Infrapanostusten tarve ja mahdollisuudet - kansainvälinen tarkastelukulma

Transkriptio

1 Infrapanostusten tarve ja mahdollisuudet - kansainvälinen tarkastelukulma Pekka Pajakkala johtava neuvonantaja, VTT INFRA13 Infrapoliittinen iltapäivä, Helsinki

2 2

3 3 Infrapanostusten tarve ja mahdollisuudet - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön ja infrarakentamisen muutokset Eurooppa, Pohjoismaat, Suomi Talouskasvu Infrarakentamisen kehitys sektoreittain 2. Infran tilanne Rakennetun infraomaisuuden tila, ROTI Korjausvelka Infran tilaajat/rakennuttajat 3. Infran tulevaisuus Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta Tuottavuus, kustannukset ja hinnat 4. Johtopäätöksiä ja ratkaisumalleja

4 4 Euroopan infrarakentamisen näkymät ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2011 lopusta

5 All Euroconstruct Countries (19), 2000 = 100 Volume Indeces for GDP and Total Civil Engineering Output GDP EUROPE Total Civil Engineering Output Source: Euroconstruct, December 2012 Euroopan infrarakentamisen näkymät ovat heikot pitkään, kun BKT:n kasvunkin ennakoidaan olevan hidasta

6 Euroopan tasolla infrarakentamisen kasvu ei ole ollut syynä velkaantumiseen, mutta velkaantuminen on syynä infrarakentamisen laskuun 2008 => Pekka Pajakkala in Europe Gross Debt Civil Engineering volume

7 7 140 GDP and Total Civil Engineering Output in Southern Europe volume index 2000=100 South European Countries (3), 2000 = GDP Total Civil Engineering Output Source: Euroconstruct, December 2012 Etelä-Euroopassa infrarakentamisen kasvu on syynä velkaantumiseen - velkaantuminen ja leikkaukset ovat syynä laskuun ja tason pysymiseen pitkään matalana

8 8 120 Maa ja vesirakentaminen - pääsektoreittain Euroopassa volyymi - indeksi 2002= Rautateiden rakentaminen Energia- ja vesihuoltorak. Tietoliikenteen rak.. 90 Tierakentaminen Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012

9 Suomi Ruotsi Norja Tanska Euroconstruct-maat yhteensä Tierakentaminen volyymi-indeksi 2002= Suomi Ruotsi Norja Tanska Euroconstruct-maat yhteensä Rautateiden rakentaminen volyymi-indeksi 2002= Lähde: Euroconstruct, joulukuu Lähde: Euroconstruct, joulukuu Suomi Ruotsi Norja Tanska Energia- ja vesihuoltorakentaminen Euroconstruct-maat yhteensä Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 volyymi-indeksi 2002=100 Norja on panostanut 2000-luvulla kaikkiin; rautatiet,tiet, energia ja vesihuolto Ruotsi on panostanut erityisesti teihin ja energiainfraan Suomen ja Euroopan panostukset teihin ovat vähentyneet Suomen ja Tanskan panostukset ovat olleet jokseenkin muuttumattomat (taso n. 100) ja vastaavat kuin Euroopassa keskimäärin

10 10 Suomen BKT-kasvu kymmenvuotiskausittain - skenaario % /a Prof. Matti Pohjola, Aalto University

11 11

12 12 ROTI asiantuntijat arvioivat liikenneinfran tilan heikentyvän

13 13 ROTI asiantuntijat arvioivat kuntainfran tilan heikentyvän

14 14 Ekotehokkuus kiinnostaa ja osaaminen paranee

15 15 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Kuluminen Korjausrakentaminen 8000 milj Asuinrakennukset Toimitila ja muut talonrakennukset Infrarakenteet Lähde: Tilastokeskus, VTT Lasketaanko korjausvelka oikein? Miten ottaa haltuun korjaysvelka?

16 16 Korjausvelka - näkökohtia korjausvelkaa ei kyetä poistamaan perinteisin keinoin mietittävä uusia lähestymistapoja / strategioita tarvitaan systemaattisia menettelyjä parempi tietopohja päätöksentekoon riskien analysointi korjaamisen kustannustehokkuuden parantaminen korjausvelan laskentaperusteet mikä on laskennassa oikea käyttöaika/poistoaika kasvutrendit saattavat muuttua pienemmiksi monista syistä: talouskasvu, muutokset liikkumisessa, veden säästö, => tavoitteena paremmat tiedot ja perustelut päätöksentekijöille

17 17 Infrarakentamisen tilaaja/asiakasjakauma sektoreittain Kaikki rakentaminen julkinen sektori yhteensä 77 %

18 18 4,5 4,0 % MVR uudisrakentamisen osuus BKT:stä 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Norja Ruotsi Suomi Tanska - osuus bkt:sta on laskeva Eurooppa - Pohjoismaat panostavat infran uudisrakentamiseen enemmän kuin Eurooppa keskimäärin - Ruotsin ja Norjan nykytaso on % korkeampi kuin 2000-luvun alussa 0, Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 Vuonna 2012 Suomen, Ruotsin ja Norjan panostus oli samalla tasolla, mutta Suomi on nykynäkymin jäämässä jälkeen lähivuosina

19 19 2,5 % MVR kunnossapidon osuus bkt:sta 2,0 1,5 1,0 0,5 Tanska Norja Eurooppa Suomi Ruotsi 0, Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 Infran kunnossapidon nostaminen 0,8:sta 1,0 %iin merkitsee 400 m. Vaatimus on perusteltu yllä oleva kuvan perusteella

20 20 7,0 % Maa - ja vesirakentamisen osuus BKT:stä 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Norja Tanska Suomi Ruotsi Euroconstruct-maat yhteensä 1,0 0, Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012

21 21 Rakentamisen kustannuskehitys Maarakentamisen kustannuskehitys Maarakentaminen 100 Talonrakentaminen Inflaatio Tilastokeskus Infra-alan tilaajien ongelmana on maarakentamisen kustannusten nopean nousun aiheuttama rahan riittävyys Urakoitsijoiden ongelmana kannattavuus, kustannusten nousua vaikea saada läpi

22 22 Ongelmana on kasvavien pienimuotoisten korjausrakentamishankkeiden tuottavuus

23 23

24 24 Johtopäätöksiä Suomi panostaa infraan yhtä paljon kuin muut pohjoismaat (2,5 3 %/bkt) ja enemmän kuin läntisen Euroopan maat (2,3 %) Ruotsi ja Norja ovat nostaneet matalalla tasolla ollutta infrarakentamisen BKT-osuutta % Ruotsi on nyt Suomen tasolla eli maat panostavat tällä hetkellä suunnilleen yhtä paljon suhteessa bruttokansantuotteeseen ja per capita. Uusimpien ennusteiden mukaan Suomen panostus on jäämässä lähivuosina muiden Pohjoismaiden alle Infrarakentamisen panostustasoa on vaikea nostaa, bkt osuus on laskeva eli kasvu on hitaampaa kuin bkt:llä on pärjättävä suunnilleen nykyisen tason rahoituksella

25 25 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä Infrarakentamisen tarpeet tulee johtaa yhteiskunnan, yhdyskuntien, käyttäjien ja elinkeinojen muutoksista infrapanostusten tuettava maamme hyvinvointi- ja kilpailukykytavoitteita Infran rakennuttajana on pääosin julkinen sektori poliittiset päätökset ovat avainasemassa, asiantuntijoiden on tuotettava selkeät ja ymmärrettävät perustelut valinnoille Monet perinteiset trendit muuttuvat Liikenteen kasvu pienenee ja sitä voidaan pienentää saavutettavuus ja tavoitettavuus vaikuttavat liikkumiseen; sähköinen asiointi, etätyö, videopalaverit, lähi- ja nettipalvelut, Tehokkaampi logistiikka; verkkokauppa, logistiset ketjut, eri kuljetusmuotojen yhdistäminen, raideverkosto lähiajattelu; lähipalvelut, lähituotteet, lähiruoka, lähienergia, tavaroiden vienti pienenee, tavaravalmistus lähellä käyttäjiä

26 26 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 2. Enemmän aikaan nykyisellä rahalla Tuottavuus paremmaksi, keinoja löytyy valtavasti Laatu ylös, elinkaarinäkökulma, pienemmät ylläpitokustannukset Kestävästä kehityksestä ja raaka-aineiden hintojen noususta tulevat vaatimukset luovat lisäpaineita tuottavuudelle 3. Kasvava korjausvelka infraomaisuuden systemaattisen hallinnan kehittäminen; määrä, kunto omistajapolitiikka, esim. minkä infran tulee olla kuntien omistuksessa uudet rahoitusratkaisut, 4. Älykyyttä fyysisen infrarakentamisen täydentäjäksi ja tilalle; Palvelukykyä, sujuvuutta, toimintavarmuutta, kapasiteettia, turvallisuutta, älykkyyden hinta on laskussa per suorituskyky Korvaa osan kovasta rakentamisesta

27 27 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 5. Kestävä kehitys, päästöjen ja ympäristövaikutusten vähentäminen etenee myönteisesti, mutta nopeamminkin voitaisiin edetä uusiutuvan energian hyödyntäminen 6. Toimintatapojen, -prosessien ja palvelujen uudistaminen Monipuolinen tutkimus ja kehitys tietomallit hankintamallit tuottavuus, kannustavat, oikeat tuottavuusmittarit kiinteistökehitystä vastaavia hankkeita infrapuolelle

28 28 VTT creates business from technology