SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
|
|
- Irma Jokinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen 1
2 Sisältö Sydämen tehtävä Sydänlihassolun sähköinen toiminta - aktiopotentiaali Sähköisen aktivaation muuttuminen mekaaniseksi työksi Johtoratajärjestelmän toiminta ja aktivaatiojärjestys lisää F2 johdantoluennolla ja harjoitustyössä! Tahdistinsolukon sähköinen toiminta aktiopotentiaali Sydämen toimintasykli systole ja diastole Sydämen toiminnan säätely sykkeen säätely iskutilavuuden säätely hetero- ja homeometrinen mekanismi Sydämen hapenkulutus Sydämen oma verenkierto ja sen säätely
3 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey, Excercitatio anatomica de motu cordis et sanguinis in animalibus It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the ventricles flows through the lungs and heart and is pumped to the whole body the blood in the animal body moves around in a circle continuously, and the action or function of the heart is to accomplish this by pumping. This in the only reason for the motion and beat of the heart. (Teoksen on vuonna 2000 latinasta suomentanut Anto Leikola Verenkierrosta: sydämen ja veren liikkeet ) 3
4 VUOROVIRTAUKSESTA KIERTOJÄRJESTELMÄÄN Galenos 100 AD Harvey 1628 AD 4
5 VERENKIERTOJÄRJESTELMÄ painepumppu volyymipumppu 5
6 Veren jakaantuminen elimistöön VERENKIERTOJÄRJESTELMÄ Sircar,
7 SYDÄMEN RAKENNE Lower, 1669 Jouk et al., 2000 edestä alta 7
8 SYDÄNLIHASSOLU, KARDIOMYOSYYTTI - solusitkos eli synsytium - kytkylevyt yhdistävät solut toisiinsa sekä pituus- että leveyssuunnassa -kytkylevyissä aukkoliitoksia (konneksiini-proteiineja) - eteis-ja kammiolihassolut muodostavat erilliset synsytiumit -depolarisaatioaallon siirtyminen solusta toiseen on nopeaa; 1 m/s 8
9 SYDÄNLIHASSOLU - n. 60 sarkomeeriä kytkettynä sarjaan/säie (=myofibrilli) 9
10 SYDÄNLIHASSOLUN PROTEIINISÄIKEET (= alkusäikeet = myofilamentit) Tärkeä sydämen relaksaatiovaiheessa (sydänlihassolujen venyvyys) 10
11 PROTEIINISÄIKEITTEN RAKENNE 11
12 12
13 MYOSIININ JA AKTIININ VUOROVAIKUTUS tropomyosiini Kalsium on aktivaattori myosiini sarkoplasmaattinen kalvosto 13
14 SYDÄNLIHASSOLUN TOIMINTA - aktiopotentiaali Lepopotentiaali (faasi 4) kalvopotentiaali diastolen aikana negatiivisin arvo diastolen aikana = maksimaalinen diastolinen potentiaali Nopea depolarisaatio (faasi 0) jänniteherkät Na + -kanavat natriumkanavien suuri tiheys kammio- ja eteislihaksessa! Nopea repolarisaatio (faasi 1) - jänniteherkien kanavien inaktivaatio ja/tai transienttia kaliumin ulosvirtausta, I to ) Tasovaihe (faasi 2) Hitaiden Ca 2+ -kanavien aukeaminen Kaliumin ulosvirtauksen pieneminen Repolarisaatiovaihe (faasi 3) Kalsiumkanavien sulkeutuminen Kaliumin ulosvirtauksen lisääntyminen Natriumkanavien palautuminen 14
15 AKTIOPOTENTIAALIN MUODOSTUMINEN ms Martindale & Brown,
16 Aktiopotentiaali Purkinjensolussa (samanmuotoinen kuin kardiomyosyytissä) 1 2 sisään ulos i h = i f Katso myös Boron, kuva 21-4 Auttavat repolarisaatiossa Auttavat ylläpitämään lepopotentiaalia 16
17 SYDÄNLIHAKSELLA ON PITKÄ REFRAKTAARIAIKA Toiminnallinen merkitys: 1. kammiot ehtivät tyhjentyä ja täyttyä kunnolla ennen seuraavaa toimintajaksoa 2. sydän on sähköisesti suojattu ulkoiselta stimulaatiolta 3. sydän ei tetanisoidu (ei ikuista systolea ) 17
18 Effektiivinen (absoluuttinen) ja relatiivinen refraktaariaika RRP:n aikana voi syntyä jälkidepolarisaatioita ja kammiolisälyöntejä Kiinnostuneille: Boron et Boulpaep, s. 505 Kardiomyosyyttien eripituiset refraktaariajat kiertoaktivaation (reentry) synnyssä (esim. kammiovärinä). 18
19 SÄHKÖISEN AKTIVAATION MUUNTUMINEN MEKAANISEKSI TYÖKSI Solun ulkopuolelta tuleva kalsium indusoi solunsisäisen kalsiumin vapautumisen = calcium-induced calcium release Suurin osa kalsiumpitoisuuden noususta on peräisin SR:stä ( kalsiumpurske, Ca-spark, n. 90%) Varastoissa kalsiumia n. 0.1 mmol/l, sarkoplasmassa mmol/l (laskeva konsentraatiogradientti) Sydänlihassolun kyky tuottaa voimaa on suorassa suhteessa toimivien aktiini-myosiinisiltojen määrään, joka taas riippuu myofilamenttien lomittuneisuudesta troponiinin herkkyydestä sitoa kalsiumia ja kalsiumin määrästä sarkoplasmassa kalsiumin määrä enemmän Ca:ta troponiinissa enemmän toimivia aktiini-myosiinisiltoja kyky tuo aa voimaa sydänlihassolu voi supistua gradeeratusti 19
20 SÄHKÖISEN AKTIVAATION MUUNTUMINEN MEKAANISEKSI TYÖKSI Na/Ca vaihtaja (NCX) 20-30% (Ca 2+ ulkoinen kierto) SERCA 70-80% (Ca 2+ sisäinen kierto) - fosfolambaani inhiboi - β-adrenerginen stimulaatio purkaa inhibiition 20
21 Kalsiumkierto kardiomyosyytissä SR: useita kalsiumia sitovia proteiineja. Säätelytehtäviä, kuten kalsiumin vapauttaminen (calsequestrin), kalsiumpumpun säätely (sarcalumenin), sydämen kehitys (calreticuliini) Katz,
22 JOHTORATAJÄRJESTELMÄ, TAHDISTIN- JA JOHDINSOLUT (erilaistuneita sydänlihassoluja) 0.05 m/s 1 m/s 0.05 m/s 1 m/s 4 m/s SAN sinoatriaalisolmuke, sinussolmuke BB Bachmannin kimppu AVN atrioventrikulaarisolmuke; AV-solmuke HIS Hisin kimppu RA oikea eteinen LA vasen eteinen VCI & VCS onttolaskimot RV oikea kammio LV vasen kammio Purkinjen säikeet 22
23 TAHDISTINSOLUKKO SA -SOLMUKKEESSA Ei lepopotentiaalia Spontaani ja hidas depolarisaatio kynnysarvoon = prepotentiaali ( pacemakerpotentiaali ); P-solut Primaarinen sydämen tahdistajasolukko (nopein sisäinen rytmi, levossa kertaa minuutissa) JOHDINSOLUKKO Levittää supistusärsykkeen sydänlihassoluille Hidas johtuminen AV-solmukkeessa (0.05 m/s); N-solut Nopea johtuminen kammioissa (Hisin kimppu 1 m/s, Purkinjen säikeet 4 m/s) Tahdistinominaisuuksia AV-solmuke ns. sekundaarinen tahdistaja Purkinjen säikeet ns. tertiaarinen tahdistaja 23
24 Tahdistajan määräytyminen 72 km/h 78 km/h (naiskuski) 40 km/h Sukupuolieroja tautien ilmenemisessä ja hoitovasteissa. aortan ja sepelvaltimoiden pienempi koko, rasvakudoksen suurempi määrä, alhaisempi GFR, hormonivaikutukset 24
25 SYDÄMEN AKTIVAATIOJÄRJESTYS 25
26 TAHDISTINSOLUN AKTIOPOTENTIAALI prepotentiaali epäselektiivinen kationikanava (HCN -kanava) Na + + K + sisäänvirtaus i f funny current ; kanava aktivoituu hyperpolarisaatiosta ei jänniteherkkiä Na-kanavia nousuvaihe hitaampi SA-solmukkeen spontaani depolarisaatio toistuu tietyllä perustaajuudella sydämen relaksaatiovaiheen aikana (määrää sydämen sisäisen rytmin) 26
27 SA-solmukkeen aktiopotentiaali i h = i f 27
28 SYDÄMEN TOIMINTASYKLI systole eli supistumisvaihe ihmisen sydän sykähtää elämän aikana keskimäärin 2.5 miljardia kertaa, aina päällä sydänlihas supistuu aina kokonaisuudessaan HUOM! eteisten ja kammioiden synsytiumit erillään supistumisjärjestyksen määrää johtorata ensin eteiset, sitten kammiot (eteiset relaksoituvat kammiosupistuksen aikana) diastole eli relaksoitumisvaihe sydänlihas relaksoituu aina kokonaisuudessaan 28
29 Sydämen toimintasyklin eri vaiheiden kesto Isovolyyminen supistus 0.05* Nopea (maksimaalinen) ejektio 0.09 Hidastunut ejektio 0.17 Systole 0.31 Isovolyyminen relaksaatio 0.08 Nopea täyttyminen 0.11 Hidastunut täyttyminen (diastasis) 0.19 Eteisten supistuminen 0.11 Diastole 0.49 *Keskimääräinen kesto sekunteina vasemmassa kammiossa sykkeellä 75/min. Suomennettu (LP) ja muokattu: Katz AM,2011 Physiology of the Heart ja Wiggers CJ, 1949 Physiology in Health and Disease
30 TOIMINTASYKLIN VAIHEET Eteisten supistuminen (diastolen lopussa) osuus n. 15% kammioiden täyttymisestä, paine- ja virtauspulssi myös laskimoiden suuntaan (kts. Boron kuva 22-7) Isovolymetrinen kammioiden supistuminen paine kammioissa kohoaa, kammioläpät sulkeutuvat, valtimoläpät vielä kiinni 30
31 Kammioiden supistuminen, ejektiovaihe valtimoläpät aukeavat, AV-taso siirtyy koh apexia (eteis lavuus ), apex siirtyy inferiorisesti ejektio kammioista n. 70 ml = SV stroke volume, iskutilavuus loppusystolinen volyymi ESV = n. 60 ml ejektiofraktio EF = SV/EDV > 55% (EDV =loppudiastolinen tilavuus) (sydämen täyttöpaine = kammiopaine diastolen lopussa) Ejektiovaihe päättyy, kun valtimoläpät sulkeutuvat. Tämän jälkeen alkaa isovolymetrinen relaksaatio, jossa kammioiden paine alenee nopeasti 31
32 Kammioiden relaksoituminen AV-läppätaso siirtyy takaisin, läpät aukeavat erotettavissa nopea/maksimaalinen ja hidastunut kammiotäyttövaihe Eteisten supistuminen myöhäinen kammiotäyttö 32
33 Paineiden ja tilavuuksien muutokset toimintasyklin aikana Mihin sijoittuu 4. sydänääni? 33
34 Eteissupistuksen puuttuminen eteisvärinässä johtaa epäedullisiin hemodynaamisiin muutoksiin ❶ kammion loppudiastolinen lavuus sydämen minuuttitilavuus (cardiac output) ❷ eteisten paine laskimopaluu Katz,
35 SYDÄMEN TOIMINNAN SÄÄTELY Minuuttivolyymi (l/min) eli cardiac output eli CO kuvaa sydämen pumppaustehoa CO = SYKE x ISKUTILAVUUS sykkeen ja iskutilavuuden säätely Esimerkiksi: 72 sykäystä/min x 70 ml/sykäys = 5040 ml/min 70 kg painavassa aikuisessa on noin 8% verta, eli noin 5600 ml Elimistön lisääntynyt verentarve esim. liikunnan aikana voi nostaa CO:ta l/min Normaalisti CO on sama oikeassa ja vasemmassa sydämessä Vajaatoiminta saa veren kerääntymään heikommin toimivan pumpun taakse 35
36 Oikean puolen vajaatoiminta Vasemman puolen vajaatoiminta 1 vasemman puolen minuuttitilavuus ylittää oikean puolen minuuttitilavuuden 2 paine kasvaa vajaatoimintaisen sydämen takana 1 oikean puolen minuuttitilavuus ylittää vasemman puolen minuuttitilavuuden 2 paine kasvaa vajaatoimintaisen sydämen takana 3 nestettä kertyy systeemisiin kudoksiin 3 nestettä kertyy keuhkokudokseen 36
37 Yksinkertaistettu sydämen hermotus 37
38 SYKKEEN SÄÄTELY Parasympaattinen hermosto alentaa sykettä SA-solmukkeen kautta Vastaa leposykkeestä (jos parasympaattinen vaikutus eliminoitu rytmi noin ) Ach, muskariinireseptorit 3 mekanismia I f, I K+, I Ca alentaa impulssin johtumisnopeutta AV-solmukkeen kautta Sympaattinen hermosto SA-solmukkeen kautta kohottaa sykettä Adrenaliini, noradrenaliini, β 1 -reseptorit 2 mekanismia I f, I Ca Autonominen hermosto 38
39 39
40 ISKUTILAVUUDEN L. SUPISTUSVOIMAN SÄÄTELY Heterometrinen mekanismi Frank-Starlingin laki fysiologit Dario Maestrini, Otto Frank ja Ernest Starling Sydänlihassolun loppudiastolinen pituus vaikuttaa sen 1. passiivisiin mekaanisiin ominaisuuksiin solun tukiranka, solukalvo ja solujen välinen sidekudos 2. aktiivisiin mekaanisiin ominaisuuksiin sarkomeerin toiminta; supistusvoima, -nopeus ja supistuksen kesto ja kyky relaksoitua (lusitropia) 40
41 Heterometrinen mekanismi C B (systole) A (diastole) (C Kuvaa sydämen supistumisvireyden eli kontraktiliteetin kasvua; ns inotrooppinen tila, jossa kutakin sarkomeerin pituutta vastaava enin supistumisvoima lisääntyy) 41
42 FRANK-STARLINGIN LAKI fysiologisten rajojen sisällä tarkoittaa: the heart pumps what it gets sydän pystyy sopeutumaan laskimopaluun muutoksiin eri tilanteissa suurin merkitys lepotilassa, kun sympatikusvaikutus vähäinen ja kammioiden täyttymisaika pitkä (syke alhainen) Frank-Starlingin laki käytännössä (taustalla kokeellista tietoa nisäkkäistä ja ihmisistä), Guyton, 2011) (diastolen lopussa, kuvaa laskimopaluuta ) 42
43 Miten venytys lisää sydänlihassolun kykyä tuottaa voimaa? 1. optimoi myofilamenttien lomittuneisuuden voiman tuoton kannalta (mm. venyessään alkusäikeet ovat lähempänä toisiaan) lisää toimivien aktiini-myosiini - siltojen määrää 2. lisää troponiinin herkkyyttä sitoa kalsiumia 3. lisää Ca:n määrää sarkoplasmassa aktivoi venytysherkkiä Ca-kanavia kalsiumin määrä solun sisällä enemmän Ca:ta SRK:sta enemmän Ca:ta troponiinissa enemmän toimivia aktiini-myosiinisiltoja kasvanut kyky tuo aa voimaa (katso Boron ja Boulpaep, s. 547) 43
44
45 PRELOAD (ESIVENYTYS eli ESIKUORMA) & EDV Sydänlihassolun kyky tuottaa voimaa kasvaa sarkomeerin pituuden funktiona Loppudiastolinen kammiotilavuus EDV kuvaa lihassolujen venytystä ennen supistumista Preload kuvaa venytyksen aiheuttamaa kuormaa sydänlihassoluille ennen supistumista Mitä suurempi laskimopaluu eli sydämeen laskimoista tuleva verimäärä sitä suurempi on preload ja EDV 45
46 AFTERLOAD eli JÄLKIKUORMA Sydän kohtaa jälkikuorman vasta systolen alettua Valtimoläppä erottaa sydämen afterloadista diastolessa Afterloadia kuvaa valtimopaine Vasemman kammion on tehtävä työtä kehittääkseen aortan painetta suuremman paineen Oikean kammion on tehtävä työtä kehittääkseen keuhkovaltimon painetta suuremman paineen Sekä preload että afterload ovat tärkeitä käsitteitä kliinisesti, sillä usein sydämen toimintahäiriöihin liittyy muutos jommassa kummassa tai molemmissa. 46
47 Sydämen tilavuus-paine -diagrammi EW = vasemman kammion tekemä nettotyö (net external work output) veren siirtämiseksi laskimoista valtimoihin Downloaded from: StudentConsult (on 25 October :01 PM) 2005 Elsevier
48 Muutos preloadissa ja aferloadissa Normaali kammio täyttyy helposti: tilavuus voi kasvaa paljon, mutta paine kasvaa vain vähän Kts. Boron kuva
49 Homeometrinen mekanismi Mekanismissa sydänlihaksen (sarkomeerin) supistusvoimaa säädellään sarkomeerin pituudesta riippumattomasti Mekanismiin liittyy muutos supistumisvireydessä eli kontraktiliteetissa (sydänlihaksen supistumiskyvyn sisäinen mittari) Huom! preload, afterload ja syketaajuus* ovat sydänlihaksen toimintakykyyn vaikuttavia ulkoisia tekijöitä voidaan arvioida esim. kammion kyvyllä tuottaa painetta ejektion aikana (ΔP/Δt), tai ejektionopeuden mukaan Merkittävimmät kontraktiliteettia kasvattavat tekijät (ns. inotrooppiset aineet) ovat autonomisen hermoston noradrenaliini ja adrenaliini Homeometrisen mekanismin suurin merkitys on rasituksessa, kun sympatikusvaikutus suuri ja laskimopaluu vakioituu *ns. staircase ilmiö; sykkeen kohotessa sydänlihaksen jännitys kasvaa Boron, 549
50 Heterometrinen mekanismi ja positiivinen inotropismi 50
51 Inotropismi Sydänsairaudet pienentävät sydämen toimintareserviä eli kykyä lisätä pumppaustehoa sekä heterometrisellä että homeometrisellä mekanismilla. 51
52 52
53 YHTEENVETO: Luustolihaksen ja sydänlihaksen supistumiskykyä säätelevät mekanismit Mekanismi Yksittäisten lihassupistusten summaatio (osittainen tai täydellinen tetanus) Aktiivisten motoristen yksiköiden määrän vaihtelu Lihassolun pituuteen liittyvät muutokset (pituuden suhde tensioon, Starlingin laki) Lihassolun sisäisten ominaisuuksien muuntelu (inotrooppinen ja lusitrooppinen tila) Merkitys luustolihaksessa Pieni Suuri Yleensä pieni Pieni Merkitys sydänlihaksessa Ei merkitystä Ei merkitystä Suuri merkitys lyhytkestoisissa vasteissa (beat-to-beat regulation; sydämen output* sovitetaan inputtiin**) Pieni merkitys pitkäkestoisissa vasteissa Suuri merkitys pitkäkestoisissa vasteissa Pieni merkitys lyhytkestoisissa vasteissa 53
54 SYDÄMELLÄ ON ELIMISTÄ SUURIN HAPENKULUTUS PAINOYKSIKKÖÄ KOHTI n. 40% sydänlihassolun tilavuudesta koostuu mitokondrioista tehokas aerobinen metabolia n. 70% sepelvaltimoveren hapesta kulutetaan Myoglobiini pystyy varastoimaan rajoitetun määrän happea akuuttia käyttöä varten Sydämen toiminta on täysin riippuvainen sepelvaltiomoiden verenvirtauksesta l. koronaarireservistä! Sydän on verta täynnä miksi happea ei oteta kammioiden tai eteisten seinämien läpi? Endocardium estää veren pääsyn myocardiumiin Myocardium on liian paksu tehokkaaseen hapen ja muiden metaboliittien diffundoitumiseen 54
55 SYDÄMELLÄ SUURIN HAPENKULUTUS PAINOYKSIKKÖÄ KOHTI Hapen tarpeen määräävät syketaajuus preloadin ja afterloadin aiheuttama seinämäjännitys sydänlihaksen inotrooppinen tila, kontraktiliteetti Hapen saantiin vaikuttavat koronaarireservi sepelvaltimon lumenin läpimitta ahtauma, repeämä, tromboosi vaurioitunut suoni on supistumisherkkä! supistumisherkkyyttä lisäävät kylmä ilma, rasitus, psyykkinen stressi, katekoliamiinit (α-adrenergiset reseptorit) ja tupakointi sydämen verenvirtauksen perfuusiopaine veren happipitoisuus diastolen kesto (takykardia, bradykardia) Hapen saannin ja tarpeen välinen epäsuhta aiheuttaa iskemiaa 55
56 Preloadin ja afterloadin aiheuttama seinämäjännitys Volyymityö kuluttaa vähän happea Heterometrinen mekanismi Preload kasvaa Painetyö kuluttaa paljon happea Homeometrinen mekanismi Afterload kasvaa Subendokardiaaliset lihassolut kuluttavat enemmän happea kuin epikardiaaliset Subendokardiaaliset solut supistuvat pituudestaan n. 20%, epikardiaaliset n. 5% Myokardiumin sisempi osa on iskemiaherkkä! Oikea kammio kuluttaa vähemmän happea kuin vasen 56
57 VERENVIRTAUS SEPELVALTIMOISSA SYSTOLEN JA DIASTOLEN AIKANA Vasemmassa kammiossa voimakas virtauksen aleneminen systolen aikana myokardiumin voimakas kompressio avoinna oleva aorttaläppä estää virtausta suurin osa virtauksesta diastolen aikana 57
58 Ekstravaskulaarinen kompressio estää veren virtausta systolen aikana! Myocardium Katz,
59 MITEN SYDÄN SAA TARVITSEMANSA LISÄVEREN JA LISÄHAPEN? Periaate: toimiva kudos vapauttaa hapentarvetta kuvastavia metaboliitteja Adenosiini ATPstä Hapenpuute Lisääntynyt energiankulutus Verisuonten laajeneminen (vasodilataatio) myös K +, H +, CO 2 ja prostaglandiinit typpioksidi, sydämen oma nitrojärjestelmä 59
60 MITEN SYDÄN SAA TARVITSEMANSA ENERGIAN? 70-80% energiantarpeesta tyydyttyy pitkäketjuisten rasvahappojen oksidaatiolla mitokondrioissa; karnitiinijärjestelmän toimivuus olennainen Energiansaanti usein at the edge Ketoniaineet (3-hydroksivoihappo ja asetetikkahappo) syrjäyttävät rasvahapot normaalissa ja diabeettisessa sydämessä Glukoosin käyttö riippuu vaihtoehtoisten substraattien tarjonnasta Oksidaatio on epätaloudellista jos hapesta on pulaa lääkeaineet, joilla voidaan estää oksidaatio ja pakottaa sydän glukoosin käyttäjäksi (trimetatsidiini) Aineenvaihduntaa säätelee soluliman ja mitokondrioiden vapaan kalsiumin pitoisuus Aineenvaihduntareitit ja mekaaninen työ kytkeytyvät 60
61 SYDÄMEN ENERGIA-AINEENVAIHDUNTA Kettunen ym., 2008, Kirjassa: Kardiologia, Duodecim 61
62 TERVE PUMPPU Sydänlihassolut supistuvat säännöllisesti ja synkronoidusti Patologista: arytmia, asynkronia Läpät avautuvat täydellisesti Patologista: stenoosi Läpät sulkeutuvat täydellisesti Patologista: läppävuoto (esimerkiksi hiippaläpän vuoto, insufficientia valvae mitralis) Sydänlihas supistuu vireästi Patologista: systolinen toimintahäiriö (esim. sydänlihasvaurio, iskemia) Kammiot täyttyvät riittävästi diastolessa Patologista: diastolinen toimintahäiriö (esim. kammioseinämän hypertrofia ja fibroosi) Kiitos!
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotPieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti. by Cursus Leinonen Cursus Kormi
Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti by Cursus Leinonen Cursus Kormi 2007 1 Sisällys Luurankolihaksen supistumismekanismi 4 Luurankolihaksen supistuksen säätely
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotSYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen
SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2013 5.11.2013 L Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotVille-Veikko Hynninen 16.3.2012
Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotKardiomyopatia haastetta fysioterapiaan
Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
LisätiedotSYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen
SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2017 25.9.2017 LM Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen
LisätiedotMiksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY
Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified
LisätiedotDILATOIVA KARDIOMYOPATIA
DILATOIVA KARDIOMYOPATIA Vilma Vuohelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos VUOHELAINEN
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa. 32. Rytmihäiriölääkkeet
32. Rytmihäiriölääkkeet Rytmihäiriölääkkeet Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa Sydämen sähköinen toiminta johtuu ionien virtauksista ärsyyntyvien (depolarisoituvien) solujen
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotAktiini-myosiini-kompleksi. Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa
Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa Markku Lampinen & Tuula Noponen TKK, soveltavan termodynamiikan laboratorio J Theor Biol 2005, 236:397-421 Myomesin Nebulin
LisätiedotYlikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema
Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotKiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin
Samuli Rantanen Kiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin Diplomityö Espoo 26. marraskuuta 2012 Valvoja: Ohjaajat: Prof. Mervi Paulasto-Kröckel FT
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotPIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER
1 PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER 1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä?/Vilken av följande händelser kan man läsa ur en EKGkurva? (A) SA solmukkeen depolarisaatio
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotLeposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin
Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin LK Jenni Kivelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015 Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotSydänglykosidit. Sydänglykosidien alkuperä ja kemia. 31. Sydänglykosidit
31. Sydänglykosidit Sydänglykosidit Sydänglykosidien alkuperä ja kemia Sydänglykosideja saadaan kasveista, joista tärkeimmät ovat Digitalis purpurea, Digitalis lanata, Strophantus gratus ja Scilla maritima.
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotSYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson
SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ Jenni Henrichsson Ohjelmassa tänään: Veri: 1. Veren koostumus 2. Veren hyytyminen 3. Veren tehtävät 4. Verisairaudet Verisuonet: 1. Verisuonten rakenne 2. Iso ja pieni verenkierto
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia Nisäkkään sydän Keuhkovaltimo Aortta Luento VIII Vasen ja oikea puolisko Yläonttolaskimo l Keuhkovaltimo Läpät: Eteiskammioläpät Oikea eteinen Vasen eteinen Kolmiliuskaläppä
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotLihaksen Fysiologia. Luurankolihas
Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotVerenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotLihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso
Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotKUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA
KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA HARJOITTELE TERVEENÄ URHEILE LAADUKKAASTI (Varala 18.5.2018) Marko Haverinen (LitM), testauspäällikkö Jere Ahonen (LitM), liikuntafysiologi
LisätiedotIntegrated teaching of clinical physiology
Integrated teaching of clinical physiology Dyspnea and chest-pain block Prof. Anssi Sovijärvi 23.10.2013 Kliininen fysiologia; oppikirjasuositus Sovijärvi ym (toim.): Kliinisen fysiologian perusteet, Kustannus
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotUtareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä
Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa
LisätiedotAamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla
Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla Forsman, Nina 2018 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla vuodeosastolla Forsman, Nina Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
Lisätiedot