Helsinki No YS 1417

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y No YS 1417 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Pekeman kaatopaikan sulkemista. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun annetun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL Porvoo Y-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pekeman kaatopaikka Kilpilahden teollisuusalue, Porvoo RN:ot ja Kiinteistöjen omistaja: Borealis Polymers Oy Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a MAKSU A AT2300 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (42) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kaatopaikalla ei ole aiempia lupia. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaatopaikka-alue rajautuu Sköldvikin asemakaava-alueeseen Kaatopaikan eteläpuolella on teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T) merkitty kortteli 7. Itäpuolella on rautatiealue (LR) ja yleinen tiealue (LYT). Sköldvikenin osayleiskaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ja KHO:n päätöksellä ) kaatopaikka-alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla asuinrakennusten rakentaminen on kiellettyä (MT-0). Alueen reunassa on tievaraus (yhdystie/kokoojatie). Aluetta rajaa myös rautatie merkintä. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä ) kaatopaikka-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Kaatopaikka-alueen luoteisreunalle on osoitettu uusi tai merkittävästi parannettava yhdystie, joka johtaa Kilpilahden uudelta tieyhteydeltä Spjutsundintielle. Lisäksi Kilpilahden teollisuusalueelle on osoitettu suojavyöhykealueet sv1 ja sv2 sekä konsultointivyöhyke (sev). Vyöhykkeet perustuvat Seveso II direktiiviin. KAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähimmät häiriintyvät kohteet Pekeman kaatopaikka sijaitsee Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella Borealis Polymers Oy:n tehdasalueen pohjoispuolella. Kaatopaikka rajautuu länsipuolella suohon. Kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsee itä-länsi-suuntainen ja kaatopaikan koillispuolelta etelään kaartuva rautatielinja. Kaatopaikan itä-kaakkoisreunaa sivuaa eteläkoillissuuntainen teollisuusalueen sisäinen tie. Eteläpuolella on teollisuusalue. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Svartbäckin kylässä kaatopaikasta noin 1,2 kilometriä etelään ja Nybyn kylässä noin 2 kilometrin etäisyydellä pohjoissuunnassa.

3 3 (42) Ympäristön tila ja laatu Luonnonsuojelualueet Fågelmossenin luonnonsuojelualue (YSA204140) sijaitsee kaatopaikan lounaisrajan tuntumassa. Boxin suot (FI ) Natura 2000 alueeseen kuuluva Fågelmossenin suoalue sijaitsee kaatopaikasta noin 1,2 ja Dalgårdin luonnonsuojelualue (YSA204139) 1,5 kilometriä lounaaseen. Klobbuddenin luonnonsuojelualue sijaitsee kaatopaikasta noin kolme kilometriä itä-kaakkoon. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Kaatopaikka-alueen pintavedet valuvat lounaaseen ja osin koilliseen laskevaan ojaan. Ojista vedet purkautuvat Dybäcken puroon. Purovedet laskevat Suomenlahden Pedarsvikenin lahteen. Kaatopaikalla ei ole tehty varsinaisia ilmanlaatuselvityksiä. Maaperän tila Kaatopaikka sijoittuu Rysstornsbergetin kallioharjanteen ja Fågelmossenin suon väliselle alueelle. Jätetäytön alapuolinen maaperä on turvetta, humusta ja osin silttiä. Turvekerroksen alla on enintään 11 metrin silttikerros, jonka alla kallionpintaa peittää paikoitellen yhden metrin paksuinen silttimoreenikerros. Kaatopaikka-alueen reunoilla kallio on pintaosiltaan rikkonainen. Lisäksi siinä on vaaka-asentoisia ja kaltevia rakoja. Kallio laskee jyrkästi kohti länsipuolista suoaluetta. Kaatopaikka rajautuu kaakkoisreunalta kallioon arviolta 100 metrin pituudelta. Kaatopaikan eteläpuolella maanpinta on tasolla +27, ,8, itäpuolella sijaitsevan Rysstornsbergetin lakialueella +39,30 ja pohjoispuolella +28, ,8. Rysstornsbergetin ja kaatopaikan välinen tie on tasolla Kaatopaikan pohjois-koillissuuntaisesti sivuava rautatie on tasolla Kaatopaikka-alueen pinnan taso on Pohjaveden tila Kaatopaikkaa ympäröivän pohjaveden kahden valuma-alueen yhteispinta-ala on noin 490 hehtaaria. Kaatopaikan eteläosa sijaitsee 155 hehtaarin ja pohjoisosa 333 hehtaarin valuma-alueella. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä yhteensä noin m 3 /d ja m 3 /a. Kaatopaikka-alueelta pohjavesi virtaa koilliseen ja lounais-eteläsuuntiin.

4 4 (42) Liikenne ja muu kuormitus alueella Liikennöinti tapahtuu tien 148 kautta. Nesteentien liikenne on arkipäivisin keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaatopaikan kunnostustyöstä aiheutuvan liikenteen arvioidaan olevan keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kunnostustyö kestää arviolta 4 5 kuukautta. Työn kestoon vaikuttaa tieosuuksien rakentamisaikataulu. KAATOPAIKAN TOIMINTA Käyttöhistoria ja varustukset Kaatopaikan nykytila Kaatopaikka oli käytössä vuosina Kaatopaikalle arvioidaan läjitetyn m 3 jätettä. Kaatopaikan pinta-ala on arviolta 1,8 hehtaaria. Jätetäytön paksuuden arvioidaan olevan 5-9 metriä. Kaatopaikkaa käytettiin teollisuusjätteen läjitysalueena. Alueelle on läjitetty muovijätteitä; kuten PVC hartseja, säkkejä, kalvoja, polyeteenivahaa, PVC sekoitteita ja haitallisten aineiden pakkausjätteitä; lyijystabilisaattorikartonkitynnyreitä. Lisäksi kaatopaikalle on tuotu talousjätettä, PVC lietettä ja rakennus- ja kunnossapitojätettä; kuten mineraalivillaa ja peltijätettä sekä viemäri- ja jätevesialtaiden lietteitä. Kaatopaikalla on myös poltettu palavia jätteitä; kuten pahvia, puuta, paperia, lyijystabilisaattorikartonkitynnyreitä ja talousjätteitä. Lisäksi jätetäyttöalueella on poltettu nestemäisiä kemikaaleja, pääosin voiteluöljyjä sekä erikoisjätteitä; styreenin ja polybutadieenikumin liuoksia, epäpuhdasta styreeniä, pentaania, tolueenia ja valkoöljyä. Palamisjätteet ja tuhka on haudattu kaatopaikalle. Tutkimuksissa jätetäytössä on todettu muun muassa muovia, asfalttia, tynnyreitä, rautoja, puuta ja lietettä. Kaatopaikan luoteispuolella on reunaoja kaatopaikkavesien keräämiseksi ja johtamiseksi. Oja on valmistunut vuonna Pintakerrokset ja luiskat Kaatopaikka-alueen keski- ja eteläosa on peitetty suoturvemassoilla. Maa-aineskerroksen paksuuden arvioidaan olevan 0,3 2 metriä. Kaatopaikka-alueen länsireunalla kasvaa nuorta koivua, pajua ja heinikkoa sekä täytön reunassa havupuita. Alueen keski- ja eteläosassa on paikoitellen heinikkoa ja nuorta puustoa. Itäreunalle on läjitetty louhetta. Jätetäytön reunaluiskien kaltevuus on 1:2 1:3. Luiskat ovat jyrkimmillään koillis- ja luoteissivuilla ja loivimmillaan kaakkois- ja lounaisreunoilla.

5 5 (42) Jätteen hajoamistila Jätteen arvioidaan olevan suurelta osin muovipohjaista ja osin poltettua. Kaatopaikan vakavuus ja painumat Jätetäytön länsipuolisen suon turvekerros on painunut 2 3 metriä alueen luontaista maanpintaa alemmaksi. Painumia ei ole mitattu. Kaatopaikkaluokitus Jätetäyttönäytteissä on todettu dioksiineja ja furaaneja, etyylibentseeniä, tolueenia, mineraaliöljyä, lyijyä, sinkkiä ja tetrakloorieteeniä. Kaatopaikalle sijoitetun jätteen arvioidaan olevan tavanomaisen jätteen kaltaista. Kaatopaikka-alueen tuleva käyttö Jätetäyttöalueen länsi-, pohjois- ja koillispuolille rakennetaan tie. Muu jätetäyttöalue on viheraluetta. KAATOPAIKAN KUNNOSTAMINEN Yleiskuvaus Lisäselvitykset Työt toteutetaan vuosina Kunnostustyöt tehdään arkipäivisin klo Kaatopaikan kunnostamisen vaiheita ovat: - puuston ja kasvillisuuden poisto - muotoilu - esipeitto - pintaeristysrakenteiden rakentaminen. Pintaeristyksen jälkeen kaatopaikan lakialueen ylin korkeustaso on +35, Länsireunalle rakennettavan tien korkeustaso on +27, ,28. Pohjois-koillispuoliselle kaatopaikka-alueelle tulevan tien pinnantaso on +30,67 +33,42. Jätetäyttöalueen ja puhtaan maan rajaa ei tiedetä varmuudella alueen koillissivulla.

6 6 (42) Sulkemistyöt Jätetäytön poisto Rakennettavilta tiealueilta poistetaan arviolta m 3 jätetäyttöä. Jätetäyttö käytetään jätetäyttöalueen muotoilussa. Läjitetty jäte peitetään kaatopaikan sulkemisrakenteilla. Massanvaihtoalueiden maaperän puhtaus varmistetaan jätteenpoiston jälkeen maaperänäytteenotolla. Lisäksi selvitetään sulkemisalueen ulkopuolisten kaivualueiden maaperän puhtaus. Valmistelevat työt Jätetäyttöalueella kasvava puusto raivataan ja kasvillisuus poistetaan. Jätetäyttöalueen eteläreunan luiska muotoillaan 1:4 ja muut luiskat 1:3 kaltevuuteen. Alueelle rakennetaan mineraalimaa-aineksista 0,3 1,5 metrin paksuinen esipeittokerros. Jätetäyttöalueen muotoilussa hyödynnetään rakennettavien teiden alueilta muodostuvia leikkausmassoja. Massoja on arviolta m 3. Alueen muotoilussa ei käytetä muualta tuotavia massoja. Erityisrakenteet Fågelmossenin suoalueella rakennettavan tien perustus toteutetaan massanvaihdolla. Liittymärakenteissa kallioon päättyvillä jätetäyttöalueilla käytetään maabentoniittieristystä. Bentoniittikerros ulotetaan kallion pintaan saakka. Pintaeristysrakenteet Yleistä Tiealueen ulkopuolisen jätetäyttöalueen pintarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: Vaihtoehto 1. - pintakerros, >1 metri - kuivatuskerros, > 0,5 metriä - tiivistyskerros, > 0,5 metriä. Vaihtoehto 2. - pintakerroksen yläosa, 0,3 metriä - pintakerroksen alaosa, 0,7 metriä - suodatinkangas - kuivatuskerros, 0,5 metriä - suojageotekstiili - muovikalvo > 1,5 mm - bentoniittimatto.

7 7 (42) Tiivistyskerros Materiaalina käytetään silttiä, savea, silttimoreenia tai maabentoniittia. Lisäksi voidaan käyttää tarkoitukseen soveltuvaa ja mineraalisen tiivistyskerroksen laatu- ja ympäristövaikutukset täyttävää teollisuuden sivutuotetta. Materiaalin vedenläpäisevyyskertoimen on oltava k < 10-8 m/s. Tiivistyskerros voidaan toteuttaa myös yhdistelmärakenteena. Rakenteessa käytetään natriumbentoniittimattoa ja 1,5 mm:n LLDPE muovikalvoa. Kuivatuskerros Materiaalina käytetään moreenia, hiekkaa, mursketta tai mahdollisesti jätemateriaalia, kuten rengasrouhe tai lasimurske. Materiaalin vedenläpäisevyysvaatimus on k > 1 x 10-3 m/s. Tarvittaessa kerroksen pintaan asennetaan suodatinkangas. Pintakerros Kerros rakennetaan kahdesta osasta. Alaosan paksuus on 0,7 metriä ja sen materiaalina käytetään puhtaita ylijäämämaa-aineksia. Yläosa on 0,3 metrin paksuinen kasvukerros. Yläosassa käytetään lietteestä kompostoitua multaa, johon on sekoitettu kivennäismaa-ainesta, humuspitoisia maa-aineksia, pintamaita tai esimerkiksi liete-turveseosta. Maisemointi Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikka-alue maisemoidaan ja alueelle istutetaan tai kylvetään tarkoitukseen soveltuva kasvillisuus. Paalujuuriset puut poistetaan. Jätetäyttöalueen reunalla oleva puusto pyritään säilyttämään. Laadunvalvonta Laadunvalvontaan osallistuvat urakoitsija ja riippumaton laadunvalvoja. Urakoitsija laatii laadunvalvonta- ja mittaussuunnitelmat. Riippumaton laadunvalvoja tekee laadunvalvontamittauksia ja tekee tarkastuskäyntejä ja pistokokeita. Vesien johtaminen ja käsittely Kaatopaikkavesi Jätetäyttöalueen ympärille rakennetaan kaatopaikkaveden salaoja lukuun ottamatta kaakkoisreunaa. Salaojalinjaston lounaiskulmaan rakennetaan kokoojakaivo (kaivo2). Kaivosta vedet johdetaan olemassa olevaan kaatopaikkavesikaivoon ja edelleen painovoimaisesti täyttöalueen lounaiskulmassa olevaan viemäriin. Viemäröidyt vedet johdetaan Borealis Polymers Oy:n sadevesialtaaseen.

8 8 (42) Pintavedet Kaatopaikan ympärille rakennetaan viimeistelyn yhteydessä avo-ojat puhtaiden pintavesien keräämiseksi ja johtamiseksi. Tiealueisiin rajautuvilla kaatopaikan reuna-alueilla teiden ja kaatopaikan pintavedet ohjataan samaan ojaan. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Jätetäytön poistamisesta aiheutuu enemmän ympäristö- ja terveysriskejä. Poistaminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin pintaeristyksen rakentaminen. Rakenteissa käytetään jätetäyttö- ja kaatopaikka-alueen maamassoja, jolloin säästetään luonnonvaroja. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Jätetäytön sisäinen vesi Jätetäytön sisäisessä vedessä on todettu korkeita aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia, kuten etyylibentseeniä ja ksyleenejä Lisäksi vesinäytteissä todettiin muun muassa kohonneet ammoniumtypen ja bariumin sekä kloorattujen liuottimien, kuten 1,2-dikloorietaanin, pitoisuudet. Vedessä todettiin myös PAH-yhdisteitä, etenkin naftaleeniä, kloorattuja aromaattisia yhdisteitä, mineraaliöljyä ja fenolia. Ennen pintarakenteiden toteutusta kaatopaikka-alueen sadannasta arviolta 46 % suotautuu jätetäyttöön. Muodostuvan kaatopaikkaveden määrä on noin m 3 /a. Toteutetun pintaeristyksen valmistumisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan alle 1 % muodostuvasta suoto- ja valumavesimäärästä. Kaatopaikkavesi Kaatopaikalta lähtevässä vedessä on todettu vinyylikloridin ja sen hajoamistuotteiden pitoisuuksia. Kaatopaikkavesien määrää vähennetään merkittävästi estämällä sadeveden imeytyminen jätetäyttöön. Kaatopaikkavedet johdetaan viemäriin. Kaatopaikkakaasu Jätetäyttöalueelta vuonna 2009 mitattu suurin metaanipitoisuus oli 4 %. Huokoskaasussa haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus oli enimmil-

9 9 (42) lään 1,9 mg/m 3. Yksittäisistä haitta-aineista ksyleenien ja etyylibentseenin pitoisuudet olivat suurimmat. Kaatopaikkakaasun muodostuminen jätetäytöstä on vähäistä. Tuleva pintarakenne estää helposti haihtuvien hiilivetyjen pääsyn ilmaan. Pöly Jätetäytön kaivussa voi tulla esille pölyävää materiaalia. Mahdollinen pölyhaitta on hyvin paikallinen ja rajoittuu teollisuusalueelle. Pölyämistä estetään peittämällä pölyävä materiaali mahdollisimman pian. Haju Mahdollinen haiseva jäte peitetään maamassoilla mahdollisimman pian. Melu ja tärinä Kaatopaikan sulkemistyöstä ja tien rakentamisesta aiheutuu normaalia maanrakennustyön melua. Työ tehdään normaaliin työaikaan, joten melun vaikutus lähialueen asukkaisiin ja työntekijöihin on vähäinen. Työmaamelu ei lisää nykyisen rahti- ja rautatieliikenteen melun vaikutusta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kaatopaikan vaikutus näkyy kaatopaikan ulkopuolella lounaispuolisessa pohjavedessä korkeina kloorattujen liuottimien pitoisuuksina. Pohjavedessä todettiin muun muassa 1,2-dikloorietaania ja vinyylikloridia. Lisäksi pohjavedessä on todettu muun muassa kohonneita bentseenin, trikloorieteenin, arseenin, bariumin, kromin, nikkelin ja sinkin sekä ammoniumtypen pitoisuuksia. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Kaatopaikan muotoilun yhteydessä mahdollisesti esiin tulevat poikkeukselliset jätteet, esimerkiksi öljytynnyrit, kaasusylinterit tai vastaavat, toimitetaan ongelmajätekäsittelyyn. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikan sulkemistoimenpiteillä estetään sadevesien imeytyminen jätetäyttöön. Toimenpiteillä vähennetään merkittävästi muodostuvan kaatopaikkaveden määrää ja kulkeutumista jätetäytön läpi pohjaveteen. Kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden vaikutukset eivät ulotu Naturaalueelle. Kaatopaikan viimeistelykerrosten rakentaminen vähentää entisestään kaatopaikasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kilpilahden uusi tieyhteys sijoittuu Pekeman kaatopaikan alueelle. Suljettu ja maisemoitu kaatopaikka parantaa tiealueen yleisilmettä.

10 10 (42) Kaatopaikan sulkeminen vähentää entisestään vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Ilmapäästöjä ei esiinny. Todennäköisesti suon vesiolosuhteet eivät myöskään muutu. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Yleistä Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Tarvittaessa tehtävä tarkkailuohjelman muutosesitys esitetään vuosiraportoinnin yhteydessä. Jos kaatopaikkaa ympäröivissä vesissä havaitaan haitta-ainepitoisuuksien kohoamista, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi. Jätetäytön kaivun aikaiset kaasumittaukset määritetään erikseen. Sulkemisrakenteen rakentamisen aikainen tarkkailua ja kirjanpitoa tehdään ja työn edistymistä seurataan päivittäin. Työmaalla tehdään säännöllisesti työmaa- ja tarkastuskierroksia urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvojan kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. Lisäksi alueella tehdään havaintokierroksia turvallisen työskentelyn varmistamiseksi. Kaikki tarkastukset ja havaitut puutteet kirjataan rakennuttajan sähköiseen seurantajärjestelmään. Suljetulle jätetäyttöalueella tehdään kahdesti vuodessa katselmus. Havaitut muutokset, kuten painumat ja sortumat, kirjataan. Havaitut viat korjataan välittömästi. Jätetäytön sisäisen veden laatua tarkkaillaan putkista Hp1/09 ja Hp2/09. Näytteet otetaan keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä syyslokakuussa. Näytteistä mitataan lämpötila ja tutkitaan ulkonäkö, haju, väri, ph, sähkönjohtavuus, happi, BOD 7, COD Cr, DOC, sulfaatti, kloridi, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta, Cd, Cu, Pb, Zn, öljyhiilivedyt, BTEX-yhdisteet ja klooratut hiilivedeyt. Lisäksi mitataan veden pinnan taso. Kaatopaikkavesinäytteet otetaan kaivosta Pkv2. Sulkemistöiden yhteydessä rakennetaan uusi kaivo (kaivo2). Näytteet otetaan keväällä huhtitoukokuussa ja syksyllä loka-marraskuussa. Näytteistä tutkitaan lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, natrium, vinyylikloridi ja 1,2-dikloorietaani. Lisäksi antimoni, barium, kadmium, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki analysoidaan viiden vuoden välein. Näytteenottojen yhteydessä pyritään mittamaan myös virtaama.

11 11 (42) Vaikutustarkkailu Raportointi Pohjavesi Pintavesi Pohjavesinäytteet otetaan putkista Hp3/09, G14 ja G71 kahdesti vuodessa. Näytteenotto toteutetaan osana Kilpilahden alueen yhteistarkkailua. Näytteistä tutkitaan ulkonäkö, haju, lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, natrium, kokonaishiilivedyt, TVOC, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, vinyylikloridi ja 1,2-dikloorietaani. Ennen näytteenottoja mitataan pohjaveden pinnan taso. Kaatopaikan pintavesiä tarkkaillaan visuaalisesti muiden tarkkailujen yhteydessä. Mahdollisesti havaittujen poikkeamien; haju, väri, sameus, öljykalvo) syyt selvitetään vesinäytetutkimuksilla. Borealis Polymers Oy:n tehtaan sadevesialtaan tarkkailutulokset toimitetaan kuukausittain viranomaiselle. Muut havainto- ja analyysitulokset toimitetaan näytteenottoa seuraavan kuukauden aikana Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon ympäristönsuojelutoimistoon. Tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti. Raportissa esitetään toteutettu tarkkailu, tarkkailutulokset, rakentamis- ja korjaustoimenpiteet, alueella tapahtunut muu toiminta ja toiminnan laajuus sekä poikkeukselliset tapahtumat. Lisäksi raportoidaan poikkeamiset hyväksytyistä suunnitelmista. Kopio raportista toimitetaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä alueelliselle ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristölautakunnalle. Sulkemistyön edistymisestä raportoidaan kahden viikon välein sähköpostitse viranomaisille. Sulkemistyöstä tehdään loppuraportti. Raportissa esitetään jätetäytön ja teiden pohjien maamassojen siirto, kaatopaikan muotoilu, kaivutöiden seuranta, maaperän pilaantuneisuuden tarkkailu ja sulkemisrakenteiden, ojien ja viemäreiden rakentaminen. Lisäksi esitetään työn aikainen laadunvalvonta ja arvio projektin onnistumisesta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Kaatopaikan sulkemistöiden aikainen riski on, että kaatopaikkavesiä kulkeutuu alueen ulkopuolelle. Lisäksi riskinä ovat työntekijöiden altistuminen jätetäytön sisältämille materiaaleille ja työmaaliikenteen vaarat.

12 12 (42) Kaatopaikka-alueella voi syttyä tulipalo maastopalosta, ajoneuvon kipinöinnistä tai ilkivallan seurauksena. Palava muoviaines muodostaa voimakkaasti savua. Tulipalo heikentää siten lähialueen ilman laatua. Työkoneista voi aiheutua polttoainevuotoja. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Kaatopaikkaveden hallitsematon kulkeutuminen estetään asianmukaisilla vesienkäsittelyrakenteilla ja mahdollisten vaurioiden huolellisella tarkkailulla. Työntekijät käyttävät suojavarusteita ja alueella on ensiapuvalmius. Työmaaliikenteen riskejä vähennetään selkeillä opasteilla, työkoneiden työskentelyalueen rajaamisella ja huolellisella liikennesuunnittelulla. Kaivannot, syvät kuopat ja vaaralliset alueet merkitään ja rajataan selkeästi. Työmaa-alueelle varataan riittävä alkusammutuskalusto. Lisäksi Kilpilahden alueella on palolaitos. Polttoaineen pilaama maa-aines poistetaan välittömästi ja kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Onnettomuus- ja häiriötilanteissa toimitaan Kilpilahden yleisten turvallisuussääntöjen mukaisesti. Urakoitsijat velvoitetaan suorittamaan Kilpilahden yleinen turvallisuuskoulutus. Lisäksi urakoitsijan kanssa käydään läpi rakennuttajan riskienarviointiohjeiden mukaiset vaiheet poikkeuksellisista päästöistä ja jätteistä sekä liikenteestä. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA Kilpilahden uuden tieyhteyden toinen liittymä kulkee osittain kaatopaikka-alueella. Kaatopaikan sulkemisen rakennussuunnittelu täytyy toteuttaa samaan aikaan uuden tieyhteyden suunnittelun kanssa. Sulkemistyöt toteutetaan tieyhteyden rakentamisen edetessä. Tämän hetken käsityksen mukaan tien rakentaminen tullaan aloittamaan marraskuussa 2009 ja tie olisi valmis kesällä vuonna Borealis Polymers Oy esittää kaatopaikan sulkemisen valmistelevien töiden aloittamista jo keväällä Tällöin varmistutaan siitä, että tien valmistumisaikataulua ei vaaranneta. Valmistelevia töitä ovat puuston ja kasvillisuuden raivaus sekä kivilohkareiden poisto ja siirto.

13 13 (42) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta täydennettiin , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uusimaa ja Borgåbladet -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin ja Neuvotteluista on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistiot No YS 465/ ja No YS 1113/ Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Porvoon kaupunginhallitukselta, Porvoon kaupungin ympäristölautakunnalta ja Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei ympäristölupahakemuksesta ole huomautettavaa, kun hakemusta tarkennetaan pohjaveden ja jätetäytön sisäisen veden tarkkailuilla sekä mahdollisen kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn osalta tehdyn tarkastuksen muistion mukaisesti. Porvoon kaupungin ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan, että kaatopaikka on ollut 30 vuotta vailla asianmukaista jälkihoitoa ja peitettynä sekalaisella maatäytöllä. Lautakunta kiinnittää huomiota kaatopaikalle sen toiminta-aikana vietyjen jätteiden ja niiden poltosta syntyneiden aineiden sekä näiden molempien hajoamistuotteiden leviämisen ympäristöön. Lautakunta painottaa, että kaatopaikan ympäristövaikutusten torjumisen kannalta oleellisia kohteita ovat Kilpilahden vedenottamon tekoallas ja Fågelmossenin Natura-alue. Keskeistä on myös huolehtia, etteivät suotovedet pääse leviämään alueen pohjoispuolisen rautatien sepelirunkoainekseen. Jos suotovettä pääsee rautatien pohjarakenteiden vettä hyvin johtaviin kerroksiin, on suotoveden tarkkailu huomattavasti vaikeampaa. Uusi kaatopaikan yli kulkeva maantie rakennetaan pohjarakenteita myöten uutena. Vastaava suotovesiongelma on torjuttava myös tiealueella.

14 14 (42) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Lautakunta muistuttaa, että kaatopaikalle on viety Pekema Oy:n dioksiinipitoista lietettä. Lietteet edellyttävät poikkeuksellisen tarkkaa valvontaa, ettei niitä käsitellä kaivutöiden aikana hallitsemattomasti. Lautakunnalla ei ole lisättävää Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastusmuistiossa YS 545 esitettyihin velvoitteisiin. Tiedossa oleville asianosaisille on varattu tilaisuus ympäristönsuojelulain 37 :n mukaisesti tehdä muistutuksia hakemuksesta. Muille on varattu tilaisuus mielipiteen ilmaisuun. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 616/ Borealis Polymers Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Borealis Polymers Oy ei esittänyt vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Luvan myöntäminen Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Borealis Polymers Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Pekeman kaatopaikan kunnostamiselle. Tämä päätös koskee Pekeman kaatopaikkaa ja kaatopaikkatoiminnan seurauksena roskaantunutta ja pilaantunutta jätetäyttöalueen ulkopuolista aluetta. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunnossa esittämät asiat on huomioitu päätöksen lupamääräyksissä. Porvoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esittämä huoli kaatopaikka-alueen vesien kulkeutumismahdollisuudesta kaatopaikan koillis-pohjoisreunan rautatien rakenteiden kautta ympäristöön on huomioitu pohjaveden tarkkailua koskevissa määräyksissä. Kaatopaikan virtausolosuhteet on selvitettävä ja kaatopaikan koillisreunaan on edellytetty asennettavaksi pohjavesiputki. Dioksiinin esiintymismahdollisuus on otettu huomioon kaatopaikan eristysrakenteiden ulkopuolisten alueiden tutkimusmääräyksessä.

15 15 (42) A. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan toteutus (YSL 43, 45, JL 6, 51, NaapL 17 ) A.1. A.2. Kunnostettava alue on merkittävä lippusiimalla tai erotettava muulla rakenteella ympäröivästä alueesta. Alueelle on myös asetettava asianmukaisia varoituskylttejä. Työn aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Tiedote on toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Uudenmaan ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus tarkastaa kukin pintarakennekerros ennen valmiin rakenteen peittämistä. Luvan saajan on varattava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuus tarkastaa valmiit rakenteet kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua. A.3. A.4. A.5. Kaatopaikan kunnostustöistä aiheutuvia hajuhaittoja on torjuttava tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Hajusta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta kaatopaikan ympäristön häiriintyville kohteille. Toiminnasta ja sen liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittoja. Pinnoitetut tiealueet on tarvittaessa pestävä. Pinnoittamattomat alueet on kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen pölyäminen jätetäyttöalueen muotoilun ja muun kaivutyön aikana on estettävä esimerkiksi kostuttamalla. Toiminnoista ei saa aiheutua meluhaittaa eikä maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muuta ympäristö- tai muuta riskiä. Kuljetus- ja käsittelykoneet on puhdistettava siten, ettei toiminnasta aiheudu jätteen eikä muun materiaalin leviämistä ympäristöön. Vastaava hoitaja ja riippumaton valvoja (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) A.6. Borealis Polymers Oy:n on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostustyön valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Kun vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot viipymättä ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. A.7. Kaatopaikan rakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteystiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon

16 16 (42) kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Työkoneiden polttonesteiden varastointi (YSL 7, 8, 43, JA 8 ) A.8. Jos alueella varastoidaan tai tankataan työkoneiden polttonesteitä, on polttonestesäiliöt ja polttonesteen jakelualueet sijoitettava pinnoitetulle alustalle. Polttonesteiden varasto- ja jakelualueen ympärillä on oltava rakenne, joka rajoittaa ylivuototilanteessa polttonesteen kulkeutumista ympäristöön ja mahdollistaa vuotaneen polttonesteen hallitun keräämisen ja toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonestesäiliön täytöistä on pidettävä kirjaa. Polttonestesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu suojaaltaalla, jonka tilavuus on vähintään 100 % polttonestesäiliön tilavuudesta. Säiliön on oltava varustettu vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estimellä. Polttonesteen jakelulaitteen täyttöpistoolin on oltava lukittu, kun alueella ei työskennellä. Polttonesteiden tankkauspaikalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Toiminnan jätehuolto (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, 8, YMA 1129/2001) A.9. A.10. A.11. Kaivettavan jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kaatopaikan alueelta kaivettavat pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen sekä kiinteät terveys- ja ympäristöhaittaa aiheuttamattomat ongelmajätteet saa läjittää kaatopaikalle. Ongelmajätteiden sijoituskelpoisuus on selvitettävä jäte-eräkohtaisesti ja sijoituksessa on huomioitava Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksessa N:o 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä asetetut rajoitteet. Alueelta poistettavat jätteet on toimitettava jäteominaisuuksiensa mukaisesti lajiteltuina käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely. Pysyvä ja tavanomainen jäte on ensisijaisesti vietävä hyödynnettäväksi ja vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte kaatopaikkasijoitettavaksi. Ongelmajätteestä ja ongelmajätteeksi luokiteltavasta pilaantuneesta maa-aineksesta on tehtävä ongelmajätteen siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 edellytetyt tiedot. Ongelmajätteen siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Alueelta poistettavasta tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavasta pilaantuneesta maa-ainesjätteestä on tehtävä kuorma-asiakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).

17 17 (42) Vesien hallinta ja käsittely (YSL 43, 45, JL 6 ) Kaivu A.12. Kaivantoihin kertyvä haitta-aineita sisältävä vesi on käsiteltävä ja johdettava kuten kaatopaikkavedet. Kaatopaikkaveden hallinta kaatopaikan länsilaidalla on toteutettava siten, ettei jätetäyttöalueelta pääse purkautumaan kaatopaikkavesiä ympäristöön jätetäytön leikkauksen ja rakennettavan tien massanvaihdon aikana. Vesien hallinnasta, keräämisestä ja käsittelystä on tehtävä seikkaperäinen suunnitelma. Suunnitelma on esitettävä määräyksen C.12. rakennus- ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kaatopaikan sulkeminen A.13. Kaatopaikan käytössä olevan kaatopaikkavesijärjestelmän käytettävyys ja toimivuus on selvitettävä riippumattomalla asiantuntijalla. Selvityksessä on tutkittava kaatopaikkavesikaivon nestetiiveys, kunto ja materiaalien asianmukaisuus sekä kaivosta lähtevän viemärilinjan välityskyky ja tiiveys. Selvitys on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille mennessä. Vialliset rakenteet on kunnostettava kaatopaikan kunnostustöiden yhteydessä. Rakennemateriaalien on kestettävä kaatopaikkaveden sisältämiä haitta-aineita ja muita ominaisuuksia. Rakenteiden kunnostussuunnitelma on esitettävä määräyksen C.12. rakennus- ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. A.14. A.15. Jätetäyttöalueen ulkopuolelle on rakennettava ympärysojat tai muut vastaavat rakenteet täyttöalueen ulkopuolisten puhtaiden pintavalumavesien ja rakennettavan tiealueen hulevesien keräämiseksi ja johtamiseksi. Puhtaat valumavedet eivät saa joutua kosketukseen kaatopaikkaveden kanssa eivätkä ne saa päästä jätepenkereeseen. Vedet on johdettava hallitusti kaatopaikkaa ympäröiviin avo-ojiin. Vesien johtamisesta ei saa aiheutua veden purkualueiden vettymistä eikä muuta haittaa. Kaatopaikkavedet on kerättävä hallitusti salaojituksella ja tarvittavilla muilla tarkoitukseen soveltuvilla teknisillä ratkaisuilla. Kerättyjä kaatopaikkavesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä Borealis Polymers Oy:n sadevesialtaalle. Kaatopaikkavedet on johdettava Borealis Polymers Oy:n teollisuuslaitoksen jätevesien viemärijärjestelmään tai kaatopaikkavesi on käsiteltävä paikan päällä sadevesialtaalle tai ympäristön avo-ojaan johtamiskelpoiseksi tai kaatopaikkavesi on kerättävä varastosäiliöön ja toimitettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa käsitellä

18 18 (42) kyseisiä jätevesiä. Kaatopaikkavesistä ei saa aiheutua pinta- eikä pohjavesien pilaantumista. Kaatopaikkavedet on tarvittaessa esikäsiteltävä ennen viemäröintiä. Viemäriin ei saa johtaa sellaista kaatopaikkavettä, josta voi aiheutua viemärin rakennevaurioita tai haittaa jäteveden käsittelylle tai muuta haittaa tai vaaraa. Vesien keräys- ja johtamisrakenteista on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on esitettävä määräyksen C.12. pintarakenteiden rakennus- ja mittaussuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30, JL 6, 51, JA 8 ) A.16. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen tai pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön tai terveys- tai ympäristöriskiä. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu määrältään ja laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, pintatai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeavissa tilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen torjumiseksi. Terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava tekemällä suunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden riskienhallinnasta. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa luettelo työmaan mahdollisista poikkeavista tilanteista ja menettelytapaohjeet tilanteiden vaatimista toimenpiteistä. Lisäksi on esitettävä, kuinka poikkeuksellisista tilanteista tiedotetaan viranomaisille ja kuinka toteutetaan kirjanpito ja raportointi. Suunnitelma on liitettävä määräyksien B.7. ja C.12. kaivun toteutussuunnitelmaan ja pintarakenteiden rakennus- ja mittaussuunnitelmaan erillisiksi liitteiksi. B. Jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen kaivu ja sijoitus Tutkimukset (YSL 7, 43, 108, JL 6, 51 ) B.1. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaatopaikan eristysrakenteiden ulkopuolelle jääviltä alueilta, kuten kaatopaikkaveden purkuojasta ja kaatopaikan ympärysojista sekä kaatopaikan reunaalueille rakennettavien teiden alueilta. Selvitykset on tehtävä siten, että pilaantuneeksi epäiltävät maa-alueet tulevat luotettavasti ja seikkaperäisesti selvitetyiksi. Maaperänäytteistä on analysoitava tavanomaisten haitta-aineiden lisäksi kattavasti kaatopaikan käyttöja tarkkailutietojen perusteella oletettavat haitta-aineet, kuten PCDD- ja PCDF yhdisteiden ja kloorattujen liuottimien pitoisuudet.

19 19 (42) Tutkimuksista on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä tutkittavat haitta-aineet, näytteenottotiheys, näytteenottomenetelmät ja tulosten raportointi. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen näytteenoton aloittamista. Kunnostustavoitteet (YSL 7, 43 ) B.2. Eristysrakenteiden ulkopuolelle jääviltä kaatopaikkatoiminnan seurauksena pilaantuneilta alueilta on poistettava jätetäyttö ja pilaantunut maa-aines seuraavasti: - teollisuustoimintaan tarkoitetuilta alueilta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvot - luonnonsuojelualueelta ja muilta teollisuusalueen ulkopuolisilta alueilta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Kaivun toteutus (YSL 7, 43, 108, JL 6, 51, NaapL 17 ) B.3. Avoinna oleva jätetäyttö on peitettävä riittävällä maaaineskerroksella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla peitteellä, kun työ keskeytyy viikonlopun ajaksi tai tätä pidemmäksi ajaksi. B.4. Pilaantumattomat maa-ainekset ja eri tavoin pilaantuneet maaainesjätteet sekä erityyppiset jätteet on eroteltava kaivun aikana. Kaivettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainesjätteet - ongelmajätteeksi luokiteltavat maa-ainesjätteet. Kaivetut jätteet on lajiteltava seuraavasti: - pysyvät jätteet - tavanomaiset jätteet - ongelmajätteet. B.5. Kaivettavia jätteitä saa välivarastoida kaatopaikalla ainoastaan niiden tutkimisen ajan. Tavanomaiseksi luokiteltavien jäte-erien ja tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavien maa-ainesten varastokasat on peitettävä, jos jätteestä tai maa-aineksesta aiheutuu haitallista pölyämistä, hajuhaittaa tai muuta haittaa. Ongelmajätteiksi luokiteltavien pilaantuneiden maaainesten varastokasat on peitettävä jätteen ominaisuuksien mukaisesti viipymättä tai viimeistään työpäivän päättyessä. Muut varastoitavat ongelmajätteet on säilytettävä lukittavissa konteissa tai muissa vastaavissa astioissa.

20 20 (42) Kaivusuunnitelmat (YSL 43, 51 ) B.6. Maaperänäytteitä on otettava kaivutyön aikana ja maaperän puhtaus on varmistettava jäännöspitoisuusnäytteenotolla jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotosta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä erikseen näytteenottotiheys epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden tutkimisessa perusteluineen. Lisäksi on esitettävä yksityiskohtainen luettelo tutkittavista haitta-aineista, orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden kenttämittaustuloksista laboratoriossa tutkittavien näytteiden määrä (näytteitä kpl/m 2 ) ja orgaanisten haitta-aineiden kenttämittaustulosten varmentaminen. Suunnitelmassa on kuvattava myös näytteenottomenetelmät, epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden kenttämittausmenetelmät ja -laitteet referenssitietoineen, esitettävä yksityiskohtainen luettelo tutkittavista haitta-aineista perusteluineen, laboratorionäytteiden analysointimenetelmät ja tulosten raportointi. B.7. Jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen kaivusta on tehtävä seikkaperäinen toteutussuunnitelma. Suunnitelmaan on liitettävä suunnitelmat kaivantoveden käsittelystä (määräys A.12.) ja poikkeaviin tilanteisiin varautumisesta (määräys A.16.) sekä näytteenottosuunnitelma (määräys B.6.). Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen kaivun aloittamista. Jätteen sijoitus (YSL 7, 43, JL 6, 51, NaapL 17 ) B.8. Tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on läjitettävä omille alueilleen. Jätteet, jotka keskenään reagoidessaan voivat aiheuttaa poikkeavia kaasu-, jäte- tai muita päästöjä tai muuta vaaraa, on pidettävä erillään kaikissa kaivun jälkeisissä jätteen käsittelytoiminnoissa. Sijoitettu jäte on tiivistettävä riittävän ohuina kerroksina. Sijoitusalue on muotoiltava siten, ettei vesi lammikoidu alueelle. B.9. Sijoitettu jäte on peitettävä päivittäin tai jätteen ominaisuuksien perusteella tarvittaessa viipymättä maa-aineskerroksella tai muulla tiiviillä katteella. Sijoituksen päätyttyä jätetäyttöalue on viipymättä peitettävä määräyksessä C.1. edellytetyllä esipeittokerroksella. B.10. Jätteiden sijoituksen toteutuksesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa sijoitusalueen sijainti karttapiirustuksessa, sijoitusalueen pinnan tasot ennen jätteen sijoittamista, kuvaus sijoitusalueella tarvittavista raivaus- ja maarakennustöistä, kuvaus jätteiden sijoituksen toteutuksesta ja kirjanpidon toteutus.

21 21 (42) C. Kaatopaikan sulkeminen Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen kaivun aloittamista. Pinnan muotoilu ja esipeitto (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) C.1. Jätetäyttöalueelta on poistettava kannot ja muut kunnostustöitä haittaava rakenteet. Kaatopaikan pinta on muotoiltava riittävien kallistuksien ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi. Kaatopaikan luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Muotoilun yhteydessä on varmistettava, että jätetäyttöalue on peitetty tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista rakennetulla vähintään 0,3 metrin esipeittokerroksella. Muotoilu ja esipeittokerros on tehtävä vähimmäismateriaalitarpeen periaatteella. C.2. Stabiliteetiltaan epävakaalle maapohjalle sijoittuvalla jätetäyttöalueella on varauduttava jätetäytön epätasaisiin painumiin käyttämällä pintarakenteissa tarvittaessa lujiteverkkoa tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa menetelmää. Pintarakenteet (YSL 43, YSA 20, JL 6 ) C.3. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: - pintakerros > 1 metriä - kuivatuskerros > 0,5 metriä - keinotekoinen eriste - tiivistyskerros > 0,5 metriä tai sivuilla 6 7 esitetty ohennettu tiivistysmateriaali. Pintarakenteet on oltava rakennettu kolmen vuoden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. C.4. Esipeittokerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa käytettävien maa-ainesten on oltava pilaantumattomia. Jos rakennekerroksissa käytetään jätemateriaalia, teollisuuden sivutuotetta tai uusiomateriaalia, on materiaalien ympäristö- ja tekninen kelpoisuus sekä hyötykäytettävyys tälle kaatopaikalle selvitettävä luotettavasti riippumattomalla asiantuntijalla. Esipeittokerroksen jätemateriaalien on täytettävä vähintään tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerroksessa ja sen yläpuolisessa kuivatusrakenteessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Rengasrouhe saa olla tavanomaista jätettä.

22 22 (42) Pintarakennemateriaalit, joita ei sivuilla 6 7 ole esitetty käytettäväksi kaatopaikalla, on hyväksytettävä erikseen Uudenmaan ympäristökeskuksella. Tiivistyskerros (YSL 43, YSA 20, JL 6 ) C.5. Tiivistyskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k < 1 x 10-9 m/s. Kaatopaikan luiska-alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen. Kallioon päättyvillä reuna-alueilla tiivistyksen saa toteuttaa sivulla 6 esitetyllä maabentoniitillä. Tiivistyskerroksen on ulotuttava riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta ja siten, ettei reuna-alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Suojaus on toteutettava esimerkiksi peitteillä tai suojamaakerroksella. C.6. Tiivistyskerroksessa käytettäväksi valittavien materiaalien tekninen ja ympäristökelpoisuus sekä eristysominaisuuden säilyminen pitkällä aikavälillä tämän kaatopaikan olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä määräyksen C.12. rakennus- ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kuivatuskerros(YSL 43, YSA 20, JL 6 ) C.7. Kerroksen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10-3 m/s ja/tai raekoon 8 32 mm. Kerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että sen toimivuus ei heikkene haitallisesti tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena pitkän ajankaan kuluessa. Kerroksen toimivuuden varmistamiseksi kuivatusrakenteen pinta on erotettava pintarakennekerroksesta tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. C.8. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avoojaan. Kaatopaikan luiskan alareunan rakenne on toteutettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla. Valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus tämän kaatopaikan olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava asiantuntijaselvityksellä. Selvitys on esitettävä määräyksen C.12. rakennus- ja mittaussuunnitelman erillisenä liitteenä. Pintakerros (YSL 43, YSA 20, JL 6 ) C.9. Pintakerros on rakennettava ensivaiheessa vähintään 0,5 metrin yhtenäisenä kerroksena heti kuivatuskerroksen valmistuttua. Pinta-

23 23 (42) kerroksen lopullinen kerrospaksuus on oltava rakennettu yhden vuoden kuluessa ensivaiheen päättymisestä. Viimeistely ja maisemointi (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) C.10. Suljetulle kaatopaikka-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa kaatopaikan pintarakenteiden vaurioitumisriskiä tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikka-alue on maisemoitava ja alue on nurmetettava ja istutettava tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaatopaikalle saa istuttaa vain matalajuurisia kasveja eikä alueelle saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat (YSL 43, YSA 20, JL 51 ) C.11. Jätetäyttöalueen luiskien ja muun alueen muotoilusta sekä esipeitosta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä muun muassa riittävät kartta- ja poikkileikkauskuvat luiskien leikkauksista ja jätetäyttöalueella tarvittavista täytöistä sekä esipeittokerroksen toteutus. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen muotoilun aloittamista. C.12. Kaatopaikan pintarakenteista ja alueen maisemoinnista on tehtävä yksityiskohtaiset rakennus- ja mittaussuunnitelmat. Suunnitelmaasiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, materiaalien laatu- ja käyttökelpoisuustiedot, rakenteiden toteutuksen tekniset asiakirjat sekä tiedot käytettävistä mittausmenetelmistä että teollisuuden sivutuotetta tai uusiomateriaalia koskevat ympäristö- ja hyötykäyttökelpoisuusselvitykset. Materiaalien ja rakentamismenetelmien vaatimuksista on tehtävä laadunvalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä laadunvalvontaorganisaatio, laadunvalvontakokeet ja -mittaukset, luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä suunnitelma laadunvalvontajärjestelmän varmistamisesta riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään yhtä kuukautta ennen rakentamisen aloittamista.

24 24 (42) D. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Kaasumaiset yhdisteet ja kaivantovesi D.1. D.2. Jätteen kaivun aikana on mitattava vähintään metaanin, rikkivedyn, syaanivedyn, helposti haihtuvien hiilivetyjen, CO 2 :n ja O 2 :n esiintymistä kaivannoissa. Kaasumaisten yhdisteiden pitoisuudet on tarvittaessa tarkastettava laboratoriossa analysoitavilla kaasunäytteillä. Jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen kaivantoihin kertyvästä vedestä on otettava edustavia näytteitä veden käsittelytarpeen selvittämiseksi. Rakenteet Näytteistä on analysoitava haitta-aineet, jotka esiintyvät kaivualueella valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvoja ylittävinä pitoisuuksina sekä vähintään ph ja kiintoaine-, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet. D.3. Jätetäyttöalueen pinnan tasot on mitattava vähintään nykytilanteessa ja luiskauksen ja muotoilun päätyttyä ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikana on mitattava eri rakennekerrosten pintojen tasot. Jälkihoitovaiheen aikana pinnan tasojen mittaukset on tehtävä vähintään kolmen ja kuuden vuoden kuluttua rakenteiden valmistumisesta. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. D.4. D.5. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on seurattava tarkasti rakentamistapaa ja työn toteutusta. Lisäksi on tehtävä materiaalien ja valmiin rakenteen laadunvalvontakokeita ja mittauksia. Tehtävät kokeet ja mittaukset on esitettävä yksilöidysti tämän päätöksen määräyksessä C.12. edellytetyissä laadunvalvontasuunnitelmissa. Vesien keräys- ja johtamisjärjestelmien kuntoa ja pintarakenteen mahdollisia vaurioita on tarkkailtava vuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien pohjavesi- ja kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkien toimivuus on tarkastettava vuosittain. Vialliset putket ja tarkkailupisteet on kunnostettava tai uusittava viipymättä. Kaatopaikan sisäinen vesi D.6. Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta on seurattava vähintään putkista Hp1/09 ja Hp2/09. Vesinäytteet on otettava yhdestä putkesta vähintään kerran vuodessa.

25 25 (42) Vesinäytteistä on tutkittava sivulla 10 esitetyt ominaisuudet. Lisäksi vesinäytteistä on analysoitava ainakin PAH-yhdisteiden, fenolien, antimonin, tinan, ftalaattien, bariumin sekä PCDD- ja PCDF yhdisteiden pitoisuudet kahden ensimmäisen tarkkailuvuoden näytteenottokerroilla. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailukerran vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. Päästötarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) D.7. Kaatopaikkaveden laatua on seurattava vähintään puolivuosittain kaivosta kaivo2 otettavilla vesinäytteillä. Jos vesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjelmaan merkittynä ajankohtana, näytteet on otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Veden virtaama on mitattava näytteenottojen yhteydessä. Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla sivulla 10 esitetyn lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, COD Cr, BOD 7 ja TOC. Lisäksi on analysoitava kiintoaineen, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, fenolien ja mineraaliöljyn pitoisuudet sekä kaikki ne haihtuvat yhdisteet, joita on aiemmissa tutkimuksissa todettu kaatopaikan sisäisessä vedessä ja pohjavedessä käytetyn tutkimusmenetelmän määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi vesinäytteistä on tutkittava sivulla 10 esitettyjen määräajoin tutkittavien ominaisuuksien lisäksi vähintään arseenin, elohopean, koboltin, kromin, tinan ja vanadiinin pitoisuudet. Määräajoin tutkittavat ominaisuudet on analysoitava vesinäytteistä vuonna 2010 ja tämän jälkeen vähintään kerran ennen tässä päätöksessä määrätyn tarkkailun päättymistä. Vesinäytteistä on tutkittava myös PAH-yhdisteiden, ftalaattien ja PCDD- ja PCDF yhdisteiden pitoisuudet vähintään kerran ensimmäisenä ja toisena tarkkailuvuotena. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. Vaikutustarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Pohjavesi D.8. Kaatopaikan etelälaidalle sulkemisrakenteen ulkopuolelle on asennettava yksi pohjavesiputki (Hp4). Kaatopaikan koillisreunalle rakennettavan tien Y4 ja rautatien väliselle alueelle on asennettava yksi pohjavesiputki (Hp5). Putkien sijoittamisesta ja rakentamisesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä.