VERENPAINEEN MITTAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERENPAINEEN MITTAAMINEN"

Transkriptio

1 1 F1 VERENPAINEEN MITTAAMINEN Täytä tulostaulukko sivulla 7. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 1 2.

2 2 VERENPAINE Käytännön työssä verenpaineella tarkoitetaan suurissa valtimoissa vallitsevaa painetta. Systolisen paineen suuruuteen vaikuttavat 1) vasemman kammion kyky työntää verta aorttaan (sydänlihaksen supistusvoima ja nopeus eli kontraktiliteetti, sekä iskutilavuus; yhdessä minuuttivolyymi, cardiac output, CO) sekä 2) valtimoseinämän elastisuus ja verenkierron ääreisvastus (total peripheral resistance, TPR). Diastolinen paine määräytyy aortan ja suurten valtimoiden loppudiastolisesta verimäärästä ja tämä puolestaan ääreisverenkierron vastuksesta ja jossain määrin suurten valtimoiden elastisuudesta. Lisäksi valtimopaineeseen vaikuttaa valtimoveren hydrostaattisen patsaan korkeus (ihmisen asento). Pulssipaine tarkoittaa systolisen ja diastolisen paineen erotusta. Verenpaine voidaan mitata sekä suorasti että epäsuorasti. Suora mittaus tapahtuu valtimoon asetetun kanyylin kautta "verisesti" sydämen katetrisaation, tehohoidon tai nukutuksen yhteydessä. Epäsuora mittaus tapahtuu taas tavanomaisella verenpainemittarilla ja on terveydenhuollon yleisin toimenpide. Paitsi kohonneen verenpaineen (hypertensio) toteamiseksi ja hoidon arvioimiseksi verenpaineen mittausta tarvitaan lähes jokaisen sairauden yhteydessä, erityisesti tutkittaessa potilaita, jotka sairastavat sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautia, infektiosairauksia, keskushermoston tauteja tai keuhkosairauksia. Verenpaine mitataan lisäksi aina vanhuksia hoidettaessa. Kiireettömästi ja oikein suoritetusta verenpaineen mittauksesta hyötyvät kaikki. Jotta verenpaineen seurannassa eri mittaustulokset olisivat vertailukelpoisia, on tärkeätä standardisoida mittausmenetelmät ja kalibroida ja huoltaa verenpainemittarit säännöllisesti. Verenpaineen mittaaminen auskultatorisella menetelmällä Verenpaineen epäsuorassa mittauksessa aiheutetaan reiden tai olkavarren ympäri kierretyllä mansetilla valtimosulku. Kun mansetin painetta alennetaan systolisen paineen alapuolelle, verta ryöpsähtää ahtautetun kohdan ohi painehuipun aikana. Osittainen ahtautuma aiheuttaa pyörteisen virtauksen, mikä yhdessä valtimonseinämässä syntyvän värähtelyn kanssa aiheuttaa luonteenomaiset Korotkoffin äänet. Korotkoffin äänten laatu ja voimakkuus vaihtelevat eri painetasoilla. Tämä on kuvattu kuvassa 1 (eri vaiheiden väliin on merkitty vaiheiden keskimääräinen paine ero). Kuva 1. Korotkoffin äänet

3 3 Vaihe 1: äänet alkavat kuulua terävinä napsahduksina (systolinen paine) ja samalla äänten voimakkuus lisääntyy. Vaihe 2: äänet muuttuvat pehmeämmiksi suhahduksiksi (tai hurinaksi) ja voivat tilapäisesti hävitä (ns. auskultatorinen aukko). Vaihe 3: äänet terävöityvät uudelleen (jumputus) ja niiden suhteellinen voimakkuus kasvaa. Vaihe 4: äänet pehmenevät ja heikkenevät äkkiä. Vaihe 5: äänet lakkaavat kuulumasta. Äänten häviäminen vaiheessa 5 on sovittu diastolisen paineen rajaksi. Joskus nuorilla ihmisillä mansetin painetta laskiessa pulssiäänet kuuluvat loppuun asti: tällöin diastoliseksi paineeksi valitaan vaihe 4 (äänten heikkenemisen alku). Vaiheessa 2 esiintyvä auskultatorinen aukko voi johtaa väärän verenpainearvon rekisteröintiin (saadaan liian alhainen systolinen paine tai liian korkea diastolinen paine). Jos verenpaine vaihtelee esim. rytmihäiriöiden yhteydessä, ei yksittäisiä suhahduksia pidä ottaa huomioon, vaan systoliseksi arvoksi on määrättävä taso, jolla jokainen sykettä myötäilevä virtausääni kuuluu. Verenpainemittari Verenpainemittarin mansetin koko on valittava mittauskohteen mukaan (TAULUKKO 1). Potilaan ikä vastasyntyneet Mansetin leveys 2.5 cm 1 viikon 2 vuoden ikäiset 6.0 cm 4 8 vuotiaat 9.0 cm aikuiset 13.0 cm KYSYMYS 1. Liian kapea mansetti antaa liian korkeat verenpainearvot. Pohdi miksi? Reisimansetin pituus on noin 60 cm ja leveys 19 cm. Aikuisen olkavarsimansetin pituus on noin cm. Nyrkkisääntönä on, että mansetin leveys pitäisi olla > 40% ja pituus > 80% olkavarren ympärysmitasta. Elohopeamittari on tarkka, mutta usein hankala käsitellä. Aneroidimittari täytyy kalibroida 1/2 1 vuoden välein elohopeamittarin kanssa. Pulssiäänten kuuntelu tapahtuu erityisesti lapsia tutkittaessa stetoskoopin suppilo osalla, jolla kuullaan myös matalia suhahduksia. Suppiloa ei saa painaa, mutta sen on oltava kuitenkin ilmatiiviisti ihoa vasten.

4 4 MITTAUKSEN SUORITTAMINEN Esivalmistelut: Tutkimushuoneen tulisi olla hiljainen ja läsnä ei saisi olla muita kuin mittaaja ja mitattava Puolen tunnin ajan ennen mittausta tulee pidättyä raskaasta fyysisestä ponnistelusta, tupakoinnista ja kofeiinipitoisista juomista Käytetään elohopea, aneroidi tai automaattista / puoliautomaattista tietyissä testeissä* hyväksyttyä sähköistä mittaria. (*CE merkityt, British Hypertension Society tai US Association for the Advancement of Medical Instrumentation) Mittaaminen (lue tämä ohje kokonaisuudessaan ennen aloittamista): Verenpaine mitataan istuvalta koehenkilöltä. Vastaanotolla iäkkäiltä ja diabeetikoilta mitataan verenpaine myös maaten sekä 1 että 3 minuutin kuluttua seisomaan nousemisesta. Mansetti kiedotaan niin tiiviisti tutkittavan raajan ympärille, että mansetti ei kierry eikä valu. Mittarin letku ei saa olla stetoskoopin suppilo tai kalvo osan tiellä mitattaessa (sijoita letku raajan dorsaalipuolelle). Letkussa ei saa olla jyrkkiä mutkia tai taitoksia. Mansetin yläpuolella ei saa olla kiristäviä vaatekappaleita. Mansetti sijoitetaan sydämen tasolle (4. kylkiluuvälin tasalle). Ennen varsinaista mittausta tutkittava istuu mittauspaikalla viisi minuuttia mansetti olkavarteen kiinnitettynä, kyynärvarsi tuettuna 4. kylkiluuvälin tasalle. Mitataan verenpaine ainakin kerran molemmista olkavarsista (huom. vastaanotolla uusilla potilailla tehdään näin). Verenpaineen mittaukseen käytetään sitä olkavartta josta mitattu verenpainetaso on korkeampi, mikäli ero yli 10 mmhg. Stetoskoopin suppilo tai kalvo osa asetetaan tiiviisti kyynärtaipeeseen olkavarsivaltimon päälle. Paine kohotetaan mansetissa samanaikaisesti pulssiääniä auskultoiden mmhg systolisen painetason yläpuolelle. Huomioi, että tarpeettoman korkea paine aiheuttaa kipua ja levottomuutta. Kumpikin näistä seikoista heikentää mittaustuloksen luotettavuutta. Ala laskea painetta mansetissa. Paineen laskun tulee tapahtua tasaisesti, 2 3 mmhg sekunnissa. Systolisen ja diastolisen paineen kohdalla paineen laskunopeutta voi hidastaa. Mittaamiseen käytetty kokonaisaika ei saisi olla yli 30 s kehittyvän laskimostaasin vuoksi. Mittarin lukematarkkuus on normaalisti 2 mmhg, mutta jos verenpainearvoissa tapahtuu vaihtelua, 5 mmhg:n tarkkuus on riittävä. Mittauksen jälkeen mansetin paine on poistettava kokonaan ennen uusintamittausta. Paine mitataan kahdesti 1 2 min välein, molemmat tulokset kirjataan. Mittauksen toistaminen on välttämätöntä.

5 5 Ensimmäiseen mittaukseen liittyvä jännitys aiheuttaa lähes aina verenpaineen kohoamisen ja vakiintunut verenpainetaso saadaan vasta mittauksessa esiin. Kun vakiintunut verenpaine on luotettavasti saatu mitatuksi, siitä on heti syytä tehdä merkintä papereihin ja se on kerrottava tutkittavalle. (Jos tutkittavalla todetaan normaalista poikkeavia verenpainearvoja, mittauksen tulee tapahtua myös molemmista olkavarsista verenpaineen symmetrisyyden toteamiseksi maaten ja seisten mahdollisen ortostaattisen reaktion toteamiseksi reidestä mahdollisen yläraajan ja alaraajan välisen eron toteamiseksi (aortan ahtautuma!) Verenpaineen vaihtelu ja mittausvirheet Verenpaineen mittaajan on tunnettava mittauksen suoritukseen ja mittausolosuhteisiin liittyvät virhemahdollisuudet. Oikeaoppisenkin mittauksen jälkeen saatuihin verenpainearvoihin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä mitattu arvo ei ehkä vastaa tutkittavan pitkäaikaista verenpainetasoa. Pitkän aikavälin verenpainetasosta saadaan käsitys vasta toistamalla mittauksia viikon 3 kuukauden välein ja tekemällä tuloksista selvät muistiinpanot (vakiintunut verenpaine, asento, kellonaika, päivämäärä, mittaaja). Normaaliarvot Iän mukana verenpaineen säätelymekanismit muuttuvat. Sydänlihaksen ja versisuoniston vaste sympatoadrenergiseen stimulaatioon heikkenee, reniinin eritys pienenee ja baroreseptorien herkkyys alenee, mikä ilmenee taipumuksena ortostaattiseen hypotensioon. Aortan ja suurten valtimoiden elastisuus vähenee, jolloin systolinen paine nousee. Naisilla systolinen paine on noin 5 mmhg alhaisempi kuin miehillä vaihdevuosiin asti. Sen jälkeen systolinen paine nousee naisilla nopeammin iän mukana (Kuva 2). Diastolinen paine ei korreloidu ikään ja sukupuoleen yhtä selvästi. KYSYMYS 2. Mistä diastolisen paineen aleneminen iän myötä voisi johtua? Kuva 2. Verenpaineen muutokset iän mukana miehillä ja naisilla (Leppäluoto et al., 2008)

6 6 Normaalin verenpaineen määrittely tapahtuu empiirisesti ja se perustuu epidemiologisiin ja hoitokokeiden tuloksiin. Taulukossa 2 esitetään EBM (Evidence Based Medicine) suositusten mukaiset normaalin ja kohonneen verenpaineen raja arvot systolisen ja diastolisen veren paineen suhteen lapsilla ja nuorilla. Hypertension raja yli 18 vuotiailla on myös tuo 140/90 mmhg (katso kuva 3). TAULUKKO 2. Hypertension raja arvot lapsilla Ikä (vuosi) mmhg < / / / / 90 Kuva 3. Suomessa käytössä oleva verenpaineen luokittelu (Kantola 2010). Nykyisen käsityksen mukaan sekä systolinen että diastolinen paine ovat vaaratekijöinä yhtä merkityksellisiä sydän ja verenkiertoelinten sairauksien kuolleisuutta arvioitaessa (2007 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension).

7 7 MITTAUSTULOKSET Verenpaineeni Auskultoiden Automaatilla Vasen yläraaja istuen 1. arvo 2. arvo Oikea yläraaja istuen Pohdinta Yläraajojen puolierot Mikä oli vaikeaa, mitä tein oikein, mitä tein väärin? TAULUKKO 3. VERENPAINEEN MITTAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Painejakaumaa vääristävät tekijät Eräiden loppunumeroiden ja lukujen suosiminen VERENPAINEEN VAIHTELU MITTAUSVIRHEET TODELLINEN SYY Mittaaja Mittari Tunnettu Painetasoon vaikuttavat tekijät Keskittyminen, reaktioaika, kuulo, näkö ja kuulohavainnon sekoittaminen, äänten tulkinta, paineen nostamis ja alentamisnopeus Epätarkkuus (kalibrointi, mittari vinossa, ilmareikä tukossa, elohopeaputki likainen ) Ruumiillinen rasitus, psyykkinen tila, lämpötila, vuodenaika, asento muita?

8 8 SYKETIHEYDEN JA SYKKEEN LAADUN TUTKIMINEN Työohjeet sivulla Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 3 6.

9 9 SYKETIHEYDEN IA SYKKEEN LAADUN TUTKIMINEN Vanhimpia, yleisempiä ja yksinkertaisempia menetelmiä saada tietoa potilaan verenkierron tilasta on sydämen lyöntitaajuuden mittaaminen valtimosykettä (pulssia) tunnustelemalla. Syke on seurausta sydämen pumppaustoiminnasta ja sen voimakkuus riippuu pulssipaineesta eli systolisen ja diastolisen verenpaineen välisestä erosta: mitä korkeampi pulssipaine, sitä voimakkaampi syke. Yleensä sykkeen tuntee hyvin tunnustelemalla värttinävaltimoa (a. radialis) ranteen seudusta. Hankaluuksia sykkeen arvioimisessa voi aiheutua mm. harvinaisissa a. radialiksen anomalioissa, tai silloin kun syke on hyvin nopea (takykardia). Radialisanomalioissa syke tunnustellaan vaihtoehtoisesti joko olkavaltimosta (a. brachialis) tai kaulavaltimosta (a. carotis) ja takykardioissa suoraan potilaan rinnalta stetoskoopilla sydänääniä kuuntelemalla. Valtimosykkeeseen vaikuttavat tekijät Ikä: Vastasyntyneellä sydämen lyöntitiheys on /min, 4 5 vuotiaalla lapsella levossa normaalisti n. 100/min ja aikuisella 60 80/min. Emotionaaliset tekijät: Saattavat huomattavasti nostaa sydämen lyöntitiheyttä. Toisaalta, vahva emootio voi myös johtaa sykkeen nopeaan alenemiseen ja tätä kautta sydämen minuuttivolyymin aletessa pyörtymiseen (vasovagaalinen syncope). Asento: Levosta pystyasentoon noustessa syke yleensä nousee. Ortostaattinen hypotensio on seurausta siitä kun verenpaineen säätely ei toimi. Ruumiillinen rasitus ja siihen harjaantuminen: Ihmisen sydän ja verenkiertoelimistö sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen säännöllisen fyysinen harjoittelun aikana. Esimerkiksi ns. urheilijansydämen tärkeimpiä muutoksia ovat hidastunut syke ja suurentunut iskutilavuus. Sykkeen hidastuminen on seurausta lisääntyneestä parasympaattisesta tonuksesta, vähentyneestä sympaattisesta aktiivisuudesta ja lisääntyneistä viesteistä luurankolihaksista (Kala, 2000). KYSYMYS 3: Mitä vaikutuksia lämpötilalla voi olla sydämen toimintaan? KYSYMYS 4: Mitä sairauksia tiedät, mitkä vaikuttavat sykkeeseen? Sykkeen tunnustelu Sykettä tunnusteltaessa kiinnitetään huomiota paitsi sen taajuuteen myös 1) säännöllisyyteen ja 2) tasaisuuteen. Sykkeen säännöllisyys: Normaalisti pulssiaallot seuraavat toisiaan tasaisin väliajoin ja syke on säännöllinen. Normaalipoikkeamana etenkin nuorilla henkilöillä tavataan ns. respiratorista arytmiaa (Kuva 1), jossa syke kiihtyy sisäänhengityksessä ja hidastuu uloshengitettäessä. Erilaisissa rytmihäiriöissä sydämen lyöntien välinen aika vaihtelee.

10 10 EKG Kuva 1. Valtimopulssiaalto ja EKG käyrä nuorella henkilöllä sisään ja uloshengityksen aikana. KYSYMYS 5: Selitä respiratorisen sinusarytmian fysiologista taustaa Sykkeen voimakkuus ja tasaisuus: Tähän vaikuttaa ensisijaissa pulssipaine. Terveellä ihmisellä toisiaan seuraavat pulssiaallot ovat yhtä suuria ja syke on tasainen. Vanhemmilla henkilöillä pulssiaallon laajuus (amplitudi) voi olla suuri aortan seinämän kovettumisen johdosta ja sokki ja kollapsitiloissa pieni ("lankamainen" pulssi). KYSYMYS 6: Miksi aortan seinämän kovettuminen aiheuttaa pulssiaallon amplitudin suurenemisen? Katso tilannetta kuvaavaa käyrää kuvassa 2. Valtimonseinämän myötäävyys alentunut normaali MAP Kuva 2. Iän myötä tapahtuvan valtionseinämän myötäävyyden (komplianssin) alenemisen vaikutus pulssipaineeseen. MAP = keskipaine (mean arterial pressure) on pysynyt tässä tapauksessa muuttumattomana. Keskipaineeseen vaikuttavat sydämen minuuttivolyymi (syke x iskutilavuus) ja ääreisvastus.

11 11 Pulssivajaus Eräissä sydämen rytmihäiriöissä pulssiaallot voivat interferoitua, jolloin kaikki paineaallot eivät saavu periferiaan saakka. Kun a. radialiksen syketiheys on pienempi kuin sydämen lyöntitiheys, määritetään lyöntitiheys suoraan stetoskoopin avulla potilaan rinnalta. Sydämen lyöntifrekvenssin ja a. radialiksen syketiheyden välinen erotus on ns. pulssivajaus. TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN Harjoitustyön sisältö: 1. Valtimopulssin tunnustelu ylä ja alaraajoista, sekä vatsan, kaulan ja pään alueelta. 2. Valtimoiden tutkimus Doppler kynällä. *** 1. Valtimopulssin tunnustelu ylä ja alaraajoista, sekä vatsan, kaulan ja pään alueelta Tunnustele alaraajojen valtimopulssit a. dorsalis pedis (jalan selkävaltimo) a. tibialis posterior (takimmainen säärivaltimo) a. poplitea (polvitaivevaltimo) a. femoralis (reisivaltimo) 2. Tunnustele yläraajojen valtimopulssit a. radialis (värttinävaltimo) a. brachialis (olkavaltimo) 3. Tunnustele vatsa aortta (a. abdominalis) 4. Tunnustele kaulavaltimot (a. carotis) 5. Tunnustele pinnallinen ohimovaltimo (a. temporalis superficialis) Tarkkaile pulssiaallon puutoksia ja puolieroja! Havainnot:

12 12 2. Valtimoiden tutkiminen Doppler laitteella Etsitään valtimoita Doppler kynällä, joka ilmaisee virtausta äänimuodossa, tai sekä ääni että visuaalisessa muodossa. Paikanna valtimo Doppler kynällä käsivarresta ja opi erottamaan äänestä pulssiaallon systolinen ja diastolinen vaihe. Kädestä on mahdollista myös demonstroida, miten virtausprofiili muuttuu verenkierron keinotekoisen, osittaisen estymisen yhteydessä. Tee koe asettamalla verenpainemittarin mansetti käsivarteen ja säätämällä sen paine systolisen ja diastolisen tason välille. Monofaasinen, leventynyt virtauskäyrä on tyypillinen valtimotukoksen merkki. Etsi kaulavaltimon haarautumiskohta ja vertaa arteria carotis communiksen, sekä a. carotis externan ja internan virtausprofiileita. YHTEINEN KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) SISEMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA AIKA ULOMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA

13 13 SYDÄNÄÄNIEN TUTKIMINEN Työohjeet sivulla 19. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 7 12.

14 14 SYDÄNÄÄNTEN TUTKIMINEN L. SYDÄMEN AUSKULTAATIO Tässä harjoitustyössä perehdytään sydänäänten syntyyn, opetellaan niiden kuuntelun perusteita ja tutustutaan tavallisimpiin patologisiin sydänääniin. Sydänäänten ominaisuudet Ääni on aaltoliikettä, jota kuvaavat jaksoluku (taajuus, äänen korkeus) ja laajuus (amplitudi, äänen voimakkuus, Kuva 1). Kuultavan äänen laatuun vaikuttaa olennaisesti värähtelyn taajuussisälto: soinnikas ääni muodostuu perustaajuudesta ja sen yläsävelistä (perustaajuuden monikerroista), hälyäänet sisältävät monia yhteensopimattomia taajuuksia. Äänen korkeus riippuu ääniaallon taajuudesta Sama voimakkuus Äänen voimakkuus riippuu ääniaallon laajuudesta Sama korkeus (sama nuotti) Äänen sointi riippuu ns. yläsävelistä Sama voimakkuus Sama korkeus (sama nuotti) Kuva 1. Äänen monet ominaisuudet piilevät paineaalloissa. Ihmiskorvan herkkyys eri taajuuksille vaihtelee voimakkaasti (Kuva 2). Sydänäänten taajuus on enimmäkseen Hz ja niiden perustaajuus on tavallisesti < 70 Hz. Kuulokynnyksestä johtuen yläsävelet kuuluvat usein voimakkaampina kuin niiden perustaajuudet. Sivuäänten taajuus voi olla > 500 Hz. Taajuus riippuu värähtelevän kappaleen massasta ja kimmoisuudesta. Kuva 2. Sydänäänten intensiteetti ja korkeus

15 15 Normaali kuuntelulöydös Ensimmäinen sydänääni (S1) kuuluu kammiosystolen alkaessa parhaiten sydämen kärjestä tai kärjen ja rintalastan välistä. Se on matalataajuinen (30 60 Hz, joskus kuitenkin jopa 150 Hz) ja sen kesto on muita sydänääniä pidempi (0,10 0,14 s). S1:n synty on monimutkainen ja osittain huonosti tunnettu (ks. syntymekanismit). Se kuuluu tavallisesti yhtenä, mutta saattaa jakautua kahdeksi kuultavaksi komponentiksi, joista varhaisempi kuuluu voimakkaammin kärjestä ja myöhempi lähempänä rintalastaa. Toinen sydänääni (S2) kuuluu kammiosystolen päättyessä aorttaläpän ja keuhkovaltimoläpän sulkeutuessa. Ensimmäinen komponentti (A 2 ) on voimakas ja kuuluu laajalta alueelta, toinen komponentti (P 2 ) on hiljainen ja kuuluu pieneltä alueelta. S2:n kuuntelualue on rintalastan molemmat puolet 2. kylkiluuvälissä. S2:n jakautuminen on nuorilla sisäänhengityksessä melko tavallista (ks. syntymekanismit). Kolmas sydänääni (S3) on diastolinen ääni ja kuuluu sydämen kärjestä. Ääni on hyvin matala (25 50 Hz) ja lyhytkestoinen (0,04 s). Se syntyy sydämen nopean täyttymisen vaiheessa kammioseinämän tai eteiskammioläppien värähtelystä. Ääni kuuluu 70%:lla lapsista. län myötä se vaimenee, eikä tavallisesti kuulu yli 30 vuotiailla. Yli 40 vuotiailla kuuluvaa S3:stä kutsutaan kammiogalopiksi hevosen laukkaa muistuttavan rytmin vuoksi. Neljäs sydänääni (S4) kuuluu sydämen kärjestä juuri ennen kammiosystolen alkua eteissupistuksen aikana. Se on matala ja lyhytkestoinen ja kuuluu harvoin. Alle 50 vuotiailla S4 on merkittävä patologinen löydös. Tällöin puhutaan eteisgalopista. Toisaalta yli 65 vuotiailta S4 on usein kuultavissa ilman merkittävää sydäntautia. Tämä johtuu vasemman kammion myötäävyyden vähenemisestä iän myötä. Sydänäänten syntymekanismit Ensimmäisen sydänäänen synnystä on olemassa useita teorioita ja äänen syntymekanismeja tutkitaan edelleen. Rushmerin mukaan S1 jakautuu neljään komponenttiin: 1. eteiskammioläpät sulkeutuvat systolen alussa (lyhyt, matalataajuinen komponentti) 2. eteiskammioläpät jännittyvät, läpät, kammiossa oleva veri ja nopeasti supistuva kammioseinämä värähtelevät (korkeataajuinen komponentti) 3. aortan tyvi venyttyy, sen ja eteisseinien välille syntyy värähtelyä (korkeataajuinen komponentti) 4. ejektion aikana syntyy pyörteinen virtaus nousevaan aorttaan (matalataajuinen heikko komponentti) Perloffin mukaan ensimmäinen voimakas komponentti liittyy mitraaliläpän sulkeutumiseen ja toinen komponentti trikuspidaaliläpän sulkeutumiseen. Viimeinen komponentti saattaa liittyä aorttaläpän avautumiseen. Ensimmäisen sydänäänen voimakkuus riippuu siitä, mikä on eteis kammioläppien asento kammiosystolen alkaessa. Jos PQ aika on lyhyt, kammiot supistuvat ennen kuin virtaus eteisistä on päättynyt ja eteis kammioläpät ovat osittain auki. Tämä johtaa siihen, että S1 kuuluu voimakkaana. PQ ajan pidentyessä S1 heikkenee. Ensimmäisen sydänäänen voimakkuus riippuu myös kammiopaineen nousu

16 16 nopeudesta: esim. rasituksessa, kuumeessa ja kilpirauhasen liikatoiminnassa ääni voimistuu, sydämen vajaatoiminnassa ja sydäninfarktin jälkeen ääni vaimenee. Toinen sydänääni syntyy aorttaläpän sulkeutumisen ja keuhkovaltimoläpän sulkeutumisen aiheuttamista värähtelyistä. Ejektiovaiheen lopussa virtauksen vähetessä läppäpurjeet lähenevät pyörteen vaikutuksesta. Aortan ja keuhkovaltimon elastisuus heijastavat paineen takaisin sulkeutuneita semilunaariläppiä kohden ja jännittyneissä läppäpurjeissa syntyy värähtelyä. Äänten voimakkuus riippuu takaisinvirtaavan veren massasta ja sen liikkeen pysähtymisnopeudesta. KYSYMYS 7. Aorttaläpän sulkeutumisääni A 2 muodostaa toisen sydänäänen ensimmäisen osan. Miksi näin on? KYSYMYS 8. A 2 korostuu verenpainetaudissa ja heikkenee shokissa. Miksi? KYSYMYS 9. Aorttaläpän kalkkeutuminen voimistaa A 2 :ta. Miksi? Myös keuhkovaltimoläpän sulkeutumisäänen P 2 :n voimakkuus riippuu paineesta. Toinen sydänääni jakautuu komponenteikseen A 2 ja P 2 sisäänhengityksen aikana erityisesti nuorilla henkilöillä. Jakautumisen syntymekanismi on seuraava. Sisäänhengityksen aikana rintaontelon paine alenee ja tämän seurauksena laskimopaluu kasvaa lisäten virtausta sydämen oikeaan puolen kautta. Oikean kammion iskutilavuus kasvaa, ejektioaika pitenee ja P 2 viivästyy. Toisaalta, laskimoveren palautuminen sydämen vasemmalle puolelle vähenee alentaen vasemman kammion iskutilavuutta. Tämän seurauksena ejektioaika lyhenee ja A 2 aikaistuu. Komponentit siirtyvät siis eri suuntiin ja niiden väli tulee havaittavaksi. Uloshengityksen aikana S2 kuuluu yhtenä (Kuva 3). Vasemman haarakatkoksen vuoksi S2 voi jakautua paradoksaalisesti, ts. P 2 kuuluu ennen A 2 :ta. Kuva 3. Normaali S2:n jakautuminen Kolmas sydänääni syntyy kammioiden nopean täyttymisen saadessa kammioseinämän värähtelemään. Koska kammiolihas on relaksoitunut, värähtely on pienitaajuista. S 3 kuuluu (kammiogaloppi) erityisesti ns. hyperkineettisissa tiloissa (rasitus, kuume, raskaus, kilpirauhasen liikatoiminta, anemia, oikovirtaus). Ilmeisesti kammion paksunemisen vuoksi S 3 häviää keski iässä; sen ilmaantuminen myöhemmin uudelleen on osoitus kohonneesta täyttöpaineesta ja viittaa sydämen vajaatoimintaan.

17 17 Neljäs sydänääni on peräisin voimakkaan eteissupistuksen kammioseinämässä aikaansaamasta värähtelystä. S 4 :n kuuluminen voi sekin olla merkkinä kohonneesta täyttöpaineesta (eteisgaloppi). Eläinmaailmassa suurisydämisillä lajeilla, kuten hevosella, S4 on normaali löydös. Kuuntelualueet Jokaiselle sydänäänelle (myös sivuäänille) voidaan kuuntelemalla määrittää ns. punctum maximum (P m ) eli kohta, missä ääni kuuluu voimakkaimpana (Kuva 4). P m määritetään kylkikaarien ja vertikaalisten viivojen (esim. keskisolisviiva) avulla. Monet äänet johtuvat P m :sta johonkin suuntaan (esim. kärjestä kainaloa kohden). PUNCTA MAXIMA AORTTA-ALUE PULMONAARIALUE TRIKUSPIDIALUE MITRAALIALUE Kuva 4. Ihmisen puncta maximat Sydänäänten ja mahdollisten sivuäänten löytämiseksi kuuntelussa ei rajoituta vain tiettyihin kuuntelualueisiin, vaan koko rintakehä on kuunneltava (mukaan lukien kaula, kainalot ja selkä). Synnyltään enimmäkseen kammioperäiset S1, S3 ja S4 kuuluvat parhaiten sydämen kärjestä, joka on kiinni rintakehässä. Etukumarassa istuminen tai vasemmalla kyljellä makaaminen parantavat kontaktia. KYSYMYS 10. Keuhko vaimentaa tehokkaasti sydänääniä. Miksi? S2 kuuluu parhaiten 2. kylkivälistä ja sen komponentti A 2 tavallisesti rintalastan molemmilta puolilta ja vaimeampi P 2 vain rintalastan vasemmasta reunasta (Kuva 5). Kuva 5. S1:n ja S2:n ja sen komponenttien parhaat kuuntelualueet.

18 18 Sydänäänten kuuntelun tekniikasta Stetoskooppi Useimmissa stetoskoopeissa on sekä kalvo että suppilo osa (Kuva 6). Suppilolla kuuluvat parhaiten pieni ja keskitaajuiset sydänäänet ja kalvolla korkeat äänet. Pienitaajuisten äänten kuuluminen edellyttää, että suppilo asetetaan kuuntelualueelle painamatta. Painaessa suppiloa iho muodostaa kalvon, joka vaimentaa pienitaajuisa ääniä. Toisaalta voimakkaampi kalvo osan painaminen parantaa suuritaajuisten äänien kuuluvuutta. Orientoivaan kuunteluun kannattaa käyttää suppiloa. Sekä suppilon että kalvon pitää olla ilmatiiviisti rintakehällä, sillä vähäinenkin vuoto (esimerkiksi hyvin laihalla henkilöllä kylkiluiden aiheuttama) vaimentaa äänet olemattomiin. Korvakappaleiden pitää olla ehdottoman ilmatiiviit ja niiden koko on pyrittävä sovittamaan yksilöllisesti. Niitä on syytä pestä säännöllisesti. Optimaalinen korvakappaleiden orientaatio on korvakäytävän suuntainen (Kts. kuva 6). Letku Korvakapplaeet Suppilo-osa ( kuppi ) Kalvo-osa Kuva 6. Stetoskoopin rakenne Stetoskoopin letkujen läpimitan tulee olla tarpeeksi suuri ja seinämän paksu. Mitä lyhyemmät letkut ovat, sitä parempi on kuuluvuus. Käytännöllinen letkun pituus on cm ja letkun läpimitta 3 4 mm. Letkut eivät saa hangata toisiaan tai vaatteita, eikä potilas saa hypistellä niitä. Kuunteluolosuhteet Kuunteluhuoneen pitää olla hyvin hiljainen, esimerkiksi koneellinen tuuletus tai muiden huoneessa olevien henkilöiden puhe häiritsevät merkitsevästi. Koko rintakehän tulee olla paljaana sydänääniä kuunneltaessa. Vaatteiden läpi tai paidanraosta kuuntelu on mahdotonta. Jos kuunneltava henkilö on peloissaan tai kylmissään, vapina ja lihasten toiminta sinänsä synnyttävät häiritseviä lisä ääniä, jotka puolestaan hävittävät oleellista informaatiota henkilön sydänäänistä. Tästä syystä rauhalliset olot ja ympäristön riittävä lämpötila ovat lisäedellytyksiä onnistuneelle auskultaatiolle. Kuuntelu kannattaa aloittaa kuunneltavan henkilön maatessa selällään. Sen jälkeen kuuntelu tapahtuu vasemmalla kyljellä rentoutuneena maaten. Tässä asennossa kuullaan parhaiten kärkeen heijastuvat äänet (S1, S3, S4) sekä esimerkiksi mitraaliläpästä lähtöisin olevat äänet. Istuvassa asennossa useimmat äänet vaimenevat, ja vain sydänpussista peräisin oleva hankausääni saattaa kuulua voimakkaampana istuessa kuin maatessa.

19 19 SYDÄMEN KUUNTELUN SUORITTAMINEN 1. Tunnista S1 ja S2 ja erota siten systole ja diastole. Tämä ei aina ole helppoa. Hyvä apukeino rytmiin pääsemiseksi on samanaikaisesti tunnustella kaulavaltimon tai kyynärvaltimon sykettä. Kuunneltava asettuu selinmakuulle. Suoritetaan orientoiva kuuntelu sydämen kärjestä, 4. kylkivälistä (ns. Erbin pisteestä), sekä 2. kylkivälistä rintalastan molemmilta puolilta (kts. kuva 5). Kuunneltavaa henkilöä pyydetään pidättämään hengitystään, kun halutaan mahdollisimman tarkkaa äänten erottuvuutta. Samalla kuuntelija voi pidättää hengitystään tai hengittää vaimeasti suun kautta Jos orientoiva kuuntelu antaa poikkeavan löydöksen, etsitään löydökselle paras kuuluvuusalue, punctum maximum, ja määritetään äänen säteilyalue. S2:n jakautumista kuunnellaan rauhallisen sisäänhengityksen aikana. 2. Kuuntele mahdollinen S3 ja S4. Kuunneltava asettuu vasemmalle kyljelleen. Tämä siksi, että nämä vasemmalta tulevat matalat äänet ja esimerkiksi mitraalistenoosin aiheuttama rullaava diastolinen sivuääni voivat kuulua vasta tässä asennossa. S3 kuuluvuus on parempi uloshengityksen aikana. KYSYMYS 11. Fysiologinen S3 häviää usein pystyasennossa. Miksi? KYSYMYS 12. Patologinen S3, joka liittyy vasemman kammion vajaatoimintaan ja ylikuormitukseen, säilyy pystyasennossakin. Miksi?

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia?

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Näin tutkin Markku Leskinen Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Lapsen sydämestä kuuluu usein sivuääniä. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan, kun kuuntelulöydös muistuttaa

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V FT-B12W-V Käyttöohje Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia

Lisätiedot

Simulaation ohjaaminen helpottui juuri

Simulaation ohjaaminen helpottui juuri I T S E VA R M U U S Simulaation ohjaaminen helpottui juuri Kun simulaatiotyökalut ovat helpompia käyttää, opetus on entistä tehokkaampaa. Helpon ja tehokkaan simuloinnin takaamiseksi SimPad on suunniteltu

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot

VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE

VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE Mitä verenpaine on? Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

5. luokan terveystarkastus

5. luokan terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

VERENPAINEEN MITTAAMINEN

VERENPAINEEN MITTAAMINEN VERENPAINEEN MITTAAMINEN Ohjausvideot mittaustoimintoon Liisi Perkka Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Hoitotyön Koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta- ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) PERKKA,

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

USB-RANNEVERENPAINEMITTARI

USB-RANNEVERENPAINEMITTARI USB-RANNEVERENPAINEMITTARI PIKAKÄYTTÖOPAS SUOMI KÄYTTÖOHJE VERSIO 1.3 LUE TÄMÄ ENNEN KÄYTTÖÄ VAROITUKSET JA VAROTOIMET ÄLÄ käytä tätä laitetta verenpaineen mittaukseen pikkulapsilta tai henkilöiltä, jotka

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Verenpainemittari CH-650. Käyttöopas

Verenpainemittari CH-650. Käyttöopas Verenpainemittari CH-650 Käyttöopas Sisällysluettelo Huomautuksia 2 Varotoimenpiteitä 3 Verenpainemittarin osat 5 Paristojen asennus 6 Paristojen poisotto 6 Mansetin kääriminen käsivarteen 7 Verenpaineen

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

FIN BM 35. - Käyttöohje Verenpaineen mittauslaite

FIN BM 35. - Käyttöohje Verenpaineen mittauslaite BM 35 FIN - Käyttöohje Verenpaineen mittauslaite BEURER GmbH Söflinger Str. 218 89077 Ulm (Germany) Tel.: +49 (0) 731 / 39 89-144 Fax: +49 (0) 731 / 39 89-255 www.beurer.de Mail: kd@beurer.de 0344 Hyvä

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan LK Marianne Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen?

Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? PROFILES -opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Luonnontieteet Biologia ja terveystieto 7.-9. luokka (2011) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA.

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. PALJONKO LED VALO ANTAA VALOA? MITÄ EROJA ON ERI LINSSEILLÄ? Onko LED -valosta haastajaksi halogeenivalolle? Linssien avautumiskulma ja valoteho 8 (LED 3K, LED 6K ja halogeeni

Lisätiedot

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Sydänsairaudet Sydämen tutkiminen Sydämen tutkimuksessa auskultointi on tärkein menetelmä. Yksinkertaiset, riittävän suuret fonendoskoopin rasiamallit riittävän

Lisätiedot

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT LASAL - ratkaisu asentohoitoon Oct. 2012 1 LASAL asentohoitotyynyt ovat oiva ratkaisu asentohoitoon. Neurologisten potilaiden ja rajoittuneen liikkuvuuden omaavien henkilöiden kanssa työskentelevälle LASALtyynyt

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

TUOTELUETTELO TERVEYDENHUOLTO

TUOTELUETTELO TERVEYDENHUOLTO 2015 TUOTELUETTELO TERVEYDENHUOLTO 2015 TUOTELUETTELO TERVEYDENHUOLTO 05 [ 089 ] ISKUNKESTÄ VÄ [ 01 ] ISKUNKESTÄVÄ [ 01 ] Iskunkestävä kaksiseinäinen rakenne suojaa mittarin ainutlaatuisesti. Vankka kaksiseinäinen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot