SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen
|
|
- Olavi Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen
2 VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen mukaan 2. Kudoksista sydämeen palaava virtaus säätelee sydämen toimintaa ---- kaikki palaava veri pumpataan takaisin kudoksiin niiden tarpeita vastaavasti jos sydän ei pysty tähän, puhutaan sydämen vajaatoiminnasta 3. Verenkierrossa keskeisin säädeltävä muuttuja on valtimopaine laaja säätelyjärjestelmä paineen ylläpitoon yleensä riippumatonta verenkierron paikallisesta, tai sydämen minuuttivolyymin säätelystä 2
3 VERENKIERTOJÄRJESTELMÄ painepumppu volyymipumppu 3
4 Veren jakaantuminen VERENKIERTOJÄRJESTELMÄ elimistöön Sircar,
5 VERENKIERTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1. Sydämen pumpputoiminta (minuuttitilavuus; syke x iskutilavuus, CO) 2. Verisuonten hierarkinen järjestäytyminen ja ominaisuudet 3. Luustolihasten toiminta ( lihas- ja hengityspumppu ) 4. Laskimoiden läppäjärjestelmä 5. VERENPAINE (KESKIVALTIMOPAINE, MAP) keskeinen säädeltävä muuttuja verenkierrossa pyritään pitämään vakiona ja toisaalta tarpeeksi korkeana verenpainetasoon vaikuttavat suoraan a) Sydämen minuuttitilavuus (Systolinen vp: vasemman kammion iskutilavuus) b) Systeemisen verenkierron keskimääräinen vastus (ääreisvastus) (Systolinen ja diastolinen vp) c) Aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys l. komplianssi (Systolinen ja diastolinen vp) d) Suurten valtimoiden loppudiastolinen verimäärä (diastolinen) 5
6 1 Sydän sysää liikkeelle virtaus- ja paineaallon MAP Paineaallon profiili muuttuu mentäessä kohti perifeerisia valtimoita Amplitudi suurenee dia sys dia sys dia sys dia Virtausaallon profiili muuttuu myös mentäessä kohti perifeerisia valtimoita Amplitudi pienenee Schmidt and Thews,
7 1 Sydämen pumpputoiminta saa aikaan virtauksen Kokonaisverenvirtaus järjestelmässä = F(low) = Q = CO siirtyvä veritilavuus aikayksikössä, esim. l/min tai cm 3 /s 70-kiloisella ihmisellä keskimäärin 5 l/min aortta kapillaarit onttolaskimot Virtaus (Q) on vakio verenkierron eri segmenteissä (jatkuvuuden laki) Virtausnopeus (v) = veren partikkelin kulkema matka aikayksikössä; cm/s 7
8 Virtausnopeus vaihtelee suuresti eri segmenteissä (muut muuntelevat parametrit verenkiertojärjestelmässä, B&B s. 447) Q = 10 ml/s Q = 10 ml/s Jotta virtaus olisi vakio, tulee virtausnopeuden olla käänteisesti verrannollinen kunkin verenkiertojärjestelmän segmentin (kokonais)poikkileikkauspintaalaan (v = Q/A) Bernoullin effekti: kapeassa segmentissä virtausnopeus kasvaa kun potentiaalienergia (paine-) muuntuu kineettiseksi (liike-) energiaksi (kts. Boron, kuva 17-10) 8
9 9
10 Poiseuille-Hagen in kaava kuvaa virtausta jäykissä sylinterin muotoisissa putkissa Q = DP pr 4 / 8ηL (Ohmin laki Q = DP /R) = 1/R Q = keskimääräinen virtaus DP = paine-ero suonen pituudella (L) r = säde (ref. suonen läpimitta) η = veren viskositeetti 10
11 Virtaus vaatii paine-eron! Huomioita: mitä tapahtuu ΔP:lle kun sydän pysähtyy tai se ei pumppaa kunnolla (asystole, PEA, VF, VT ---- PPE-D! )? Jos suonen läpimitta kasvaa kaksinkertaiseksi kasvaa virtaus 16-kertaiseksi kudosten hiussuoniverkkoja ruokkivien arteriolien läpimittaa voidaan säädellä neuraalisesti ja humoraalisesti suuri merkitys hiussuonten virtaukselle vasokonstriktio supistuminen vasodilataatio laajeneminen normaali vasodilataatio vasokonstrikitio 11
12 miksi virtausvastus on hiussuonissa pienempi ja virtausnopeus alhaisempi kuin arterioleissa, vaikka ne ovat läpimitaltaan pienempiä? 12
