VERENPAINEEN MITTAAMINEN
|
|
- Elina Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 F1 VERENPAINEEN MITTAAMINEN Täytä tulostaulukko sivulla 7. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 1 2.
2 2 VERENPAINE Käytännön työssä verenpaineella tarkoitetaan suurissa valtimoissa vallitsevaa painetta. Systolisen paineen suuruuteen vaikuttavat 1) vasemman kammion kyky työntää verta aorttaan (sydänlihaksen supistusvoima ja nopeus eli kontraktiliteetti, sekä iskutilavuus; yhdessä minuuttivolyymi, cardiac output, CO) sekä 2) valtimoseinämän elastisuus ja verenkierron ääreisvastus (total peripheral resistance, TPR). Diastolinen paine määräytyy aortan ja suurten valtimoiden loppudiastolisesta verimäärästä ja tämä puolestaan ääreisverenkierron vastuksesta ja jossain määrin suurten valtimoiden elastisuudesta. Lisäksi valtimopaineeseen vaikuttaa valtimoveren hydrostaattisen patsaan korkeus (ihmisen asento). Pulssipaine tarkoittaa systolisen ja diastolisen paineen erotusta. Verenpaine voidaan mitata sekä suorasti että epäsuorasti. Suora mittaus tapahtuu valtimoon asetetun kanyylin kautta "verisesti" sydämen katetrisaation, tehohoidon tai nukutuksen yhteydessä. Epäsuora mittaus tapahtuu taas tavanomaisella verenpainemittarilla ja on terveydenhuollon yleisin toimenpide. Paitsi kohonneen verenpaineen (hypertensio) toteamiseksi ja hoidon arvioimiseksi verenpaineen mittausta tarvitaan lähes jokaisen sairauden yhteydessä, erityisesti tutkittaessa potilaita, jotka sairastavat sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautia, infektiosairauksia, keskushermoston tauteja tai keuhkosairauksia. Verenpaine mitataan lisäksi aina vanhuksia hoidettaessa. Kiireettömästi ja oikein suoritetusta verenpaineen mittauksesta hyötyvät kaikki. Jotta verenpaineen seurannassa eri mittaustulokset olisivat vertailukelpoisia, on tärkeätä standardisoida mittausmenetelmät ja kalibroida ja huoltaa verenpainemittarit säännöllisesti. Verenpaineen mittaaminen auskultatorisella menetelmällä Verenpaineen epäsuorassa mittauksessa aiheutetaan reiden tai olkavarren ympäri kierretyllä mansetilla valtimosulku. Kun mansetin painetta alennetaan systolisen paineen alapuolelle, verta ryöpsähtää ahtautetun kohdan ohi painehuipun aikana. Osittainen ahtautuma aiheuttaa pyörteisen virtauksen, mikä yhdessä valtimonseinämässä syntyvän värähtelyn kanssa aiheuttaa luonteenomaiset Korotkoffin äänet. Korotkoffin äänten laatu ja voimakkuus vaihtelevat eri painetasoilla. Tämä on kuvattu kuvassa 1 (eri vaiheiden väliin on merkitty vaiheiden keskimääräinen paine ero). Kuva 1. Korotkoffin äänet
3 3 Vaihe 1: äänet alkavat kuulua terävinä napsahduksina (systolinen paine) ja samalla äänten voimakkuus lisääntyy. Vaihe 2: äänet muuttuvat pehmeämmiksi suhahduksiksi (tai hurinaksi) ja voivat tilapäisesti hävitä (ns. auskultatorinen aukko). Vaihe 3: äänet terävöityvät uudelleen (jumputus) ja niiden suhteellinen voimakkuus kasvaa. Vaihe 4: äänet pehmenevät ja heikkenevät äkkiä. Vaihe 5: äänet lakkaavat kuulumasta. Äänten häviäminen vaiheessa 5 on sovittu diastolisen paineen rajaksi. Joskus nuorilla ihmisillä mansetin painetta laskiessa pulssiäänet kuuluvat loppuun asti: tällöin diastoliseksi paineeksi valitaan vaihe 4 (äänten heikkenemisen alku). Vaiheessa 2 esiintyvä auskultatorinen aukko voi johtaa väärän verenpainearvon rekisteröintiin (saadaan liian alhainen systolinen paine tai liian korkea diastolinen paine). Jos verenpaine vaihtelee esim. rytmihäiriöiden yhteydessä, ei yksittäisiä suhahduksia pidä ottaa huomioon, vaan systoliseksi arvoksi on määrättävä taso, jolla jokainen sykettä myötäilevä virtausääni kuuluu. Verenpainemittari Verenpainemittarin mansetin koko on valittava mittauskohteen mukaan (TAULUKKO 1). Potilaan ikä vastasyntyneet Mansetin leveys 2.5 cm 1 viikon 2 vuoden ikäiset 6.0 cm 4 8 vuotiaat 9.0 cm aikuiset 13.0 cm KYSYMYS 1. Liian kapea mansetti antaa liian korkeat verenpainearvot. Pohdi miksi? Reisimansetin pituus on noin 60 cm ja leveys 19 cm. Aikuisen olkavarsimansetin pituus on noin cm. Nyrkkisääntönä on, että mansetin leveys pitäisi olla > 40% ja pituus > 80% olkavarren ympärysmitasta. Elohopeamittari on tarkka, mutta usein hankala käsitellä. Aneroidimittari täytyy kalibroida 1/2 1 vuoden välein elohopeamittarin kanssa. Pulssiäänten kuuntelu tapahtuu erityisesti lapsia tutkittaessa stetoskoopin suppilo osalla, jolla kuullaan myös matalia suhahduksia. Suppiloa ei saa painaa, mutta sen on oltava kuitenkin ilmatiiviisti ihoa vasten.
4 4 MITTAUKSEN SUORITTAMINEN Esivalmistelut: Tutkimushuoneen tulisi olla hiljainen ja läsnä ei saisi olla muita kuin mittaaja ja mitattava Puolen tunnin ajan ennen mittausta tulee pidättyä raskaasta fyysisestä ponnistelusta, tupakoinnista ja kofeiinipitoisista juomista Käytetään elohopea, aneroidi tai automaattista / puoliautomaattista tietyissä testeissä* hyväksyttyä sähköistä mittaria. (*CE merkityt, British Hypertension Society tai US Association for the Advancement of Medical Instrumentation) Mittaaminen (lue tämä ohje kokonaisuudessaan ennen aloittamista): Verenpaine mitataan istuvalta koehenkilöltä. Vastaanotolla iäkkäiltä ja diabeetikoilta mitataan verenpaine myös maaten sekä 1 että 3 minuutin kuluttua seisomaan nousemisesta. Mansetti kiedotaan niin tiiviisti tutkittavan raajan ympärille, että mansetti ei kierry eikä valu. Mittarin letku ei saa olla stetoskoopin suppilo tai kalvo osan tiellä mitattaessa (sijoita letku raajan dorsaalipuolelle). Letkussa ei saa olla jyrkkiä mutkia tai taitoksia. Mansetin yläpuolella ei saa olla kiristäviä vaatekappaleita. Mansetti sijoitetaan sydämen tasolle (4. kylkiluuvälin tasalle). Ennen varsinaista mittausta tutkittava istuu mittauspaikalla viisi minuuttia mansetti olkavarteen kiinnitettynä, kyynärvarsi tuettuna 4. kylkiluuvälin tasalle. Mitataan verenpaine ainakin kerran molemmista olkavarsista (huom. vastaanotolla uusilla potilailla tehdään näin). Verenpaineen mittaukseen käytetään sitä olkavartta josta mitattu verenpainetaso on korkeampi, mikäli ero yli 10 mmhg. Stetoskoopin suppilo tai kalvo osa asetetaan tiiviisti kyynärtaipeeseen olkavarsivaltimon päälle. Paine kohotetaan mansetissa samanaikaisesti pulssiääniä auskultoiden mmhg systolisen painetason yläpuolelle. Huomioi, että tarpeettoman korkea paine aiheuttaa kipua ja levottomuutta. Kumpikin näistä seikoista heikentää mittaustuloksen luotettavuutta. Ala laskea painetta mansetissa. Paineen laskun tulee tapahtua tasaisesti, 2 3 mmhg sekunnissa. Systolisen ja diastolisen paineen kohdalla paineen laskunopeutta voi hidastaa. Mittaamiseen käytetty kokonaisaika ei saisi olla yli 30 s kehittyvän laskimostaasin vuoksi. Mittarin lukematarkkuus on normaalisti 2 mmhg, mutta jos verenpainearvoissa tapahtuu vaihtelua, 5 mmhg:n tarkkuus on riittävä. Mittauksen jälkeen mansetin paine on poistettava kokonaan ennen uusintamittausta. Paine mitataan kahdesti 1 2 min välein, molemmat tulokset kirjataan. Mittauksen toistaminen on välttämätöntä.
