Systeeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Systeeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012"

Transkriptio

1 Systeeminen verenkierto Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos

2 William Harvey ( ): Exercita)o Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus 2

3 Hevosen verenpaine 3

4 Verenkierron jako Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto Iso verenkierto eli systeeminen verenkierto 4

5 Systeeminen verenkierto Verenkierron se osa, joka alkaa vasemmasta sydänpuoliskosta, jatkuu aorkaa ja pienempiä val4moita myöten lähes kaikkialla kehossa oleviin hiussuoniin ja edelleen pienten laskimoiden ja lopuksi onkolaskimoiden kauka sydämen oikeaan eteiseen 5

6 Kaavakuva verenkierrosta 6

7 7

8 Verisuonien tehtävät: 1) kuljetus, 2) virtausvastuksen säätely, 3) kaasujen, ravinteiden ja jäkeiden vaihto, 4) verivarasto Elas4set val4mot (aorka) Distaaliset val4mot Vastussuonet (terminaaliset val4mot, arteriolit ja kapillaarisuonet) Laskimot (toimivat verivarastona) 8

9 Laskimoiden verivarastot Maksan laskimot Pernan laskimot Ihon laskimot Pystyvät varastoimaan yhteensä noin 1000ml verta 9

10 Verivolyymin jakautuminen Sydän 7.2% Keuhkoverenkierto 8.8% Suuri verenkierto 84% Val4mot 14% Kapillaarisuonet 6% Laskimot 64% 10

11 Autonomisen hermosto korjaa ortostaasin (pystyasennon) aiheukamat verensiirtymät kohokamalla sykekä ja lisäämällä perifeeristen suonten tonusta. 11

12 Verenvirtaus ja hapenkulutus levossa 12

13 Fyysisen rasituksen vaikutus kudosten osuuteen sydämen minuux4lavuudesta Tulehduskipulääkkeet! Paakkari

14 Sydämen minuux4lavuuden (5-35 l) jakautuminen lihaksiin Lihakset Lepo 10% Maksimaalinen rasitus: 75% Lihasten vasodilataa4on välikäjiä: PO2, ph, pco2, osmolalisuus, adenosiini, kalium, kiniinit, prostanoidit 14

15 Val4mon ja laskimon rakenne Laskimoläpät Endoteeli Elastaani Sileä lihas Sidekudos Endoteeli Elastaani Sileä lihas Sidekudos 15

16 AorKa Aortan kaaresta val4mohaarat kaulaan, päähän ja yläraajoihin Rinta- aortasta val4mohaarat rintakehän elimiin ja seinämiin Vatsa- aortasta val4mohaarat vatsaontelon elimiin ja seinamiin Lonkkaval4moista haarat lan4on alueelle ja alaraajoihin 16

17 Suuri verenkierto: laskimot Suuren verenkierron laskimot jaetaan syviin ja pinnallisiin Syvät laskimot seuraavat yleensä val4moita Pinnalliset laskimot laskevat (avautuvat) syviin laskimoihin Pinnalliset laskimot alkavat pienistä ihonalaisista laskimoverkostoista 17

18 Laskimopaluu Luurankolihasten lihaspumppu Laskimoläpät Hengityspumppu (sisäänhengitys) Sydämen imuvoima 18

19 LymfaaXnen järjestelmä Muualla paitsi CNS:ssä, luissa ja ihon pintakerroksessa Lymfasuonissa läpäisevät seinämät 2 litraa / 24h KuljeKaa GI- kanavasta absorboituja par4kkeleita kuten rasvoja Poistaa nestekä ja proteiineja solujen väli4lasta 19

20 Imusuonen täykyminen ja imunesteen kuljetus 20

21 Verenkierron yksinkertaistettu malli Esikuorma Jälkiluorma Kapasitanssisuonet BP=CO x TPR Kuljetussuonet Munuainen R= (L x n)/ r 4 Vastussuonet Paakkari

22 Verenkierron kohde- elinten autonominen hermotus 22

23 23

24 Verenpaine Normotonia Verenvirtauksen edellytys. Vaihtelu fyysisen ak4vitee4n mukaan. Hypotonia Shokki (verenvuoto- tai sydänperäinen), vasovagaalinen kollapsi Hypertonia Vuosien aikana seuraamuksena val4mokovekumat, sydän- ja aivoinfark4t 24

25 Verenpaine (val4moverenpaine) Systolinen paine (SAP) Ejek4on aikainen korkein paine Diastolinen paine (DAP) Sydämen lepovaiheen matalin paine Pulssipaine (PP) Systolisen ja diastolisen paineen erotus. PP=SAP- DAP Keskiverenpaine (MAP) Painekäyrän integraali. Käytännössä MAP=DAP+PP/3 25

26 Verenpaine ( ), suonien poikkipinta- ala (- - - ) ja veren virtausnopeus ( ) 26

27 Paineen alentuminen lihaksen verenkierrossa levossa ( ), vasodilataa4ossa ( ) ja vasokonstrik4ossa (- - - ) 27

28 Val4moiden ja laskimoiden ominaisuudet 28

29 Verisuonet Suonityyppi Kuljetussuonet Vastusuonet Kapillaarit Venuulit Kapasitanssisuonet Esimerkkejä Suuret val4mot, aorta Splanchnicus- alueen ja ihon arteriolit Kaikki kudokset Kaikki kudokset Suuret laskimot, vena cava 29

30 Verimäärä: 5 litraa (7-8 % ruumiinpainosta) Systeemisenen verenkierto: 84 %, josta 64 % on laskimoissa, 15 % val4moissa ja 5 % kapillaareissa Verestä 7 % sydämessä ja 9 % keuhkoverisuonissa Laskimoiden poikkipinta- ala nelinkertainen val4moihin nähden 30

31 Verisuonen sisämitan ja verenvirtausnopeuden yhteys (Bernoullin ilmiö) Kudospaine voi sulkea ahtautuneen suonen 31

32 Kapillaarit ja laskimot Kapillaarien verenvirtauksen ja läpimitan säätelevät prekapillaariset sulkijat (sfinkterit) Laskimoiden verenvirtaus syntyy ympäristön painevaihteluista, jotka läppien toiminnan ansiosta kuljekavat verta vain proksimaaliseen suuntaan 32

33 Systolisen paineaallon pyöreä muoto johtuu aortan Windkessel - vaikutuksesta Paakkari

34 Kalkkeutunut aorta: nopeas4 nouseva paineaalto (Wasserhammerpuls, pulsus celer) 34

35 35

36 36

37 Autoregulaa4o Autoregulaa4ossa pyritään ylläpitämään muukumaton hapenkulutustaso perfuusiopaineiden muutosten kauka, mikä aiheukaa muutoksia verenkierron vastuksessa sallien tasaisen verenvirtauksen. 37

38 38

39 39

40 Oikovirtaussuonet (shunt vessels) Suora yhteysa pienten val4moiden ja laskimoiden välillä, jolloin kapillaarialue ohitetaan (shunx) Raajojen ja kasvojen ihon ääriosissa (sormet, varpaat, korvat) Termoregulaa4o 40

41 Glomus body ( keränen ) = val4mo- laskimo anastamoosi ihossa 41

42 Verenpaineen neuraaliset, hormonaaliset ja parakriiniset säätelymekanismit 42

43 Verenpaineen lyhytkestoinen säätely: baroreseptoriheijaste säätää sekä minuuku4lavuuka ekä ääreisvastusta koh4 tavoitearvoa vasteena eri syistä johtuneille nopeille verenpaineen muutoksille 43

44 Baroreseptorin ak4ivisuus muukuu paineaallon myötä 44

45 Verenpaineen lyhytkestoinen säätely: baroreseptoriheijaste 45

46 Baroreseptorit: heijastekaaren efferenxosan vaikutukset syke4heyteen Korkeapainereseptorit (val4mot, vasen kammio) BP é è HR ê Matalapainereseptorit eli 4lavuusreseptorit (oikea eteinen, laskimot) Esikuorma é è HR é (Bainbridgen heijaste) 46

47 47

48 Baroheijasteen resexng (herkkyyden säätö uudelle tasolle) 48

49 Veratrum alkaloidit ak4voivat baroreseptoreita Veratrum album Bezold and Hirt (1867): veratrum- kasvin ekstrak4n injek4o aiheux kolmoisvasteen (bradykardia, hypotensio ja apnea), joka estyi molemmin puoleisella vagotomialla. 49

50 Bezold- Jarischin heijaste The leo ventricle, par4cularly the inferoposterior wall, is a principal loca4on for these sensory receptors. S4mula4on of these inhibitory cardiac receptors by stretch, chemical substances or drugs increases parasympathe4c ac4vity and inhibits sympathe4c ac4vity. These effects promote reflex bradycardia, vasodila4on and hypotension (Bezold- Jarisch reflex) and also modulate renin release and vasopressin secre4on. 50

51 Veratrum alkaloidit hypertonian lääkkeinä Veratrum- suku (Liliaceae) : 20 alkaloidia Bezold- Jarisch 1867 Ilman farmakologista 4etoa veratrum viride oli vuodesta 1859 käytössä 100 vuoka käytössä raskaus toksemian (eklampsian) hoidossa Doyle & Smirk (1953): kokeita puhtailla alkaloideilla. Ei hyötyä hypertonian hoidossa, koska haikana pahoinvoin4 ja oksentelu. Veratrumin hupotensiolle kehikyy toleranssi 51

52 Val4moa supistavat Noradrenaliini (alfa- 1) Adrenaliini (alfa- 1) Angiotensiini II (AT1) Endoteliini (ETB) Tromboksaani (TP) 52

53 Val4moa laajentavat Sympaa4sen tonuksen hellikäminen ANP, BNP (NPRA, NPRB = pgc) PGI2 (IP) NO (sgc) Endoteliini (ETA) Adrenaliini (beeta- 2) 53

54 Lyhytkestoinen säätely: verenpaineen säätely BPé = Sympa4kus é (HR, CO, TPR é ) BPê = Sympa4kusê (HR, CO, TPR ê ) + Parasympa4kus é (HR, CO ê ) 54

55 Lyhytkestoisen verenpaineen säätelyn tekijöitä Arginiinivasopressiini (AVP) Adrenaliini ANP Baroheijaste Vasovagaalinen heijaste 55

56 Pitkäkestoiseen verenpaineen säätelyn tekijöitä Reniini- angiotensiini- aldosteroni - järjestelmä Jatkuvas4 kohonnut alfa- adrenerginen tonus Plasma4lavuus, suolan määrä 56

57 Arteriolin supistuvuuden säätelytekijät 57

58 58

59 Adrenaliini ja Noradrenaliini Paakkari

60 Ainoastaan sympaattinen autonomisen hermoston osa säätelee vastussuonta Sympaattisen hermon stimulaatio supistaa vastussuonta (noradrenaliini / α 1 -reseptori) Adrenaliinin vaikutus riippuu reseptoreiden jakautumisesta kohdesuonessa (α 1 /β 2 ) Sympaattisen hermostimulaation vähentyminen laajentaa vastussuonta Paakkari

61 ADVENTITIA MEDIA ADR α2 α2 α2 endothelium NA Sympathetic nerve α2 α2 α2 α2 LUMEN ADR ADR Paakkari

62 Sympatomimeettien vaikutuksia verenkiertoon α > β 1 > β 2 Noradrenaliini α / β β 1 / β 2 D 1 > β 1 > α 1 Adrenaliini Isoprenaliini Dopamiini Aika (min) Paakkari

63 Reniini- angiotensiinialdosteroni -järjestelmä (RAAS) Paakkari

64 Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä Beetasalpaajat NSAID D-vitamiini (kalsitrioli 1,25(OH)2-D 3 ) Paakkari

65 Asetyylikoliini (ACh) ja Serotoniini (5-HT) Paakkari

66 Asetyylikoliini (ACh) Parasympaattisen välittäjäaine Koliiniesteraasit inaktivoivat nopeasti Ei kolinergistä hermotusta vastussuonissa Vasodilatoi vapauttamalla typpioksidia Endoteelifunktion testiaine Paakkari

67 5-HT (serotoniini) Mahan enterokromaffiinisolujen tuote Varastoituu verihiutaleisiin ja keuhkojen neuroepiteliaalikudokseen Inaktivoituu maksan ja keuhkojen endoteelissa Paakkari

68 5-HT Normaali sepelvaltimo: vasodilataatio Stabiili angina: vähäinen vasokonstriktio Variantti angina: vasospasmi Sarpogrelate: 5-HT 2A- salpaaja estää 5-HT:n koronaarispasmin Doggrell. Expert Opin Investig Drugs May;12(5): Paakkari

69 Endoteliini Paakkari

70 Endoteliini (ET-1) Eristettiin porsaan aortan endoteelisoluviljelmästä 1988 Analoginen sarafotoksiinille (Atractaspis engadensis käärmeen myrkky) Elimistön voimakkain verenpainetta kohottava aine x 10 angiotensiini II:ta ja x 100 noradrenaliinia tehokkaampi Paakkari

71 ET-1: reseptorit ja vaikutukset ET-1:n vaikutuksia: vasodilataatio (ET B : NO:n vapautuminen) vasokonstriktio (ET A : sileälihasvaikutus) kasvutekijä (remodelling) Takase et al. Can J Cardiol Jul;19(8):902-6 Paakkari