13 1 Sydän sysää liikkeelle virtausaallon Sydämen ejektiovaiheessa virtaus aortan kaaressa on voimakasta (jopa 30 l/min) virtaus painottuu systoleen diastolen aikana samassa segmentissä virtaus pysähtyy Virtaus hidastuu (vaan ei lopu), kun aortan paine nousee yli kammion paineen (kuva 22-2) Syynä veren inertia ja siihen liittyvä kineettisen energian komponentti Aorttaläppä kiinni Virtausaallon muoto muuttuu sydämestä poispäin mentäessä madaltuu suonten haaroittuessa Virtaus (l/min) Time (s) Boron ja Boulpaep, 2012, Fig
14 1 Sydän sysää liikkeelle virtausaallon Suurten valtimoiden virtausaalloissa on diastolinen komponentti Suonten seinämän myötäävyyden (peräänantavuuden) ja elastisuuden (palautumiskyvyn) toiminnallisia etuja: sykäyksittäinen virtaus voi muuntua jatkuvaksi virtaukseksi kudoksissa sydämen työtaakka pienenee kun afterloadia voidaan alentaa Virtaus (l/min) Windkessel malli (B&B, s.536)
15 Windkessel -toimintamalli Schmidt and Thews, 1987
16 1 Sydän sysää liikkeelle paineaallon (=pulssiaalto) Paine: veren suonen seinämään kohdistama voima pintaalayksikköä kohti (pascal, N/m 2 ) Systolen aikana veri aorttaan, sekä systolen että diastolen aikana ääreisverenkiertoon paineaalto on kaksiosainen Sormilla tunnustellessa (palpoidessa) tuntuu valtimopulssina esim. a. radialiksessa tai a. carotiksessa Etenee veren virtausaaltoon nähden yli 15 kertaisella nopeudella Pulssiaalto on yhdistelmä kohti periferiaa etenevää aaltoa ja verenkierron vastuksesta (suonten haarautuminen, mutkittelu, supistuminen) johtuvaa, aorttaan päin heijastuvaa aaltoa 16
17 1 Sydän sysää liikkeelle paineaallon Mitä elastisemmat suonet, sitä hitaampi ja matalampi heijasteaalto on näkyy pulssiaallossa diastolen aikana Mitä jäykemmät suonet, sitä nopeampi ja korkeampi heijasteaalto on näkyy systolen aikana koho aa systolista paine a 17
18 Sydän sysää liikkeelle paineaallon Pulssiaallon muoto muuttuu mentäessä poispäin sydämestä Boron & B, kuva 22-3 Syitä a. femoraliksen isompaan amplitudiin (BP korkeampi alaraajasta mitattuna)? -valtimoiden elastiset ominaisuudet muuttuvat, heijasteaalto systolen päällä Aorttastenoosi; aalto matala ja leveä (alentunut virtaus) Tunnustellessa pitkä Aorttaläpän vuoto, hyperkinesia; aalto korkea ja kapea (diastolessa veri takaisin kammioon) Tunnustellessa lyhyt ja terävä 18
19 Miten veri virtaa? Reynoldsin numero: Re = 2rvρ η B&B, kuva 17-6 r = kuvaa suonen läpimittaa, v = keskimääräinen virtausnopeus, ρ (rho) = nesteen tiheys (kg/m 3 ), η (eta) = veren viskositeetti (sisäinen kitka) Downloaded from: StudentConsult (on 15 October :36 PM) 2005 Elsevier
20 2 Verisuonten ominaisuudet VALTIMO LASKIMO
21 2 Verisuonten ominaisuudet Suonten seinämän sidekudoselemen t passiivinen seinämäjännitys Sileälihassolut ak ivinen seinämäjännitys (ja läpimitan säätely, vasomotoriikka) Downloaded from: StudentConsult (on 15 October :36 PM) 2005 Elsevier
22 Suonen seinämän pitää kestää seinämäjännitystä Positiivinen korrelaatio seinämäjännityksen ja elastisen kudoksen määrän välillä Transmuraalipaine P = paine suonen sisällä paine suonen ulkopuolella (positiivinen P pyrkii laajentamaan suonta) 22
23 (de) LAPLACEN LAKI T = P x r kuvaa seinämäjännitystä T = onton sylinterin seinämän jännitys (wall tension); P = transmuraalipaine (paine sylinterin sisällä paine ulkopuolella); r = säde Suonten läpimitta ei ole vakio (venyminen palautuminen; vasokonstriktio ja -dilataa o) seinämäjännitys muuttuu läpimitan muuttuessa (elastic wall tension) Mikäli T ei mukautuisi paineen muutoksiin suonen repeämä tai kasaanpainuminen (aneyrysmat; kylmäsormisuus l. Raynaud in syndrooma) (katso Boron & Boulpaep, kuva & 19-16) 23
24 Downloaded from: StudentConsult (on 1 November :27 PM) 2005 Elsevier
25 Ikääntyminen alentaa valtimoiden myötäävyyttä eli komplianssia (C= V/ P) ❶ ❷ ❷ ❶ Ikääntyessä komplianssin alenemisen ja keskivaltimopaineen nousun myötä tarvitaan suurempi paineen muutos siirtämään sama veritilavuus aorttaan ❷ Suonten läpimi a kasvaa ( myötäävyysvara pienenee ) seinämäjännitys kohoaa suhteessa enemmän läpimitan kasvaessa (kollageenisäikeiden rekrytointi) 25