5 5 Ensimmäiseen mittaukseen liittyvä jännitys aiheuttaa lähes aina verenpaineen kohoamisen ja vakiintunut verenpainetaso saadaan vasta mittauksessa esiin. Kun vakiintunut verenpaine on luotettavasti saatu mitatuksi, siitä on heti syytä tehdä merkintä papereihin ja se on kerrottava tutkittavalle. (Jos tutkittavalla todetaan normaalista poikkeavia verenpainearvoja, mittauksen tulee tapahtua myös molemmista olkavarsista verenpaineen symmetrisyyden toteamiseksi maaten ja seisten mahdollisen ortostaattisen reaktion toteamiseksi reidestä mahdollisen yläraajan ja alaraajan välisen eron toteamiseksi (aortan ahtautuma!) Verenpaineen vaihtelu ja mittausvirheet Verenpaineen mittaajan on tunnettava mittauksen suoritukseen ja mittausolosuhteisiin liittyvät virhemahdollisuudet. Oikeaoppisenkin mittauksen jälkeen saatuihin verenpainearvoihin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä mitattu arvo ei ehkä vastaa tutkittavan pitkäaikaista verenpainetasoa. Pitkän aikavälin verenpainetasosta saadaan käsitys vasta toistamalla mittauksia viikon 3 kuukauden välein ja tekemällä tuloksista selvät muistiinpanot (vakiintunut verenpaine, asento, kellonaika, päivämäärä, mittaaja). Normaaliarvot Iän mukana verenpaineen säätelymekanismit muuttuvat. Sydänlihaksen ja versisuoniston vaste sympatoadrenergiseen stimulaatioon heikkenee, reniinin eritys pienenee ja baroreseptorien herkkyys alenee, mikä ilmenee taipumuksena ortostaattiseen hypotensioon. Aortan ja suurten valtimoiden elastisuus vähenee, jolloin systolinen paine nousee. Naisilla systolinen paine on noin 5 mmhg alhaisempi kuin miehillä vaihdevuosiin asti. Sen jälkeen systolinen paine nousee naisilla nopeammin iän mukana (Kuva 2). Diastolinen paine ei korreloidu ikään ja sukupuoleen yhtä selvästi. KYSYMYS 2. Mistä diastolisen paineen aleneminen iän myötä voisi johtua? Kuva 2. Verenpaineen muutokset iän mukana miehillä ja naisilla (Leppäluoto et al., 2008)
6 6 Normaalin verenpaineen määrittely tapahtuu empiirisesti ja se perustuu epidemiologisiin ja hoitokokeiden tuloksiin. Taulukossa 2 esitetään EBM (Evidence Based Medicine) suositusten mukaiset normaalin ja kohonneen verenpaineen raja arvot systolisen ja diastolisen veren paineen suhteen lapsilla ja nuorilla. Hypertension raja yli 18 vuotiailla on myös tuo 140/90 mmhg (katso kuva 3). TAULUKKO 2. Hypertension raja arvot lapsilla Ikä (vuosi) mmhg < / / / / 90 Kuva 3. Suomessa käytössä oleva verenpaineen luokittelu (Kantola 2010). Nykyisen käsityksen mukaan sekä systolinen että diastolinen paine ovat vaaratekijöinä yhtä merkityksellisiä sydän ja verenkiertoelinten sairauksien kuolleisuutta arvioitaessa (2007 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension).
7 7 MITTAUSTULOKSET Verenpaineeni Auskultoiden Automaatilla Vasen yläraaja istuen 1. arvo 2. arvo Oikea yläraaja istuen Pohdinta Yläraajojen puolierot Mikä oli vaikeaa, mitä tein oikein, mitä tein väärin? TAULUKKO 3. VERENPAINEEN MITTAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Painejakaumaa vääristävät tekijät Eräiden loppunumeroiden ja lukujen suosiminen VERENPAINEEN VAIHTELU MITTAUSVIRHEET TODELLINEN SYY Mittaaja Mittari Tunnettu Painetasoon vaikuttavat tekijät Keskittyminen, reaktioaika, kuulo, näkö ja kuulohavainnon sekoittaminen, äänten tulkinta, paineen nostamis ja alentamisnopeus Epätarkkuus (kalibrointi, mittari vinossa, ilmareikä tukossa, elohopeaputki likainen ) Ruumiillinen rasitus, psyykkinen tila, lämpötila, vuodenaika, asento muita?
8 8 SYKETIHEYDEN JA SYKKEEN LAADUN TUTKIMINEN Työohjeet sivulla Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 3 6.
9 9 SYKETIHEYDEN IA SYKKEEN LAADUN TUTKIMINEN Vanhimpia, yleisempiä ja yksinkertaisempia menetelmiä saada tietoa potilaan verenkierron tilasta on sydämen lyöntitaajuuden mittaaminen valtimosykettä (pulssia) tunnustelemalla. Syke on seurausta sydämen pumppaustoiminnasta ja sen voimakkuus riippuu pulssipaineesta eli systolisen ja diastolisen verenpaineen välisestä erosta: mitä korkeampi pulssipaine, sitä voimakkaampi syke. Yleensä sykkeen tuntee hyvin tunnustelemalla värttinävaltimoa (a. radialis) ranteen seudusta. Hankaluuksia sykkeen arvioimisessa voi aiheutua mm. harvinaisissa a. radialiksen anomalioissa, tai silloin kun syke on hyvin nopea (takykardia). Radialisanomalioissa syke tunnustellaan vaihtoehtoisesti joko olkavaltimosta (a. brachialis) tai kaulavaltimosta (a. carotis) ja takykardioissa suoraan potilaan rinnalta stetoskoopilla sydänääniä kuuntelemalla. Valtimosykkeeseen vaikuttavat tekijät Ikä: Vastasyntyneellä sydämen lyöntitiheys on /min, 4 5 vuotiaalla lapsella levossa normaalisti n. 100/min ja aikuisella 60 80/min. Emotionaaliset tekijät: Saattavat huomattavasti nostaa sydämen lyöntitiheyttä. Toisaalta, vahva emootio voi myös johtaa sykkeen nopeaan alenemiseen ja tätä kautta sydämen minuuttivolyymin aletessa pyörtymiseen (vasovagaalinen syncope). Asento: Levosta pystyasentoon noustessa syke yleensä nousee. Ortostaattinen hypotensio on seurausta siitä kun verenpaineen säätely ei toimi. Ruumiillinen rasitus ja siihen harjaantuminen: Ihmisen sydän ja verenkiertoelimistö sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen säännöllisen fyysinen harjoittelun aikana. Esimerkiksi ns. urheilijansydämen tärkeimpiä muutoksia ovat hidastunut syke ja suurentunut iskutilavuus. Sykkeen hidastuminen on seurausta lisääntyneestä parasympaattisesta tonuksesta, vähentyneestä sympaattisesta aktiivisuudesta ja lisääntyneistä viesteistä luurankolihaksista (Kala, 2000). KYSYMYS 3: Mitä vaikutuksia lämpötilalla voi olla sydämen toimintaan? KYSYMYS 4: Mitä sairauksia tiedät, mitkä vaikuttavat sykkeeseen? Sykkeen tunnustelu Sykettä tunnusteltaessa kiinnitetään huomiota paitsi sen taajuuteen myös 1) säännöllisyyteen ja 2) tasaisuuteen. Sykkeen säännöllisyys: Normaalisti pulssiaallot seuraavat toisiaan tasaisin väliajoin ja syke on säännöllinen. Normaalipoikkeamana etenkin nuorilla henkilöillä tavataan ns. respiratorista arytmiaa (Kuva 1), jossa syke kiihtyy sisäänhengityksessä ja hidastuu uloshengitettäessä. Erilaisissa rytmihäiriöissä sydämen lyöntien välinen aika vaihtelee.
10 10 EKG Kuva 1. Valtimopulssiaalto ja EKG käyrä nuorella henkilöllä sisään ja uloshengityksen aikana. KYSYMYS 5: Selitä respiratorisen sinusarytmian fysiologista taustaa Sykkeen voimakkuus ja tasaisuus: Tähän vaikuttaa ensisijaissa pulssipaine. Terveellä ihmisellä toisiaan seuraavat pulssiaallot ovat yhtä suuria ja syke on tasainen. Vanhemmilla henkilöillä pulssiaallon laajuus (amplitudi) voi olla suuri aortan seinämän kovettumisen johdosta ja sokki ja kollapsitiloissa pieni ("lankamainen" pulssi). KYSYMYS 6: Miksi aortan seinämän kovettuminen aiheuttaa pulssiaallon amplitudin suurenemisen? Katso tilannetta kuvaavaa käyrää kuvassa 2. Valtimonseinämän myötäävyys alentunut normaali MAP Kuva 2. Iän myötä tapahtuvan valtionseinämän myötäävyyden (komplianssin) alenemisen vaikutus pulssipaineeseen. MAP = keskipaine (mean arterial pressure) on pysynyt tässä tapauksessa muuttumattomana. Keskipaineeseen vaikuttavat sydämen minuuttivolyymi (syke x iskutilavuus) ja ääreisvastus.
11 11 Pulssivajaus Eräissä sydämen rytmihäiriöissä pulssiaallot voivat interferoitua, jolloin kaikki paineaallot eivät saavu periferiaan saakka. Kun a. radialiksen syketiheys on pienempi kuin sydämen lyöntitiheys, määritetään lyöntitiheys suoraan stetoskoopin avulla potilaan rinnalta. Sydämen lyöntifrekvenssin ja a. radialiksen syketiheyden välinen erotus on ns. pulssivajaus. TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN Harjoitustyön sisältö: 1. Valtimopulssin tunnustelu ylä ja alaraajoista, sekä vatsan, kaulan ja pään alueelta. 2. Valtimoiden tutkimus Doppler kynällä. *** 1. Valtimopulssin tunnustelu ylä ja alaraajoista, sekä vatsan, kaulan ja pään alueelta Tunnustele alaraajojen valtimopulssit a. dorsalis pedis (jalan selkävaltimo) a. tibialis posterior (takimmainen säärivaltimo) a. poplitea (polvitaivevaltimo) a. femoralis (reisivaltimo) 2. Tunnustele yläraajojen valtimopulssit a. radialis (värttinävaltimo) a. brachialis (olkavaltimo) 3. Tunnustele vatsa aortta (a. abdominalis) 4. Tunnustele kaulavaltimot (a. carotis) 5. Tunnustele pinnallinen ohimovaltimo (a. temporalis superficialis) Tarkkaile pulssiaallon puutoksia ja puolieroja! Havainnot:
12 12 2. Valtimoiden tutkiminen Doppler laitteella Etsitään valtimoita Doppler kynällä, joka ilmaisee virtausta äänimuodossa, tai sekä ääni että visuaalisessa muodossa. Paikanna valtimo Doppler kynällä käsivarresta ja opi erottamaan äänestä pulssiaallon systolinen ja diastolinen vaihe. Kädestä on mahdollista myös demonstroida, miten virtausprofiili muuttuu verenkierron keinotekoisen, osittaisen estymisen yhteydessä. Tee koe asettamalla verenpainemittarin mansetti käsivarteen ja säätämällä sen paine systolisen ja diastolisen tason välille. Monofaasinen, leventynyt virtauskäyrä on tyypillinen valtimotukoksen merkki. Etsi kaulavaltimon haarautumiskohta ja vertaa arteria carotis communiksen, sekä a. carotis externan ja internan virtausprofiileita. YHTEINEN KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) SISEMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA AIKA ULOMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA
13 13 SYDÄNÄÄNIEN TUTKIMINEN Työohjeet sivulla 19. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 7 12.
14 14 SYDÄNÄÄNTEN TUTKIMINEN L. SYDÄMEN AUSKULTAATIO Tässä harjoitustyössä perehdytään sydänäänten syntyyn, opetellaan niiden kuuntelun perusteita ja tutustutaan tavallisimpiin patologisiin sydänääniin. Sydänäänten ominaisuudet Ääni on aaltoliikettä, jota kuvaavat jaksoluku (taajuus, äänen korkeus) ja laajuus (amplitudi, äänen voimakkuus, Kuva 1). Kuultavan äänen laatuun vaikuttaa olennaisesti värähtelyn taajuussisälto: soinnikas ääni muodostuu perustaajuudesta ja sen yläsävelistä (perustaajuuden monikerroista), hälyäänet sisältävät monia yhteensopimattomia taajuuksia. Äänen korkeus riippuu ääniaallon taajuudesta Sama voimakkuus Äänen voimakkuus riippuu ääniaallon laajuudesta Sama korkeus (sama nuotti) Äänen sointi riippuu ns. yläsävelistä Sama voimakkuus Sama korkeus (sama nuotti) Kuva 1. Äänen monet ominaisuudet piilevät paineaalloissa. Ihmiskorvan herkkyys eri taajuuksille vaihtelee voimakkaasti (Kuva 2). Sydänäänten taajuus on enimmäkseen Hz ja niiden perustaajuus on tavallisesti < 70 Hz. Kuulokynnyksestä johtuen yläsävelet kuuluvat usein voimakkaampina kuin niiden perustaajuudet. Sivuäänten taajuus voi olla > 500 Hz. Taajuus riippuu värähtelevän kappaleen massasta ja kimmoisuudesta. Kuva 2. Sydänäänten intensiteetti ja korkeus
15 15 Normaali kuuntelulöydös Ensimmäinen sydänääni (S1) kuuluu kammiosystolen alkaessa parhaiten sydämen kärjestä tai kärjen ja rintalastan välistä. Se on matalataajuinen (30 60 Hz, joskus kuitenkin jopa 150 Hz) ja sen kesto on muita sydänääniä pidempi (0,10 0,14 s). S1:n synty on monimutkainen ja osittain huonosti tunnettu (ks. syntymekanismit). Se kuuluu tavallisesti yhtenä, mutta saattaa jakautua kahdeksi kuultavaksi komponentiksi, joista varhaisempi kuuluu voimakkaammin kärjestä ja myöhempi lähempänä rintalastaa. Toinen sydänääni (S2) kuuluu kammiosystolen päättyessä aorttaläpän ja keuhkovaltimoläpän sulkeutuessa. Ensimmäinen komponentti (A 2 ) on voimakas ja kuuluu laajalta alueelta, toinen komponentti (P 2 ) on hiljainen ja kuuluu pieneltä alueelta. S2:n kuuntelualue on rintalastan molemmat puolet 2. kylkiluuvälissä. S2:n jakautuminen on nuorilla sisäänhengityksessä melko tavallista (ks. syntymekanismit). Kolmas sydänääni (S3) on diastolinen ääni ja kuuluu sydämen kärjestä. Ääni on hyvin matala (25 50 Hz) ja lyhytkestoinen (0,04 s). Se syntyy sydämen nopean täyttymisen vaiheessa kammioseinämän tai eteiskammioläppien värähtelystä. Ääni kuuluu 70%:lla lapsista. län myötä se vaimenee, eikä tavallisesti kuulu yli 30 vuotiailla. Yli 40 vuotiailla kuuluvaa S3:stä kutsutaan kammiogalopiksi hevosen laukkaa muistuttavan rytmin vuoksi. Neljäs sydänääni (S4) kuuluu sydämen kärjestä juuri ennen kammiosystolen alkua eteissupistuksen aikana. Se on matala ja lyhytkestoinen ja kuuluu harvoin. Alle 50 vuotiailla S4 on merkittävä patologinen löydös. Tällöin puhutaan eteisgalopista. Toisaalta yli 65 vuotiailta S4 on usein kuultavissa ilman merkittävää sydäntautia. Tämä johtuu vasemman kammion myötäävyyden vähenemisestä iän myötä. Sydänäänten syntymekanismit Ensimmäisen sydänäänen synnystä on olemassa useita teorioita ja äänen syntymekanismeja tutkitaan edelleen. Rushmerin mukaan S1 jakautuu neljään komponenttiin: 1. eteiskammioläpät