VERENPAINEEN MITTAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERENPAINEEN MITTAAMINEN"

Transkriptio

1 1 F1 VERENPAINEEN MITTAAMINEN Täytä tulostaulukko sivulla 7. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 1 2.

2 2 VERENPAINE Käytännön työssä verenpaineella tarkoitetaan suurissa valtimoissa vallitsevaa painetta. Systolisen paineen suuruuteen vaikuttavat 1) vasemman kammion kyky työntää verta aorttaan (sydänlihaksen supistusvoima ja nopeus eli kontraktiliteetti, sekä iskutilavuus; yhdessä minuuttivolyymi, cardiac output, CO) sekä 2) valtimoseinämän elastisuus ja verenkierron ääreisvastus (total peripheral resistance, TPR). Diastolinen paine määräytyy aortan ja suurten valtimoiden loppudiastolisesta verimäärästä ja tämä puolestaan ääreisverenkierron vastuksesta ja jossain määrin suurten valtimoiden elastisuudesta. Lisäksi valtimopaineeseen vaikuttaa valtimoveren hydrostaattisen patsaan korkeus (ihmisen asento). Pulssipaine tarkoittaa systolisen ja diastolisen paineen erotusta. Verenpaine voidaan mitata sekä suorasti että epäsuorasti. Suora mittaus tapahtuu valtimoon asetetun kanyylin kautta "verisesti" sydämen katetrisaation, tehohoidon tai nukutuksen yhteydessä. Epäsuora mittaus tapahtuu taas tavanomaisella verenpainemittarilla ja on terveydenhuollon yleisin toimenpide. Paitsi kohonneen verenpaineen (hypertensio) toteamiseksi ja hoidon arvioimiseksi verenpaineen mittausta tarvitaan lähes jokaisen sairauden yhteydessä, erityisesti tutkittaessa potilaita, jotka sairastavat sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautia, infektiosairauksia, keskushermoston tauteja tai keuhkosairauksia. Verenpaine mitataan lisäksi aina vanhuksia hoidettaessa. Kiireettömästi ja oikein suoritetusta verenpaineen mittauksesta hyötyvät kaikki. Jotta verenpaineen seurannassa eri mittaustulokset olisivat vertailukelpoisia, on tärkeätä standardisoida mittausmenetelmät ja kalibroida ja huoltaa verenpainemittarit säännöllisesti. Verenpaineen mittaaminen auskultatorisella menetelmällä Verenpaineen epäsuorassa mittauksessa aiheutetaan reiden tai olkavarren ympäri kierretyllä mansetilla valtimosulku. Kun mansetin painetta alennetaan systolisen paineen alapuolelle, verta ryöpsähtää ahtautetun kohdan ohi painehuipun aikana. Osittainen ahtautuma aiheuttaa pyörteisen virtauksen, mikä yhdessä valtimonseinämässä syntyvän värähtelyn kanssa aiheuttaa luonteenomaiset Korotkoffin äänet. Korotkoffin äänten laatu ja voimakkuus vaihtelevat eri painetasoilla. Tämä on kuvattu kuvassa 1 (eri vaiheiden väliin on merkitty vaiheiden keskimääräinen paine ero). Kuva 1. Korotkoffin äänet

3 3 Vaihe 1: äänet alkavat kuulua terävinä napsahduksina (systolinen paine) ja samalla äänten voimakkuus lisääntyy. Vaihe 2: äänet muuttuvat pehmeämmiksi suhahduksiksi (tai hurinaksi) ja voivat tilapäisesti hävitä (ns. auskultatorinen aukko). Vaihe 3: äänet terävöityvät uudelleen (jumputus) ja niiden suhteellinen voimakkuus kasvaa. Vaihe 4: äänet pehmenevät ja heikkenevät äkkiä. Vaihe 5: äänet lakkaavat kuulumasta. Äänten häviäminen vaiheessa 5 on sovittu diastolisen paineen rajaksi. Joskus nuorilla ihmisillä mansetin painetta laskiessa pulssiäänet kuuluvat loppuun asti: tällöin diastoliseksi paineeksi valitaan vaihe 4 (äänten heikkenemisen alku). Vaiheessa 2 esiintyvä auskultatorinen aukko voi johtaa väärän verenpainearvon rekisteröintiin (saadaan liian alhainen systolinen paine tai liian korkea diastolinen paine). Jos verenpaine vaihtelee esim. rytmihäiriöiden yhteydessä, ei yksittäisiä suhahduksia pidä ottaa huomioon, vaan systoliseksi arvoksi on määrättävä taso, jolla jokainen sykettä myötäilevä virtausääni kuuluu. Verenpainemittari Verenpainemittarin mansetin koko on valittava mittauskohteen mukaan (TAULUKKO 1). Potilaan ikä vastasyntyneet Mansetin leveys 2.5 cm 1 viikon 2 vuoden ikäiset 6.0 cm 4 8 vuotiaat 9.0 cm aikuiset 13.0 cm KYSYMYS 1. Liian kapea mansetti antaa liian korkeat verenpainearvot. Pohdi miksi? Reisimansetin pituus on noin 60 cm ja leveys 19 cm. Aikuisen olkavarsimansetin pituus on noin cm. Nyrkkisääntönä on, että mansetin leveys pitäisi olla > 40% ja pituus > 80% olkavarren ympärysmitasta. Elohopeamittari on tarkka, mutta usein hankala käsitellä. Aneroidimittari täytyy kalibroida 1/2 1 vuoden välein elohopeamittarin kanssa. Pulssiäänten kuuntelu tapahtuu erityisesti lapsia tutkittaessa stetoskoopin suppilo osalla, jolla kuullaan myös matalia suhahduksia. Suppiloa ei saa painaa, mutta sen on oltava kuitenkin ilmatiiviisti ihoa vasten.

4 4 MITTAUKSEN SUORITTAMINEN Esivalmistelut: Tutkimushuoneen tulisi olla hiljainen ja läsnä ei saisi olla muita kuin mittaaja ja mitattava Puolen tunnin ajan ennen mittausta tulee pidättyä raskaasta fyysisestä ponnistelusta, tupakoinnista ja kofeiinipitoisista juomista Käytetään elohopea, aneroidi tai automaattista / puoliautomaattista tietyissä testeissä* hyväksyttyä sähköistä mittaria. (*CE merkityt, British Hypertension Society tai US Association for the Advancement of Medical Instrumentation) Mittaaminen (lue tämä ohje kokonaisuudessaan ennen aloittamista): Verenpaine mitataan istuvalta koehenkilöltä. Vastaanotolla iäkkäiltä ja diabeetikoilta mitataan verenpaine myös maaten sekä 1 että 3 minuutin kuluttua seisomaan nousemisesta. Mansetti kiedotaan niin tiiviisti tutkittavan raajan ympärille, että mansetti ei kierry eikä valu. Mittarin letku ei saa olla stetoskoopin suppilo tai kalvo osan tiellä mitattaessa (sijoita letku raajan dorsaalipuolelle). Letkussa ei saa olla jyrkkiä mutkia tai taitoksia. Mansetin yläpuolella ei saa olla kiristäviä vaatekappaleita. Mansetti sijoitetaan sydämen tasolle (4. kylkiluuvälin tasalle). Ennen varsinaista mittausta tutkittava istuu mittauspaikalla viisi minuuttia mansetti olkavarteen kiinnitettynä, kyynärvarsi tuettuna 4. kylkiluuvälin tasalle. Mitataan verenpaine ainakin kerran molemmista olkavarsista (huom. vastaanotolla uusilla potilailla tehdään näin). Verenpaineen mittaukseen käytetään sitä olkavartta josta mitattu verenpainetaso on korkeampi, mikäli ero yli 10 mmhg. Stetoskoopin suppilo tai kalvo osa asetetaan tiiviisti kyynärtaipeeseen olkavarsivaltimon päälle. Paine kohotetaan mansetissa samanaikaisesti pulssiääniä auskultoiden mmhg systolisen painetason yläpuolelle. Huomioi, että tarpeettoman korkea paine aiheuttaa kipua ja levottomuutta. Kumpikin näistä seikoista heikentää mittaustuloksen luotettavuutta. Ala laskea painetta mansetissa. Paineen laskun tulee tapahtua tasaisesti, 2 3 mmhg sekunnissa. Systolisen ja diastolisen paineen kohdalla paineen laskunopeutta voi hidastaa. Mittaamiseen käytetty kokonaisaika ei saisi olla yli 30 s kehittyvän laskimostaasin vuoksi. Mittarin lukematarkkuus on normaalisti 2 mmhg, mutta jos verenpainearvoissa tapahtuu vaihtelua, 5 mmhg:n tarkkuus on riittävä. Mittauksen jälkeen mansetin paine on poistettava kokonaan ennen uusintamittausta. Paine mitataan kahdesti 1 2 min välein, molemmat tulokset kirjataan. Mittauksen toistaminen on välttämätöntä.

5 5 Ensimmäiseen mittaukseen liittyvä jännitys aiheuttaa lähes aina verenpaineen kohoamisen ja vakiintunut verenpainetaso saadaan vasta mittauksessa esiin. Kun vakiintunut verenpaine on luotettavasti saatu mitatuksi, siitä on heti syytä tehdä merkintä papereihin ja se on kerrottava tutkittavalle. (Jos tutkittavalla todetaan normaalista poikkeavia verenpainearvoja, mittauksen tulee tapahtua myös molemmista olkavarsista verenpaineen symmetrisyyden toteamiseksi maaten ja seisten mahdollisen ortostaattisen reaktion toteamiseksi reidestä mahdollisen yläraajan ja alaraajan välisen eron toteamiseksi (aortan ahtautuma!) Verenpaineen vaihtelu ja mittausvirheet Verenpaineen mittaajan on tunnettava mittauksen suoritukseen ja mittausolosuhteisiin liittyvät virhemahdollisuudet. Oikeaoppisenkin mittauksen jälkeen saatuihin verenpainearvoihin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä mitattu arvo ei ehkä vastaa tutkittavan pitkäaikaista verenpainetasoa. Pitkän aikavälin verenpainetasosta saadaan käsitys vasta toistamalla mittauksia viikon 3 kuukauden välein ja tekemällä tuloksista selvät muistiinpanot (vakiintunut verenpaine, asento, kellonaika, päivämäärä, mittaaja). Normaaliarvot Iän mukana verenpaineen säätelymekanismit muuttuvat. Sydänlihaksen ja versisuoniston vaste sympatoadrenergiseen stimulaatioon heikkenee, reniinin eritys pienenee ja baroreseptorien herkkyys alenee, mikä ilmenee taipumuksena ortostaattiseen hypotensioon. Aortan ja suurten valtimoiden elastisuus vähenee, jolloin systolinen paine nousee. Naisilla systolinen paine on noin 5 mmhg alhaisempi kuin miehillä vaihdevuosiin asti. Sen jälkeen systolinen paine nousee naisilla nopeammin iän mukana (Kuva 2). Diastolinen paine ei korreloidu ikään ja sukupuoleen yhtä selvästi. KYSYMYS 2. Mistä diastolisen paineen aleneminen iän myötä voisi johtua? Kuva 2. Verenpaineen muutokset iän mukana miehillä ja naisilla (Leppäluoto et al., 2008)

6 6 Normaalin verenpaineen määrittely tapahtuu empiirisesti ja se perustuu epidemiologisiin ja hoitokokeiden tuloksiin. Taulukossa 2 esitetään EBM (Evidence Based Medicine) suositusten mukaiset normaalin ja kohonneen verenpaineen raja arvot systolisen ja diastolisen veren paineen suhteen lapsilla ja nuorilla. Hypertension raja yli 18 vuotiailla on myös tuo 140/90 mmhg (katso kuva 3). TAULUKKO 2. Hypertension raja arvot lapsilla Ikä (vuosi) mmhg < / / / / 90 Kuva 3. Suomessa käytössä oleva verenpaineen luokittelu (Kantola 2010). Nykyisen käsityksen mukaan sekä systolinen että diastolinen paine ovat vaaratekijöinä yhtä merkityksellisiä sydän ja verenkiertoelinten sairauksien kuolleisuutta arvioitaessa (2007 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension).

7 7 MITTAUSTULOKSET Verenpaineeni Auskultoiden Automaatilla Vasen yläraaja istuen 1. arvo 2. arvo Oikea yläraaja istuen Pohdinta Yläraajojen puolierot Mikä oli vaikeaa, mitä tein oikein, mitä tein väärin? TAULUKKO 3. VERENPAINEEN MITTAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Painejakaumaa vääristävät tekijät Eräiden loppunumeroiden ja lukujen suosiminen VERENPAINEEN VAIHTELU MITTAUSVIRHEET TODELLINEN SYY Mittaaja Mittari Tunnettu Painetasoon vaikuttavat tekijät Keskittyminen, reaktioaika, kuulo, näkö ja kuulohavainnon sekoittaminen, äänten tulkinta, paineen nostamis ja alentamisnopeus Epätarkkuus (kalibrointi, mittari vinossa, ilmareikä tukossa, elohopeaputki likainen ) Ruumiillinen rasitus, psyykkinen tila, lämpötila, vuodenaika, asento muita?

8 8 SYKETIHEYDEN JA SYKKEEN LAADUN TUTKIMINEN Työohjeet sivulla Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 3 6.

9 9 SYKETIHEYDEN IA SYKKEEN LAADUN TUTKIMINEN Vanhimpia, yleisempiä ja yksinkertaisempia menetelmiä saada tietoa potilaan verenkierron tilasta on sydämen lyöntitaajuuden mittaaminen valtimosykettä (pulssia) tunnustelemalla. Syke on seurausta sydämen pumppaustoiminnasta ja sen voimakkuus riippuu pulssipaineesta eli systolisen ja diastolisen verenpaineen välisestä erosta: mitä korkeampi pulssipaine, sitä voimakkaampi syke. Yleensä sykkeen tuntee hyvin tunnustelemalla värttinävaltimoa (a. radialis) ranteen seudusta. Hankaluuksia sykkeen arvioimisessa voi aiheutua mm. harvinaisissa a. radialiksen anomalioissa, tai silloin kun syke on hyvin nopea (takykardia). Radialisanomalioissa syke tunnustellaan vaihtoehtoisesti joko olkavaltimosta (a. brachialis) tai kaulavaltimosta (a. carotis) ja takykardioissa suoraan potilaan rinnalta stetoskoopilla sydänääniä kuuntelemalla. Valtimosykkeeseen vaikuttavat tekijät Ikä: Vastasyntyneellä sydämen lyöntitiheys on /min, 4 5 vuotiaalla lapsella levossa normaalisti n. 100/min ja aikuisella 60 80/min. Emotionaaliset tekijät: Saattavat huomattavasti nostaa sydämen lyöntitiheyttä. Toisaalta, vahva emootio voi myös johtaa sykkeen nopeaan alenemiseen ja tätä kautta sydämen minuuttivolyymin aletessa pyörtymiseen (vasovagaalinen syncope). Asento: Levosta pystyasentoon noustessa syke yleensä nousee. Ortostaattinen hypotensio on seurausta siitä kun verenpaineen säätely ei toimi. Ruumiillinen rasitus ja siihen harjaantuminen: Ihmisen sydän ja verenkiertoelimistö sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen säännöllisen fyysinen harjoittelun aikana. Esimerkiksi ns. urheilijansydämen tärkeimpiä muutoksia ovat hidastunut syke ja suurentunut iskutilavuus. Sykkeen hidastuminen on seurausta lisääntyneestä parasympaattisesta tonuksesta, vähentyneestä sympaattisesta aktiivisuudesta ja lisääntyneistä viesteistä luurankolihaksista (Kala, 2000). KYSYMYS 3: Mitä vaikutuksia lämpötilalla voi olla sydämen toimintaan? KYSYMYS 4: Mitä sairauksia tiedät, mitkä vaikuttavat sykkeeseen? Sykkeen tunnustelu Sykettä tunnusteltaessa kiinnitetään huomiota paitsi sen taajuuteen myös 1) säännöllisyyteen ja 2) tasaisuuteen. Sykkeen säännöllisyys: Normaalisti pulssiaallot seuraavat toisiaan tasaisin väliajoin ja syke on säännöllinen. Normaalipoikkeamana etenkin nuorilla henkilöillä tavataan ns. respiratorista arytmiaa (Kuva 1), jossa syke kiihtyy sisäänhengityksessä ja hidastuu uloshengitettäessä. Erilaisissa rytmihäiriöissä sydämen lyöntien välinen aika vaihtelee.

10 10 EKG Kuva 1. Valtimopulssiaalto ja EKG käyrä nuorella henkilöllä sisään ja uloshengityksen aikana. KYSYMYS 5: Selitä respiratorisen sinusarytmian fysiologista taustaa Sykkeen voimakkuus ja tasaisuus: Tähän vaikuttaa ensisijaissa pulssipaine. Terveellä ihmisellä toisiaan seuraavat pulssiaallot ovat yhtä suuria ja syke on tasainen. Vanhemmilla henkilöillä pulssiaallon laajuus (amplitudi) voi olla suuri aortan seinämän kovettumisen johdosta ja sokki ja kollapsitiloissa pieni ("lankamainen" pulssi). KYSYMYS 6: Miksi aortan seinämän kovettuminen aiheuttaa pulssiaallon amplitudin suurenemisen? Katso tilannetta kuvaavaa käyrää kuvassa 2. Valtimonseinämän myötäävyys alentunut normaali MAP Kuva 2. Iän myötä tapahtuvan valtionseinämän myötäävyyden (komplianssin) alenemisen vaikutus pulssipaineeseen. MAP = keskipaine (mean arterial pressure) on pysynyt tässä tapauksessa muuttumattomana. Keskipaineeseen vaikuttavat sydämen minuuttivolyymi (syke x iskutilavuus) ja ääreisvastus.

11 11 Pulssivajaus Eräissä sydämen rytmihäiriöissä pulssiaallot voivat interferoitua, jolloin kaikki paineaallot eivät saavu periferiaan saakka. Kun a. radialiksen syketiheys on pienempi kuin sydämen lyöntitiheys, määritetään lyöntitiheys suoraan stetoskoopin avulla potilaan rinnalta. Sydämen lyöntifrekvenssin ja a. radialiksen syketiheyden välinen erotus on ns. pulssivajaus. TUTKIMUSTEN SUORITTAMINEN Harjoitustyön sisältö: 1. Valtimopulssin tunnustelu ylä ja alaraajoista, sekä vatsan, kaulan ja pään alueelta. 2. Valtimoiden tutkimus Doppler kynällä. *** 1. Valtimopulssin tunnustelu ylä ja alaraajoista, sekä vatsan, kaulan ja pään alueelta Tunnustele alaraajojen valtimopulssit a. dorsalis pedis (jalan selkävaltimo) a. tibialis posterior (takimmainen säärivaltimo) a. poplitea (polvitaivevaltimo) a. femoralis (reisivaltimo) 2. Tunnustele yläraajojen valtimopulssit a. radialis (värttinävaltimo) a. brachialis (olkavaltimo) 3. Tunnustele vatsa aortta (a. abdominalis) 4. Tunnustele kaulavaltimot (a. carotis) 5. Tunnustele pinnallinen ohimovaltimo (a. temporalis superficialis) Tarkkaile pulssiaallon puutoksia ja puolieroja! Havainnot:

12 12 2. Valtimoiden tutkiminen Doppler laitteella Etsitään valtimoita Doppler kynällä, joka ilmaisee virtausta äänimuodossa, tai sekä ääni että visuaalisessa muodossa. Paikanna valtimo Doppler kynällä käsivarresta ja opi erottamaan äänestä pulssiaallon systolinen ja diastolinen vaihe. Kädestä on mahdollista myös demonstroida, miten virtausprofiili muuttuu verenkierron keinotekoisen, osittaisen estymisen yhteydessä. Tee koe asettamalla verenpainemittarin mansetti käsivarteen ja säätämällä sen paine systolisen ja diastolisen tason välille. Monofaasinen, leventynyt virtauskäyrä on tyypillinen valtimotukoksen merkki. Etsi kaulavaltimon haarautumiskohta ja vertaa arteria carotis communiksen, sekä a. carotis externan ja internan virtausprofiileita. YHTEINEN KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) SISEMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA AIKA ULOMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA

13 13 SYDÄNÄÄNIEN TUTKIMINEN Työohjeet sivulla 19. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 7 12.

14 14 SYDÄNÄÄNTEN TUTKIMINEN L. SYDÄMEN AUSKULTAATIO Tässä harjoitustyössä perehdytään sydänäänten syntyyn, opetellaan niiden kuuntelun perusteita ja tutustutaan tavallisimpiin patologisiin sydänääniin. Sydänäänten ominaisuudet Ääni on aaltoliikettä, jota kuvaavat jaksoluku (taajuus, äänen korkeus) ja laajuus (amplitudi, äänen voimakkuus, Kuva 1). Kuultavan äänen laatuun vaikuttaa olennaisesti värähtelyn taajuussisälto: soinnikas ääni muodostuu perustaajuudesta ja sen yläsävelistä (perustaajuuden monikerroista), hälyäänet sisältävät monia yhteensopimattomia taajuuksia. Äänen korkeus riippuu ääniaallon taajuudesta Sama voimakkuus Äänen voimakkuus riippuu ääniaallon laajuudesta Sama korkeus (sama nuotti) Äänen sointi riippuu ns. yläsävelistä Sama voimakkuus Sama korkeus (sama nuotti) Kuva 1. Äänen monet ominaisuudet piilevät paineaalloissa. Ihmiskorvan herkkyys eri taajuuksille vaihtelee voimakkaasti (Kuva 2). Sydänäänten taajuus on enimmäkseen Hz ja niiden perustaajuus on tavallisesti < 70 Hz. Kuulokynnyksestä johtuen yläsävelet kuuluvat usein voimakkaampina kuin niiden perustaajuudet. Sivuäänten taajuus voi olla > 500 Hz. Taajuus riippuu värähtelevän kappaleen massasta ja kimmoisuudesta. Kuva 2. Sydänäänten intensiteetti ja korkeus

15 15 Normaali kuuntelulöydös Ensimmäinen sydänääni (S1) kuuluu kammiosystolen alkaessa parhaiten sydämen kärjestä tai kärjen ja rintalastan välistä. Se on matalataajuinen (30 60 Hz, joskus kuitenkin jopa 150 Hz) ja sen kesto on muita sydänääniä pidempi (0,10 0,14 s). S1:n synty on monimutkainen ja osittain huonosti tunnettu (ks. syntymekanismit). Se kuuluu tavallisesti yhtenä, mutta saattaa jakautua kahdeksi kuultavaksi komponentiksi, joista varhaisempi kuuluu voimakkaammin kärjestä ja myöhempi lähempänä rintalastaa. Toinen sydänääni (S2) kuuluu kammiosystolen päättyessä aorttaläpän ja keuhkovaltimoläpän sulkeutuessa. Ensimmäinen komponentti (A 2 ) on voimakas ja kuuluu laajalta alueelta, toinen komponentti (P 2 ) on hiljainen ja kuuluu pieneltä alueelta. S2:n kuuntelualue on rintalastan molemmat puolet 2. kylkiluuvälissä. S2:n jakautuminen on nuorilla sisäänhengityksessä melko tavallista (ks. syntymekanismit). Kolmas sydänääni (S3) on diastolinen ääni ja kuuluu sydämen kärjestä. Ääni on hyvin matala (25 50 Hz) ja lyhytkestoinen (0,04 s). Se syntyy sydämen nopean täyttymisen vaiheessa kammioseinämän tai eteiskammioläppien värähtelystä. Ääni kuuluu 70%:lla lapsista. län myötä se vaimenee, eikä tavallisesti kuulu yli 30 vuotiailla. Yli 40 vuotiailla kuuluvaa S3:stä kutsutaan kammiogalopiksi hevosen laukkaa muistuttavan rytmin vuoksi. Neljäs sydänääni (S4) kuuluu sydämen kärjestä juuri ennen kammiosystolen alkua eteissupistuksen aikana. Se on matala ja lyhytkestoinen ja kuuluu harvoin. Alle 50 vuotiailla S4 on merkittävä patologinen löydös. Tällöin puhutaan eteisgalopista. Toisaalta yli 65 vuotiailta S4 on usein kuultavissa ilman merkittävää sydäntautia. Tämä johtuu vasemman kammion myötäävyyden vähenemisestä iän myötä. Sydänäänten syntymekanismit Ensimmäisen sydänäänen synnystä on olemassa useita teorioita ja äänen syntymekanismeja tutkitaan edelleen. Rushmerin mukaan S1 jakautuu neljään komponenttiin: 1. eteiskammioläpät sulkeutuvat systolen alussa (lyhyt, matalataajuinen komponentti) 2. eteiskammioläpät jännittyvät, läpät, kammiossa oleva veri ja nopeasti supistuva kammioseinämä värähtelevät (korkeataajuinen komponentti) 3. aortan tyvi venyttyy, sen ja eteisseinien välille syntyy värähtelyä (korkeataajuinen komponentti) 4. ejektion aikana syntyy pyörteinen virtaus nousevaan aorttaan (matalataajuinen heikko komponentti) Perloffin mukaan ensimmäinen voimakas komponentti liittyy mitraaliläpän sulkeutumiseen ja toinen komponentti trikuspidaaliläpän sulkeutumiseen. Viimeinen komponentti saattaa liittyä aorttaläpän avautumiseen. Ensimmäisen sydänäänen voimakkuus riippuu siitä, mikä on eteis kammioläppien asento kammiosystolen alkaessa. Jos PQ aika on lyhyt, kammiot supistuvat ennen kuin virtaus eteisistä on päättynyt ja eteis kammioläpät ovat osittain auki. Tämä johtaa siihen, että S1 kuuluu voimakkaana. PQ ajan pidentyessä S1 heikkenee. Ensimmäisen sydänäänen voimakkuus riippuu myös kammiopaineen nousu

16 16 nopeudesta: esim. rasituksessa, kuumeessa ja kilpirauhasen liikatoiminnassa ääni voimistuu, sydämen vajaatoiminnassa ja sydäninfarktin jälkeen ääni vaimenee. Toinen sydänääni syntyy aorttaläpän sulkeutumisen ja keuhkovaltimoläpän sulkeutumisen aiheuttamista värähtelyistä. Ejektiovaiheen lopussa virtauksen vähetessä läppäpurjeet lähenevät pyörteen vaikutuksesta. Aortan ja keuhkovaltimon elastisuus heijastavat paineen takaisin sulkeutuneita semilunaariläppiä kohden ja jännittyneissä läppäpurjeissa syntyy värähtelyä. Äänten voimakkuus riippuu takaisinvirtaavan veren massasta ja sen liikkeen pysähtymisnopeudesta. KYSYMYS 7. Aorttaläpän sulkeutumisääni A 2 muodostaa toisen sydänäänen ensimmäisen osan. Miksi näin on? KYSYMYS 8. A 2 korostuu verenpainetaudissa ja heikkenee shokissa. Miksi? KYSYMYS 9. Aorttaläpän kalkkeutuminen voimistaa A 2 :ta. Miksi? Myös keuhkovaltimoläpän sulkeutumisäänen P 2 :n voimakkuus riippuu paineesta. Toinen sydänääni jakautuu komponenteikseen A 2 ja P 2 sisäänhengityksen aikana erityisesti nuorilla henkilöillä. Jakautumisen syntymekanismi on seuraava. Sisäänhengityksen aikana rintaontelon paine alenee ja tämän seurauksena laskimopaluu kasvaa lisäten virtausta sydämen oikeaan puolen kautta. Oikean kammion iskutilavuus kasvaa, ejektioaika pitenee ja P 2 viivästyy. Toisaalta, laskimoveren palautuminen sydämen vasemmalle puolelle vähenee alentaen vasemman kammion iskutilavuutta. Tämän seurauksena ejektioaika lyhenee ja A 2 aikaistuu. Komponentit siirtyvät siis eri suuntiin ja niiden väli tulee havaittavaksi. Uloshengityksen aikana S2 kuuluu yhtenä (Kuva 3). Vasemman haarakatkoksen vuoksi S2 voi jakautua paradoksaalisesti, ts. P 2 kuuluu ennen A 2 :ta. Kuva 3. Normaali S2:n jakautuminen Kolmas sydänääni syntyy kammioiden nopean täyttymisen saadessa kammioseinämän värähtelemään. Koska kammiolihas on relaksoitunut, värähtely on pienitaajuista. S 3 kuuluu (kammiogaloppi) erityisesti ns. hyperkineettisissa tiloissa (rasitus, kuume, raskaus, kilpirauhasen liikatoiminta, anemia, oikovirtaus). Ilmeisesti kammion paksunemisen vuoksi S 3 häviää keski iässä; sen ilmaantuminen myöhemmin uudelleen on osoitus kohonneesta täyttöpaineesta ja viittaa sydämen vajaatoimintaan.

17 17 Neljäs sydänääni on peräisin voimakkaan eteissupistuksen kammioseinämässä aikaansaamasta värähtelystä. S 4 :n kuuluminen voi sekin olla merkkinä kohonneesta täyttöpaineesta (eteisgaloppi). Eläinmaailmassa suurisydämisillä lajeilla, kuten hevosella, S4 on normaali löydös. Kuuntelualueet Jokaiselle sydänäänelle (myös sivuäänille) voidaan kuuntelemalla määrittää ns. punctum maximum (P m ) eli kohta, missä ääni kuuluu voimakkaimpana (Kuva 4). P m määritetään kylkikaarien ja vertikaalisten viivojen (esim. keskisolisviiva) avulla. Monet äänet johtuvat P m :sta johonkin suuntaan (esim. kärjestä kainaloa kohden). PUNCTA MAXIMA AORTTA-ALUE PULMONAARIALUE TRIKUSPIDIALUE MITRAALIALUE Kuva 4. Ihmisen puncta maximat Sydänäänten ja mahdollisten sivuäänten löytämiseksi kuuntelussa ei rajoituta vain tiettyihin kuuntelualueisiin, vaan koko rintakehä on kuunneltava (mukaan lukien kaula, kainalot ja selkä). Synnyltään enimmäkseen kammioperäiset S1, S3 ja S4 kuuluvat parhaiten sydämen kärjestä, joka on kiinni rintakehässä. Etukumarassa istuminen tai vasemmalla kyljellä makaaminen parantavat kontaktia. KYSYMYS 10. Keuhko vaimentaa tehokkaasti sydänääniä. Miksi? S2 kuuluu parhaiten 2. kylkivälistä ja sen komponentti A 2 tavallisesti rintalastan molemmilta puolilta ja vaimeampi P 2 vain rintalastan vasemmasta reunasta (Kuva 5). Kuva 5. S1:n ja S2:n ja sen komponenttien parhaat kuuntelualueet.

18 18 Sydänäänten kuuntelun tekniikasta Stetoskooppi Useimmissa stetoskoopeissa on sekä kalvo että suppilo osa (Kuva 6). Suppilolla kuuluvat parhaiten pieni ja keskitaajuiset sydänäänet ja kalvolla korkeat äänet. Pienitaajuisten äänten kuuluminen edellyttää, että suppilo asetetaan kuuntelualueelle painamatta. Painaessa suppiloa iho muodostaa kalvon, joka vaimentaa pienitaajuisa ääniä. Toisaalta voimakkaampi kalvo osan painaminen parantaa suuritaajuisten äänien kuuluvuutta. Orientoivaan kuunteluun kannattaa käyttää suppiloa. Sekä suppilon että kalvon pitää olla ilmatiiviisti rintakehällä, sillä vähäinenkin vuoto (esimerkiksi hyvin laihalla henkilöllä kylkiluiden aiheuttama) vaimentaa äänet olemattomiin. Korvakappaleiden pitää olla ehdottoman ilmatiiviit ja niiden koko on pyrittävä sovittamaan yksilöllisesti. Niitä on syytä pestä säännöllisesti. Optimaalinen korvakappaleiden orientaatio on korvakäytävän suuntainen (Kts. kuva 6). Letku Korvakapplaeet Suppilo-osa ( kuppi ) Kalvo-osa Kuva 6. Stetoskoopin rakenne Stetoskoopin letkujen läpimitan tulee olla tarpeeksi suuri ja seinämän paksu. Mitä lyhyemmät letkut ovat, sitä parempi on kuuluvuus. Käytännöllinen letkun pituus on cm ja letkun läpimitta 3 4 mm. Letkut eivät saa hangata toisiaan tai vaatteita, eikä potilas saa hypistellä niitä. Kuunteluolosuhteet Kuunteluhuoneen pitää olla hyvin hiljainen, esimerkiksi koneellinen tuuletus tai muiden huoneessa olevien henkilöiden puhe häiritsevät merkitsevästi. Koko rintakehän tulee olla paljaana sydänääniä kuunneltaessa. Vaatteiden läpi tai paidanraosta kuuntelu on mahdotonta. Jos kuunneltava henkilö on peloissaan tai kylmissään, vapina ja lihasten toiminta sinänsä synnyttävät häiritseviä lisä ääniä, jotka puolestaan hävittävät oleellista informaatiota henkilön sydänäänistä. Tästä syystä rauhalliset olot ja ympäristön riittävä lämpötila ovat lisäedellytyksiä onnistuneelle auskultaatiolle. Kuuntelu kannattaa aloittaa kuunneltavan henkilön maatessa selällään. Sen jälkeen kuuntelu tapahtuu vasemmalla kyljellä rentoutuneena maaten. Tässä asennossa kuullaan parhaiten kärkeen heijastuvat äänet (S1, S3, S4) sekä esimerkiksi mitraaliläpästä lähtöisin olevat äänet. Istuvassa asennossa useimmat äänet vaimenevat, ja vain sydänpussista peräisin oleva hankausääni saattaa kuulua voimakkaampana istuessa kuin maatessa.