26 Whitlock and Hundley,
27 Laskimoiden ja valtimoiden komplianssi Myötäävyys l. komplianssi = DV/DP Verenkierron täyttöpaine 7 mmhg sydämen pumpputoiminnan ollessa pysähdyksissä (esim. asystole tai VF) 125 ml Cunningham, 1992 (transmuraalipaine P in -P out ) Samansuuruiseen tilavuuden muutokseen vaaditaan valtimoissa noin 20-kertaa suurempi paineen muutos (7 98 mmhg) kuin laskimoissa (7 3 mmhg) fysiologisissa olosuhteissa laskimot 20 kertaa myötäävämpiä kuin valtimot. 27
28 2 Verisuonten ominaisuudet vastaavat hyvin niiden toimintaa valtimot ovat kulkuväyliä kapillaarit vaihtoväyliä laskimot verivarastoja 28
29 2 Missä veri on? 29
30 3 & 4 Luustolihasten toiminta ja laskimoläpät Hengityspumppu hengityslihakset aikaansaavat laskevan painegradientin rintaontelon suuntaan sisäänhengityksen aikana, mikä edesauttaa laskimopaluuta Laskimoiden kompressiopisteitä : kaulan alue, kainalon ja 1. kylkiluun alue, vatsaontelon alue - ympäröivät kudokset kompressoivat laskimoita laskimoiden melko vähäinen virtausvastus paine-ero oikeaan eteiseen ylläpitää laskimopaluuta 30
31 Hengityspumppu Sekä rintakehän sisäinen paine, oikean eteisen paine (RAP) että kaulalaskimon paine (JVP) laskevat normaalin sisäänhengityksen aikana Virtaus yläonttolaskimossa vastaavasti lisääntyy (SVCF) Paine mmh 2 O(1 cm H 2 O ~ mmhg) Berne & Levy,
32 3 & 4 Luustolihasten toiminta ja laskimoläpät Lihaspumppu 32
33 Lihaspumppu Laskimopaine alaraajoissa paikallaan seisten, kävellessä ja juostessa (n=18, Stick et al., 1992) 33
34 5 Verenpaine Verenpainetasoon vaikuttavat suoraan Sydämen minuuttitilavuus (Systolinen: vasemman kammion SV) Systeemisen verenkierron keskimääräinen vastus (ääreisvastus) (Systolinen ja diastolinen) Aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys (Systolinen ja diastolinen) Suurten valtimoiden loppudiastolinen verimäärä (Diastolinen) 34
35 5 Verenpaine systolinen verenpaine korkein paine suurissa valtimoissa kammiosystolen aikana vaikuttaa 1) vasemman kammion iskutilavuus, 2) systeemisen verenkierron ääreisvastus ja 3) aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys diastolinen verenpaine matalin paine suurissa valtimoissa kammiodiastolen aikana vaikuttaa 1) suurten valtimoiden loppudiastolinen verimäärä, johon vaikuttaa 2) ääreisvastus ja 3) jossain määrin aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys 35
36 pulssipaine 5 Verenpaine systolisen ja diastolinen paineen erotus iskutilavuus / valtimoiden myötäävyys Kun valtimoiden myötäävyys on vakio: Iskutilavuuden suureneminen[(v 4 -V 3 ) > (V 2 -V 1 )] kohottaa pulssipainetta [(P 4 -P 3 ) > (P 2 -P 1 )] ja keskivaltimopaineetta (P B > P A ) pulssipaine : esim. urheilija levossa (fysiologinen), aorttaläppävuoto (kliininen) pulssipaine : sydämen pumpputoiminnan häiriöt, verenvuodot 36
37 pulssipaine 5 Verenpaine iskutilavuus / valtimoiden myötäävyys Kun iskutilavuus, minuuttitilavuus ja ääreisvastus ovat vakioita: Valtimoiden myötäävyyden aleneminen kohottaa pulssipainetta [(P 4 -P 1 ) > (P 3 -P 2 )] Vasemman kammion työtaakka (afterload) kasvaa, vaikka keskivaltimopaine (P a ), iskutilavuus ja ääreisvastus pysyisivät vakioina ikääntyminen 37
38 Keskivaltimopaine MAP MAP = Paineaallon alle jäävä pinta-ala jaettuna sydämen toimintasyklin kestolla P a = Kohtuullinen arvio: diastolinen paine + 1/3 pulssipaine 38 Downloaded from: StudentConsult (on 10 October :24 PM) 2005 Elsevier
39 5 Verenpaine ääreisvastus 39
40 Vasomotoriikka muuttaa ääreisvastusta 40
41 Verenpaineen hermostollinen säätely Kardiovaskulaariset refleksit ❶suurten valtimoiden baroreseptorirefleksi korkeapainereseptorit (venytysreseptoreita) kasvanut venytys nettoeffekti verenpaineen lasku ❷tilavuusreseptorirefleksit matalapainereseptorit (venytysreseptoreita) kasvanut venytys nettoeffekti nesteen poiston tehostuminen Psykogeeniset refleksit ärsyke emotionaalinen esim. vasovagaalinen synkopee (pyörtyminen) 41
42 BAROREFLEKSI negatiivinen feedback mekanismi Refleksikaaressa on viisi komponenttia! Reseptori, sensorinen afferentti, säätelykeskus, motorinen efferentti ja effektori/toimija, joka saa aikaan vasteen. 42
43 Baroreseptorit aistivat venytystä, eivät painetta per se (TRPC kanavaperhe) aktiopotentiaaleja Säätelykeskus medullassa reagoi muutokseen afferentin hermon aktiivisuudessa Vasteessa dynaaminen ja staattinen komponentti Reseptori on herkkä sekä paineaallon muodolle että amplitudille 43
44 Muutos keskipaineessa Muutos korkeapainereseptorin solukalvojännitteessä Muutos afferentin hermon aktiivisuudessa (impulssifrekvenssi) 44
45 Kardiovaskulaarinen säätelykeskus on moniosainen Viesti afferenttien (CN IX ja X) sensorisista ganglioista NTS:ään nucleus tractus solitarius, kerää informaatiota useista afferenteista ja mahdollistaa tiedon yhdistämisen ja integroidut vasteet Inhibitoriset välineuronit vasomotoriselle alueelle C1 alue välittää pääosin verisuonivasteen Toonisesti aktiivinen, ylläpitää normaalia keskivaltimopainetta mahd. rooli essentiaalisen (primaarisen) hypertension synnyssä Eksitatoriset välineuronit kardioinhibitoriselle alueelle n. ambiguus ja vaguksen motorinen tumake Vagus välittää pääosin sydänvasteen Downloaded from: StudentConsult (on 1 November :27 PM) 2005 Elsevier
46 Vaste verenpaineen Vasteet laskuun Adrenal medulla Humoral adrenalin TPR CO = ääreisverenkierron vastus, total peripheral resistance = sydämen minuuttitilavuus (pumppaustuotos), cardiac output negatiivinen feedback 46
47 Barorefleksin herkkyys Barorefleksin herkkyys voi alentua hypertensiossa Ns. resetting palautuva normaali hypertensio Voidaan tutkia esim. injisoimalla koe-eläimeen sympatomimeettia ja tutkimalla RR-intervallia (kahden R-aallon väli EKG:ssa) Mitä suurempi RR-intervalli, sitä matalampi syke Downloaded from: StudentConsult (on 1 November :27 PM) 2005 Elsevier
48 Sekundaarinen hermostollinen Vasteet säätely (kemoreseptorit aortan kaaressa ja karotispoukamassa) aortan kaaren ja karotispoukaman kemoreseptorit ärtyvät, kun hapen osapaine veressä on laskenut, hiilidioksidin noussut ja ph laskenut NTS Suora vaikutus medullaan aiheuttaa bradykardiaa ja vasokonstriktiota kardioinhibitorinen alue However: lisääntyneen ventilaation seurauksena elimistön integroitu vaste hypoksialle ja hyperkapnialle on takykardia ja BP:n nousu Mekanismin merkitys kasvaa verenpaineen laskiessa alle 80 mmhg BP virtaus reseptorien ohi 48
49 TILAVUUSREFLEKSIT Sydämen eteisten, onttolaskimoiden, keuhkolaskimon ja sydämen kammioiden tilavuuden muutoksista aiheutuvat heijasteet, jotka johtavat muutoksiin sydämen toiminnassa ja verisuonten läpimitassa Tilavuusrefleksit vaikuttavat verenpaineeseen epäsuorasti Matalapainereseptorit ärtyvät venytyksestä Säätelyn kohteena on effektiivinen kiertävä (veri)volyymi (ECV, effective circulating blood volume, tehollinen verivolyymi ) funktionaalinen verivolyymi, joka kuvaa kudoksen läpi tapahtuvaa veren virtausta (= perfuusiota) verisuonten täyteys (fullness) tai paine 49
50 Missä matalapainereseptoreja on? A-säikeet monitoroivat sykettä (hermoaktiivisuus ajoittuu eteissystoleen) B-säikeet monitoroivat eteisten tilavuutta ja sentraalista laskimopainetta (CVP) laskimopaluuta ja effektiivistä kiertävää verivolyymiä Afferentit vagusta pitkin NTS:ään Vaste poikkeaa muista hermosäikeistä; merkitys pieni 50
51 Vasteet matalapainereseptorien aktivaatiolle B-säikeiden aktivaatio Heijasteen effektorina SA-solmuke (Bainbridge refleksi) lisääntynyt laskimopaluu saa aikaan sykkeen nousun autonomisten efferenttien kautta lisää minuuttivolyymiä sekä munuaisten verisuonet lisääntynyt laskimopaluu saa aikaan spesifisesti sympaattisen tonuksen alenemisen munuaisten verisuonissa ja sitä kautta vasodilataation ja munuaisten suodatusnopeuden kasvun (Glomerular Filtration Rate) Yhdessä vasteet lisäävät munuaisten verenkiertoa ja diureesia (nesteenpoistoa munuaisten kautta) 51
52 Vasteet matalapainereseptorien aktivaatiolle Neuraalinen vaikutus hypotalamuksen paraventrikulaariseen tumakkeeseen Arginiinivasopressiinin (AVP) eli antidiureettisen hormonin (ADH) erityksen väheneminen hypotalamuksesta Veden takaisinimeytyminen munuaisista elimistöön vähenee Diureesi (= virtsaneritys) lisääntyy Tilavuusrefleksit kontrolloivat effektiivistä verivolyymiä ja sitä kautta epäsuorasti verenpainetta 52
53 Hypotalamuksen tumakkeet anteriorposterior suunnassa paraventrikulaarinen lateraalinen ja mediaalinen preoptinen anteriorinen preoptinen*) suprakiasmaattinen supraoptinen arkuaatti mamillaarilisäke, mamillar body *) Lämmönsäätelykeskus, esim. hypo- ja hypertermia, kuume) 53
54 Kardiomyosyytin hormonaalinen vaste venytykselle Myosyytti itsessään voi toimia matalapainereseptorina Myosyytit vapauttavat ns. eteispeptidiä eli ANP:tä (atrial natriuretic peptide) Saa aikaan vasodilataatiota ja natriureesia munuaisissa On reniini-angiotensiini-aldosteroni -järjestelmän vastavaikuttaja Estää ADH:n vapautumista aivolisäkkeen takalohkosta ja sen vaikutuksia munuaisessa Nettoeffektinä munuaisten verenkierto, suodatus sekä natriumin eritys virtsaan lisääntyy ja kiertävä verivolyymi pienenee tilanteita, jossa ANP:tä vapautuu: suola- ja nestekertymä, immersio (veteen meno), makuuasento 54
55 Yhteenvetoa ECV:n muutosten vaikutuksista sydämen minuuttitilavuuteen 55
56 Ei yksin autonominen hermosto Baro- ja kemoreseptorirefleksien aktivoituessa lisääntyy samanaikaisesti hermoaktiivisuus varsinkin vatsan alueen luustolihaksia hermottavissa efferenteissä Lihasten supistuminen edesauttaa alueen laskimoissa olevaa verta siirtymään kohti sydäntä Ns. abdominaalinen kompressiorefleksi Liikunnan aikana lisääntynyt luustolihasten tonus ja lihaspumpun toiminta lisäävät laskimopaluuta CO:n kasvua vastaavasti Check slide 31 & 32 56
57 Psykogeeniset refleksit AVP oliguria hypotalamus (pyörtyminen) Kts. Boron kuva 25-5 Bezold-Jarisch refleksi (~ 40% pyörtymisistä tällä mekanismilla) 57
58 Verenpaineen pitkäaikaiskontrolli Kytkeytyy tiiviisti elimistön nestetasapainon ylläpitoon Munuaisten toiminta keskeisessä asemassa suolan ja veden retentio ja eritys 58
59 Reniini-angiotensiini-aldosteroni järjestelmä Reniinin löysi suomalainen fysiologi Robert Tigerstedt 1898 Reniiniä vapautuu glomeruluksen afferentin arteriolin muuntuneista sileälihassoluista (granulaari- eli jukstaglomerulaarisolut) Granulaarisolut toimivat korkeapainereseptoreina Reniiniä vapautuu, kun paine munuaisvaltimossa laskee (kuvastaa ECV:n laskua) One-kidney Goldblatt hypertensio
60 Reniinin vapautumista stimuloidaan kolmella mekanismilla: Alentunut munuaisten perfuusio (munuaisten baroreseptorit) Alentunut NaCl konsentraatio munuaisten distaalitiehyeissä (macula densa) Sympaattisen hermoston aktivaatio 60
61 Reniini-angiotensiini-aldosteroni -järjestelmä 61
62 INTEGROITUJA VASTEITA Ortostaattinen vaste Nouseminen pystyasentoon aiheuttaa hetkellisen oikean eteisen paineen (RAP) laskun, josta aiheutuva CO:n lasku voi johtaa pyörtymiseen Vaste on yksilöllinen veri kertyy alaruumiin laskimoihin, jonne se siirtyy pääasiassa keskeisestä verenkierrosta Fysiologiset vasteet pyrkivät ylläpitämään laskimopaluuta Lihaspumput Paikallaan seisominen ja ympäristön lämpötilan vaikutus! Barorefleksi 62
63 Verenvuoto Hypovoleeminen sokki on vakava tila, joka kehittyy mikäli ihminen menettää verivolyymistaan 30% Seurauksena laskimopaluun, CO:n ja verenpaineen lasku Kompensaatiomekanismit 1. Kardiovaskulaariset refleksit (baro-, tilavuus-, ja kemoreseptorirefleksit) 2. Verivolyymin korvaaminen 75% menetetystä volyymistä korvataan interstitiaalinesteellä kapillaareissa Proteiinisynteesi (albumiini) 3. Suolan ja veden retentio 4. Jano 63
64 Irreversiibeli sokki Refleksivasteet heikkenevät (reseptorien desensitisaatio, välittäjäaineiden loppuminen) Paikallinen iskemia aiheuttaa vasodilataatiota AVP-vaste heikkenee Suonten sfinkterit menettävät tonustaan, joka johtaa hydrostaattisen paineen kasvuun kapillaareissa johtaa nesteen virtaamiseen kudokseen ( transcapillary refill estyy) Sydämen toimintakyky heikkenee (mm. asidoosin vaikutus kontraktiliteettiin, toksiinit) Aivojen hapenpuute heikentää kardiovaskulaarisen säätelykeskuksen toimintaa 64
65 Noidankehä, circulus vitiosus 65
66 Circulatory system 66
SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen
SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2013 5.11.2013 L Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotVerenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotDemo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT
Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotSysteeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012
Systeeminen verenkierto Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012 1 William Harvey (1578 1657): Exercita)o Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus 2 Hevosen verenpaine 3 Verenkierron jako
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotVille-Veikko Hynninen 16.3.2012
Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotTupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan
Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan LK Marianne Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien
LisätiedotVALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN
VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN LK Satu Pirttiniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hemodynamiikan tutkimusryhmä/sisätaudit
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotLeposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin
Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin LK Jenni Kivelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015 Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotMunuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:
Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT
AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön
LisätiedotAUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia
AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n. 130 200 jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen
LisätiedotVERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN
VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN Suvi-Maria Seppänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Keuhkosairausoppi Maaliskuu 2012 Tampereen
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotLÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 28.5.2009 VASTAUSANALYYSIT TEHTÄVÄKOHTAISET PISTEET: yhteensä
LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 8.5.009 VASTAUSANALYYSIT TEHTÄVÄKOHTAISET PISTEET: 1 5 9 0 10 14 6 10 9 1 14 7 11 17 16 18 4 8 yhteensä 18 11 159 Vastausanalyysissä määritellään yleisesti kunkin tehtävän
LisätiedotAIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO
AIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO Kysymyksiä PIUHA -verkkopeliin Liisi Kosonen Jonna Niemelä Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-
LisätiedotVERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ
OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ - Kysely työterveyshoitajille T E K I J Ä :
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 8 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen
LisätiedotInhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa
Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotVERENPAINEEN MITTAAMINEN
1 F1 VERENPAINEEN MITTAAMINEN Täytä tulostaulukko sivulla 7. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 1 2. 2 VERENPAINE Käytännön työssä verenpaineella tarkoitetaan suurissa valtimoissa vallitsevaa painetta. Systolisen
LisätiedotFysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali
Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia
LisätiedotAamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla
Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla Forsman, Nina 2018 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla vuodeosastolla Forsman, Nina Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 1.9.2017 klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotHengityskoulu Perusoppimäärä
Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotPHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)
PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) Sisältö: Nestevirtaukset Elastiset muodonmuutokset Kineettinen kaasuteoria Termodynamiikan käsitteet Termodynamiikan pääsäännöt Termodynaamiset prosessit Termodynaamiset
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotHypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008
Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotSydän- ja verisuonisairaudet
1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2017 18.9.2017 L Peltonen 1 Sisältö Sydämen tehtävä Sydänlihassolun sähköinen toiminta - aktiopotentiaali Sähköisen aktivaation muuttuminen mekaaniseksi työksi Johtoratajärjestelmän
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMunuaisten toiminnallinen perusyksikkö on
KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,
LisätiedotEdistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA
Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 010 Jukka Maalampi LUENTO 9 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon
LisätiedotHEART RATE RECOVERY AFTER MAXIMAL AND SUBMAXIMAL EXERCISE
HEART RATE RECOVERY AFTER MAXIMAL AND SUBMAXIMAL EXERCISE Pasi Karjalainen Liikuntafysiologian Pro-Gradu tutkielma Kevät 2012 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Mikko Tulppo Minna
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotSYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson
SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ Jenni Henrichsson Ohjelmassa tänään: Veri: 1. Veren koostumus 2. Veren hyytyminen 3. Veren tehtävät 4. Verisairaudet Verisuonet: 1. Verisuonten rakenne 2. Iso ja pieni verenkierto
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotHENGITYS MITÄ ON HENGITTÄMINEN? Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. Ilmanpaine, hengityskaasujen osapaineet ja valtimoveren happikyllästeisyys
HENGITYS Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus MITÄ ON HENGITTÄMINEN? Toiminnallinen tapahtumasarja, jonka avulla ihminen saa energian elintoimintoihinsa Laajasti ottaen hengitykseen kuuluvat: 1. ulkoinen
LisätiedotHENGITYS. Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. L Peltonen
HENGITYS Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus L Peltonen 28.1.2013 1 MITÄ ON HENGITTÄMINEN? Toiminnallinen tapahtumasarja, jonka avulla ihminen saa energian elintoimintoihinsa Laajasti ottaen hengitykseen
Lisätiedot4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen
4. KUORMITUSFYSIOLOGIA 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen Hengityselimistö on keuhkojen, hengitysteiden ja hengityslihasten muodostama kokonaisuus. Sen tehtävänä on huolehtia keuhkotuuletuksesta
Lisätiedot