sulkeutuvat systolen alussa (lyhyt, matalataajuinen komponentti) 2. eteiskammioläpät jännittyvät, läpät, kammiossa oleva veri ja nopeasti supistuva kammioseinämä värähtelevät (korkeataajuinen komponentti) 3. aortan tyvi venyttyy, sen ja eteisseinien välille syntyy värähtelyä (korkeataajuinen komponentti) 4. ejektion aikana syntyy pyörteinen virtaus nousevaan aorttaan (matalataajuinen heikko komponentti) Perloffin mukaan ensimmäinen voimakas komponentti liittyy mitraaliläpän sulkeutumiseen ja toinen komponentti trikuspidaaliläpän sulkeutumiseen. Viimeinen komponentti saattaa liittyä aorttaläpän avautumiseen. Ensimmäisen sydänäänen voimakkuus riippuu siitä, mikä on eteis kammioläppien asento kammiosystolen alkaessa. Jos PQ aika on lyhyt, kammiot supistuvat ennen kuin virtaus eteisistä on päättynyt ja eteis kammioläpät ovat osittain auki. Tämä johtaa siihen, että S1 kuuluu voimakkaana. PQ ajan pidentyessä S1 heikkenee. Ensimmäisen sydänäänen voimakkuus riippuu myös kammiopaineen nousu
16 16 nopeudesta: esim. rasituksessa, kuumeessa ja kilpirauhasen liikatoiminnassa ääni voimistuu, sydämen vajaatoiminnassa ja sydäninfarktin jälkeen ääni vaimenee. Toinen sydänääni syntyy aorttaläpän sulkeutumisen ja keuhkovaltimoläpän sulkeutumisen aiheuttamista värähtelyistä. Ejektiovaiheen lopussa virtauksen vähetessä läppäpurjeet lähenevät pyörteen vaikutuksesta. Aortan ja keuhkovaltimon elastisuus heijastavat paineen takaisin sulkeutuneita semilunaariläppiä kohden ja jännittyneissä läppäpurjeissa syntyy värähtelyä. Äänten voimakkuus riippuu takaisinvirtaavan veren massasta ja sen liikkeen pysähtymisnopeudesta. KYSYMYS 7. Aorttaläpän sulkeutumisääni A 2 muodostaa toisen sydänäänen ensimmäisen osan. Miksi näin on? KYSYMYS 8. A 2 korostuu verenpainetaudissa ja heikkenee shokissa. Miksi? KYSYMYS 9. Aorttaläpän kalkkeutuminen voimistaa A 2 :ta. Miksi? Myös keuhkovaltimoläpän sulkeutumisäänen P 2 :n voimakkuus riippuu paineesta. Toinen sydänääni jakautuu komponenteikseen A 2 ja P 2 sisäänhengityksen aikana erityisesti nuorilla henkilöillä. Jakautumisen syntymekanismi on seuraava. Sisäänhengityksen aikana rintaontelon paine alenee ja tämän seurauksena laskimopaluu kasvaa lisäten virtausta sydämen oikeaan puolen kautta. Oikean kammion iskutilavuus kasvaa, ejektioaika pitenee ja P 2 viivästyy. Toisaalta, laskimoveren palautuminen sydämen vasemmalle puolelle vähenee alentaen vasemman kammion iskutilavuutta. Tämän seurauksena ejektioaika lyhenee ja A 2 aikaistuu. Komponentit siirtyvät siis eri suuntiin ja niiden väli tulee havaittavaksi. Uloshengityksen aikana S2 kuuluu yhtenä (Kuva 3). Vasemman haarakatkoksen vuoksi S2 voi jakautua paradoksaalisesti, ts. P 2 kuuluu ennen A 2 :ta. Kuva 3. Normaali S2:n jakautuminen Kolmas sydänääni syntyy kammioiden nopean täyttymisen saadessa kammioseinämän värähtelemään. Koska kammiolihas on relaksoitunut, värähtely on pienitaajuista. S 3 kuuluu (kammiogaloppi) erityisesti ns. hyperkineettisissa tiloissa (rasitus, kuume, raskaus, kilpirauhasen liikatoiminta, anemia, oikovirtaus). Ilmeisesti kammion paksunemisen vuoksi S 3 häviää keski iässä; sen ilmaantuminen myöhemmin uudelleen on osoitus kohonneesta täyttöpaineesta ja viittaa sydämen vajaatoimintaan.
17 17 Neljäs sydänääni on peräisin voimakkaan eteissupistuksen kammioseinämässä aikaansaamasta värähtelystä. S 4 :n kuuluminen voi sekin olla merkkinä kohonneesta täyttöpaineesta (eteisgaloppi). Eläinmaailmassa suurisydämisillä lajeilla, kuten hevosella, S4 on normaali löydös. Kuuntelualueet Jokaiselle sydänäänelle (myös sivuäänille) voidaan kuuntelemalla määrittää ns. punctum maximum (P m ) eli kohta, missä ääni kuuluu voimakkaimpana (Kuva 4). P m määritetään kylkikaarien ja vertikaalisten viivojen (esim. keskisolisviiva) avulla. Monet äänet johtuvat P m :sta johonkin suuntaan (esim. kärjestä kainaloa kohden). PUNCTA MAXIMA AORTTA-ALUE PULMONAARIALUE TRIKUSPIDIALUE MITRAALIALUE Kuva 4. Ihmisen puncta maximat Sydänäänten ja mahdollisten sivuäänten löytämiseksi kuuntelussa ei rajoituta vain tiettyihin kuuntelualueisiin, vaan koko rintakehä on kuunneltava (mukaan lukien kaula, kainalot ja selkä). Synnyltään enimmäkseen kammioperäiset S1, S3 ja S4 kuuluvat parhaiten sydämen kärjestä, joka on kiinni rintakehässä. Etukumarassa istuminen tai vasemmalla kyljellä makaaminen parantavat kontaktia. KYSYMYS 10. Keuhko vaimentaa tehokkaasti sydänääniä. Miksi? S2 kuuluu parhaiten 2. kylkivälistä ja sen komponentti A 2 tavallisesti rintalastan molemmilta puolilta ja vaimeampi P 2 vain rintalastan vasemmasta reunasta (Kuva 5). Kuva 5. S1:n ja S2:n ja sen komponenttien parhaat kuuntelualueet.
18 18 Sydänäänten kuuntelun tekniikasta Stetoskooppi Useimmissa stetoskoopeissa on sekä kalvo että suppilo osa (Kuva 6). Suppilolla kuuluvat parhaiten pieni ja keskitaajuiset sydänäänet ja kalvolla korkeat äänet. Pienitaajuisten äänten kuuluminen edellyttää, että suppilo asetetaan kuuntelualueelle painamatta. Painaessa suppiloa iho muodostaa kalvon, joka vaimentaa pienitaajuisa ääniä. Toisaalta voimakkaampi kalvo osan painaminen parantaa suuritaajuisten äänien kuuluvuutta. Orientoivaan kuunteluun kannattaa käyttää suppiloa. Sekä suppilon että kalvon pitää olla ilmatiiviisti rintakehällä, sillä vähäinenkin vuoto (esimerkiksi hyvin laihalla henkilöllä kylkiluiden aiheuttama) vaimentaa äänet olemattomiin. Korvakappaleiden pitää olla ehdottoman ilmatiiviit ja niiden koko on pyrittävä sovittamaan yksilöllisesti. Niitä on syytä pestä säännöllisesti. Optimaalinen korvakappaleiden orientaatio on korvakäytävän suuntainen (Kts. kuva 6). Letku Korvakapplaeet Suppilo-osa ( kuppi ) Kalvo-osa Kuva 6. Stetoskoopin rakenne Stetoskoopin letkujen läpimitan tulee olla tarpeeksi suuri ja seinämän paksu. Mitä lyhyemmät letkut ovat, sitä parempi on kuuluvuus. Käytännöllinen letkun pituus on cm ja letkun läpimitta 3 4 mm. Letkut eivät saa hangata toisiaan tai vaatteita, eikä potilas saa hypistellä niitä. Kuunteluolosuhteet Kuunteluhuoneen pitää olla hyvin hiljainen, esimerkiksi koneellinen tuuletus tai muiden huoneessa olevien henkilöiden puhe häiritsevät merkitsevästi. Koko rintakehän tulee olla paljaana sydänääniä kuunneltaessa. Vaatteiden läpi tai paidanraosta kuuntelu on mahdotonta. Jos kuunneltava henkilö on peloissaan tai kylmissään, vapina ja lihasten toiminta sinänsä synnyttävät häiritseviä lisä ääniä, jotka puolestaan hävittävät oleellista informaatiota henkilön sydänäänistä. Tästä syystä rauhalliset olot ja ympäristön riittävä lämpötila ovat lisäedellytyksiä onnistuneelle auskultaatiolle. Kuuntelu kannattaa aloittaa kuunneltavan henkilön maatessa selällään. Sen jälkeen kuuntelu tapahtuu vasemmalla kyljellä rentoutuneena maaten. Tässä asennossa kuullaan parhaiten kärkeen heijastuvat äänet (S1, S3, S4) sekä esimerkiksi mitraaliläpästä lähtöisin olevat äänet. Istuvassa asennossa useimmat äänet vaimenevat, ja vain sydänpussista peräisin oleva hankausääni saattaa kuulua voimakkaampana istuessa kuin maatessa.
19 19 SYDÄMEN KUUNTELUN SUORITTAMINEN 1. Tunnista S1 ja S2 ja erota siten systole ja diastole. Tämä ei aina ole helppoa. Hyvä apukeino rytmiin pääsemiseksi on samanaikaisesti tunnustella kaulavaltimon tai kyynärvaltimon sykettä. Kuunneltava asettuu selinmakuulle. Suoritetaan orientoiva kuuntelu sydämen kärjestä, 4. kylkivälistä (ns. Erbin pisteestä), sekä 2. kylkivälistä rintalastan molemmilta puolilta (kts. kuva 5). Kuunneltavaa henkilöä pyydetään pidättämään hengitystään, kun halutaan mahdollisimman tarkkaa äänten erottuvuutta. Samalla kuuntelija voi pidättää hengitystään tai hengittää vaimeasti suun kautta Jos orientoiva kuuntelu antaa poikkeavan löydöksen, etsitään löydökselle paras kuuluvuusalue, punctum maximum, ja määritetään äänen säteilyalue. S2:n jakautumista kuunnellaan rauhallisen sisäänhengityksen aikana. 2. Kuuntele mahdollinen S3 ja S4. Kuunneltava asettuu vasemmalle kyljelleen. Tämä siksi, että nämä vasemmalta tulevat matalat äänet ja esimerkiksi mitraalistenoosin aiheuttama rullaava diastolinen sivuääni voivat kuulua vasta tässä asennossa. S3 kuuluvuus on parempi uloshengityksen aikana. KYSYMYS 11. Fysiologinen S3 häviää usein pystyasennossa. Miksi? KYSYMYS 12. Patologinen S3, joka liittyy vasemman kammion vajaatoimintaan ja ylikuormitukseen, säilyy pystyasennossakin. Miksi?
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVerenpainemittarit. Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95
Verenpainemittarit Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95 Tarkka verenpaineen mittaus ranteesta. Näytön kohteet: systolinen, diastolinen, pulssi, päivämäärä, aika Rytmihäiriöilmoitus Muistipaikkoja 60/henkilö,
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
Lisätiedot1. Tutkimushoitaja ft17_tt1_1
FinTerveys-tutkimus TERVEYSTARKASTUSLOMAKE, TUTKIMUSPISTE 1 tt1-lomakkeen viivakoodi ft17_tt1_terlo1 1. Tutkimushoitaja ft17_tt1_1 Anna pvm muodossa ppkk esim. 0102 ja klo muodossa ttmm esim. 0930 2. Saapumisaika:
Lisätiedottt-isr-lomakkeen tallennuskieli ft17_tt_isr_lomakekieli 1. Tutkimushoitaja ft17_tt1_1
tt-isr-lomakkeen viivakooditarra 1 tt-isr-lomakkeen tallennuskieli ft17_tt_isr_viivakoodi_tarra1 ft17_tt_isr_lomakekieli FinTerveys-tutkimus TERVEYSTARKASTUSLOMAKE, ITÄ-SUOMI Havaintotunnus havtun 1. Tutkimushoitaja
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotFysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali
Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotLapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia?
Näin tutkin Markku Leskinen Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Lapsen sydämestä kuuluu usein sivuääniä. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan, kun kuuntelulöydös muistuttaa
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotFT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V
FT-B12W-V Käyttöohje Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotTunnista oireet ja osaa toimia. Toiminnallinen harjoittelu ryhmälle
Tunnista oireet ja osaa toimia Toiminnallinen harjoittelu ryhmälle Harjoittelu tuo varmuutta Muutamat päivittäiset rutiinit edistävät turvallisuutta. Myös harjoittelemalla hätätilanteissa toimimisen harjoittelu
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotDemo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT
Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen
LisätiedotVERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE
VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE Mitä verenpaine on? Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi
LisätiedotOPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO
OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotSimulaation ohjaaminen helpottui juuri
I T S E VA R M U U S Simulaation ohjaaminen helpottui juuri Kun simulaatiotyökalut ovat helpompia käyttää, opetus on entistä tehokkaampaa. Helpon ja tehokkaan simuloinnin takaamiseksi SimPad on suunniteltu
LisätiedotBAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN
KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT
LisätiedotTerveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011
NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotToimintaohje onnettomuustilanteissa
Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen
LisätiedotOHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA
OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotLangaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS
FI Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS Pikaoppaassa kerrotaan, kuinka mobiililaite määritellään, Bluetooth-yhteys muodostetaan ja verenpaine mitataan. Noudata alla olevia ohjeita aloittaaksesi mittauksen.
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotLoppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys
Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä
LisätiedotPEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite
PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotTENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa
TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa Tuotekoodi: 213-AD2026-Q Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotLIPO502 TENS 2-kanavainen
LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotVerenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotVAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE
VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
Lisätiedot5. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotOnko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta
Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotVerenpaineen kotimittaus ja tulkinta
Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON
ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotPhysioTools Online - ed set Sivu 1/7
PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotSWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)
SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
LisätiedotKunto-ohjelma amputoiduille
Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman
Lisätiedot/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
Lisätiedot1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1, Olkapäät, Rinta & Ojentajat
1 / 8 1. PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1, Olkapäät, Rinta & Ojentajat 1. Liikkeen nimen perässä on kerrottu treenattava lihas 2. Tee kaikissa liikkeissä sarjat loppuun saakka 3. Oikeat sarjapainot ovat ne, jotka
LisätiedotKoodistopalvelun vuosi Tietorakenteet ja luokitukset yksikkö/ Mikko Härkönen 1
Koodistopalvelun vuosi 2015 17.3.2015 Tietorakenteet ja luokitukset yksikkö/ Mikko Härkönen 1 Koodistopalvelimen vuosisuunnitelma 2015 Maaliskuu: Duodecim- FinMeSH Joulukuu: Kuntaliitto- Laboratoriotutkimusnimikkeistö,
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotLeikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014
Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien
Lisätiedot