72 20 ET nm ol/ kg i.v. MAP (mm Hg) TIME (min) Paakkari Circulation 1993; 88: /3

73 ET -1 ANTISERUM BOLUS 20 ET nm ol/ kg i.v. MAP (mm Hg) p< TIME (min) Paakkari Circulation 1993; 88: /3

74 20 ET nm ol/ kg i.v. MAP (mm Hg) VSM ET A -receptor endothelial ET B -receptor (release of NO) TIME (min) Paakkari Circulation 1993; 88: /3

75 ET-salpaajat Terve koehenkilö: ET A/B - salpaaja i.v. TPR, keuhkoverenkierron vastus MAP HR ( ) Endoteliini on ääreisvastuksen ja verenpaineen fysiologinen säätelijä Paakkari

76 Typpioksidi (NO): verisuonen endoteelin parakriininen vasodilataattori, hermoston välittäjäaine, immuunisolujen toksiini Paakkari

77 Typpioksidi NO. L-Arginine cnos. NO Suonen lumen Endoteelisolu NO:n vaikutus Hyperkolesterolemia Hypertensio Diabetes Tupakointi Infektio Relaxation L-Citrulline NO. Suonen sileälihas NO:n vaikutus L-Arginiini Antioksidantit (Glutationi, C-vitamiini, E-vitamiini) Statiinit ACE-estäjät (B 2 ) ASA Paakkari

78 NO-synteesin esto väärällä substraatilla Paakkari

79 NO: mediator of endothelum-dependent relaxation L-Arginine - substrate for NOS NO. cnos NO. L-Citrulline NO. Relaxation Paakkari

80 NO, ANP / GC / PDE5 Endoteelin synteesi Orgaaniset nitraatit + ANP pgc NO. + PDE5 Relaksaatio Sildenafiili Paakkari

81 Käsivarren verenvirtaus Kontrolli NOS-salpaaja L-NMMA (µmol/min) Aika (min) Paakkari

82 Endothelial dysfunction 1/2 Endothelium intact Endothelium removed Paakkari

83 Prostanoidit ja EDHF Paakkari

84 Vasoactive endothelial mediators Vessel lumen Endothelium cnos / inos <----> COX-1 / COX-2 EDHF NO PGI 2 TxA 2 PG? Relaxation Constriction Vascular smooth muscle Paakkari

85 Endothelium derived hyperpolarizing factor: EDHF Endoteeliperäinen EDHF relaksoi verisuonta mekanismilla, joka ei liity typpioksidiin tai prostanoideihin Vaikuttaa pienissä vastusvaltimoissa, joissa NO:lla vähemmän vaikutusta kuin suuremmissa kuljetussuonissa (McGuire et al., 2001) Paakkari

86 Verenvuotoshokki Tunnistetaan ja hoidetaan verenkiertovajaus. Tyrehdytetään ulkoinen verenvuoto komprimoimalla. Aloitetaan nestehoito kaikille suuren riskin po4laille. Hoidetaan henkeä uhkaavat rytmihäiriöt (kammiovärinä, kammiotakykardia) ennen kuljetusta. Paakkari

87 Verenvuotosokki 87

Val+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku<avat lääkeaineet

Val+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku<avat lääkeaineet 19-11- 2012/ Verenkiertotaudit: syitä ja mekanismeja ja taudinkuvia Val+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1  Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2013 5.11.2013 L Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2017 25.9.2017 LM Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN

VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN LK Satu Pirttiniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hemodynamiikan tutkimusryhmä/sisätaudit

Lisätiedot

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri KATSAUS Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa Hannu Leinonen ja Hannu Näveri Hemodynaamisten muutosten rinnalla neuroendokriinisella aktivaatiolla on tärkeä merkitys sydämen vajaatoiminnan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3. Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa

Lisätiedot

Verisuonia laajentavat lääkkeet

Verisuonia laajentavat lääkkeet 33. Verisuonia laajentavat lääkkeet Verisuonia laajentavat lääkkeet Tässä luvussa esitetään aluksi yleiskatsaus mekanismeihin, joihin vaikuttamalla voidaan lääkeaineilla saada aikaan vasodilataatio. Tämän

Lisätiedot

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan LK Marianne Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus on yksilöllinen ja määräytyy kliinisen vasteen ja systolisen verenpaineen mukaan.

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus on yksilöllinen ja määräytyy kliinisen vasteen ja systolisen verenpaineen mukaan. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nitro 5 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää glyseryylitrinitraattia 5,0 mg. Yksi 2 ml:n ampulli

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Käytetään myös paikallisesti hemostaattina paikallispuudutteiden lisänä.

VALMISTEYHTEENVETO. Käytetään myös paikallisesti hemostaattina paikallispuudutteiden lisänä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ADRENALIN 1 mg/ml -injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 1 mg adrenaliinia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia

Lisätiedot

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN Suvi-Maria Seppänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Keuhkosairausoppi Maaliskuu 2012 Tampereen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Elinsiirretyn lapsen anestesia

Elinsiirretyn lapsen anestesia Elinsiirretyn lapsen anestesia SULAT 2015 Biomedicum 30.1.15 Anest EL Netta Tuominen Lasten ja Nuorten Sairaala Kuuppa huuleen ja kymppi kurarea? Preoperatiivinen arviointi 1) Siirteen toiminnan arviointi

Lisätiedot

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3 Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Iho, ihmisen suurin elin epidermis dermis IHON PINTA ALA Mosteller kaava BSA (m²) = ( [Height(cm)

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 10 mg: 1 tabletti sisältää

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3 Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Iho, ihmisen suurin elin epidermis dermis IHON PINTA ALA Mosteller kaava BSA (m²) = ( [Height(cm)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ Anu Salpakoski Biomekaniikan Pro Gradu Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos

Lisätiedot

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia

Lisätiedot

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Pasi Lind Suomen Judoliitto Terve urheilijakouluttaja Suomen Kansallis Ooppera Viikarit Vauhdissakirjan kirjoittaja www.terveurheilija.fi Monipuolinen

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM Kuolemansyyt Suomessa 2008 Sydänlääkkeet Kuolemansyy Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet 20 144 9 495 10 649 Kasvaimet 11 214 5 782 5 432 Dementia, Alzheimerin tauti 4 964 1 521 3 443 Professori

Lisätiedot

AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINNAN JA TELOMEERIEN PITUUDEN VÄLINEN YHTEYS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ

AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINNAN JA TELOMEERIEN PITUUDEN VÄLINEN YHTEYS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINNAN JA TELOMEERIEN PITUUDEN VÄLINEN YHTEYS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ Markus Takkunen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Kliinisen ravitsemustieteen

Lisätiedot

VENYMIS LYHENEMISSYKLITYYPPISEN LIHASTYÖN AIHEUTTAMAN LIHASVAURION VAIKUTUS LUURANKOLIHASTEN VERENVIRTAUKSEEN JA HAPENKULUTUKSEEN

VENYMIS LYHENEMISSYKLITYYPPISEN LIHASTYÖN AIHEUTTAMAN LIHASVAURION VAIKUTUS LUURANKOLIHASTEN VERENVIRTAUKSEEN JA HAPENKULUTUKSEEN VENYMIS LYHENEMISSYKLITYYPPISEN LIHASTYÖN AIHEUTTAMAN LIHASVAURION VAIKUTUS LUURANKOLIHASTEN VERENVIRTAUKSEEN JA HAPENKULUTUKSEEN Sini Turunen Liikuntafysiologian Pro gradu tutkielma Syksy 2004 Jyväskylän

Lisätiedot

Purutabletti. Pitkulainen tabletti, jossa jakoura toisella puolella, väri vaihtelee beigestä vaaleanruskeaan. Tabletit voidaan puolittaa.

Purutabletti. Pitkulainen tabletti, jossa jakoura toisella puolella, väri vaihtelee beigestä vaaleanruskeaan. Tabletit voidaan puolittaa. 1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vivelin vet 1,25 mg purutabletti kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi tabletti sisältää Vaikuttava aine: amlodipiini 1,25 mg (vastaa 1,73 mg:aa amlodipiinibesilaattia)

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/

Lisätiedot

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma

Lisätiedot

Endoteliini 1 (ET-1) eristettiin porsaan aortan

Endoteliini 1 (ET-1) eristettiin porsaan aortan KATSAUS Frej Fyhrquist ja Outi Saijonmaa Endoteliinit (ET-1, ET-2, ET-3) ovat peptidejä, joilla on voimakas ja pitkäaikainen verisuonia supistava vaikutus. Ne edistävät myös verisuonten ja sydämen seinämän

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa Tuotekoodi: 213-AD2026-Q Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra Fenylefrin Unimedic 0,05 mg/ml injektioneste, liuosta sisältää

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra Fenylefrin Unimedic 0,05 mg/ml injektioneste, liuosta sisältää VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fenylefrin Unimedic 0,05 mg/ml injektioneste, liuos Fenylefrin Unimedic 0,1 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks 1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ

VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ Antti Partanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö Hemodynamiikan tutkimusryhmä Tammikuu 2016

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot