SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen"

Transkriptio

1 SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen

2 VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen mukaan 2. Kudoksista sydämeen palaava virtaus säätelee sydämen toimintaa kaikki palaava veri pumpataan takaisin kudoksiin niiden tarpeita vastaavasti 3. Verenkierrossa keskeisin säädeltävä muuttuja on valtimopaine laaja säätelyjärjestelmä paineen ylläpitoon yleensä riippumatonta verenkierron paikallisesta, tai sydämen minuuttivolyymin säätelystä 2

3 VERENKIERTOJÄRJESTELMÄ painepumppu volyymipumppu 3

4 Veren jakaantuminen VERENKIERTOJÄRJESTELMÄ elimistöön Sircar,

5 VERENKIERTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1. Sydämen pumpputoiminta (minuuttitilavuus; syke x iskutilavuus, CO) 2. Verisuonten hierarkinen järjestäytyminen ja ominaisuudet 3. Luustolihasten toiminta ( lihas ja hengityspumppu ) 4. Laskimoiden läppäjärjestelmä 5. VERENPAINE (KESKIVALTIMOPAINE, MAP) keskeinen säädeltävä muuttuja verenkierrossa pyritään pitämään vakiona ja toisaalta tarpeeksi korkeana verenpainetasoon vaikuttavat suoraan a) Sydämen minuuttitilavuus (Systolinen vp: vasemman kammion iskutilavuus) b) Systeemisen verenkierron keskimääräinen vastus (ääreisvastus) (Systolinen ja diastolinen) c) Aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys l. komplianssi (Systolinen ja diastolinen) d) Suurten valtimoiden loppudiastolinen verimäärä (Diastolinen) 5

6 1 Sydän sysää liikkeelle virtaus ja paineaallon MAP Paineaallon profiili muuttuu mentäessä kohti perifeerisia valtimoita Amplitudi suurenee dia sys dia sys dia sys dia Virtausaallon profiili muuttuu myös mentäessä kohti perifeerisia valtimoita Amplitudi pienenee Schmidt and Thews,

7 1 Sydämen pumpputoiminta saa aikaan virtauksen Kokonaisverenvirtaus järjestelmässä = F(low) = Q = CO siirtyvä veritilavuus aikayksikössä, esim. l/min tai cm 3 /s 70 kiloisella ihmisellä keskimäärin 5 l/min aortta kapillaarit onttolaskimot Virtaus (Q) on vakio verenkierron eri segmenteissä (jatkuvuuden laki) Virtausnopeus (v) = veren partikkelin kulkema matka aikayksikössä; cm/s 7

8 Virtausnopeus vaihtelee suuresti eri segmenteissä Q = 10 ml/s Q = 10 ml/s Jotta virtaus olisi vakio, tulee virtausnopeuden olla käänteisesti verrannollinen kunkin verenkiertojärjestelmän segmentin (kokonais)poikkileikkauspinta alaan (v = Q/A) Bernoullin effekti: kapeassa segmentissä virtausnopeus kasvaa kun potentiaalienergia (paine ) muuntuu kineettiseksi (liike ) energiaksi (Boron, kuva 17 10) 8

9 9

10 Poiseuille Hagen in kaava kuvaa virtausta jäykissä sylinterin muotoisissa putkissa Q = P r 4 / 8ηL (Ohmin laki Q = P /R) = 1/R Q = keskimääräinen virtaus P = paine ero suonen pituudella (L) r η = säde (ref. suonen läpimitta) = veren viskositeetti 10

11 Huomioita 1) jos suonen läpimitta kasvaa kaksinkertaiseksi kasvaa virtaus 16 kertaiseksi kudosten hiussuoniverkkoja ruokkivien arteriolien läpimittaa voidaan säädellä neuraalisesti ja humoraalisesti suuri merkitys hiussuonten virtaukselle vasokonstriktio supistuminen vasodilataatio laajeneminen normaali vasodilataatio vasokonstrikitio 11

12 2) pikkuvaltimoiden ja hiussuonten paradoksi: miksi virtausvastus on hiussuonissa pienempi? 12

13 1 Sydän sysää liikkeelle virtausaallon Sydämen ejektiovaiheessa virtaus aortan kaaressa on voimakasta (jopa 30 l/min) virtaus painottuu systoleen diastolen aikana samassa segmentissä virtaus pysähtyy Virtaus hidastuu (vaan ei lopu), kun aortan paine nousee yli kammion paineen (kuva 22 2) Syynä veren inertia ja siihen liittyvä kineettisen energian komponentti Aorttaläppä kiinni Virtausaallon muoto muuttuu sydämestä poispäin mentäessä madaltuu suonten haaroittuessa Virtaus (l/min) Time (s) Boron ja Boulpaep, 2012, Fig

14 1 Sydän sysää liikkeelle virtausaallon Suurten valtimoiden virtausaalloissa on diastolinen komponentti Suonten elastisuuden ja myötäävyyden toiminnallisia etuja: sykäyksittäinen virtaus voi muuntua jatkuvaksi virtaukseksi kudoksissa sydämen työtaakka pienenee kun afterloadia voidaan alentaa Virtaus (l/min) Windkessel malli (B&B, s.536)

15 Windkessel toimintamalli Schmidt and Thews, 1987

16 1 Sydän sysää liikkeelle paineaallon (=pulssiaalto) Paine: veren suonen seinämään kohdistama voima pintaalayksikköä kohti (pascal, N/m 2 ) Systolen aikana veri aorttaan, sekä systolen että diastolen aikana ääreisverenkiertoon paineaalto on kaksiosainen Tuntuu valtimopulssina (mm. radialis, carotispulssi) Etenee veren virtausaaltoon nähden yli 15 kertaisella nopeudella Pulssiaalto on yhdistelmä kohti periferiaa etenevää aaltoa ja verenkierron vastuksesta (suonten haarautuminen, mutkittelu, supistuminen) johtuvaa, aorttaan päin heijastuvaa aaltoa 16

17 1 Sydän sysää liikkeelle paineaallon Mitä elastisemmat suonet, sitä hitaampi ja matalampi heijasteaalto on näkyy pulssiaallossa diastolen aikana Mitä jäykemmät suonet, sitä nopeampi ja korkeampi heijasteaalto on näkyy systolen aikana koho aa systolista paine a 17

18 1 Sydän sysää liikkeelle paineaallon Pulssiaallon muoto muuttuu mentäessä poispäin sydämestä Incisuran kohdalla aorttaläppä sulkeutuu Aorttastenoosi; aalto matala ja leveä (alentunut virtaus) Aorttaläpän vuoto, hyperkinesia; aalto korkea ja kapea (diastolessa veri takaisin kammioon) 18

19 Miten veri virtaa? Reynoldsin numero: Re 2rvρ η r = kuvaa suonen läpimittaa, v = keskimääräinen virtausnopeus, ρ (rho) = nesteen tiheys (kg/m 3 ), η (eta) = veren viskositeetti (sisäinen kitka) Downloaded from: StudentConsult (on 15 October :36 PM) 2005 Elsevier

20 2 Verisuonten ominaisuudet VALTIMO LASKIMO

21 2 Verisuonten ominaisuudet Suonten seinämän sidekudoselemen t passiivinen seinämäjännitys Sileälihassolut ak ivinen seinämäjännitys (ja läpimitan säätely, vasomotoriikka) Downloaded from: StudentConsult (on 15 October :36 PM) 2005 Elsevier

22 Positiivinen korrelaatio korkean seinämäjännityksen ja elastisen kudoksen määrän välillä Transmuraalipaine P = paine suonen sisällä paine suonen ulkopuolella (positiivinen P pyrkii laajentamaan suonta) 22

23 LAPLACEN LAKI T = P x r T = onton sylinterin seinämän jännitys (wall tension); P = transmuraalipaine (paine sylinterin sisällä paine ulkopuolella); r = säde Suonten läpimitta ei ole vakio (vasokonstriktio ja dilataa o) seinämäjännitys muuttuu läpimitan muuttuessa (elastic wall tension) Mikäli T ei mukautuisi paineen muutoksiin suonen repeämä tai kasaanpainuminen (aneyrysmat; kylmäsormisuus l. Raynaud in syndrooma) Katso Boron & Boulpaep, kuva &

24 This image cannot currently be displayed. Downloaded from: StudentConsult (on 1 November :27 PM) 2005 Elsevier

25 Ikääntyminen alentaa valtimoiden komplianssia eli myötäävyyttä (C= V/ P) 1. Tarvitaan suurempi voima siirtämään sama veri lavuus aor aan suurempi pulssipaine 2. Keskivaltimopaineen nousu kasvattaa pulssipainetta entisestään 3. Suonten läpimitta kasvaa 4. Seinämäjännitys kohoaa suhteessa enemmän läpimitan kasvaessa (kollageenisäikeiden 25 rekrytointi)

26 Laskimoiden ja valtimoiden komplianssi Myötäävyys l. komplianssi = V/ P Verenkierron täyttöpaine 7 mmhg sydämen ollessa pysähdyksissä 125 ml Cunningham, 1992 (transmuraalipaine P in P out ) Samansuuruiseen tilavuuden muutokseen vaaditaan valtimoissa noin 20 kertaa suurempi paineen muutos (7 98 mmhg) kuin laskimoissa (7 3 mmhg) fysiologisissa olosuhteissa laskimot 20 kertaa myötäävämpiä kuin valtimot. 26

27 2 Verisuonten ominaisuudet vastaavat hyvin niiden toimintaa valtimot ovat kulkuväyliä kapillaarit vaihtoväyliä laskimot verivarastoja 27

28 2 Missä veri on? 28

29 3 & 4 Luustolihasten toiminta ja laskimoläpät Hengityspumppu hengityslihakset aikaansaavat laskevan painegradientin rintaontelon suuntaan sisäänhengityksen aikana, mikä edesauttaa laskimopaluuta Fysiologinen merkitys? 29

30 Hengityspumppu Sekä rintakehän sisäinen paine, oikean eteisen paine (RAP) että kaulalaskimon paine (JVP) laskevat normaalin sisäänhengityksen aikana Virtaus yläonttolaskimossa vastaavasti lisääntyy (SVCF) Paine mm H 2 O (1 cm H 2 O ~ mmhg) Berne & Levy,

31 3 & 4 Luustolihasten toiminta ja laskimoläpät Lihaspumppu 31

32 Lihaspumppu Laskimopaine alaraajoissa paikallaan seisten, kävellessä ja juostessa (n=18, Stick et al., 1992) 32

33 5 Verenpaine Verenpainetasoon vaikuttavat suoraan Sydämen minuuttitilavuus (Systolinen: vasemman kammion SV) Systeemisen verenkierron keskimääräinen vastus (ääreisvastus) (Systolinen ja diastolinen) Aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys (Systolinen ja diastolinen) Suurten valtimoiden loppudiastolinen verimäärä (Diastolinen) 33

34 5 Verenpaine systolinen verenpaine korkein paine suurissa valtimoissa kammiosystolen aikana vaikuttaa 1) vasemman kammion iskutilavuus, 2) systeemisen verenkierron ääreisvastus ja 3) aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys diastolinen verenpaine matalin paine suurissa valtimoissa kammiodiastolen aikana vaikuttaa 1) suurten valtimoiden loppudiastolinen verimäärä, johon vaikuttaa 2) ääreisvastus ja 3) jossain määrin aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys 34

35 pulssipaine 5 Verenpaine systolisen ja diastolinen paineen erotus iskutilavuus / valtimoiden myötäävyys Kun valtimoiden myötäävyys on vakio: Iskutilavuuden suureneminen[(v 4 V 3 ) > (V 2 V 1 )] kohottaa pulssipainetta [(P 4 P 3 ) > (P 2 P 1 )] ja keskivaltimopaineetta (P B > P A ) pulssipaine : esim. urheilija levossa (fysiologinen), aorttaläppä vuoto (kliininen) pulssipaine : sydämen pumpputoiminnan häiriöt, verenvuodot 35

36 pulssipaine 5 Verenpaine iskutilavuus / valtimoiden myötäävyys Kun iskutilavuus, minuuttitilavuus ja ääreisvastus ovat vakioita: Valtimoiden myötäävyyden aleneminen kohottaa pulssipainetta [(P 4 P 1 ) > (P 3 P 2 )] Vasemman kammion työtaakka (afterload) kasvaa, vaikka keskivaltimopaine (P a ), iskutilavuus ja ääreisvastus pysyisivät vakioina ikääntyminen 36

37 Keskivaltimopaine MAP MAP = Paineaallon alle jäävä pinta ala jaettuna sydämen toimintasyklin kestolla P a = Kohtuullinen arvio: diastolinen paine + 1/3 pulssipaine 37 Downloaded from: StudentConsult (on 10 October :24 PM) 2005 Elsevier

38 5 Verenpaine 38

39 Vasomotoriikka muuttaa ääreisvastusta 39

40 Verenpaineen hermostollinen säätely Kardiovaskulaariset refleksit suurten valtimoiden baroreseptorirefleksi korkeapainereseptorit (venytysreseptoreita) lisääntynyt venytys nettoeffekti verenpaineen lasku tilavuusreseptorirefleksit matalapainereseptorit (venytysreseptoreita) lisääntynyt venytys nettoeffekti nesteen poiston tehostuminen Psykogeeniset refleksit ärsyke emotionaalinen esim. vasovagaalinen synkopee (pyörtyminen) 40

41 BAROREFLEKSI negatiivinen feedback mekanismi 41

42 Baroreseptorit aistivat venytystä, eivät painetta per se (TRPC kanavaperhe) Säätelykeskus medullassa reagoi muutokseen afferentin hermon aktiivisuudessa Vasteessa dynaaminen ja staattinen komponentti Reseptori on herkkä sekä paineaallon muodolle että amplitudille 42

43 43

44 Kardiovaskulaarinen säätelykeskus on moniosainen Viesti afferenttien (CN IX ja X) sensorisista ganglioista NTS:ään (nucleus tractus solitarius, kerää informaatiota useista afferenteista ja mahdollistaa tiedon yhdistämisen ja integroidut vasteet) Inhibitoriset välineuronit vasomotoriselle alueelle C1 alue välittää pääosin verisuonivasteen Toonisesti aktiivinen, ylläpitää normaalia keskivaltimopainetta mahd. rooli essentiaalisen hypertonian synnyssä Eksitatoriset välineuronit kardioinhibitoriselle alueelle n. ambiguus ja vaguksen motorinen tumake Vagus välittää pääosin sydänvasteen Downloaded from: StudentConsult (on 1 November :27 PM) 2005 Elsevier

45 Vaste verenpaineen Vasteet laskuun Adrenal medulla Humoral adrenalin TPR CO = ääreisverenkierron vastus, total peripheral resistance = sydämen minuuttitilavuus (pumppaustuotos), cardiac output negatiivinen feedback 45

46 Barorefleksin herkkyys Barorefleksin herkkyys voi alentua hypertensiossa Ns. resetting palautuva normaali hypertensio Voidaan tutkia esim. injisoimalla koe eläimeen sympatomimeettia ja tutkimalla RR intervallia (kahden EKG:n R aallon väli) Mitä suurempi RR intervalli, sitä matalampi syke Downloaded from: StudentConsult (on 1 November :27 PM) 2005 Elsevier

47 Sekundaarinen hermostollinen säätely Vasteet (kemoreseptorit) aortan kaaren ja karotispoukaman kemoreseptorit ärtyvät, kun hapen osapaine on alentunut, hiilidioksidin noussut ja ph alentunut NTS BP virtaus reseptorien ohi Suora vaikutus medullaan aiheuttaa bradykardiaa kardioinhibitorinen alue How ever: lisääntyneen ventilaation seurauksena elimistön integroitu vaste hypoksialle ja hyperkapnialle on takykardia ja BP:n nousu Mekanismin merkitys kasvaa verenpaineen laskiessa alle 80 mmhg 47

48 TILAVUUSREFLEKSIT sydämen eteisten, onttolaskimoiden, keuhkolaskimon ja sydämen kammioiden tilavuuden muutoksista aiheutuvat heijasteet, jotka johtavat muutoksiin sydämen toiminnassa ja verisuonten läpimitassa Säätelyn kohteena on effektiivinen kiertävä (veri)volyymi (ECV, effective circulating blood volume) funktionaalinen verivolyymi, joka kuvaa kudoksen läpi tapahtuvaa veren virtausta (= perfuusiota) verisuonten täyteys (fullness) tai paine Tilavuusrefleksit vaikuttavat verenpaineeseen epäsuorasti Matalapainereseptorit ärtyvät venytyksestä 48

49 Missä matalapainereseptoreja on? A säikeet monitoroivat sykettä (hermoaktiivisuus ajoittuu eteissystoleen) B säikeet monitoroivat eteisten tilavuutta ja sentraalista laskimopainetta (CVP) laskimopaluuta ja effektiivistä kiertävää verivolyymiä Afferentit vagusta pitkin NTS:ään Vaste poikkeaa muista hermosäikeistä; merkitys pieni 49

50 Vasteet matalapainereseptorien aktivaatiolle B säikeiden aktivaatio effektori: SA solmuke (Bainbridge refleksi) effektori: munuaisten verisuonet lisääntynyt laskimopaluu saa aikaan sykkeen nousun autonomisten efferenttien kautta sympaattisen tonuksen alenemisen spesifisesti munuaisten verisuonissa, seurauksena vasodilataatio ja munuaisten suodatusnopeuden (Glomerular Filtration Rate) kasvu vasteet yhdessä johtavat kiertävän verivolyymin laskuun ja epäsuorasti verenpaineen alenemiseen Neuraalinen vaikutus hypotalamuksen paraventrikulaariseen tumakkeeseen Arginiinivasopressiinin (AVP) eli antidiureettisen hormonin (ADH) erityksen väheneminen hypotalamuksesta Veden takaisinimeytyminen munuaisista elimistöön vähenee 50

51 Myosyytin hormonaalinen vaste venytykselle Myosyytti itsessään voi toimia matalapainereseptorina Myosyytit vapauttavat ns. eteispeptidiä eli ANP:tä (atrial natriuretic peptide) Saa aikaan vasodilataatiota ja natriureesia munuaisissa On reniini angiotensiini aldosteroni järjestelmän vastavaikuttaja Estää ADH:n vapautumista aivolisäkkeen takalohkosta ja sen vaikutuksia munuaisessa Nettoeffektinä munuaisten verenkierto, suodatus sekä natriumin eritys virtsaan lisääntyy ja kiertävä verivolyymi alenee tilanteita, jossa ANP:tä vapautuu: suola ja nestekertymä, immersio (veteen meno), makuuasento 51

52 Yhteenvetoa ECV:n muutosten vaikutuksista sydämen minuuttitilavuuteen 52

53 Ei yksin autonominen hermosto Baro ja kemoreseptorirefleksien aktivoituessa lisääntyy samanaikaisesti hermoaktiivisuus varsinkin vatsan alueen luustolihaksia hermottavissa efferenteissä Lihasten supistuminen edesauttaa alueen laskimoissa olevaa verta siirtymään kohti sydäntä Ns. abdominaalinen kompressiorefleksi Liikunnan aikana lisääntynyt luustolihasten tonus ja lihaspumpun toiminta lisäävät laskimopaluuta CO:n kasvua vastaavasti Check slide 32 & 33 53

54 Psykogeeniset refleksit AVP hypotalamus (pyörtyminen) Kts. Boron kuva

55 Verenpaineen pitkäaikaiskontrolli Kytkeytyy tiiviisti elimistön nestetasapainon ylläpitoon Munuaisten toiminta keskeisessä asemassa suolan ja veden retentio (kts. munuaisfysiologian luento) 55

56 Reniini angiotensiini aldosteroni järjestelmä Reniiniä vapautuu glomeruluksen afferentin One kidney Goldblatt hypertensio arteriolin muuntuneista sileälihassoluista (granulaari eli jukstaglomerulaarisolut) Granulaarisolut toimivat korkeapainereseptoreina Reniiniä vapautuu, kun paine munuaisvaltimossa laskee (kuvastaa ECV:n laskua) 56

57 Reniinin vapautumista stimuloidaan kolmella mekansimilla: Alentunut munuaisten perfuusio (munuaisten baroreseptorit) Alentunut NaCl konsentraatio munuaisten distaalitiehyeissä (macula densa) Sympaattisen hermoston aktivaatio 57

58 Reniini angiotensiini aldosteroni järjestelmä 58

59 INTEGROITUJA VASTEITA Ortostaattinen vaste Nouseminen pystyasentoon aiheuttaa hetkellisen oikean eteisen paineen (RAP) laskun, josta aiheutuva CO:n lasku voi johtaa pyörtymiseen Vaste on yksilöllinen veri kertyy alaruumiin laskimoihin, jonne se siirtyy pääasiassa keskeisestä verenkierrosta Fysiologiset vasteet pyrkivät ylläpitämään laskimopaluuta Lihaspumput Paikallaan seisominen ja ympäristön lämpötilan vaikutus! Barorefleksi 59

60 Verenvuoto Hypovoleeminen sokki on vakava tila, joka kehittyy mikäli ihminen menettää verivolyymistaan 30% Seurauksena laskimopaluun, CO:n ja verenpaineen lasku Kompensaatiomekanismit 1. Kardiovaskulaariset refleksit (baro, tilavuus, ja kemoreseptorirefleksit) 2. Verivolyymin korvaaminen 75% menetetystä volyymistä korvataan interstitiaalinesteellä kapillaareissa Proteiinisynteesi (albumiini) 3. Suolan ja veden retentio 4. Jano 60

61 Irreversiibeli sokki Refleksivasteet heikkenevät (reseptorien desensitisaatio, välittäjäaineiden loppuminen) Paikallinen iskemia aiheuttaa vasodilataatiota AVP vaste heikkenee Suonten sfinkterit menettävät tonustaan, joka johtaa hydrostaattisen paineen kasvuun kapillaareissa johtaa nesteen virtaamiseen kudokseen ( transcapillary refill estyy Sydämen toimintakyky heikkenee (mm. asidoosin vaikutus kontraktiliteettiin, toksiinit) Aivojen hapenpuute heikentää kardiovaskulaarisen säätelykeskuksen toimintaa 61

62 Noidankehä 62

63 Circulatory system 63

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2017 25.9.2017 LM Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,

Lisätiedot

Systeeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012

Systeeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012 Systeeminen verenkierto Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012 1 William Harvey (1578 1657): Exercita)o Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus 2 Hevosen verenpaine 3 Verenkierron jako

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan LK Marianne Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN

VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN LK Satu Pirttiniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hemodynamiikan tutkimusryhmä/sisätaudit

Lisätiedot

Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin

Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin LK Jenni Kivelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015 Tampereen Yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN Suvi-Maria Seppänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Keuhkosairausoppi Maaliskuu 2012 Tampereen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1  Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 28.5.2009 VASTAUSANALYYSIT TEHTÄVÄKOHTAISET PISTEET: yhteensä

LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 28.5.2009 VASTAUSANALYYSIT TEHTÄVÄKOHTAISET PISTEET: yhteensä LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 8.5.009 VASTAUSANALYYSIT TEHTÄVÄKOHTAISET PISTEET: 1 5 9 0 10 14 6 10 9 1 14 7 11 17 16 18 4 8 yhteensä 18 11 159 Vastausanalyysissä määritellään yleisesti kunkin tehtävän

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ

VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ - Kysely työterveyshoitajille T E K I J Ä :

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) Sisältö: Nestevirtaukset Elastiset muodonmuutokset Kineettinen kaasuteoria Termodynamiikan käsitteet Termodynamiikan pääsäännöt Termodynaamiset prosessit Termodynaamiset

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

VERENPAINEEN MITTAAMINEN

VERENPAINEEN MITTAAMINEN 1 F1 VERENPAINEEN MITTAAMINEN Täytä tulostaulukko sivulla 7. Vastaa aktivoiviin kysymyksiin 1 2. 2 VERENPAINE Käytännön työssä verenpaineella tarkoitetaan suurissa valtimoissa vallitsevaa painetta. Systolisen

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka

Lisätiedot

AIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO

AIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO AIKUISEN POTILAAN INTRAOPERATIIVINEN VERENPAINEEN TARKKAILU JA HOITO Kysymyksiä PIUHA -verkkopeliin Liisi Kosonen Jonna Niemelä Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 1.9.2017 klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.

Lisätiedot

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n. 130 200 jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 8 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2017 18.9.2017 L Peltonen 1 Sisältö Sydämen tehtävä Sydänlihassolun sähköinen toiminta - aktiopotentiaali Sähköisen aktivaation muuttuminen mekaaniseksi työksi Johtoratajärjestelmän

Lisätiedot

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ

VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ VÄRTTINÄ- JA SORMIVALTIMOPAINEEN ERO HEMODYNAAMISENA FENOTYYPPINÄ Antti Partanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö Hemodynamiikan tutkimusryhmä Tammikuu 2016

Lisätiedot

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen 4. KUORMITUSFYSIOLOGIA 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen Hengityselimistö on keuhkojen, hengitysteiden ja hengityslihasten muodostama kokonaisuus. Sen tehtävänä on huolehtia keuhkotuuletuksesta

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO

SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO SYDÄMEN HYPERTROFIAN JA KROONISEN VAJAATOIMINNAN FARMAKOLOGINEN HOITO Pro gradu tutkielma Heikki Matikainen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2011

Lisätiedot

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Hengityskoulu Perusoppimäärä Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa

Lisätiedot

HEART RATE RECOVERY AFTER MAXIMAL AND SUBMAXIMAL EXERCISE

HEART RATE RECOVERY AFTER MAXIMAL AND SUBMAXIMAL EXERCISE HEART RATE RECOVERY AFTER MAXIMAL AND SUBMAXIMAL EXERCISE Pasi Karjalainen Liikuntafysiologian Pro-Gradu tutkielma Kevät 2012 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Mikko Tulppo Minna

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 010 Jukka Maalampi LUENTO 9 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ Anu Salpakoski Biomekaniikan Pro Gradu Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

HENGITYS MITÄ ON HENGITTÄMINEN? Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. Ilmanpaine, hengityskaasujen osapaineet ja valtimoveren happikyllästeisyys

HENGITYS MITÄ ON HENGITTÄMINEN? Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. Ilmanpaine, hengityskaasujen osapaineet ja valtimoveren happikyllästeisyys HENGITYS Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus MITÄ ON HENGITTÄMINEN? Toiminnallinen tapahtumasarja, jonka avulla ihminen saa energian elintoimintoihinsa Laajasti ottaen hengitykseen kuuluvat: 1. ulkoinen

Lisätiedot

HENGITYS. Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. L Peltonen

HENGITYS. Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. L Peltonen HENGITYS Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus L Peltonen 28.1.2013 1 MITÄ ON HENGITTÄMINEN? Toiminnallinen tapahtumasarja, jonka avulla ihminen saa energian elintoimintoihinsa Laajasti ottaen hengitykseen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

ORTOSTAATTISEN HYPOTENSION ESIINTYVYYS JA SEN YHTEYS KUOLLEISUUTEEN IÄKKÄILLÄ HENKILÖILLÄ. Johanna Viskari

ORTOSTAATTISEN HYPOTENSION ESIINTYVYYS JA SEN YHTEYS KUOLLEISUUTEEN IÄKKÄILLÄ HENKILÖILLÄ. Johanna Viskari ORTOSTAATTISEN HYPOTENSION ESIINTYVYYS JA SEN YHTEYS KUOLLEISUUTEEN IÄKKÄILLÄ HENKILÖILLÄ Johanna Viskari Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu - tutkielma Jyväskylän yliopisto Terveystieteen laitos

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER

PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER 1 PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER 1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä?/Vilken av följande händelser kan man läsa ur en EKGkurva? (A) SA solmukkeen depolarisaatio

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

HENGITYS. Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. L Peltonen

HENGITYS. Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus. L Peltonen HENGITYS Hengityksen mekaniikka ja keuhkotuuletus L Peltonen 30.10.2017 Mekaniikka: mekaniikka tutkii voimien vaikutusten alaisten kappaleiden lepoa ja liikettä; pyrkii mallintamaan luonnonilmiöitä Keuhkotuuletus:

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot