AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia
|
|
- Kauko Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia
2 AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian eri kudosten välille toiminnallisesti erillinen hermoston osa rakenteellisesti osia keskushermostosta ja ääreishermostosta ohjaa ja säätelee tahdosta riippumattomien sileiden lihasten, rauhasten, erittävien epiteelien ja sydänlihaksen toimintaa
3 ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ hengitys, verenkierto, ruoansulatus, eritys, lämmönsäätely, lisääntyminen homeostasis = sisäinen tasapaino amerikkalainen fysiologi Walter Bradford Cannon ANS = autonomic nervous system
4 AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön sisäinen hermoverkko miniaivot suolessa
5 Bilateraalinen! Selkäydinjaokkeet Sympaattinen runko; paravertebraaligangliot Kollateraaliganglio; prevertebraaliganglio Terminaaliganglio Ainoastaan sympaattinen hermotus: - hikirauhaset - lisämunuaisen ydin - karvankohottajalihakset - useimmat valtimot parasympaattinen sympaattinen Preganglionaarinen Postganglionaarinen
6 sisusvaltimohermosolmu (g. caeliacum) ylempi suolilievehermosolmu (g. mesentericum superius) alempi suolilievehermosolmu (g. mesentericum inferius)
7 SELKÄYDIN JA SYMPAATTINEN RUNKO selkäydin takajuuri takajuuriganglio Preganglionaarinen neuroni Paravertebraaliganglio ( chain ganglion ) Sympaattinen runko Postganglionaarisia hermosäikeitä effektoreihin Prevertebraaliganglio Harmaa yhdyshaara ramus Valkea yhdyshaara ramus Postganglionaarinen neuroni
8 Autonomisten hermojen mukana kulkevat afferentit 80-85% vaguksen hermosäikeistä on afferentteja!! Ydinjatkeeseen afferenttia Selkäytimeen ~ thorakolumbaarista afferenttia Selkäytimeen ~ sakraalista afferenttia
9 Slide 8, selitteet CSN = carotid sinus nerve NTS = nervus tractus solitarius CN = cardiac nerves MiSN = minor splanchnic nerves MaSN = major splanchnic nerves LSN = lumbar splanchnic nerves HGN = hypogastric nerve PSN = pelvic splanchnic nerve
10 Millaista informaatiota afferentit välittävät? kipu kipusäikeet kulkevat usein sympaattisten säikeitten mukana fysiologiset ärsykkeet useinmiten parasympaattisia säikeita pitkin; n. vagus mekaaniset ärsykkeet (paine, venytys) kemialliset ärsykkeet (hengityskaasujen osapaineet, ph, [glukoosi] fysikaaliset ärsykkeet (lämpötila)
11 AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAPERIAATE neuroeffektoriliitos SYÖTTÖÄ SENSORISISTA HERMOISTA nm (vert. synapsirako nm) -kontakteja varikositeetin ja effektorisolun välillä
12 multiunit single unit
13 VÄLITTÄJÄAINEET JA RESEPTORIT 2012
14 ASETYYLIKOLIINI JA KATEKOLIAMIINIT TÄRKEIMMÄT VÄLITTÄJÄAINEET kaikki preganglionaariset neuronit vapauttavat asetyylikoliinia ensimmäinen eristetty hermoston välittäjäaine, 1920 luku Otto Loewi Vagusstoff kaikki parasympaattiset postganglionaariset neuronit vapauttavat asetyylikoliinia suurin osa sympaattisista postganglionaarisista neuroneista vapauttaa noradrenaliinia
15 MUUT VÄLITTÄJÄAINEET ganglioissa substanssi P ja CGRP (calcitonin gene related peptide) postganglionaarisissa neuroneissa neuropeptidi Y, somatostatiini, VIP (vasoactive intestinal peptide), opiaatit, NO (typpioksidi), ATP enteerisessä hermostossa kymmeniä
16 RESEPTORIT
17 TOIMINTA ENERGIA
18 GANGLIOISSA RESEPTORIT VOIVAT MUUNNELLA POSTGANGLIONAARISEN NEURONIN ÄRTYVYYTTÄ (N2-reseptori) (M-reseptori) M-reseptorien aktivoituminen pienentää hyperpolarisoivaa K+ -virtaa (M-virta) Postganglioniset hermosolut ilmentävät myös M-reseptoreita, joiden tuottamat PSPt ovat hitaita. Toiminnallinen merkitys: postganglionisen neuronin ärtyvyyttä voidaan muokata ja siten lisätä autonomisen hermoston kykyä kontrolloida elimistön toimintaa.
19 GANGLIOT TIEDONSIIRROSSA ENEMMÄN KUIN VÄLIASEMIA: INFORMAATION JA REFLEKSIRATOJEN MUOKKAUS ILMAN KESKUSHERMOSTOA MAHDOLLISTA Dopamiinin eritys ganglioiden välineuroneista (SIF-solut).
20 AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTA Sympaattinen ja parasympaattinen itsenäisesti toimivia toimivat yhdessä, common goal Divergenssi suurta sympaattisessa järjestelmässä: yksi viesti CNS:stä voi vaikuttaa useisiin elinjärjestelmiin samanaikaisesti yksi preganglionaarinen neuroni voi synapsoida 8-9 (jopa 32!) postganglionaarisen neuronin kanssa yksi postganglionaarinen neuroni voi hermottaa useita eri elimiä
21 Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston dominanssi vaihtelee eri tilanteissa Esim. jyrsijä Sisäinen rytmi
22 Klassinen väite: sympaattisella ja parasympaattisella hermostolla on toisilleen vastakkaiset vaikutukset (universaali antagonismi) (Ganong, 2005)
23 .antagonismi tutkittu käyttämällä eksogeenisiä välittäjäaineita (huom! kuvassa somaattisen hermoston synapsi) vaikuttamassa myös veren adrenaliini, joka on metabolinen hormoni vastakkainen vaste havaittu usein toisistaan poikkeavissa toiminnallisissa tilanteissa o o molemmat osat toimivat kuitenkin usein synergistisesti ( common goal ) vaste riippuu reseptorista (esim. sepelvaltimossa α 1 ja α 2 välittävät valtimon supistumisen ja β 2 laajentumisen) joissakin tilanteissa vaikutus kohdistuu eri kohde elimeen (esim. pupillarefleksi)
24 Mitä tietoa autonomisten hermojen sähköfysiologiset tutkimukset ovat antaneet? suurinta osaa elimistä hermottaa vain jompikumpi vain harvoja hermottaa molemmat iiris, sydämen tahdistaja solut, virtsarakko, paisuvaisen, sylkirauhasten ja suun limakalvon verisuonet, kallonsisäiset verisuonet vastakkaiset reaktiot aktivaatiolle pikemminkin poikkeus kuin sääntö sydämen syke, paisuvaiskudos, insuliinia tuottavat solut haimassa aktivaation vaikutus on yleensä eksitatorinen inhibitorinen vaikutus harvinainen (sileälihaksen relaksaatio, erityksen väheneminen) (Jänig, 2006)
25 SYMPAATTINEN HERMOSTO Walter Cannon in truismi (1915) Sympaattinen hermosto aktivoituu kaikki tai ei mitään periaatteella Kyllä : SH pystyy massiiviseen aktivaatioon henkiinjääminen ja fight or flight reaktio (slide 26) epätarkoituksenmukaiset reaktiot; paniikkireaktio ja Ei :SH aktivaatio ei vaikuta kaikkiin kohde elimiin samalla tavalla tarkoituksenmukaisempi vaste postganglionaaristen hermosolujen erilaiset elektrofysiologiset ominaisuudet chemical coding ; välittäjäaineiden kolokalisaatio ja kotransmissio
26 INTEGROITU VASTE STRESSIIN SPESIFINEN VASTE spesifinen stressori STRESSORI IHMINEN EPÄSPESIFINEN KOKONAISVASTE riippumaton stressorista stressireaktio
27 INTEGROITU VASTE STRESSIIN Sympaattisen hermoston aktivaatio sydämen, verenkiertoelimistön ja hengityksen aktivaatio; fight-or-flight Sympaattisen hermoston vaikutusten vahvistaminen adrenaliinin humoraalinen vaikutus; metaboliset vaikutukset CRH-ACTH-Kortisoli metaboliset vaikutukset ja energiansaannin turvaaminen; ACTH osallistuu oppimisprosesseihin, jotka auttavat selviytymään stressistä; ACTH:n mukana erittyvät β-endorfiinit estävät kivuntunnetta Insuliini-glukagoni veren glukoosin ja rasvahappojen pitoisuuden nousu energiaaineenvaihdunta Reniini-angiotensiini-aldosteroni järjestelmä verenpaineen säätely Vasopressiini (jos stressiin liittyy akuutti plasmatilavuuden lasku) verenpaineen säätely (vasopressiini edesauttaa myös oppimista)
28 VÄLITTÄJÄAINEIDEN KOTRANSMISSIO Sympaattisen aksonin varikositeetti Boron 2009, s.364
29 Valtimon sileälihassolun eksitoivien reseptorien (α1) ja kalsiumia solunsisäisistä varastoista vapauttavien kanavien (IP3R, RyR) kolokalisaatio Pucovsky & Bolton, 2006
30 PARASYMPAATTINEN HERMOSTO REST AND DIGEST parasympaattisen hermoston toiminta kohdennettua, elinspesifistä ja refleksiivistä vähemmän divergenssiä ja interneuroneita PH dominanssi mahdollistaa elimistön huoltotoimet vanhentuneet nimitykset vegetatiivinen (kasvua edistävä) tai anabolinen hermosto
31 TOIMINTAMEKANISMIT (mekanismi=prosessi, jolla jokin toiminto saadaan aikaan, syntyy ) Autonomiset refleksit (feedback kontrolli) automaattista toimintaa, luonteeltaan samanlaisena toistuvaa (stereotyyppistä) ja tiedostamatonta Ennakoiva toiminta (feedforward kontrolli) Estää suuret, homeostasiaa järkyttävät muutokset toiminnan aikana vaste oletettuun vaaraan maksimaalinen mekanismia ei tarkoin tunneta
32 BAROREFLEKSI SÄÄTELEE VERENPAINETTA LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ
33 SÄÄTELYKESKUKSET keskushermoston eri tasoilla selkäydin (virtsaamisrefleksi, lapset) ydinjatke (hengityksen ja verenkierron säätelyrefleksit, esim. verenpainetta säätelevä barorefleksi) säätelykeskukset moniosaisia tärkein nucleus tractus solitarius, NTS (erillistumake) keskiaivot (silmän adaptaatio ja akkommodaatio) hypotalamus (homeostaattiset refleksit; nälkä, lämmönsätely, seksuaalitoiminnot ) hypotalamus ja limbinen järjestelmä yhdessä emotionaaliset ja vaistonvaraiset toiminnat
34 HYPOTALAMUS Väliaivot, diencephalon HYPOTALAMUS ( head ganglion ) on väliaivojen osa.
35 Hypotalamuksen tumakkeet anteriorposterior suunnassa paraventrikulaarinen lateraalinen ja mediaalinen preoptinen suprakiasmaattinen supraoptinen arkuaatti mamillaarilisäke, mamillar body
36 TEHTÄVÄ? päätehtävänä integroida autonomisen hermoston vasteet ja hormonaalinen toiminta tarkoituksenmukaiseen, homeostasiaa ylläpitävään käyttäytymiseen (Iversen et al., 2000, kirjassa: Principals of Neural Science, toim. Kandel et al.)
37 MITEN? 1. Verenpaineen ja elektrolyyttitasapainon säätely esim. veren väkevyys ja verisuonten läpimitta 2. Lämmönsäätely esim. lämmöntuotto ja lämmönhukka, kylmäkäyttäytyminen 3. Energiametabolian säätely syömisen, ruoansulatuksen ja aineenvaihdunnan nopeuden säätely 4. Lisääntymisen säätely lisääntymiskäyttäytyminen, raskaus ja imetys 5. Puolustusreaktioiden säätely fysikaaliset ja immunologiset vasteet
38 MITEN? Hypotalamus saa sensorista informaatiota käytännöllisesti katsoen koko kehon alueelta Hypotalamus vertaa saamaansa informaatiota biologisiin asetusarvoihin (set point; ohjausarvo) lämpötila, veren väkevyys (osmolaliteetti) ja natriumpitoisuus, verensokeri (glukoosi), hormonipitoisuudet Hypotalamus havaitsee erot saamansa informaation ja asetusarvojen välillä ja aktivoi tarkoituksenmukaiset vasteet homeostaasin ylläpitämiseksi
39 AUTONOMISEN HERMOSTON JA AIVOKUOREN VÄLISET YHTEYDET Aivokuoren vaikutus autonomiseen output iin Pelko; flight or fight Paniikkireaktio; spontaani fight or flight Emotionaalinen stressi ja/tai kipu; vasovagaalinen synkopee (pyörtyminen) Hermostuneisuus; ripuli Unen puute; häiriintynyt lämmönsäätely, kardiovaskulaarinen kontrolli ja immunopuolustus (HS 5.10.) eläinkoemalleissa seurauksena jopa kuolema
40 PSYKOGEENISEN REFLEKSIN (VASOVAGAALINEN SYNKOPEE) MEKANISMI
41 AUTONOMINEN DOMINANSSI nothing else matters Nälkä Pahoinvointi Hengenahdistus Rakon ja suolen venytys
42 VOIDAANKO AUTONOMISIIN REFLEKSEIHIN VAIKUTTAA? Ns. biopalaute (biofeedback) tiedostamattomaan asiaan voidaan vaikuttaa tekemällä siitä tietoinen (mind body therapy)? käyttö esim. inkontinenssi, päänsärky, astma Verenpaineen hoito, Käypä hoito suositus 2009 : Erilaisten rentoutus ja biopalauteohjelmien ja akupunktuurihoidon pitkäaikaisvaikutuksista verenpaineen alentajina ei ole selvää näyttöä
43 AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAHÄIRIÖT Syöpätaudit, leikkausten jälkitilat, traumaan liittyvät tilat (selkäydinvauriot)
44 DIABETES VAIKUTTAA NORMAALIIN SYKEVAIHTELUUN SYVÄHENGITYSKOE NORMAALI: syke kiihtyy sisäänhengitettäessä ja hidastuu uloshengitettäessä (respiratorinen sinusarytmia) Sykevaihtelu suurta; pienenee iän myötä DIABETES: sykevaihtelu on miltei kokonaan hävinnyt luotettava vagaalisen säätelyhäiriön mitta
45 PSYKOSOMAATTISET OIREET Psykosomaattiset oireet määritellään ihmisen tunneelämän ja fyysisten oireiden väliseksi yhteydeksi Ajankohtaisiin vaikeuksiin ja kriiseihin liittyvät ahdistusreaktiot näyttävät nimenomaan olevan sellaisia, joilla on taipumus saada ilmaisunsa psykosomaattisena oireena Psykosomaattiset oireyhtymät liittyvät lähinnä autonomisen hermoston hermottamiin elimiin
46 PSYKOSOMAATTISET OIREET (Psykiatria, Achte, Alanen ja Tienari, 1994, WSOY) Hengitys Astma Hyperventilaatio Yskä Vasomotorinen nuha Hengenahdistus Lentsu Afoniat Kurkunpään toimintahäiriöt Verenkierto Rytmihäiriöt Migreeni ja muut prim. päänsäryt Sepelvaltimotauti Kohonnut verenpaine Dystonia Vasomotoriset häiriöt Ruoansulatus Vatsa ja pohjukaissuolihaavat Ärtynyt suoli syndrooma Ilmavaivat Ripuli Nielemisvaikeudet Ruokahaluttomuus Haavainen koliitti Sappidyskinesiat Eritys Tihentynyt virtsaamistarve Prostatiitti Virtsaamiskivut
47 PSYKOSOMAATTISET OIREET Aineenvaihdunta Liikalihavuus Anoreksia Diabetes Spontaani hypoglykemia Hypertyreoosi Lisääntyminen Impotenssi Ennenaikainen siemensyöksy Frigiditeetti Yhdyntäkivut Kuukautiskivut Iho Kutina Nokkosrokko Krooniset ihottumat Liikahikoilu Ihon kuivuminen Kaljuuntuminen Neurodermatiitti Allergiset reaktiot Maitorupi Muut Päänsärky Myalgia Huimaus Unettomuus Pyörtyminen Alaselän kivut Torticollis
48 OIREIDEN SYNTYMEKANISMISTA Fysikaalinen uhka Pelkomotivaatio Pelontunne Pelkokäyttäytyminen Fysiologiset muutokset Patogeeneihin liittyvät molekylaariset mekanismit Muut vaarasignaalit Sairausmotivaatio Huonovointisuus Sairaudentunne Metaboliset muutokset NORMAALIA ELIMISTÖN TOIMINTAA ON: 1. Pelontunne, pelkokäyttäytyminen ja niihin liittyvat fysiologiset muutokset uhkaavissa tilanteissa 2. Huonovointisuus, sairaudentunne ja aineenvaihdunnalliset muutokset tietyn taudinaiheuttajan tai vaarasignaalin laukaisemissa prosesseissa
49 Patogeenit Elimistön vaarasignaalit Periferaalinen säätelyjärjestelmä Solujen väliset viestiaineet (esim. sytokiinit) Aivojen säätelyjärjestelmä + Estojärjestelmä anti-inflammatoriset sytokiinit vasopressiini kortisoli Epäspesifiset sairauden oireet anoreksia, anhedonia, kakeksia, mielialahäiriöt, kognitiiviset häiriöt, kipu, uupumus Dantzer R Psychoneuroendocrinology, 30:
50 MITEN PATOLOGINEN SAIRAUDENTUNNE SYNTYY? Elimistön periferaalinen uhkantunnistus(immuuni)järjestelmä tunnistaa elimistön uhat ja koordinoi vasteen Aivojen säätöjärjestelmä organisoi vasteen eri komponentit (subjektiiviset, käyttäytymiseen liittyvät ja metaboliset komponentit) Tehokas estojärjestelmä lopettaa vasteen, kun uhka on poistunut. Esto toimii molemmilla tasoilla. Jos aivojen säätöjärjestelmä herkistyy liikaa (useita syitä) 1) vaste ei kytkeydy pois päältä 2) vaste aktivoituu myös mm. psykogeenisistä syistä psykosomaattiset oireet
ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT
AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotIhmisen elimistön energiatalous
Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotMitä rentoutuminen on?
Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotHenkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja
Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja 12.4.2013 Yksinyrittäjän hyvinvoinnin teemapäivä Milla Sahla, ppi ja ivallus, työnohjaaja et pariterapeutti, seksuaali-ja uusperheneuvoja, Vähennä stressitekijöitä
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotJohdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio
10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 12.10.2015 1 Lapsen kehitys on aikuisen varassa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sykevälivaihtelu tiimin flow-tilan tunnistajana Harri Llindholm Käsiteltävät asiat Sykevälivaihtelu Fysiologinen komplianssi, flow Yrityksen taso Aivot ja sykevariaatio Innostuksen
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotSYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ
Urheilulääketiede 2017 SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ TERO MYLLYMÄKI Tutkimusjohtaja Firstbeat Technologies Oy FIRSTBEATIN TAUSTA Firstbeat on johtava sykeanalyytikan tarjoaja. Sykeanalytiikkaa
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
LisätiedotKIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks
1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotHormonit. Elina Itkonen
Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
Lisätiedotwww.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA
www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Pasi Lind Suomen Judoliitto Terve urheilijakouluttaja Suomen Kansallis Ooppera Viikarit Vauhdissakirjan kirjoittaja www.terveurheilija.fi Monipuolinen
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotGreen Care ja eläinten hyvinvointi
SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotVEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ
VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ Anu Salpakoski Biomekaniikan Pro Gradu Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotMunuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:
Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon
LisätiedotLantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios
Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotMitä uutta fibromyalgiasta?
Mitä uutta fibromyalgiasta? 20.3.2018 Ritva Markkula Fysiatrian erikoislääkäri, LT Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Fibromyalgia? 1940-luku 1990 American College of Rheumatology 2010 2016 Fibro-my-algia
LisätiedotJOOGAN ASANAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAAN
JOOGAN ASANAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAAN Katja Keränen Kandidaatintutkielma Lääketieteen laitos/biolääketiede Liikuntalääketiede Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotAnafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle
Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä
LisätiedotSykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa
Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotTinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari
Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotLapsen lämpötalous. LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015
Lapsen lämpötalous LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015 Lämmönmittaus Lämmönsäätelyn fysiologiaa Lämmön menetyksen mekanismit Anestesian
Lisätiedot