Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012"

Risto Aaltonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos Palvelualojen työnantajat PALTA ry ETLAn tekemä tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2012.

2 TEEMAT Mitä kehittyneempi talous, sitä suurempi palveluiden osuus Palvelut ovat nopeimmin kasvava sektori 2000-luvulla nopeimmin kasvaneita aloja ovat yrityspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Palveluiden ulkomaankauppa on ylijäämäistä Merkittävä osa myös teollisuudesta on palveluita Suurin osa Suomen palvelusektorin työtehtävistä on korkean osaamisen tehtäviä Sääntely vaikuttaa tuottavuuteen Yli puolet suuryrityksistä on palveluyrityksiä ICT-klusterin murroksessa IT-palvelut ja ohjelmistot kasvavat edelleen

3 MITÄ KEHITTYNEEMPI TALOUS, SITÄ SUUREMPI PALVELUIDEN OSUUS

4 Palveluiden osuus kehittyneiden maiden kokonaistuotannosta on jo lähes 80 % Suomi on hieman OECD:n keskitason alapuolella Lähteet: OECD Stan, ETLA/Mankinen.

5 Korkean tulotason maissa palveluiden osuus kokonaistuotannosta on suuri. Palveluiden osuus kokonaistuotannosta ja tulostaso (bkt per capita) GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs LUX NOR SWI USA SWE CHL Osuus kokonaistuotannosta, % Lähde: OECD, tiedot vuodelta 2009 tai viimeisimmältä saatavissa olleelta vuodelta. ISIC Rev. 3 toimialat

6 Tietointensiivisten yrityspalveluiden suuri osuus on tyypillistä korkean tulotason maille. Tietointensiivisten alojen osuus kokonaistuotannosta ja bkt per capita GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs LUX NOR USA GRC FIN SWE Osuus kokonaistuotannosta, % Lähde: OECD, tiedot vuodelta 2009 tai viimeisimmältä saatavissa olleelta vuodelta. ISIC Rev. 3 toimialat 64 ja

7 PALVELUT OVAT TALOUDEN NOPEIMMIN KASVAVA SEKTORI

8 Suomessa palvelut työllistävät noin 70 % työvoimasta. Toimialojen työllisyysosuudet Suomessa, % Lähteet: Tilastokeskus, ETLA.

9 Suomessa palvelut ovat olleet talouden suurin sektori 1960-luvulta lähtien. Eri sektoreiden osuus kokonaistuotannosta, % Lähteet: Tilastokeskus, ETLA. Toimialojen osuudet arvonlisäyksestä.

10 Palveluiden vaikutus talouskasvuun on ollut suurin 1960-luvulta alkaen Ruotsi on hyödyntänyt palvelutalouden mahdollisuuksia Suomea paremmin. Eri sektoreiden vaikutus (kontribuutio) BKT:n kasvuun, %-yksikköä Lähteet: Kokkinen (2011) ja OECD National accounts (vuodet ). Luvut ovat ajanjaksojen keskiarvoja.

11 2000-LUVULLA NOPEIMMIN KASVANEITA ALOJA OVAT YRITYSPALVELUT SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

12 Työllisyyden kehitys (Työtunnit, 2000=100) Hallinto, tukipalv. (vuokraus, leasing, työnhaku, varauspalv., turvallisuus, siivous kiinteistönhoito) Muut palvelut Tietointens. palv. Terveys, sosiaali Alkutuotanto Teollisuus

13 Työllisyys %-osuus Suomen työtunneista v Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.

14 Tuotannon kehitys (arvonlisäys, 2000=100) Hallinto, tukipalv. Informaatio, viestintä Kauppa Alkutuotanto Teollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Netto v viitehinnoin.

15 Tuotanto %-osuus Suomen arvonlisäyksestä v Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Netto v viitehinnoin.

16 PALVELUIDEN ULKOMAANKAUPPA ON YLIJÄÄMÄISTÄ

17 Palveluiden vienti ja tuonti, mrd. euroa Vienti Tuonti Lähde: Tilastokeskus, palvelujen ulkomaankauppatilasto.

18 MERKITTÄVÄ OSA MYÖS TEOLLISUUDESTA ON PALVELUITA

19 Teollisuus on palveluvaltaistunut Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt ja osin kadonnut kokonaan Suuri osa elektroniikka- ja koneteollisuuden tuotteista viedään tavaroiden ja palvelun yhdistelminä Lähes puolet teollisuuden työvoimasta toimii erilaisissa palvelutehtävissä Teollisuusyritykset käyttävät yhä enemmän alan ulkopuolelta ostettuja palveluita välituotteinaan Tutkimusten mukaan tehokkaat palvelumarkkinat lisäävät teollisuuden ja muiden toimialojen tuottavuutta

20 Teollisuuden työntekijöistä jo noin puolet toimii palvelutehtävissä. Palveluammattien osuus työvoimasta EU-maissa, % Lähde: ETLA / Maliranta.

21 Suomessa korkeaa koulutusta vaativien palvelutehtävien osuus teollisuuden työvoimasta on suuri. Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus teollisuuden työvoimasta EU-maissa, % Lähde: ETLA / Maliranta.

22 Palveluvaltaisen teollisuuden osuus on suuri korkean tulotason maissa. Palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta ja tulotaso (bkt per capita) GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs NOR FIN Palvelutehtävissä toimivien osuus, % Lähde:ETLA/Maliranta.

23 SUURIN OSA SUOMEN PALVELUSEKTORIN TYÖTEHTÄVISTÄ ON KORKEAN OSAAMISEN TEHTÄVIÄ

24 Palvelusektorin työtehtävät ovat kehittyneimmissä maissa korkean osaamisen työtehtäviä. Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus palvelusektorin työvoimasta Euroopassa, % Lähde: Eurostat, Employment by occupation and economic activity [lfsa_eisn2]. Vuosien keskiarvo.

25 Erikoistuminen vaativan osaamistason tehtäviin ja korkea tulotaso kulkevat käsi kädessä. Korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus palvelusektorin työvoimasta ja bkt per capita GDP per capita, 1000 USD current prices, current PPPs NOR LUX SWE FIN POR Korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus, % Aineistolähteet: Eurostat, Employment by occupation and economic activity [lfsa_eisn2] ja OECD National Accounts. Vuosien keskiarvot.

26 Mitä suurempi korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus, sitä parempi tuottavuus. Korkean osaamistason tehtävien osuus palvelusektorin työvoimasta ja työn tuottavuus Arvonlisäys / henkilö, 1000 euroa NOR FIN SWE NLD POR Korkean osaamistason palvelutehtävissä toimivien osuus, % Aineistolähteet: Eurostat, Employment by occupation and economic activity [lfsa_eisn2] ja Structural Business Statistics. Vuosien keskiarvot.

27 SÄÄNTELY VAIKUTTAA TUOTTAVUUTEEN

28 Sääntelyllä ja tulotasolla (tuottavuudella) on yhteys Tuote- ja palvelumarkkinoiden sääntely (PMR) ja bkt per capita 6 Vähemmän sääntelyä TUR MEX POL HUN NZL PRT KOR ITA ESP GRC CZE GBR CAN DNK AUS SWE DEU FIN BEL JPN FRA ISL IRL NLD AUT CHE USA NOR bkt per capita, 2008 USD Aineistolähde: OECD.

29 Markkinasääntelyn taso v ja muutos Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: OECD. Korkeampi arvo tarkoittaa suurempaa sääntelyä.

30 Alalle tulo esteet palvelualalle, taso v ja muutos Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: OECD. Korkeampi arvo tarkoittaa suurempaa sääntelyä/esteitä.

31 Sääntelyn (alalle tulon esteet) muutoksella (vähenemisellä) ja tuottavuuskasvulla on selkeä riippuvuus. Alalle tulo esteiden muutos ja työn tuottavuuden kasvu yrityspalveluissa, ,0 Alalle tulon sääntelyn väheneminen ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 ITA ESP PRT JPN NZL DNK MEX FIN AUT CHE DEU FRA HUN BEL CAN SWE NLD Työn tuottavuuden muutos , % Aineistolähde: OECD. AUS NOR USA TUR POL GBR KOR CZE GRC IRL ISL

32 Markkinasääntelyn taso asiantuntijapalveluissa v ja muutos Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: OECD. Korkeampi arvo tarkoittaa suurempaa sääntelyä.

33 YLI PUOLET SUURYRITYKSISTÄ ON PALVELUYRITYKSIÄ

34 30 suurinta yritystä Suomessa v kotimaan työllisyyden suhteen Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomailla Suomen PT Palvelu UPM-Kymmene Oy Metsä Oy Nokia Ab Sähkö ja elektroniikka VR-Yhtymä Oy Kuljetus ja huolinta Enso Oy Metsä Metsäliitto Osuuskunta Metsä Finnair Oyj Kuljetus ja huolinta ABB-yhtiöt Sähkö ja elektroniikka Valmet Oy Metalli Rautaruukki Oy Metalli Outokumpu Oy Metalli Oy Karl Fazer Ab Elintarvike Kesko Oy Päivittäistavaratukku YIT-Yhtymä Oy Rakennus, rakennusaine Kemira Oy Kemia ja muovi Oy Stockmann Ab Vähittäiskauppa Neste Oy Kemia ja muovi Imatran Voima Oy Energia Tuko Oy Päivittäistavaratukku Kvaerner Masa-Yards Oy Metalli Orion-yhtymä Oy Moniala Asko Oy Moniala A. Ahlström Osakeyhtiö Metalli Metra Oy Ab Moniala Oy Sisu Ab Metalli Cultor Oy Elintarvike Silja Oy Ab Kuljetus ja huolinta Oy Partek Ab Moniala Huhtamäki Oy Elintarvike Kone-yhtymä Metalli Lähde: Talouselämä-lehden suuryritysaineisto.

35 30 suurinta yritystä Suomessa v kotimaan työllisyyden suhteen Yritys Toimiala Henk. kotimaassa Henk. ulkomailla Oyj Nokia Abp Elektroniikka Itella Oyj Kuljetus ja huolinta OP-Pohjola-ryhmä Rahoitus ja sijoitus VR-Yhtymä Oy Kuljetus ja huolinta ISS Palvelut Oy Yrityspalvelut UPM-Kymmene Oyj Metsä Nordea Pankki Suomi Oyj Rahoitus ja sijoitus Kesko Oyj Päivittäistukku YIT Oyj Rakennus Metso Oyj Metalli Stora Enso Oyj Metsä ABB Oy Elektroniikka SOLEMO Oy Yrityspalvelut Sanoma Oyj Viestintä Oyj Stockmann Abp Vähittäiskauppa Finnair Oyj Kuljetus ja huolinta SOK-Yhtymä Kauppa Rautaruukki Oyj Metalli HOK Elanto Vähittäiskauppa Lassila & Tikanoja Oyj Yrityspalvelut Lemminkäinen Oyj Rakennus Tieto Oyj Tietotekniikka Metsäliitto Osuuskunta Metsä Oy Karl Fazer Ab Elintarvike Sampo Oyj Rahoitus ja sijoitus Telia-Sonera Finland Oy Telepalvelu Suomen Lähikauppa Oy Vähittäiskauppa Oy Yleisradio Ab Viestintä Neste Oil Oy Energia STX Finland Oy Metalli Lähde: Talouselämä-lehden suuryritysaineisto.

36 ICT-KLUSTERI ON MURROKSESSA IT-PALVELUT JA OHJELMISTOT KASVAVAT EDELLEEN NOPEASTI

37 ICT-alan muodonmuutos laitevalmistus supistuu, palvelut kasvavat suuri mahdollisuus muille aloille henkeä IT-palvelut, softa Softa? Muut palvelut? Muu teollisuus? Laitevalmistus Televiestintä Muu ICT-ala? Tukkukauppa

38 Arvonlisän maantiede matkapuhelin vs. Internetyrityksen palvelu: minne arvo jää? Muut 5 % Muut maat 60 % Suomi 40 % Suomi 95 % Nokian matkapuhelin (N95) valmistettiin Pekingissä, myytiin USA:ssa; suunnittelu, johtaminen ym. Suomessa => Suomen/Nokian osuus arvonlisästä n. 40%, Kiinan 2%. Whitevectorin palvelu (tuotteita ja palveluita koskevan tiedon kerääminen sosiaalisesta mediasta ja jalostaminen globaaleille yrityksille); palveluidea ja konsepti kehitetty Suomessa. Globaaleista tuloista Suomeen 95% Lähde: Lehti Rouvinen Ylä-Anttila (2012).

39 Digitaalinen palvelutalous on vasta alkumetreillä Google-haut, miljardia Mobiililaajakaistaliittymät, miljoonaa

Samankaltaiset tiedostot

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeri Helsinki, 17.8.2016 Mari Kiviniemi Vuoden 2015 Suomen julkishallintoa koskeva arvio: pääsuositukset Yksi hallinto