19 19 SYDÄMEN KUUNTELUN SUORITTAMINEN 1. Tunnista S1 ja S2 ja erota siten systole ja diastole. Tämä ei aina ole helppoa. Hyvä apukeino rytmiin pääsemiseksi on samanaikaisesti tunnustella kaulavaltimon tai kyynärvaltimon sykettä. Kuunneltava asettuu selinmakuulle. Suoritetaan orientoiva kuuntelu sydämen kärjestä, 4. kylkivälistä (ns. Erbin pisteestä), sekä 2. kylkivälistä rintalastan molemmilta puolilta (kts. kuva 5). Kuunneltavaa henkilöä pyydetään pidättämään hengitystään, kun halutaan mahdollisimman tarkkaa äänten erottuvuutta. Samalla kuuntelija voi pidättää hengitystään tai hengittää vaimeasti suun kautta Jos orientoiva kuuntelu antaa poikkeavan löydöksen, etsitään löydökselle paras kuuluvuusalue, punctum maximum, ja määritetään äänen säteilyalue. S2:n jakautumista kuunnellaan rauhallisen sisäänhengityksen aikana. 2. Kuuntele mahdollinen S3 ja S4. Kuunneltava asettuu vasemmalle kyljelleen. Tämä siksi, että nämä vasemmalta tulevat matalat äänet ja esimerkiksi mitraalistenoosin aiheuttama rullaava diastolinen sivuääni voivat kuulua vasta tässä asennossa. S3 kuuluvuus on parempi uloshengityksen aikana. KYSYMYS 11. Fysiologinen S3 häviää usein pystyasennossa. Miksi? KYSYMYS 12. Patologinen S3, joka liittyy vasemman kammion vajaatoimintaan ja ylikuormitukseen, säilyy pystyasennossakin. Miksi?

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V FT-B12W-V Käyttöohje Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä

Lisätiedot

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE

VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE Mitä verenpaine on? Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

5. luokan terveystarkastus

5. luokan terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI ARTO-PERIMETRI TUTUKSI Näköä 2013, Helsinki 12.10.2013 Arto Hartikainen Bachelor of Science in Optometry, optikko Tmi. Optivisio www.optivisio.fi arto.hartikainen@optivisio.fi Ajokortin uudistuneet näkövaatimukset

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

ANALOGINEN KVARTSIKELLO Cal. 7T94

ANALOGINEN KVARTSIKELLO Cal. 7T94 SEIKO ANALOGINEN KVARTSIKELLO Cal. 7T94 SNN 017 SNN 019 SNN 021 KÄYTTÖOHJE SISÄLTÖ Kellonajan asettaminen ja sekuntikellon osoittimien säätäminen 1 Päiväyksen asettaminen 2 Sekuntikello 3 Painikkeiden

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen ARVIOINTI Nimi: Laji: Koulu: 1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen Sekä levyn että vartalon siirrot lasketaan 20 sekunnin suorituksen aikana. 1 piste, kun vasemmalta siirretty levy koskettaa lattiaa

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas RT Controller

Käyttöönotto-opas RT Controller Käyttöönotto-opas RT Controller Pikaopas RT-järjestelmän käyttöönottoa varten Aloitusopas RT Controller Versio 1.3 (090831) (Käytä tämän pikaoppaan kanssa opasta User Manual RT Controller, versio 2.1 tai

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Käyttöohje Suomi 7FI160188-02 Handy Tube -liukurulla pitkä Handy Tube -liukurulla lyhyt Handy Tube -liukurulla leveä Tuotekuvaus Tuote Malli Tuotenumero Koko

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

Verenpainemittari CH-650. Käyttöopas

Verenpainemittari CH-650. Käyttöopas Verenpainemittari CH-650 Käyttöopas Sisällysluettelo Huomautuksia 2 Varotoimenpiteitä 3 Verenpainemittarin osat 5 Paristojen asennus 6 Paristojen poisotto 6 Mansetin kääriminen käsivarteen 7 Verenpaineen

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan LK Marianne Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Vivago Domi -hälytyskriteerit

Vivago Domi -hälytyskriteerit Vivago Domi -hälytyskriteerit 100: Turvahälytys Care-kellosta tai Vivago Domi Point -tukiasemasta on muodostettu hälytys. 150: Poikkeava vireystila Kuva 1. Vivago Care -kello Kuva 2. Vivago Domi Point

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

2. Käytä haalareita ja suojakäsineitä - pyyhi haalareista mahdolliset öljytahrat pois ennen kuin palautat ne naulakkoon - käytä myös suojalaseja

2. Käytä haalareita ja suojakäsineitä - pyyhi haalareista mahdolliset öljytahrat pois ennen kuin palautat ne naulakkoon - käytä myös suojalaseja HYDRAULIIKKALABORAATIOT 2015-16 TOIMINTA JA TURVALLISUUSOHJEITA 1. Noudata siisteyttä ja järjestystä - jos öljyä valuu lattialle, niin pyyhi öljy välittömästi pois - valuta letkut tyhjiksi ja laita perusliittimen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen?

Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? PROFILES -opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Luonnontieteet Biologia ja terveystieto 7.-9. luokka (2011) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Tarkista seuraavat komponentit! Digitaalinen automaattinen verenpainemittari Malli M3W Käyttöohje. Suomi

Tarkista seuraavat komponentit! Digitaalinen automaattinen verenpainemittari Malli M3W Käyttöohje. Suomi English Français Deutsch Italiano Español Nederlands Русский IM-HEM-7202-E(V)-02-01/2012 5334060-6B Tarkista seuraavat komponentit! Valmistaja OMRON HEALTHCARE Co., Ltd. 53, Kunotsubo, Terado-cho, Muko,

Lisätiedot