantuntijayritys - henkilöstöä 7, lähes kaikki entisiä VTT-läisiä - EUROCONSTRUCTin, VM:n RAKSU-ryhmän ja RAKLIn suhdanneryhmän jäsen - toimitilat Technopolis, Hervanta, Tampere Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi - Rakennus- ja kiinteistömarkkinat ja liiketoimintaympäristö sekä niiden kehityksen ennakointi; määrät, kustannukset, resurssit, talous - Suomi + alueet, Venäjä, Baltia, Pohjoismaat, Eurooppa, maailma - budjetointi, strategiasuunnittelu, uudet toiminta-alueet, yrityskaupat, benchmarking, vaikuttavuus Päätuote räätälöidyt ennakointipalvelut rakentamisen ja siihen liittyvien tuotteiden kysynnän ennakointi, uudis- ja korjausrakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet alueelliset markkinat, mm. Pirkanmaan rakennusbarometri Tulossa: EUROCONSTRUCT konferenssi Helsingissä , Finlandiatalo

4 Rakentamiseen ja sen toimintaympäristöön vaikuttavat muutosvoimat Talouden kehitys ja sen antamat mahdollisuudet Väestökehitys, määrä, ikä Kaupungistumisen kehitys, palvelujen saatavuus Tilojen määrä, kunto ja sijainti, rakennusten ikä ja korjaustarve Omistamisen muutokset Kansainvälistyminen, globalisaatio Kuluttajien arvostukset Asumisen ja työnteon muutokset Kestävä kehitys Uudet toimintatavat ja teknologiat

5 BKT:n ja rakennusinvestointien kasvu kymmenvuotisjaksoittain Suomessa %/a vuotuinen keskimääräinen muutos vuosikymmenittäin 6 %/a Suomen näkymät hieman kohentuneet vuodesta Arviot ovat yleisesti 1,5 % / vuosi Lähde: BKT: Tilastokeskus, Suomen Pankki Rakennusinvestoinnit: Tilastokeskus, Forecon

6 Suomen väestönkasvu hidastuu Vuoden 2015 väestöennuste oli ensimmäinen, jossa väestöennuste laski edellisestä ennusteesta. Syynä luonnollisen väestönkasvun pieneneminen. 6

7 Population growth in Nordic countries 1000 inhabitants Sweden Norway Denmark Finland Norway Sweden Nordic Denmark Finland Väkiluvun muutos 1000 hlöä keskimääräinen kasvu Ruotsi Norja Tanska Suomi Source: National Statistics Pekka Pajakkala, presentation in Forum Wood building Nordic - Construction outlook Norway and Sweden have better situation than Denmark and Finland

8 Väestömuutokset suurissa kaupungeissa, suurissa seutukunnissa ja muualla Suomessa asukasta, jatkuva vuosisumma Lähde: Tilastokeskus 8 Suomi väestönlisäys I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III suurinta kaupunkia 4 suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tampere 16 suurinta seutukuntaa ilman keskuskuntia (18) muu Suomi Nyrkkisääntö: 10 uutta asukasta tarvitsee 6 uutta asuntoa 18 suurinta kaupunkia 4 suurinta kaupunkia 16 suurinta seutukuntaa ilman keskuskaupunkia Muu Suomi

9 Helsingin väestöennuste 9

10 Suomen väestö ikäryhmittäin vuoteen 2040 suuret ikäluokat heiluttavat edelleen Suomea Suomen väestö kasvaa vuodesta 2014 vuoteen 2030 yhteensä n hlöllä Kasvu tapahtuu valtaosin seniori-ikäryhmissä

11 Eri ikäisen väestön määrän muutos seutukunnittain punaisella kasvukunnat sinisellä väestökatokunnat pallon koko kuvaa lukumäärää alueen väri prosenttimuutosta 11 Rakennusala Suomessa

12 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Forecon Oy Näkökulmana asuntorakentamisen kannalta tärkeät makrotalouden sekä kiinteistö- ja rakennusalan kehitysilmiöt 2. MUUTOSTEKIJÄT Mitkä tekijät vaikuttavat asuntorakentamisen kehitykseen 3. ASUNTORAKENTAMISEN MARKKINAT määrät, talotyypit, materiaalit, kehitysnäkymät 4. SUOMEN ASUNTORAKENTAMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VALOSSA 5. YHTEENVETO

13 Rakentamisen kokonaismäärä vuodesta 1960 kiintein vuoden 2013 hinnoin 35,000 mrd. 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 asuntovuokratulojen verovapaus 1.energia kriisi eurokriisi maaltamuutto- ja teollistumiskausi lähiörakentamisen kausi, suuret ikäluokat asuntomarkkinoille kasinotalous rahamarkkinoiden vapautuminen NL clearingkauppa 2.energia kriisi devalvointi, pankkikriisi luvun alun lama, laskua 7 v. ulkomaisten kiinteistösijoittajien tulo ICT/Nokia -buumi finanssikriisi elpyminen asuntosijoittajien tulo markkinoille Kuva. Rakentamisen määrä on vaihdellut voimakkaasti. Pääosa vaihteluista on peräisin uudistalonrakentamisesta. Korjaus- ja infrarakentamisen vaihtelut ovat niihin nähden pienet. Vakaasti kasvavan korjausrakentamisen merkittävä rooli sekä nopeat elvytystoimet vaimensivat oleellisesti finanssikriisin (2008) jälkeistä rakentamisen määrän vähenemistä. EU jäsenyys, euro

14 Rakennustuotannon arvo Suomessa 2016 yhteensä 32,1 mrd.

15 Talonrakentamisen arvo vuonna 2016 yhteensä 25,5 mrd milj milj uudisrakentaminen 12,9 mrd korjausrakentaminen 12,6 mrd milj milj milj milj milj milj milj milj milj. 734 milj milj. 0 omakotitalot rivi- ja kerrostalot liikerakennukset julkiset rakennukset teollisuus- ja varastorakennukset muut rakennukset

16 Rakentamisen arvon kehitys sektoreittain 16

17 Rakentamisen määrä tärkeimmissä kasvukeskuksissa/ seutukunnissa 2015 Jyväskylä, % 33 % 44 % 17

18 As.kpl Asuntoaloitukset talotyypeittäin Koko maa Asuinkerrostalot Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Lähde: Tilastokeskus, ennuste Forecon 10/2017 Jatkuva vuosiarvo 18

19 Asumistoiveet Vastaa nykyistä jakaumaa Rakennusala Suomessa

20 Pääkaupunkiseutu, uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen asunto-kpl Tuorein tieto Q rakennusluvat aloitukset jatkuva vuosisumma Lähde: Tilastokeskus, Forecon

21 Turun seutukunta, uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen asunto-kpl Lähde: Tilastokeskus, Forecon jatkuva vuosisumma Tuorein tieto Q rakennusluvat aloitukset

22 Helsinki Turku Tampere Oulu Jkylä Kuopio muut RT:n jäsenyritysten asuntoaloitukset painottuvat muutamaan seutukuntaan. Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutukuntien osuus on yli 70 %

23 Asunnon ostoaikomukset ja asuntoaloitukset Asuntoaloitukset kääntyivät kovaan kasvuun 2015 sijoittajakysynnän takia. Kansalaisten asunnonostoaikomukset alkoivat kasvaa vasta kesällä 2017.

24 BKT:n ja rakentamisen määrä volyymi indeksi 1960=100, logaritminen asteikko Lähde: Tilastokeskus, Forecon OY 24

25 Rakentamisen määrä vuoteen mrd hinnoin talojen korjausrakentaminen talojen uudisrakentaminen maa- ja vesirakentaminen 2 Lähteet: Tilastokeskus, ennuste Forecon Oy Uudistalonrakentaminen on jatkossakin herkin sekä suhdannevaihteluille että talouskasvulle. Kansainvälisessä tarkastelussa uudistalonrakentaminen on Suomessa korkealla. Korjausrakentamiselle ennakoitu 4 miljardin kasvu nykytasolta nostaa Suomen muiden pohjoismaiden tasolle. Uudistalonrakentamisen lama 1990-luvun vaihteessa oli paljon rajumpi kuin finanssikriisin 2008 jälkeen.

26 Uusien asuntojen tarve Suomessa vuoteen asunto kpl Koko Suomi asuntotuotantotarve Laskennallinen tarve Valmistuneet Aloitukset Lähde: Tilastokeskus, laskelmat Forecon Oy

27 Asuntotuotantotarve asuntokappaleita Kaupungistumisskenaario tarkoittaisi hyvin voimakasta kaupungistumista ja tiivistymistä. Nykyinen väestökehitys ja kaupungistumien ei viittaa siihen. Konservatiivinen skenaario on perusennuste. Maahanmuutto voi sitä hieman nostaa, mutta kuvaa tarvetta hyvin. Nykyinen asuinrakentmisen kasvu tulee muista tekijöistä. Lähde: VTT Asuntotuotantotarve

28 ammattisijoittajat asunnot KTI Kiinnostus asuntosijoittamiseen näkyy kasvavina kauppamäärinä jo vuosina 2013 ja 2014, mutta Kovina kasvuina 2015 ja Vuosi 2017 tulee olemaan pienempi kuin Asunnoista on joka vuosi saatu paras tuotto vuoden 2008 jälkeen Kaikkien kiinteistötyyppien tuotot ovat olleet plussalla 2000-luvulla 28

29 Asuntojen vuokrat, asuntohinnat ja inflaatio,koko maa, indeksi tuorein tieto II-nelj.2017 Vuokrat Inflaatio Vanhojen osakehuoneistojen hinnat I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV vanhojen osakehuoneistojen hinnat asuntojen vuokrat inflaatio Lähde: Tilastokeskus 29

30 Talojen korjausrakentamisen määrä

31 Asuinrakennusten korjaustarve vuoteen

32 Rakennusten korjaamisen osuus koko talonrakentamisen arvosta kasvaa Suomessa 75 % 70 % 65 % 60 % Denmark Germany Sweden 55 % 50 % Finland Norway 45 % 40 % 35 % United Kingdom 30 % Source: Forecon Ltd and EUROCONSTURCT Saksassa ja Tanskassa 2/3 talonrakentamisen rahasta käytetään korjaamiseen, Suomessa puolet

33 Korjausrakentaminen alueittain 33

34 Uudistalonrakentamisen runkomateriaalija tuotantotapajakauma valmistuneet rakennukset, %-osuus tilavuudesta 50% 40% 30% 20% 10% 0% betoni: elementti betoni: paikalla tiili teräs puu: elementti puu: paikalla muut Lähde:Tilastokeskus

35 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Forecon Oy Näkökulmana asuntorakentamisen kannalta tärkeät makrotalouden sekä kiinteistö- ja rakennusalan kehitysilmiöt 2. MUUTOSTEKIJÄT Mitkä tekijät vaikuttavat asuntorakentamisen kehitykseen 3. ASUNTORAKENTAMISEN MARKKINAT määrät, talotyypit, materiaalit, kehitysnäkymät 4. SUOMEN ASUNTORAKENTAMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VALOSSA 5. YHTEENVETO

36 4 % 2 0 BKT:n ja rakentamisen kasvu Euroopassa, % 2,9 2,2 2,2 2,5 2,5 1,9 1,7 1,8 1,8 1,8 1,7 1,0 0,0 0, , * 2018* -2-2,4-4 -4,1-3, ,9-6,3 BKT Rakentaminen *ennuste 36 EUROCONSTRUCT 6/2017

37 Asuntorakentaminen Euroopassa Residential construction by type of work (EC-19) (v) = 2016, billion, l eft scale; (line graph) = index at constant prices, 2016= New (v) '14 '16 '18 ' Renovation (v) '14 '16 '18 '20 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Asuntojen korjausrakentamisen määrä on n. 400 mrd. /a ja uudisrakentamisen n. 300 mrd. /a 37 Residential Source: EUROCONSTRUCT, construction by November type of work 2017 (EC-19) yea r to year change i n % Asuntojen uudisrakentaminen on voimakkaassa kasvussa 2016 ja 2017 (n.9 %/a), mutta kasvuvauhti hiljenee lähivuosina. Korjausrakentamisen kasvu on 1 2 %/a New Renovation

38 Asuntorakentamisen määrän tunnuslukuja Euroopassa 2016, valmistuneet 2017 n by countries Residential (EC-19, 2016) constuction by countries Housing (EC-19, completions 2016) per 1,000 inhabitants ut per GDP in output in billion Euro, per capita output in dwe lling unit Euro bn) Output Output per GDP (EUR (%) bn) Output average per capita (EUR) 200 0% 02% 4% 1006% 8% Completed dwellings per average 1000 inh FIN DEU DEU FRA NOR GBR DNK ITA BEL ESP ITA SUI SUI NLD AUT BEL FRA SWE NLDNOR SWE AUT ESP DNK GBR FIN PRT POL POL IRL IRL PRT CZE CZE HUN HUN SVK SVK EC-19 EC-19 average average EUR 4% 36bn SUI SUI NOR NOR DNKFRA FINAUT DEUFIN AUT SWE BEL BEL SWEPOL NLD NLD IRLSVK FRADNK GBRDEU ITAIRL ESPCZE PRTGBR CZEITA POLESP HUN HUN SVKPRT EC-19 EC-19 average average EUR FIN SWE NOR SUI AUT FRA POL BEL IRL NLD DNK SVK DEU CZE GBR HUN ITA ESP PRT EC-19 average 3, % 02% 4% 1006% 8%

39 Volume Indeces of GDP and Construction in all Euroconstruct countries until All Euroconstruct Countries (19), 2000 = GDP Total Construction Output Finanssi- ja eurokriiseillä oli suuri vaikutus Euroopan rakentamiseen. BKT supistui merkittävästi vähemmän ja kääntyi kasvuun 2010, kun rakentamisen ensimmäinen kasvuvuosi oli Lähivuosina rakentamisen kasvu ylittää BKT-kasvun, mutta pidemmällä aikavälillä jää sen alle.

40 Asuinrakennusten korjaamiseen liittyviä tunnuslukuja Asuntojen korjaus per asukas Asuntojen korjaus per asuntokannan asunto 40

41 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Forecon Oy Näkökulmana asuntorakentamisen kannalta tärkeät makrotalouden sekä kiinteistö- ja rakennusalan kehitysilmiöt 2. MUUTOSTEKIJÄT Mitkä tekijät vaikuttavat asuntorakentamisen kehitykseen 3. ASUNTORAKENTAMISEN MARKKINAT määrät, talotyypit, materiaalit, kehitysnäkymät 4. SUOMEN ASUNTORAKENTAMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VALOSSA 5. YHTEENVETO

42 Yhteenveto - Näkymät pidemmällä aikavälillä Talouskasvu luo pohjan rakentamisen pitkän aikavälin kasvunäkymille. - Suomen talouskasvun odotetaan seuraavan 5 vuoden aikana olevan haarukassa 1 2 %/a. Melko hidas talouskasvu tarkoittaa, että rakentamiseen kohdistuva ostovoima ja kysyntä kasvavat korkeintaan samaa vauhtia. Rakentamisen määrä kasvaa hitaammin kuin BKT keskimäärin n. 1 %/a. Kasvu vaihtelee jatkossakin suhdanteiden mukaan. Muita asuntorakentamisen kasvunäkymiin vaikuttavia tekijöitä ovat väestön määrä ja ikärakenne, muuttoliike, rakennusten ikä / korjaustarpeet sekä kestävän kehityksen tuomat vaatimukset (päästöjen vähentäminen, energiatehokkuus,...). Viimemainitut vaikuttavat myös materiaalivalintoihin. Uusien asuntojen tarve on jatkossa lähes sama kuin aiemmin, mutta asuntorakentaminen painottuu täysin eri lailla. Muuttoliike kasvukeskuksiin tarkoittaa niissä asuntotarvetta, kun taas suuressa osassa Suomea asuntoja on liikaa. Kysyntä kohdistuu kerrostaloihin, pientalojen määrä pysyy matalalla. Tämän hetkinen asuntorakentaminen ylittää pitkäaikaisen tarpeen perustuen lähinnä hyviin kysyntämahdollisuuksiin; luottamus tulevaisuuteen, rahan saatavuus ja hinta, pitkät laina-ajat, sijoitusasuntojen kysyntä, tarjonnan kasvu hyvien liikenneyhteyksien varressa (Kehärata, Metro, raitiotiet), myyntiehdot, Asuntoja tehdään yhä useammin täydennysrakentamisena, lisärakentamisena ja purkamalla vanha rakennus. Korjausrakentaminenkin painottuu kasvukeskuksiin. Korjausrakentamisen tarve kasvaa pidemmälläkin aikavälillä 1,5..2 %/a. 42

43 KIITOS FORECON TÄSMÄTIEDOLLA TULOKSIIN