Tilinpäätös 2014 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Organisaatio Henkilöstö Sosiaali- ja terveysjohtajan katsaus Sivistysjohtajan katsaus Teknisen johtajan katsaus Yleinen taloudellinen kehitys Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen ja vertailu edelliseen vuoteen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja selvitys talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Talousarvion toteutumisvertailu 2.1. Vertailu talousarvioon Tavoitteiden toteutuminen Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta

3 2.3. Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Hankkeiden ja projektien toteutuma lautakunnittain Tilapalvelujen työohjelman toteutuminen Kunnallistekniikan työohjelman toteutuminen Monivuotisten hankkeiden määrärahan käytön vahvistaminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Vastuusitoumukset Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuollon taseyksikön tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Vesihuollon liitetiedot

4

5

6 Kaupunginjohtajan katsaus Taloudellinen taantuma jatkui kuudetta vuotta peräkkäin Suomessa ja Euroopassa. Suomen BKT pieneni 0,1 % vuonna Heikko taloudellinen suhdanne on johtanut työttömyyden lisääntymiseen, ostovoiman heikentymiseen ja kuntien verotulokertymän pienentymiseen. Myös valtionosuuksia on leikattu. Raision kaupungin lähtökohdat vuoteen 2014 olivat erittäin haasteelliset. Taseessa oli alijäämää 3,1 miljoonaa euroa ja taloutta oli tasapainotettava heikentyvässä toimintaympäristössä. Kaupunginvaltuusto päätti kuntalain 65 :n mukaisesta toimenpideohjelmasta alijäämän kattamiseksi. Vuoden 2014 aikana laadittiin lisäksi sektorikohtainen tarkennettu toimenpideohjelma, josta kaupunginvaltuusto päätti talousarvion yhteydessä marraskuussa. Tasapainottamisohjelman keskeiset tavoitteet toteutuivat. Kaupungin vuoden tulokseksi muodostui 4,1 miljoonaa euroa ja taseen alijäämä saatiin käännettyä ylijäämäksi. Kaupungin lainakanta laski 62,2 miljoonasta eurosta 55,5 miljoonaan euroon, joka on 2277 /asukas (ka /as). Konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 94,2 miljoonaa euroa ja se pienentyi 11,2 miljoonalla suhteessa edelliseen tilinpäätökseen. Suurimmat säästöt suhteessa talousarvioon syntyvät henkilöstökuluissa 3,1 miljoonaa euroa, palveluiden ostoissa 1,2 miljoonaa euroa sekä aineissa ja tarvikkeissa 1,4 miljoonaa euroa. Verotuloissa kunnallisverotuotoista jäätiin 1,6 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotuotoissa , mutta yhteisöverot toteutuivat euroa ennakoitua suurempina. Myös valtionosuudet toteutuivat suurempina. Kaupunginvaltuusto päätti henkilöstösäästöihin liittyen lomautuksesta, jonka pituus vaihteli kolmesta viiteen päivään. Lomautuksen vaikutus henkilöstösäästöihin oli euroa. Budjetoitu kokonaishenkilöstösäätötavoite ylitettiin. Osaltaan tämä johtui siitä, että talousarviossa oli varauduttu toteutunutta suurempiin henkilöstökustannuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Budjetoinnilla pyrittiin varovaisuuteen ottaen huomioon toimialalla aiemmin tapahtuneet talousarvioylitykset. Vielä vuoden lopulla sosiaali- ja terveyspalveluiden toteumaan liittyi riski erityisesti sairaanhoitopiirin osalta, jolloin toteutumattomilla henkilöstökustannuksilla olisi katettu mahdollinen sairaanhoitopiirin ylitys. Suhteessa Raision kaupungin talousarvioon erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät lopulta noin 1,2 miljoonaa euroa. Kaikki lautakunnat onnistuivat säästötavoitteissaan hyvin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokasvu 0,5 % oli koko vuosituhannen matalin. Toimintakulut alitettiin eurolla ja oman toiminnan osalta 1,2 miljoonalla eurolla. Erityisiä taloudellisia onnistumisia sosiaali- ja terveyskeskuksessa syntyi hoidossa ja hoivassa (-1,9 miljoonaa euroa) sekä perhepalveluissa (- 1,55 miljoonaa euroa). Myös vastaanottopalvelut (terveyskeskus) säästivät euroa budjetoituun nähden. Myös toimintatuotot ylittyivät 1,4 miljoonalla eurolla. Raision perhepalvelut sai paljon positiivista julkista huomiota onnistuneesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Lisäksi perhepalvelut palkittiin vuoden lastensuojeluteko -palkinnolla.

7 Sivistyslautakunnan menot alittuivat euroa. Varsin lakisääteisessä ja vähän liikkumavaraa sisältävässä toimintaympäristössä saavutettua säästöä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Tulot alittuivat euroa, mikä johtui päivähoitomaksujen tulokertymän pienentymisestä. Teknisen lautakunnan menot alittuivat 3,15 miljoonaa euroa muodostaen koko kaupungin suurimman menojen alituksen. Tulot alittuivat 2,2 miljoonaa euroa. Tekninen keskus on kyennyt tekemään mittavia säästöjä monena vuonna peräkkäin. Säästöt johtavat vääjäämättä korjausvelan kasvuun ja tulevina vuosina paineet pienentää korjausvelkaa kasvavat. Henkilöstön määrä pieneni 9,2 htv. Tekninen lautakunta vähensi 7,7 htv, sivistyslautakunta 5,4 htv, konsernihallinto 1,7 htv. Sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilöstö kasvoi 5,7 htv. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalle oli osoitettu talousarviossa viisi uutta tehtävää. Toimialojen erilaisuudesta johtuen henkilötyövuodet eivät suoraan korreloi säästöjen kanssa. Joissakin tapauksissa säästöjä saavutetaan suoraan vähentämällä henkilötyövuosia, mutta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa oikein mitoitettu henkilöstön käyttö tuottaa tietyissä tapauksessa säästöä, jos lisäämällä henkilöstöä voidaan välttää tai vähentää kalliiden ostopalveluiden käyttöä. Raisio joutui toimintavuoden aikana osallistumaan erityiseen kuntajakoselvitykseen, jonka lopputuloksena Raisiota ehdotettiin liitettäväksi Turkuun yhdessä Ruskon, Liedon ja Kaarinan kanssa. Raision hylkäsi esityksen. Suomen hallituksen toinen suuri rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus olisi ehdotetulla rahoitusmallilla nostanut Raision sote-kustannuksia yli kahdeksalla miljoonalla eurolla ja myöhemmin esitetyssä rahoituskattomallisakin yli viidellä miljoonalla eurolla. Raisio ei hyväksynyt ehdotettu sote-uudistusta ja lakiehdotus kaatuikin eduskuntakauden loppumetreillä. On kuitenkin oletettavaa, että uudistuksen valmistelua jatketaan keväällä 2015 valittavan uuden eduskunnan toimesta. Työttömyys kohosi Raisiossa 1,7 %-yksikköä joulukuusta 2013 joulukuuhun Työllisyyden heikentymisestä huolimatta taloudessa oli myös positiivisia merkkejä: Varsinais-Suomen suurin kaupanrakennushanke, kauppakeskus Myllyn laajennus käynnistyi. Lisäksi syksyn aikana Raisiossa käynnistyi useita yrityslaajennushankkeita, joiden myötä Raisioon on syntymässä kymmeniä uusia työpaikkoja lähitulevaisuudessa. Raision asukasluku putosi historiallisella tavalla 192 henkilöllä. Asuntokauppa kävi heikosti ja muuttoliike ilmeisimmin tapahtui pääosin vuokra-asuntomarkkinoilla. Osasyy laskeneeseen asukaslukuun voi olla Jermutien kerrostalojen purku, jonka myötä Raision vuokra-asuntokanta pieneni 75 asunnolla. Asumisen osalta vuodelle 2015 odotetaan kasvua. Seudun yhteinen joukkoliikenne Föli aloitti toimintansa Positiivisen asiakaspalautteen perusteella uusi joukkoliikennejärjestelmä on otettu vastaan hyvin.

8 Organisaatio Kaupunginvaltuusto 2014 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Laulumaa Janne Arikka Heikki Lehtonen Aarre Elektroniikkatyöntek., plm Keskusrekisterin johtaja Toiminnanohjaaja SDP KOK VAS KOK Leinonen Ari Kiinteistönvälittäjä Allén Pipsa Opetushoitaja Salonen Jari Yrittäjä Laine Heikki Hammaslääkäri Harju Karoliina Lastentarhanopettaja Vuorinen Elisa Laatuasiantuntija Ylönen Katriina Opiskelija Jutila Ari Toimitusjohtaja Savola Eeva Kuntoutusohjaaja Nikkonen Risto Esimies Moislahti Jonni Myyntijohtaja Visa Riikka LitM Mäenpää Matias (kv ero ) Sukari Helena Toimistopäällikkö (kv ) KD Köpsi Veera SDP Lehto-Laurila Hannele Kivijärvi Anneli Parantainen Vesa Sulonen Raimo Rosama Jarmo Heiniola Suvi Ruusuranta Anita Ek Sirpa Nurmi Kimmo Hellstén Juha Kosonen Kimmo Aluevastaava Varatuomari LKT, erikoislääkäri Lastentarhanopettaja Työpäällikkö Liikuntapaikkapäällikkö Vastaava urasuunnittelija Päivähoitaja Plm, ts-valtuutettu Tuotekehityskemisti Insinööri Vahtimestari VASEMMISTOLIITTO Yrttiaho Jyrki Kansanedustaja, ay-toimitsija

9 Lasarov-Pernaja Kiira Nurmi Eija Närhinen Pekka Rihko Leena Hanka Kari PERUSSUOMALAISET Koivisto Mika Seikkula Teemu Perälahti Raimo Heiskari Jyrki Myllyoja Leila KESK Haavisto Erkki Karila Mirjam Myllymäki Kalle VIHREÄ LIITTO Rintee Saila Yhteisöpedagogi Kiinteistötyöntekijä Järjestöpäällikkö Tuotantohygieenikko Myyntimies Insinööri Lääkäri Toiminnanjohtaja, eläkeläinen Vanginvartija VM, perheneuv. sos.tt. Agronomi Tilapäishoidon koordinaattori Maahanmuuttopäällikkö Erityisopettaja Kaupunginhallitus 2014 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Leinonen Ari Lehto-Laurila Hannele Karila Mirjam Kiinteistönvälittäjä Varatuomari Tilapäishoidon koordinaattori KOK SDP KESK KOK Allén Pipsa Salonen Jari Vuorinen Elisa SDP Mikola Veijo Parantainen Vesa VAS Jormanainen Juha Lasarov-Pernaja Kiira Opetushoitaja Yrittäjä Laatuasiantuntija Suunnittelija LTO Levyseppä Yhteisöpedagogi PERUSSUOMALAISET Koivisto Mika Insinööri

10 Henkilöstö Henkilöstön määrää on perinteisesti seurattu vuoden vaihteen tilanteen mukaan. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 1296 henkilöä. Tämä oli viisi henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Määräaikaisen henkilöstön määrä oli 316 henkilöä. Vuotta aiemmin heitä oli 311. Henkilötyövuosia kertyi 1424,4, joka oli 9,2 vuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosiin lasketaan päivät, joilta maksetaan palkka. Myös henkilöstön kannalta merkittävimmät tapahtumat liittyivät talouden sopeuttamistoimenpiteisiin. Osa ammattijärjestöistä teki kaupungin kanssa paikallisen sopimuksen, jossa sovittiin lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi sekä palkattomista vapaista. Osa ammattijärjestöistä ei ollut valmis paikalliseen sopimiseen ja niiden alaisen henkilöstön osalta suoritettiin lomautus. Näillä keinoin saavutettiin noin euron säästöt. Lisäksi säästöjä henkilöstömenoista saavutettiin mm. sijaisuuksia vähentämällä, ns. talkoovapailla ja lomapalkkavarausta purkamalla. Kunta 10-tutkimuksessa seurataan työolojen lisäksi myös sairauspoissaoloja. Nämä ovat Raisiossa edelleen korkealla tasolla. Vuonna 2014 oltiin keskimäärin 17,8 päivää pois henkeä kohden sairauden johdosta. Edellisenä vuonna luku oli 17,5. Sairauspoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan sekä ammattiryhmäkohtaisesti että koko henkilöstöön kohdistuvalla toiminnalla. Lisäksi sairauspoissaolojen seurantaa on tehostettu. Perinteinen henkilökunnan päivä järjestettiin ja tuolloin kirjattiin 480 osallistumista. Kelan kanssa järjestettävässä kuntoutuksessa on oltu mukana TK2- hankkeessa, jonka pohjalta muokataan tuleva Kelan Aura kuntoutus. R1PitStopissa, joka on kaupungin oma hanke, keskityttiin viime vuonna painon pudotukseen. Työterveyslaitoksen Kunta 10- tutkimuksessa toteutettiin viime vuonna kahden vuoden välein tehtävä kysely. Työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä ja samalla työsuojelutoimikuntana Raisiossa toimii yhteistoimintaryhmä. Ryhmässä on edustus kaupunginhallituksesta, johtavista viranhaltijoista, työsuojeluhenkilöstöstä ja ammattijärjestöistä. Yhteistoimintaryhmän toimikausi vastaa työsuojeluhenkilöstön toimikautta ja viime vuosi oli toimikauden ensimmäinen. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Yhteistoimintaryhmän alaisuudessa toimii henkilökunnan edustajista koostuva virkistystoimikunta. Virkistystoimikunnan tehtäviin kuuluu erilaisen harrastustoiminnan järjestäminen kaupungin henkilöstölle. Lisäksi se huolehtii mm. kaupungin henkilöstön joulujuhlien järjestämisestä.

11 Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveysjohtajan katsaus Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintavuosi 2014 oli tiukan taloudenpidon aikaa mutta samalla palveluita onnistuttiin kehittämään. Sosiaali- ja terveyskeskus alitti sille asetetun talousarvion 2,3 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa tehtiin vuonna 2014 kehittämistyötä monella rintamalla. Kehittämistä on luonnehtinut panostaminen ennaltaehkäisevään työhön, jolla pyritään välttämään korjaavien palveluiden kustannusten kasvu. Seuraavassa tärkeimmät onnistumiset vuonna 2014: 1. Laadittiin Ikäihmisten hyvinvointiohjelma ja otettiin merkittävä askel siirtymisessä kodinomaiseen hoitoon ja hoivaan laitoshoidon lakkautuspäätöksen myötä. 2. Perhepalveluiden lastensuojelutyö ja ennaltaehkäisevä toiminta tuottivat hyviä tuloksia, kun kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä väheni edelleen Raisiossa. Samalla kalliit sijaishuollon kustannukset vähenivät. 3. Onnistuttiin yleisesti menokurissa ja tulojen erittäin huolellisessa keräämisessä. Sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien kuntalaisten määrä on lisääntymässä. Jotta kustannuksia voitaisiin hillitä, tarvitaan aktiivista kehittämistä ja uusien työtapojen käyttöönottoa. Vuonna 2014 kehittämistyötä tehtiinkin usealla eri sektorilla. Näistä merkittävimmät toteutuneet muutokset olivat seuraavia: 1. Terveyskeskussairaalan toimintaa. Toinen osastoista on nyt erikoistunut akuuttien sairauksien hoitoon; toinen toimii kuntouttavana erikoissairaanhoidon jatkohoitoosastona (ortopediset ja neurologiset jatkokuntoutukset) sekä geriatrisen arvioinnin yksikkönä (GAK, geriatrinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö). Vuoden 2014 aikana siirtoviivemaksuja erikoissairaanhoidosta ei käytännössä kertynyt lainkaan akuuttiosaston nopeutuneen potilasvaihdon ansiosta. Geriatrisen arviointiyksikön työn ansiosta myös ympärivuorokautisen hoidon tarvetta on pystytty siirtämään, koska ikäihmiset pysyvät pidempään toimintakykyisinä ja kotikuntoisina. 2. Muistipoliklinikka toiminta jatkui. Muistihäiriöasiakkaan hoitopolku siirrettiin erikoissairaanhoidosta lähes kokonaan omaksi toiminnaksi. 3. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon työ- ja toimintatapoihin otettiin mukaan entistä suunnitelmallisemmin ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote, joissa hyödynnettiin tehokkaasti kuntouttavaa henkilökuntaa. 4. Terveyskeskuksessa otettiin käyttöön vastaanottopalveluiden kehittämisohjelman mukainen tiimityömalli, jossa tehostetaan sekä akuuttien että pitkäaikaissairauksien hoitoa mm. toimintamalleja muokkaamalla. Raision terveyskeskuksen puhelinruuhkat on saatu purettua lähes kokonaan vuoden 2014 aikana. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on nyt keskimäärin puoli tuntia. Puhelinliikennettä paransi huomattavasti se, että nykyisin kaikki laboratoriovastaukset soitetaan terveyskeskuksesta asiakkaalle päin, ennalta sovittuna aikana. Lisäapua toi myös tekstiviestipalvelun käyttöönotto, jolloin osa laboratoriotuloksista välitetään asiakkaalle tekstiviestinä

12 5. Ns. peruserikoissairaanhoitoa vahvistettiin usealla eri tavalla: palkkaamalla vakinainen geriatrian erikoislääkäri ikäihmisten hoitoa vahvistamaan kotihoidossa ja vahvistamalla omaa mielenterveysyksikköä. 6. SAS -palveluohjausta tarkennettiin ja tehostettiin vuoden aikana, jonka johdosta ympärivuorokautisen hoidon kasvua saatiin hillittyä. 7. Perhepalveluissa tehtiin johdonmukaista kehitystyötä painopisteen siirtämiseksi sijaishuollon palveluista avopalveluihin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää ja hoitovuorokausia saatiinkin edellisen vuoden lukuja merkittävästi vähemmäksi. Lisäksi lastensuojelun sosiaalityössä onnistuttiin pysymään lakisääteisissä aikarajoissa ja perheneuvolan jono purettiin aiemmin yli vuoden mittaisesta noin kahteen viikkoon. Perhepalveluihin perustettiin myös moniammatillinen nopean toiminnan yksikkö (Ohukainen) vastaamaan jalkautuvan ja verkostoituvan työn lisääntyviin tarpeisiin. Yksikkö on perustettu pääasiassa (75%) ulkopuolisella hankerahoituksella. Lastensuojelun sosiaali- ja perhetyön onnistuminen sekä avohuoltoon ja ehkäisevään toimintaan panostaminen oli merkittävää myös kustannuksellisesti. Aikuisten psykososiaaliset palvelut Mielenterveystiimin asiakas- ja käyntimäärät ovat olleet lähes samat v kuin v Lähetteiden määrä oli 19 % suurempi v kuin v (johtunee pääasiallisesti siitä, että tk-vastaanoton psyk sh:n vakanssi oli täyttämättä lähes koko vuoden 2014, mistä syystä suurin osa hänelle hoidonporrastuksen mukaan kuuluvista asiakkaista lähetettiin mt-tiimille). Toteuttamalla ryhmäinterventioita mahdollisuuksien mukaan saatiin jonkin verran hillittyä jonotusajan kasvua, mutta jono piteni kuitenkin n. 2 kuukauteen vuoden 2014 loppuun mennessä (loppuvuodesta 2013 se oli saatu lähes kokonaan purettua). Psykiatrisessa kotitiimissä oli asiakkaita v n. 30 % vähemmän kuin v Käyntien määrä oli vain 10 % pienempi, sillä palvelujen tarvitsijoista ison osan kohdalla tarvittiin käyntejä runsaasti ja tiheästi. Uusia potilaita tuli kotitiimiin v lähes 30 % vähemmän kuin v Jonoa kotitiimissä ei toistaiseksi ole, mutta jokaisen asiakkaan kohdalla joudutaan tarkastelemaan, minkä laajuisia ja millä intensiteetillä palveluja voidaan tarjota. Myös ryhmämuotoista toimintaa on käynnistetty, jotta jonon kertymiseltä vältyttäisiin ja oireiden pahenemisvaiheissa saataisiin tarjottua nopeasti ja riittävästi apua. Päihdetiimiin tuli v uusia asiakkaita 26 % enemmän kuin v Syksyllä v aloitettu ja keväällä 2014 vielä jatkettu aktiivinen tiedotustoiminta näyttää tuottaneen tuloksia. Asiakasmäärä oli v runsaat 10 % suurempi ja käyntien määrä 8 % suurempi kuin v Naantali lopetti v lopussa päihdehoitopalvelujen oston meiltä, mutta muiden ulkokuntien (Masku, Mynämäki ja Nousiainen) päihdepalvelujen osto lisääntyi. Ulkokunnille myytävien päihdepalvelujen tuotto olikin v n. 50 % suurempi kuin v Jonotusaika on saatu pidettyä edelleen n. 2-3 viikossa, ja mm. lastensuojelun päihdearviotarpeisiin on kyetty vastaamaan.

13 Korvaushoidossa asiakas- ja käyntimäärät ovat säilyneet suunnilleen samoina v kuin v. 2013, vaikka käyntien määrä Effica-tilaston mukaan näyttääkin selvästi vähentyneen (tilaston paikkaansapitämättömyys johtuu käyntien osittaisesta virheellisestä merkitsemistavasta; virhe on korjattu lähtien). Laitoskuntoutusta käyttäneiden määrä oli 6 % pienempi v verrattuna vuoteen Hoitopäiviä kertyi peräti 26 % vähemmän. Katkaisuhoidon ja selvämisaseman käyttö oli v yhtäläistä kuin v (vuoteen 2013 asti jatkunut näiden hoitopäivien kasvu siis pysähtyi). Kallista ja usein pitkäkestoista päihdeperhekuntoutusta jouduttiin hankkimaan vain lyhyt jakso yhdelle asiakkaalle. Tavanomaisen laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen käyttäjiäkin oli v muutama vähemmän kuin v Laitoskuntoutukseen talousarviossa varatusta määrärahasta jäikin käyttämättä n euroa. Testamenttivarojen käyttö on sujunut muuten suunnitellusti, mutta alkoholiongelmaisten läheisten ryhmää ei saatu toteutettua kevätpuolella lainkaan, joten varoja jäi tältä osin käyttämättä. Testamenttilahjoitusvarojen käyttö on vuosittain ollut aina hieman suunniteltua vähäisempää, mistä syystä vielä v on mahdollista toteuttaa niillä nykyisenkaltaista toimintaa (alkuperäinen suunnitelma oli, että testamenttivarat tulisivat likimain käytettyä jo vuoden 2015 aikana). Vuoden 2014 lomautusten ja säästövapaiden vuoksi jäi päihde-, mielenterveys- ja kotitiimeiltä yhteensä n. 150 asiakaskäyntiä suorittamatta. Päihdeasumisen asiakasmäärä väheni edellisestä vuodesta 27 %. Kustannukset kasvoivat siitä huolimatta, koska pitkäaikaisesti ja pysyvästi tehostettua palveluasumista tarvitsevien määrä on kasvanut ja kuluja aiheutuu koko vuodelta. Kustannuksia on mahdollista hillitä kiinnittämällä asiakkaat aikaisemmassa vaiheessa kuntouttavien palvelujen piiriin, jotta kuntouttamisella saavutettaisiin parempi toimintakyky. Aikuissosiaalityö Sosiaalityön asiakkaiden määrä oli kasvussa sekä Raisiossa että Ruskolla. Pitkittynyt taloudellinen taantuma ja työttömyyden jatkuva kasvu heijastuivat kuntalaisten talouteen ja muihinkin elämän osa-alueisiin, jolloin tarvittiin apua ongelmien selvittämisessä. Toimeentulotukiasiakastalouksien määrä on kasvanut maltillisesti ja kustannukset samoin erittäin huolellisen ulkoisen ja sisäisen tilintarkastuksen johdosta. Työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi jatkuvista työllistämistoimien tehostamisista huolimatta. Työllistäminen on kasvanut vähän ja on ollut korkealla tasolla. Tämän enempää ei nykyisillä resursseilla ole ollut mahdollista päästä. Vuodelle 2015 on tavoitteena lisätä työllisyystoimiin osallistuvien asiakkaiden määrää ryhmämuotoisten ostopalvelujen ja oman toiminnan volyymin kasvattamisen avulla. Sosiaalisen asumisen asiakkaiden määrä on supistunut. Kasvavana asiakasryhmänä ovat olleet jälkihuolto- ja lastensuojelutaustaiset nuoret ja lastensuojeluperheet. Tukiasumisen prosessi ohjattiin tiukasti valvotuksi vuoden 2014 alusta alkaen ja toiminnalla pyritään estämään vuokrarästien syntyminen.

14 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon budjetin toteuma oli 104 % talousarviosta. Toteuma oli VSSHP laatiman budjetin mukainen. Budjetin ylitys oli Raision osalta 1 milj ja Ruskon osalta Ylitysuhka oli suurempi, mutta VSSHP toteutti kaksi hintojen alennusta loppuvuonna suunniteltua suuremman käytön ja sen tuottaman ylijäämän takia. Raision osalta TYKS käyttö nousi eniten lastenklinikan ( ), ortopedian ( ) ja naistentautien ( ) osalta. Lastenklinikan ja naistenklinikan nousu selittyy muutaman kalliin keskosen hoidolla. Ortopediassa painottuu kallis vuodeosastohoito. Kustannukset laskivat edelliseen vuoteen eniten sisätaudeilla ( ), syöpätaudeilla ( ) ja psykiatriassa ( ). Ruskon osalta nousua oli eniten ortopediassa ( ) ja lastentaudeilla ( ) ja laskua eniten psykiatriassa ( ). Lastentautien osalta on aloitettu TYKS lastenklinikan kanssa toimintamallien uudelleen arviointi. TYKS lähetetyt lähetteet ja hoidetut potilaat on analysoitu yhdessä ja uusia toimintamalleja suunnitellaan. Tavoitteena on lähetteiden vähentäminen TYKS:iin mm. terveyskeskuksessa tapahtuvien lastenlääkärikonsultaatioiden ja koulutuksen avulla. Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan kokousten määrä vuonna 2014 oli 11. Näissä käsiteltiin yhteensä 218 asiaa. Vuoteen 2013 verrattuna kokousten määrä vähentyi 3:lla ja käsiteltyjen asioiden määrä 45:llä. Hallintopalveluiden talousarvion toimintakulut toteutuivat talousarvion mukaisesti, mutta toimintatuotot jäivät alle talousarvion. Syynä alittumiseen on Ruskolle toteutumaennusteen perusteella palautettavaksi arvioidun maksuosuuden kirjaaminen Ruskon maksuosuusennakoista siirtovelkoihin. Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet budjetoidaan keskitetysti hallintopalveluiden talousarvioon. Vuonna 2014 osallistuttiin seuraaviin hankkeisiin: Yhdessä oikeaan aikaan II, Aikuiskaste 2 sekä Hyvinvoiva lapsi ja nuori. Hankkeiden kulut olivat yhteensä ja tuotot

15 Vanhusneuvoston puurojuhla Hulvelan Helmessä. Hoito- ja hoivapalvelut Yhteistoiminta-alueella omaishoito lisääntyi vuonna Raision osalta omaishoitoon varatut määrärahat olivat riittävät. Ruskon osalta omaishoidon asiakasmäärä lisääntyi noin 20 % ja siten varatut määrärahat ylittyivät. Kotihoidossa asiakasmäärä on kasvanut hieman Raision kotihoidossa, Hulvelan ja Ruskon kotihoidossa asiakasmäärä on hieman laskenut. Erityisen tärkeää on huomioida, että Raision kotihoidossa asiakaskäynnit ovat lisääntyneet huomattavasti Raisiossa (sis. Hulvelan) oli noin käyntikertaa vuodessa enemmän verrattuna vuoteen Tämä kuvaa sitä, että Raision kotihoidossa hoidetaan yhä hoitoisempia asiakkaita kotona. Ruskolla myös käyntikerrat ovat hieman laskeneet. Kuntamaisemassa on huomioitavaa se, että kotihoito-osio on suurtuote, jonka sisällä on kotihoidon lisäksi ateriapalvelun, matalan kynnyksen palveluohjauksen ja muistipoliklinikan asiakkaat. Tämä antaa väärän kuvan asiakasmäärässä sekä yli 75 - vuotiaiden peittävyysprosentissa. Päiväkeskuksen asiakasmäärä on ollut huomattavasti suurempi molemmissa kunnissa kuin talousarviossa oli arvioitu toiminta on ollut tehokasta. Asiakasmäärän kasvu arvioidusta oli 1209, kasvu lisäsi erityisesti kuljetuskuluja. Myös päiväkeskuksen henkilöstökulut on arvioitu liian alhaisiksi. Tehostettu palveluasuminen sisältää sekä oman tuotannon että ostopalvelut. Tehostetussa palveluasumisessa hoitopäivien määrä on laskenut verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen, vaikka samaan aikaan pitkäaikaista laitoshoidon ostopalvelua (Raisiossa) on siirretty tehostetun palveluasumisen ostopalveluun. Pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito (tehostettu ja laitoshoito) ostopalveluna vähentyi 3062 hoitopäivällä (8,4 asukasta). Tämän lisäksi omassa tuotannossa tapahtui asukaspaikkojen vähentymistä: Kerttulassa 2 laitospaikkaa, sairaalassa 4 pitkäaikaisen laitoshoidon paikkaa ja

16 Kanervassa 1 tehostetun asumisen paikka. Myös SAS -prosessia on tehostettu entisestään, jolla on ollut selkeästi tulosta parantava vaikutus. Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät vähenivät 4503 päivällä. Pitkäaikaisen laitoshoidon ostopalvelun asiakkaita siirrettiin tehostettuun palveluasumiseen. Terveyskeskussairaalasta purettiin pitkäaikainen laitoshoito kokonaan vuoden 2014 aikana. Ruskolla ei ollut pitkäaikaista laitoshoitoa vuoden 2014 aikana. Yhteistoiminta-alueella akuutti- ja lyhytaikaishoito terveyskeskussairaalassa pysyi talousarviossa. Yhteenvetona voi todeta, että hoito- ja hoivapalvelut alittaa TA2014 noin 1,9 miljoonalla. Toteumaprosentti oli 92 %. Terveyskeskussairaalan akuuttiosastolla harjoiteltiin alkusammutusta ja osallistuttiin elvytysharjoitukseen. Tyytyväinen opiskelija muisti osaston henkilökuntaa upealla kiitos kakulla.

17 Kuntoutus Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion, koska henkilöstön työssäolossa oli ennakoimattomia muutoksia paljon. Koko työyhteisössä oli 4 kk ajan joku toimista täyttämättä. 8 kk ajan oli sijainen esim. opiskelija, joka sai alempaa palkkaa kuin vakituinen. Palkattomia poissaoloja oli säästötoimien lisäksi 1 kk. Sairauslomia oli myös aiempaa enemmän. Apuvälinekustannukset ylittivät budjetin ollen 142 % arvioidusta. Asiakasmäärissä oli nousua kuntoutuksen apuvälinepalvelussa ja lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluissa (apuvälineet ja terapiat). Puheterapian ja kehitysneuvolan asiakasmäärissä oli laskua vuonna Pidemmässä seurannassa (vuodesta 2006) kehitysneuvolan asiakasmäärä on noussut 40 %. Ruskolaisten asiakasmäärä avokuntoutuksessa nousi 39 %. Ruskon lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärä ostopalveluissa lähes kaksinkertaistui, nousu 96 %. Apuvälinepalveluiden ja lääkinnällisen kuntoutuksen suurin asiakasryhmä on vuotiaat, avokuntoutuksessa vuotiaat. Peittävyys näissä palveluissa on korkeimmillaan ikävuodessa 65 ja vanhemmat. Puheterapia ja kehitysneuvola painottuvat tavoitteiden mukaisesti neuvolaikäisiin. Vuodenvaihteen jonot: psykologille 14 lasta, toimintaterapeutille 14 lasta, puheterapian ensikäynnille 8 lasta ja terapiaan 8 lasta. Jonotusaika terapiaan 2-3 kk. Fysioterapiassa ei jonoa. Asiakaspalaute puheterapiassa 4,6 /5. Muissa palveluissa ei kerätty. Raisiossa asuvien veteraanien määrä oli vuodenvaihteessa 83. Heistä asui kotona 66 henkilöä. Valtio on lisännyt kotiin vietävien avopalvelujen määrärahaa ja Hulvelan Helmen kautta tukitoimia on saatu kohdennettua hyvin. Perhepalvelut Tilinpäätös 2014 osoittaa, että perhepalveluiden uudistuksen ( ) tulokset ovat positiivisella tavalla alkaneet vakiintua osaksi tulosalueen toiminnan ja talouden rakennetta: a) kustannusrakenne on korjattu siten, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen suurtuotteeseen on kulunut Raisiossa 1,7 milj. vähemmän rahaa kuin vuonna 2010, ja b) palvelujen oikea-aikaisuus on parantunut siten, että mm. perheneuvolan vielä vuonna 2011 ollut yli vuoden mittainen jono on purettu alle1 kuukauteen asiakasmäärän samaan aikaan kasvaessa, ja lastensuojelun palveluissa on asiakastyön paineesta huolimatta pystytty pysymään lakisääteisissä aikarajoissa. Tilinpäätöksessä tulosalueen nettotulos jääkin jopa 21 %-yksikköä eli alle talousarviotason ja 1,15 milj. alle vuoden 2012 tilinpäätöksen. Lähes kaikissa suurtuotteissa talousarviotaso on alitettu ja suurimmassa osassa tuotannolliset tavoitteet on ylitetty. Ainoastaan ulkopuolista rahoitusta saaneessa ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa asiakastyön tulokset eivät näy suoritteissa, ja lastensuojelun avohuollossa tietoinen palvelujen painottaminen avopalveluihin selittää palvelujen ja kustannusten kasvua.

18 Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhepalveluiden tulosalueella omaa palvelutoimintaa suunnitelmallisesti tehostamalla pystytään tuottamaan toimintarakenteen muutoksia nopeallakin aikataululla sekä kustannuksellisia säästöjä. Merkittäviä riskejä sisältyy kuitenkin yhä mm. lastensuojelun avohuollon asiakastyön paineen kasvuun, kodin ulkopuolisten sijoitusten riskeihin ja tulojen vähenemiseen, joihin on syytä jatkossa varautua mieluummin ennakoivalla kuin nykytilanteeseen perustuvalla budjetoinnilla Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa Raisiossa ja Ruskolla lakisääteiset palvelut toteutuivat päättyneellä tilikaudella. Valtakunnallisten asetusten mukainen kiireellinen hoito, lasten ja nuorten tarkastukset sekä ehkäisevä suun terveydenhoito on toteutunut molemmissa kunnissa. Jonoja ei ollut, mutta asiakkaita oli hoidossa paljon ja hoitojaksot venyivät kohtuuttoman pitkiksi. Suun terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kulut ja tuotot seurasivat talousarviota hyvin. Raision suun terveydenhuollon toimintakulut ylittyivät 2 %, asiakaskäynnit ylittyivät 7 % ja toimintatuotot jäivät 4 % alle odotetun. Toimintakulujen ylitys 2 % aiheutui lähinnä KuEL varhe-maksuista. Toimintatuotot jäivät 4 % alle odotetun, koska tammi- huhtikuussa Ihalan hammashoitolassa ei ollut hammaslääkäriä. Ruskon hammashoitolan toimintakulut ylittyivät 6 %, asiakaskäynnit jäivät alle 16 % odotetun ja tuotot ylittyivät 12 % talousarviosta. Ostopalveluja käytettiin pääasiassa erikoishammashoitoon ja talousarvion toimintakulut vähentyivät 50 % ostopalvelujen osalta. Virka-ajan päivystys maanantaista perjantaihin klo 16 saakka aloitettiin

19 Työterveyshuolto Työterveyshuolto on selviytynyt erinomaisesti haastavasta vuodesta. Suoritteita on hieman vähemmän kuin suunniteltu (96 %). Lakisääteisiä sopimuksia on hieman suunniteltua vähemmän ja sairaanhoidon sisältäviä sopimuksia suunniteltua enemmän. Tulot ylittyivät menoja enemmän ja tilinpäätös näyttää ylijäämää. Vammaispalvelut Vammaisten palvelut Asiakasmäärät ja kustannukset ovat vammaispalveluissa kasvusuunnassa. Vaikeavammaisten kotona-asumista tukevat palvelut ovat 32 % suuremmat kuin vuonna Nousua selittävät useat erilaiset yksittäiset tekijät kuten poikkeuksellisen suuret asunnonmuutostyöt, avustajatuntien tarpeen lisäykset ja yksilöllisesti räätälöidyt kalliimmat palvelukokonaisuudet. Palveluasumisen kustannusten 4 % nousu on sen sijaan selvästi maltillisempi. Kuljetuspalveluiden kustannuksia nostaa se, että myös sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat vammaispalveluiden budjetissa. Tämä lisää myös sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakasmäärää, jossa nousu on noin 20 %. Kehitysvammahuolto Yhteistoiminta-alueen kehitysvammahuollon tilinpäätöksen toteumaprosentti vuonna 2014 oli 86 %. Raisiossa avohoitoasiakkaiden määrä lisääntyi, mutta muut palvelut pysyivät suunnitellussa talousarviossa tai alitti sen. Ruskolla laitoshoitopäivät lisääntyivät ennalta suunnittelemattoman tarpeen vuoksi, mutta muut palvelut pysyivät suunnitellussa talousarviossa tai alitti sen. Yhteistoiminta-alueen kehitysvammahuolto alitti talousarvion noin eurolla. Vastaanottopalvelut Tilinpäätös on taloudellisesti erinomainen ja nettototeuma on yli ylijäämäinen. Menot toteutuivat budjetin mukaan, tuloylitys johtuu pääosin pakolaisten erityiskorvausten tuloista yli budjetoidun. Erityiskorvausten anomista ELY-keskukselta tehostettiin viime vuonna. Vuodelta 2012 toteutuneista menoista saatiin erityiskorvausta yli ja vuodelta 2013 yli Toimintaluvut toteutuivat pääsääntöisesti vuoden 2013 tilinpäätöstä vastaavasti, vuoden 2014 budjetin tavoitteet olivat toimintalukujen osalta osittain epärealistiset. Päivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä väheni päivystyksen siirryttyä T-sairaalaan. Samoin lääkäripalvelujen peittävyys pieneni jonkin verran samasta syystä. Terveysneuvonnassa asiakkaiden määrä nousi edellisvuodesta ja budjetti alittui. Laboratorio- ja rtg tutkimuksissa korjattiin aikaisempi virhekirjaus, aikaisemmin koko organisaation tutkimukset kirjautuivat vastaanottotoimintaan. Laboratoriokustannukset ylittyivät, rtg-tutkimukset alittivat budjetoidut kulut.

20 Kuntakohtaisessa vertailussa Raision osalta tilanne oli yllä kuvattu. Ruskolla sekä menot että tulot alittuivat ja nettomenot olivat 96% budjetoiduista. Vastaanoton asiakasmäärä ja peittävyys pienenivät myös hieman v 2013 verrattuna päivystyksen siirtymisestä johtuen. Laboratorion nettomenot ylittyivät hieman, terveysneuvonnan ja rtg-tutkimusten menot alittuivat. Talous Tulos Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan toimintakulut vuonna 2014 olivat Tästä Raision kaupungin osuus oli ja Ruskon kunnan osuus Toimintakulut kasvoivat vuoden 2013 tilinpäätöksestä (2,5 %). Oman toiminnan kulujen kasvu oli (2 %). Toimintatuotot olivat Tästä Ruskon maksuosuuden osuus Raision omien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotot olivat ja Ruskon palveluiden tuotot Toimintatuottojen kasvu edelliseen tilinpäätökseen nähden oli (8,3 %). Tilikauden toimintakate oli Käyttöomaisuusirtaimiston poistot olivat , joten tilikauden alijäämäksi muodostui Raision alijäämä oli ja Ruskon alijäämä Alijäämän kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 0,3 % eli Sen sijaan oman toiminnan osalta alijäämä pieneni (2 %). Talousarvion toteutuminen Lautakunnan määrärahat vuoden 2013 talousarviossa olivat Määrärahoja vähennettiin vuoden aikana , jonka jälkeen määrärahojen yhteismääräksi muodostui Lautakunnan toimintakulut alittivat talousarvion määrärahat Oman toiminnan osalta alitus oli Raision toimintakulut alittuivat talousarvioon nähden ja Ruskon Oman toiminnan osalta Raision talousarvion alittuminen oli ja Ruskon talousarvion alittuminen Suurimmat määrärahojen alitukset olivat hoito- ja hoivapalveluissa (toteutuma-aste 95 %) ja perhepalveluissa (toteutuma-aste 86 %). Erikoissairaanhoidon määräraha ylittyi (4 %). Lautakunnan talousarvion toimintatuotot olivat Tuloarvioita korotettiin tilikauden aikana :n, jonka jälkeen talousarvion toimintatuottojen yhteismääräksi muodostui Toimintatuotot ylittivät tuloarviot

21 Nettotoimintakulut alittivat talousarvion Oman toiminnan osalta alitus oli Raision talousarvion nettotoimintakulut alittuivat ja Ruskon Nettotoimintakulujen toteutuminen palveluittain oli seuraava: Palvelu yli (+)/ali (-) Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö Erikoissairaanhoito Hallintopalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut

22 Sivistyskeskus Sivistysjohtajan katsaus Sivistyslautakunnan menot alittuivat noin euroa ja tuloarvio noin euroa. Tuloarvion alittuminen selittyy kokonaisuudessaan päivähoitomaksujen tulokertymällä. Päivähoitomaksut alittuivat noin euroa. Päivähoitolasten määrä on pienentynyt. Kerttulaan on vuoden 2014 alussa valmistunut yksityinen palvelusetelipäiväkoti Tenavakatu, jossa on noin 70 paikkaa. Tenavakadun päiväkodissa lähes kaikki lapset ovat raisiolaisia. Vapaa-aikalautakunnan menot alittuivat noin euroa ja tulot noin euroa. Tulojen alittuminen selittyy Uintikeskus Ulpukan tulokertymällä. Valtakunnallinen taloudellinen tilanne näkyy Ulpukan kävijämäärissä. Erityisesti yritysten ja muiden kuntien uimahallin käyttö on vähentynyt. Sivistyskeskuksessa pääsääntöisesti koko henkilökunta joko lomautettiin tai henkilökunta piti palkattomia vapaapäiviä. Perusopetuksen ja lukion opettajat lomautettiin viideksi päiväksi. Muu henkilökunta otti pääsääntöisesti palkattomia vapaapäiviä. Päivähoidossa merkittävää on Kaanaan päiväkodin rakentamisen alkaminen kesällä Lähes kaikki Kaanaan päiväkodin lapset voitiin väliaikaisesti sijoittaa Hakinmäessä sijaitseviin päivähoitoyksiköihin. Leijapuiston ja Kerttulan päiväkodit ovat mukana Mollahankkeessa, jossa oppimisen tukena käytetään tabletteja. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Opetussuunnitelmatyö on aloitettu keväällä Syksyllä 2014 jokaisessa koulussa pidettiin tulevaisuuspäivä, jossa huoltajat ja oppilaat pääsivät mukaan miettimään uutta opetussuunnitelmaa. Esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tuli voimaan uusi oppilasja opiskelijahuoltolaki. Laissa oppilashuolto jaetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Perusopetuksen osalta lain edellyttämä kuntakohtainen opetussuunnitelman muutos hyväksyttiin sivistyslautakunnassa syksyllä Uuden lain mukaan koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta voi laskuttaa oppilaan kotikuntia koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluista aiheuttamisperiaatteen mukaan. Uuteen lakiin sisältyy myös määräaikoja koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen saatavuudesta. Krookilan koulussa paljastui keväällä 2014 sisäilmaongelma. Koulu jouduttiin ottamaan pois käytöstä. Oppilaat siirrettiin kevääksi Ihalan kouluun. Syksyllä syntynyt tilaongelma ratkaistiin niin, että neljä Ihalan koulun kuudetta luokkaa siirtyi kauppaoppilaitokselta vapautuneisiin tiloihin. Kauppaoppilaitokselta sai tilan myös työväenopisto päiväopetustoimintaa varten. Kauppaoppilaitoksen tiloihin siirtyvät myös Raision teatteri ja keskustan nuorisotila. Tilojen suunnittelu ja toteutus on aloitettu syksyllä Lukiossa on eri tavoin valmistauduttu sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Syksyllä 2014 lukiossa otettiin käyttöön viisijaksojärjestelmä entisen kuusijaksojärjestelmän sijaan. Muutos

23 toteutui hyvin. Sivistyspalvelujen merkittävin henkilömuutos tapahtui lukiossa. Lukion rehtori Petri Vuorinen sai viran Helsingistä. Hän aloitti uudessa tehtävässä Nuorisopalveluissa saatiin syksyllä 2014 käyntiin nuorisotakuuseen sisältyvä etsivä nuorisotyö. Hankerahoituksella voitiin palkata kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Etsivää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä Ruskon kunnan kanssa. Keväällä 2014 yritimme yhteistyötä myös Turun kaupungin kanssa, mikä maantieteellisesti ja toiminnallisesti olisi ollut hyvä ratkaisu, mutta yhteistyöhän ei päästy. Nykyinen malli on hyvä ja toimiva. Tulevia painopisteitä Esiopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelman päivitys Perusopetuksen opetussuunnitelma, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Lukion järjestämislupa, sähköiset ylioppilaskirjoituksen, opetussuunnitelmatyö Vapaan sivistystyön järjestämislupa, päiväopetuksen kehittäminen Vaski-kirjastojen uusi verkkokirjasto, musiikkioppilaitospaikat Nuorten keskus kauppis, etsivä nuorisotyö Liikuntaympäristöjen kehittämisohjelman laatiminen Friisilän koulu Tilastoja Friisilän koulussa on lukuvuonna yhteensä 279 oppilasta. Koulumme on hyvin monikulttuurinen, sillä oppilaista n. 20 % on kulttuuritaustaltaan muita kuin suomalaisia. Koulun oppilaista 250 opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan, 14 valmistavassa opetuksessa ja 15 erityisopetuksen kahdessa pienryhmässä. Tehostetun tuen oppilaita on 36 (heistä 7 on valmistavan opetuksessa) ja erityisen tuen oppilaita 39 (heistä 16 on pienryhmien erityisoppilaita). Perusluokkia on kaikkiaan 12. Opetusryhmien keskikoko on 20,8 oppilasta. Koulussa on virkarehtori, 12 luokanopettajaa, 5 erityisluokanopettajaa, englannin kielen aineenopettaja, kaksi resurssiopettajaa ja tasa-arvo-opettaja. Kaikki luokanopettajat ja erityisopettajat ovat muodollisesti päteviä. Koulussamme järjestetään bosnian, albanian, thai ja kiinan kotikielen opetusta. Koulun toiminta-ajatus Friisilän koulun tavoite on kasvattaa itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan sekä yhteistoimintaan kykeneviä lapsia ja nuoria. Koulussa kehitetään oppilaiden itseluottamusta ja kannustetaan hyvien perustietojen ja taitojen hankintaan. Koulun toiminnasta Oppilaskunta tukee oppilaiden osallisuutta koulun arjessa. Oppilaskunta kokoontuu viikoittain ja siinä on jokaisen luokan edustus. Tänäkin toimintavuotena oppilaskunta järjesti Frii-

24 silä Talent-shown ja luokkien välisen liikuntatapahtuman leikkimielisen kolmiottelun merkeissä. Koulumme oppilaskunnan hallitus osallistuu Raision lasten ja nuorten parlamenttiin. Kerhoja järjestetään luokkien oppilaille. Kerhoissa keskitytään käden taitojen, ilmaisutaitojen ja liikunnan lisäämiseen oppilaitten iltapäiviin. Tavoitteena on antaa harrastusmahdollisuuksia niille oppilaille, jotka eivät muuten harrasta aktiivisesti tai joiden kodeilla ei ole taloudellisia mahdollisuutta tukea lasten harrastuksia. Kerhotyön tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Teemapäivien aiheina olivat keväällä pääsiäinen sekä kotiseutu- ja kulttuuripäivä. Lauantaityöpäivänä marraskuussa olivat koulumme perinteiset joulumarkkinat, joiden valmistelu tehdään yhdessä huoltajien kanssa. Kyseisen päivän aikana vanhemmat ja lapset työstivät myös materiaalia uuteen 2016 voimaan tulevaan opetussuunnitelmaan Musiikkiluokkien toiminta oli aktiivista. Luokat järjestivät useita konsertteja niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin. Kaikkien musiikkiluokkien yhteinen joulukonsertti pidettiin joulukuussa Martinsalissa. Tulevaisuuden haasteet Varppeen päiväkodissa, josta lähes kaikki Friisilän koulun oppilaat tulevat, muista kulttuureista tulevien osuus on jo lähes 50 %. Tästä isosta muutoksesta johtuen koulussa on jo aloitettu opettajien kouluttaminen, toimintatapojen kehittäminen sekä opetuksen uudenlainen järjestäminen. Ihalan koulu Ihalan koulu 320 oppilasta (19 perusryhmää) ja kolme esiopetusryhmää (46 lasta) Kuudennet luokat toimivat Kauppaopiston toisessa kerroksessa Konsan koulu 31 oppilasta Krookilan koulu 46 oppilasta; toimivat Ihalan koulussa vuonna päätoimista opettajaa, 4 sivutoimista opettajaa Erityisen tuen oppilaiden määrä 10 oppilasta Tehostetun tuen oppilaiden määrä 18 oppilasta S2-kielen opetuksessa 21 opetuksessa 21 oppilasta Kouluympäristön fyysiset puitteet Krookilan koulun sisäilmaongelmat aiheuttivat koulun toiminnan siirtymisen Ihalan yksikköön. Krookilan yksikön perusteellisen korjauksen tavoitteena on saada paikat kuntoon kesäksi Kuudennet luokat sijoittuivat syksystä 2014 tilanpuutteen tähden Raision Kauppaopiston entisiin tiloihin koko lukuvuodeksi. Konsan koulussa tehtiin isompi vesiputkiremontti. Esiopetusryhmien tilanpuute kaupungissa aiheuttivat kolmannen ryhmän siirtymisen taas vuoden jälkeen Ihalan kouluun. Opetusti-

25 lojen jatkuva vaihtuminen ei ole pitemmän päälle kenenkään etu. Pitempiaikainen ratkaisu on nähtävissä vasta syksystä 2017 oppilasmäärän pienentyessä. Opiskelu ja opetus Kolmiportaisen tuen käytännöllistäminen on ollut vuoden tärkeimpiä tavoitteita. Kieliluokkatoiminnassa olemme saaneet toista vuotta peräkkäin nauttia ammattitaitoisesta englannin natiiviopettajasta, tätä tarjoaa vapaaehtoisesti eläkkeellä oleva Raisiossa asuva amerikkalainen rehtori. Resurssituntien avulla olemme pystyneet lisäämään oppilaille ylöspäin eriyttävää opetusta palkkituntien avulla. Kouluvälkkärien, kummitoiminnan, oppilaskunnan sekä vanhempainyhdistyksen avustamien tapahtumien kautta saimme taas lisää aktiivisuutta päiviimme. Kansainvälisessä yhteistyössä Sigtunan Sätunaskolanin kanssa toteutettavat opettaja ja oppilaskontaktit ovat hieno lisä arkeen. Opetussuunnitelman 2016 muutokset ovat pohdituttaneet opettajia ja huoltajia. Sähköisen viestinnän ja opiskelun lisääntyminen on helpottanut monta asiaa, mutta on luonut myös uusia tavoitteita opettajien ja oppilaiden työskentelyyn. Henkilökunta Opettajakunnassa on erilaisten virkavapauksien ja toisten tehtävien suorittamisen tähden ollut jo muutamia vuosia 4-5 kokoaikaista määräaikaista opettajaa. Tämä aiheuttaa tietenkin lukuvuotta suunnitellessa omat hankaluutensa erityisesti, koska heidän työaikojaan on jouduttu tiivistämään kaupungin talousongelmien tähden. Onneksi olemme saaneet pitää samoja opettajia pitkään tehtävissä kaikesta huolimatta. Iltapäivätoiminnan kanssa yhteiset työntekijät ovat olleet tukena alkuluokkien toiminnassa. Opettajien astekohtaisissa ryhmissä luodaan näkemystä työyhteisön yhteisistä tavoitteista ja pyrkimyksistä. Koulussa on yksi vakituinen koulunkäynnin ohjaaja ja työllistettyjä avustajia ja harjoittelijoita 3-4 kpl vuodenajasta riippuen. Kaanaan koulu Keväällä ja syksyllä 2014 painopisteenä oli erityisesti kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja. Yleistä Oppilaita oli 156, perusopetusryhmiä 8 ja koulun tiloissa toimi myös kaksi eskariryhmää. Oppilasmäärät vaihtelivat luokissa Keskimääräinen oppilasmäärä oli luokissa 19,5. Koulussamme työskenteli luokanopettajia 8, erityisopettaja, resurssiopettaja ja yksi vakituinen koulunkäyntiavustajaa ja kaksi työllistettyä kouluavustajaa. Koulussamme on ollut eri alan harjoittelijoita eri oppilaitoksista. Wilman käyttö on edelleen monipuolistunut vuoden aikana.

26 Uuden Kaanaan päiväkodin rakennustyö on aiheuttanut koulumme arkipäivään erilaisia haasteita. Paikoitustilasta on kova puute. Oppilaiden käytössä oleva piha-alue pieneni. Rakennustyömaan liikenne kulkee koulun piha-alueella. Oppilaat ovat kuitenkin kiitettävän hyvin sopeutuneet poikkeaviin olosuhteisiin ja yhtään vaaratilannetta ei ole syntynyt. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Uusia käytänteitä on otettu käyttöön. Uutta opetussuunnitelmaa pohdittiin yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa lauantaina Koulussamme on suoritettu vuonna 2014 kerran sisääntulo- ja kerran poistumisharjoitus. Henkilökunnan turvakävely suoritettiin syksyllä Koulun muuta toimintaa Resurssiopettaja toimintaa on kehitelty. Tänä vuonna tunteja on käytetty samanaikais- ja pienryhmäopetukseen. Resurssiopettaja on myös hoitanut läksyparkkitunteja. Kiva koulu-toiminta ja välkkäritoiminta ovat jatkuneet. Yhteispelihankeen ideat ovat luokissa edelleen käytössä. Syksystä B-luokassa on kokeiltu Askeleittain-ohjelmaa, jota ovat vetäneet koulupsykologi ja luokan oma opettaja. Kummiluokkatoiminta on kehittänyt oppilaiden yhteistyö- ja empatiataitoja. Oppilaskuntatoiminta on monipuolistunut. Teemapäiviä ja yhteisiä juhlia on ollut enemmän ja oppilaat ovat voineet vaikuttaa enemmän koulun arkipäivän toimintoihin. Kylämummi on edelleen vieraillut lähes viikoittain koulussamme. Raision Loimun lentopallopelaajat ovat käyneet useaan otteeseen ohjaamassa oppilaita lentopallossa. Muutamia pelaajia oli mukana kuudennen luokan englannintunneilla kertomassa englanniksi omasta kotimaastaan ja lentopallosta. Syyskuussa mieleenpainuvan pyöräilykypäräluennon piti TYKSin teho-osaston sairaanhoitaja Patricia Bertényi. Keväällä oppilaat saivat nauttia Teatteri Isokarhun näytelmästä. Järjestimme Unicef-kirpputorin yrittäjyyshengessä. Tuotto lahjoitettiin Unicefille. Kuudes luokka järjesti diskoja koulun oppilaille yhteistyössä vanhempien kanssa - myös yrittäjyyshengessä.

27 Kaanaan koulun oppilaat osallistuivat Raision kaupungin koulujen väliseen Kipinää kirjoista - lukukisaan. Kaanaan koulun oppilaat voittivat kisan lukemalla jokainen 4-7 kirjaa kahden viikon aikana. Palkinnoksi koko koulun oppilaat pääsivät katsomaan elokuvan Martin saliin kirjastoon. Yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa on aktiivista. Olemme olleet yhdessä suunnittelemassa ja toteuttamassa liikuntasunnuntai-tapahtumia, kodin ja koulun päivää, lauantain toimintapäivää keväällä ja kerhotoimintaa. Eskarin kanssa on järjestetty tuleville ensimmäisen luokan vanhemmille yhdessä vanhempainilta. Koulutulokkaista on välitetty tietoa koulun puolelle yhteisissä palavereissa ja tuleva opettaja on päässyt eskariin tutustumaan eskarin toimintaan ja tuleviin oppilaisiinsa. Koulussamme on järjestetty seuraavia kerhoja: kaksi bändikerhoa (toinen vanhempainyhdistyksen rahoittama), kaksi säbäkerhoa, yksi voimistelukerho ja kaksi käsityökerhoa (vanhempainyhdistyksen rahoittamia). Kaanaan koulu sai syksyllä 2014 yksitoista ipadia ja vanhempainyhdistys hankki kolme ipadia lisää oppilaiden käyttöön. Myös Office 365 otettiin käyttöön syksyllä A-luokan oppilaista oli juttu Fölin kotisivuilla joulukuussa. Oppilaat olivat suunnitelleet ajoalustoja Fölibusseilleen.

28 Kerttulan koulu Oppilasmäärä: 220 Perusluokkien määrä: 12 Opetusryhmien keskikoko: Tehostetun tuen oppilaat: 33 Erityisen tuen oppilaat: 3 Koulun toiminta-ajatus Kerttulan kouluvuosinaan oppilas saa hyvät perustaidot elinikäiseen oppimiseen. Kerttulan koulu on avoin, monialainen ja monikulttuurinen kouluyhteisö, jossa vallitsee turvallinen, terveellinen ja kohtelias ilmapiiri. Oppimisympäristö on yhteisöllinen, vuorovaikutuksellinen ja erilaiset oppijat huomioiva. Monipuoliset työtavat edesauttavat lasten oppimaan oppimista ja kehittymistä hyvät vuorovaikutustaidot omaaviksi, vastuullisiksi ja itsenäisiksi toimijoiksi. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti tavoitteena laadukas oppiminen ja opetus hyvinvoivassa kouluyhteisössä. Päämääränämme on vahvistaa jokaisen oppilaamme kykyä toimia omassa elämässään sekä jatko-opinnoissaan ja tulevassa työelämässä vastuullisena ja aktiivisena vuorovaikutuksellisena toimijana. Yleistä Suomen peruskouluissa siirrytään uuteen opetussuunnitelmaan elokuun alusta Samalla siirrytään iso askel yhteisöllisempään koulutyöhön. Suunnittelussa ja toteutuksessa niin koulu- kuin oppilashuoltotyössäkin tulee ottaa huomioon aiempaa korostuneemmin myös oppilaiden ja huoltajien osuus sekä näkemykset. Kerttulassa pidettiin uuden opsin suunnittelun merkeissä kodin ja koulun yhteistyöpäivä la Tuolloin kartoitettiin mm. arvoperustaa ja Raision paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattavia asioita ja kohteita. Kerttulan opettajakunta osallistui muutoinkin aktiivisesti Raision opetussuunnitelmatyöhön. Kerttulan lukuvuoden painopistealueeksi nostettiin vuorovaikutus, sillä oppiminen tapahtuu parhaiten hyvässä vuorovaikutuksessa. Turvallisuuden tunteen syntyminen oppimis- ja välituntitilanteisiin tiedostetaan olevan erittäin keskeinen osa hyvää koulua. Opettajien tvt-täydennyskoulutukseen panostettiin erityisesti syksyllä 2014 jo senkin vuoksi, että kouluun saatiin elokuussa 2014 ensimmäiset ipad-laitteet ja niistä ei ollut juurikaan osana opetusta Kerttulassa aiempaa käyttökokemusta. Koulun tvt- ja ipad -laitteiden varausjärjestelmään luotiin uusi sähköinen kalenteri tehostamaan reaaliaikaista koneiden varaamista. Oppilashuoltotyössä siirryttiin uuteen lainsäädäntöön Kerttulan koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa työstetään lukuvuoden aikana siten, että painopistettä siirretään nykyistä enemmän yhteisölliseen etupainotteiseen työhön nykyisestä yksilökeskeisestä työstä.

29 Koulun tilojen remontoimisen kannalta elettiin hiljainen vuosi. Fyysiset puitteet tulevat vaatimaan Kerttulassa kumminkin jatkuvaa isoakin kunnossapitoa. Koulun piha-alueelle saatiin oppilaskunnan toiveen mukaan uusi kiipeilypyramidi. Lisäksi pihaturvallisuutta parannettiin suoja-aidalla Kerttulantien kevytväylän rajaamiseksi pois välituntialueesta. Oppilaiden polkupyörät saivat uuden pyöräparkkialueen. Kuloisten koulu Tilastoja Koulun oppilasmäärä on yht. 193 oppilasta. Koulussa on virkarehtori, 9 luokanopettajaa, 4 erityisluokanopettajaa, englannin lehtori, resurssiopettaja sekä laaja-alainen erityisopettaja. Koulunkäyntiavustajia on kolme. Kaikki opettajat ovat muodollisesti päteviä työtehtäviinsä. Opetusryhmiä on yhteensä 13, joista 4 erityisen tuen pienryhmiä. Opetusryhmien keskikoot ovat 17,67 opp. ja pienryhmien 8,50 opp. Tehostetun tuen oppilaita on 6 ja erityisen tuen 37. Toiminta-ajatus Kuloisten koulun toiminta-ajatuksena on luoda tutussa ja turvallisessa ympäristössä edellytykset oppilaan levolliselle kasvamiselle ja oppimiselle niin, että oppilaan minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä tuetaan ja erilaisuus hyväksytään. Pyrimme kasvatustyöllämme vahvistamaan oppilaiden itsetuntoa, kykyä hyväksyä ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, taitoa käyttäytyä hyvin ja luontevasti koulu-yhteisössä ja sen ulkopuolella. Korostamme työssämme ahkeruuden ja työnteon arvoa ja iloa. Koulun toiminnan tavoitteena on yleis- ja erityisopetuksen välinen kiinteä ja oppilaiden toisiaan arvostava yhteistyö. Opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä lukuvuoden aikana opetuksen ja opetusmateriaalin suunnittelussa ja vuosisuunnitelman toteuttamisessa ja sen arvioinnissa.

30 Kuloisten koulurakennus. Peruskorjaus valmistui Koulun toiminnasta Syyslukukaudella 2014 jatkoimme KivaKoulu-toimintaa. Tukioppilaat järjestivät kaksi koulupäivän mittaista teemapäivää, oppilaskunta kokoontui säännöllisesti pohtimaan koulun kehittämisasioita oppilaiden näkökulmasta. Koulun kerhotoiminta jatkui aktiivisesti kuuden seitsemän kerhon voimin. Ystävyyskouluvierailuja emme pystyneet toteuttamaan taloudellisten leikkausten takia. Kuloisten koulun kodin ja koulun yhteinen lauantaityöpäivä järjestettiin lokakuussa. Erityisteemana oli Tulevaisuuspäivä, joka nivoutui tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan. Yhteistyö Vanhempainkillan kanssa jatkui myös entiseen tapaan tiiviinä koulun arjessa ja juhlissa. Killan voimin on järjestetty oppilaille mm. pikkujoulu- ja kevätdiskoja, avustettu 6. luokkien leirikouluja sekä jaettu joka kevät stipendejä kouluvuoden aikana kunnostautuneille oppilaille. Perinteinen alkuopetuksen askarteluilta joulukuussa toi koululle yli sata osallistuvaa aikuista pienten oppilaidemme lisäksi. Kuloisten koulun 6A-luokka voitti toukokuussa Hese-kisoissa valtakunnan mestaruuden. Lajeina olivat sukkulaviesti 12 x 60 m, pituushyppy, junnukeihäs sekä kierrosviesti 12 x ratakierros. Kisat pidettiin Tampereella. Voitto oli Raision koulujen ensimmäinen. Leirikouluja ja opintoretkiä toteutettiin monipuolisesti. 6B-luokka mm. vieraili Rosalan viikinkikeskuksessa. Koulun läksyparkkeja lisättiin. Pelastautumisharjoituksia pidettiin kaksi lukuvuoden aikana. Henkilökunnasta osa kouluttautui mm. Hätäensiaputaidoissa. Turvallisuusasiat (mm. turvakävelyt oppilaille ja henkilökunnalle) olivat korostetusti esillä lukuvuoden aikana. Tulevaisuuden haasteet Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016 sisältäen mm. uuden tuntijaon. Myös lisääntyvän sähköisen opetusmateriaalin käyttö/henkilökunnan koulutus asettaa tulevaisuudelle omat haasteensa.

31 Tahvion ja Tikanmaan koulut Tahvion koulun oppilasmäärä oli 126 ja Tikanmaan koulun 71 oppilasta. Opetusryhmiä oli yhteensä 12 mukaan lukien Tikanmaan koululla toimiva luokkamuotoinen erityisopetuksen pienryhmä. Luokkien keskikoko oli 17 oppilasta. Erityisen tuen oppilaista integroituja oli 2 ja pidennetyllä oppivelvollisuudella 8. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli 8. Koulun toiminta-ajatus Yhdessä kotien kanssa pyrimme luomaan turvallisen ja tasapainoisen oppimis- ja kasvuympäristön. Opetuksemme keskeisenä tavoitteena on antaa oppilaille vankat perustiedot ja - taidot. Yhteistyötaitojen kehittäminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen kuuluu kaikille kouluyhteisömme jäsenille. Tavoitteenamme on myös oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ajanmukaisten opetusmenetelmien, monipuolisten työtapojen sekä oppilaskuntatoiminnan avulla. Koulun toiminnasta Koulumme teemana oli 100-vuotias Tahvion koulu. Juhlia vietettiin soihtukulkueena kävellen Tikanmaan koululta Tahvion vanhan koulun pihalle, jossa järjestettiin ulkojuhla. Juhlan jälkeen oli mahdollisuus tutustua oppilastöiden näyttelyyn. Museoluokka kunnostettiin 1940 luvun henkeen 5. luokkien oppilaiden ja arkeologi Jari Näräsen yhteistyönä. Kuukauden yhteisillä tunneilla oppilaat kokoontuivat saliin, jossa vieraili koulumme entisiä opettajia. Läksyparkki- ja kerhotoiminta jatkuivat vakinaisina toimintoina kouluissamme. Turvakävelyt suoritettiin henkilökunnan ja oppilaiden kanssa elokuussa. Yhteispeli-hanke jatkui. Hankkeen tavoitteena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Hankkeessa keskitytään luokan ja työyhteisön toimintatapoihin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Koulupäivien aktiivisuutta edistimme pitkillä liikuntavälitunneilla. Tikanmaan koululla oli aamuparkkitoimintaa klo luokkalaisten kanssa toteutettiin kävelevää koulubussia yhteistyössä vanhempien kanssa. Molempien koulujen puolella oppilaskunta toimii aktiivisesti. Koulumummi vieraili säännöllisesti Tikanmaan koululla. Yhteistyö Hakinmäen päiväkodin kanssa jatkui aikaisempien vuosien tavoin. Nuorten Kotkien järjestämä iltapäiväkerhotoiminta järjestettiin Tikanmaan koulun tiloissa. Tikanmaan koululla aloitettiin ipad-käyttö keväällä ja Tahviossa syksyllä Vanhempainyhdistyksemme TahTi toimi aktiivisesti järjestämällä mm. pyöräilytapahtuman, Halloween-diskon sekä sirkuskoulun vierailun. TahTi tuki täyttämällä luokkien välituntivälinekoreja sekä hankkimalla kirjoja oppilaskirjastoon. He rahoittivat oppilaiden kevätretkeä ja jakoivat stipendejä.

32 Olimme Padisessa ystävyyskouluvierailulla 5 opettajan ja 25 oppilaan voimin Vierailun aikana tutustuimme Padisen historiaan ja vietimme yhteistä aikaa Padisen koulun oppilaiden ja opettajien kanssa luontoaiheiden ja liikunnan merkeissä. 6. luokkien oppilaat olivat toukokuussa 2014 kummitehtaamme kustantamana Heurekassa. 5. luokan oppilaat olivat esiintymässä Raisio Oyj:n eläkeläisten joulujuhlissa Tiernapoikaesityksellään. Esitystä tilattiin myös perhepalveluiden joulujuhliin sekä vanhusten palvelutaloihin. Kaupunkiuutisten järjestämän kuusikilpailun voittivat Tahvion koulun 3. ja 5. luokkien oppilaat. Kuusi koristeltiin kierrätysmateriaaleja käyttäen. Vaisaaren koulu Vaisaaren koulun oppilasmäärä oli 786 oppilasta. Erityisen tuen luokkamuotoisissa pienryhmissä oli yhteensä 36 oppilasta. Yleisopetuksessa oli 38 luokkaa, mukaan lukien joustavan perusopetuksen ja lisäopetuksen luokat. Jokaisella vuosiluokalla oli oma musiikkiluokka, urheiluluokka ja englannin kielipainotteinen luokka. Yleisopetuksen perusluokkien keskimääräiset ryhmäkoot olivat 7. luokilla 21,1 oppilasta, 8. luokilla 21,0 oppilasta ja 9. luokilla 19,2 oppilasta, koko koulun osalta keskimäärin 20,4 oppilasta. Vuoden 2014 toiminnan perusta muodostui opetussuunnitelmatyön aloittamisesta ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulosta alkaen. Opetussuunnitelmatyöhön orientoiduttiin olleessa veso-koulutuspäivässä, jossa kirjoitettiin Vaisaaren uutta tarinaa Koulutuspäivän aikana mietittiin mm. työhyvinvointia, ryhmäytymistä, yhteisöllisyyttä sekä osaamiseen, tiedottamiseen ja johtamiseen liittyviä asioita. Varsinainen opetussuunnitelmatyö aloitettiin valitsemalla kuntakohtaiseen työryhmään neljä edustajaa. Työn koordinointiin valittiin erityisopettaja Marja Kanervisto koulustamme. Uusi oppilashuoltolaki velvoitti meitä ainoastaan tarkentamaan koulumme omaa, jo toteutuvaa oppilashuoltomallia. Opetussuunnitelmatyöhön liittyen lauantaina toteutettiin kodin ja koulun yhteinen päivä. Huoltajilla, oppilailla ja opettajilla oli päivän aikana mahdollisuus vaikuttaa tulevaan opetussuunnitelmaan. Kyseisenä päivänä näytettiin kaikille lehtori Maarit Rainion suunnittelema ja yhdessä oppilaiden kanssa toteuttama video, OPS-JOUKKUE OLEMME ME. Videosta olemme saaneet paljon kiitosta ja se on herättänyt mielenkiintoa aina opetushallitusta myöten. Olemme ylpeitä voidessamme esitellä koulussa tehtävää työtä ja toimintakulttuuria tällä tavalla. Saatoimme tuoda esille niitä asioita, joita painotetaan koulujen toiminnassa uuden opetussuunnitelman tullessa voimaan Video on nyt ladattuna Youtubeen, josta sen löytää haulla ops-joukkue olemme me. Olimme erittäin tyytyväisiä onnistuneen päivän järjestelyistä sekä vuorovaikutteisesta ilmapiiristä, joka koulussa vallitsi päivän aikana. Kansainvälistä toimintaa koulussa on toteutettu mm. Erasmus vaihdossa olevien vaihtooppilaiden vierailuilla. Keväällä 2014 vierailija tuli Ghanasta/ Espanjasta. Venäjän lukijat vierailivat Kingisepissä toukokuussa. Lokakuussa vieraili opettajia Englannista tutustuen

33 matematiikan opetusmenetelmiin ja opettamiseen. Marraskuussa oli vieraana iso ryhmä pietarilaisia opettajia ja rehtoreita tutustumassa Vaisaaren koulun toimintaan. Molemmat vierailijaryhmät antoivat hyvää palautetta koulumme toiminnasta, osaamisesta ja joustavuudesta. Vaisaaren koulun ja kirjaston yhteinen hanke, Elämäni sävelet, mahdollisti oppilaille rapartisti Palefacen ja hip hop -ryhmän, Ronskibiitin esitykset sekä rap-työpajan, jonka vetäjänä toimi rap-artisti Chydeone. Valitettavasti opettajien koulutuspäivät käytettiin opettajien lomautuksiin, mikä on vaikuttanut negatiivisesti koulun toimintaan sekä opetussuunnitelmatyön toteuttamiseen toimintavuoden 2014 aikana. Raision lukio Raision lukion opiskelijamäärä oli syyslukukauden alkaessa aineopiskelijaa (kaksoistutkinnon opiskelijoita). Lukion opiskelijamäärä laski hieman vuodesta 2013, erityisesti kaksoistutkinnon suorittajien määrä väheni. Uusia opiskelijoita valittiin yhteishaun perusteella 142. Keskiarvoraja lukioon on ollut sivistyslautakunnan asettama 7,0. Ylioppilaskokeisiin osallistui keväällä 192 ja syksyllä 166 opiskelijaa. Keväällä 2014 valkolakin sai 152 opiskelijaa ja syksyn juhlissa lakitettiin 9 opiskelijaa. Ylioppilaskirjoitusten tulokset myötäilevät valtakunnan keskiarvoa. Vakinainen opettajakuntamme muodostuu 25 lehtorista ja kahdesta päätoimisesta tuntiopettajasta. Tämän lisäksi lukiolla on kolme yhteistä opettajaa Vaisaaren yläkoulun kanssa. Yksi vieraitten kielten opettajista on sivutoiminen tuntiopettaja. Lukio on viimeiset vuodet valmistautunut sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaslautakunnan Digabi-hanketta on seurattu tiiviisti ja osallistuttu koulutuksiin. Lukio valmistautuu sähköistämiseen monin eri tavoin: mm. kehottamalla opiskelijoita tuomaan omat mobiililaitteet kouluun - ja myös integroimaan tvt:aa opetukseen eri tavoin. Digitiimin 5 opettajaa ovat opastaneet opettajia muutoksessa aktiivisesti. Lukio ohjaa kaikki opiskelijat suorittamaan koulukohtaisen TVT1 kurssin, jolla luodaan pohjaa oppimisympäristöjen käyttöön ja jonka aikana opiskelijat kokoavat eri oppaineista materiaalia omaan sähköiseen portfolioonsa. Syyslukukaudella otettiin käyttöön Google Apps for Education, joka toimii sähköisenä opiskelualustana ja materiaalin jakopaikkana. Sähköisen opettajainhuoneen rakentaminen aloitettiin. Lähes kaikissa oppiaineissa pidettiin koeviikoilla sähköisiä kokeita. Lukio otti syksyllä 2014 käyttöön 5-jaksojärjestelmän ja muutos on sujunut hyvin ja yllätyksittä.

34 Lukion keskeiset pedagogiset kehitysalueet ovat toimintavuonna 2014 olleet yhteisöllisyys, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuki, yrittäjyys ja tieto- ja viestintätekniikan mielekäs opetus- ja arviointikäyttö. Yhteisöllisyys on toteutunut perinteisissä vuotta rytmittävissä tapahtumissa, vanhojen tansseissa ja abiturienttien penkkaripäivänä. Opiskelijalähtöistä yhteisöllistä toimintaa on ollut opiskelijakunnan hallituksen suunnittelemat tempaukset: pääsiäismunien metsästys, pukeutumispäivät, sekä salibandy- ja futsal-turnaukset. Pre Vappu tapahtumassa opiskelijat yhdessä Rasekon kauppaoppilaitoksen opiskelijoiden kanssa osallistuivat peli- ja musiikkitapahtumiin. Tammikuussa osallistuttiin Kerttulassa Learn2Work-koulutusmessuille yhdessä Rasekon ja Naantalin, Mynämäen ja Nousiaisten lukioiden kanssa. Koko yhteisö on kokoontunut kuuntelemaan tähtivieraiden luentoja. Keväällä tähtivieraina olivat Aaltoyliopiston neuropsykologian professori Lauri Nummenmaa ja syksyllä Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä. Syksyllä opiskelijakunta otti kantaa Raision koulutukseen suunnatun rahoituksen säästösuunnitelmiin. Yhteiskunnallista vaikuttamista opiskelijat saivat harjoitella myös kevään eduskuntavierailulla, Nuorten ääni ratkaisee EU-nuorisokonferenssissa, Euroschola-tapahtumassa ja eurovaaliehdokkaiden vaalipaneelissa toukokuussa. Yrittäjyystoiminta on konkretisoitunut entisestään. Raisio on Varsinais-Suomen yrittäjyysstrategian pilottikuntana ja yhteistyötapaamisia pidettiin useita Varsinais-Suomen Yrittäjien Johanna Vainion johdolla suunnitellen yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamista Raision eri kouluasteilla. Yrittäjyysopintokokonaisuuden opinnot alkoivat lukiossa syksyllä. Yrittäjän päivänä 5.9. opiskelijat osallistuivat yrittäjyysideakilpailuun. Opiskelijat osallistuivat NY24h-leireille, Nuorisofoorumiin ja Euroopan nuorten parlamentti -tapahtumaan. Lukio järjesti syksyllä opettajankokouksen Logomon tiloissa tutustuen sitä ennen Logomon yrittäjien toimintaan toimitusjohtaja Päivi Rytsän johdolla. Yhteistyötä tehtiin Raision yrittäjien kanssa suunnittelemalla tulevaa toimintaa, mm. ope-yrittäjä tapaamisia, lukio-tetiä, tähtivierailijoita, mahdollisia kesätöitä opiskelijoille. Raision lukion Senioreiden kanssa alettiin työstää alumnipäivää. Erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuki, on vakiinnuttanut sijansa lukion toiminnassa. Oma osa-aikainen erityisopettaja on lukiollemme erittäin tärkeä: yhteisö on niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Erityisopettaja pystyy tarjoamaan kymmenille opiskelijoille nopeasti apua opiskelutekniikassa ja oppimisvaikeuksissa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan ja syksyn aikana työstettiin sen vaatima opetussuunnitelmamuutos ja tehtiin lukion Opiskelijahuoltosuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja arviointikäyttö on ollut vuoden aikana aktiivista. Vuoden 2014 aikana kouluun perustetun 5-jäsenisen Digitiimin johdolla on otettu käyttöön kaikissa oppiaineissa sähköisen arvioinnin eri tapoja käyttäen eri alustoja kurssikokeiden tai niiden osioiden toteuttamiseen. Syksyllä 2. jakson koeviikolla toteutettiin laaja sähköisten kurssikokeiden kokeilu, joka sai runsaasti huomiota sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Kokeilusta kerättiin palautetta sekä opiskelijoilta että opettajilta. Digitiimi on järjestänyt vertaistukea ja koulutusta sekä Raision että Naantalin lukion opettajille. Vuoden aikana on testattu erilaisia tietokoneita ja suunniteltu toimintatapoja siirryttäessä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Digitaalinen oppimateriaali on otettu muutamissa oppiaineissa kurssikäyttöön.

35 Opiskelijat tekemässä sähköistä kurssikoetta. Raision työväenopisto Vuonna 2014 opiston tarjoamia koulutus- ja harrastuspalveluja käytti 4319 henkilöä, joista alle 16-vuotiaita oli 456. Opisto järjesti 487 kurssia noin 46 eri toimipisteessä. Opetustunteja oli Raisiossa 5399, Maskussa 1075, Ruskolla 713, Mynämäellä1783 ja Nousiaisissa 816, yhteensä 9786 tuntia. Toteutuneiden opetustuntien määrän laskusta huolimatta opiskelijoiden kokonaismäärässä tapahtui pientä kasvua edellisvuoteen verrattuna. Positiivista oli erityisesti lisääntynyt lasten ja nuorten opiskelijoiden osuus, joka vuonna 2013 oli 387 ja nousi nyt yli neljänsadan. Myös kurssilaisten määrä (8733) nousi ylittäen mainittavasti vuoden 2013 (8045) tason. Eri alojen ja oppiaineiden tuntiopettajia oli 98, päätoimiseen henkilöstöön kuuluvat palvelusihteeri, rehtori ja suunnittelijaopettaja. Raision työväenopiston koulutuksen keskeiseen tavoitteeseen tukea tietoyhteiskuntakehitystä ja edistää aktiivista kansalaisuutta vastattiin monipuolisesti ja tehokkaasti eseniorihankkeessa, jonka päätavoite on parantaa monikunnallisen opiston toiminta-alueella asuvan senioriväestön tietoteknistä osaamista. Hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin eseniorikurssikokonaisuus sekä laadittiin kurssien tueksi selkokielistä tukimateriaalia, joka on julkaistu hankkeen verkkosivuilla ( Kurssien lisäksi järjestettiin kaikille avointa opintoneuvontaa, suunniteltiin ja järjestettiin verkkopalveluja koskevia infotilaisuuksia yhteistyössä kirjastojen ja paikallisten pankkien kanssa sekä osallistuttiin järjestäjätahona valtakunnalliseen SeniorSurf-tapahtumaan. Hankkeen myötä yhteistyö paikallisten eläkeläisjärjestöjen ja muiden toimijoiden (mm. Hulvelan Helmi) kanssa lisääntyi merkittävästi. Tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa uutta olivat myös Tikas-kurssit. Tikas on erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden TVT-taitojen oppimiseen kehitetty pedagoginen koulutusmalli, jonka tavoitteena on tarjota helpompi ja yksilöllisempi tapa oppia tietotekniikkaa. Opiston suunnittelijaopettaja on suorittanut Tikas-ohjaajakoulutuksen.

36 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osatavoitteeseen puolestaan pyrittiin uudistamalla lasten kursseja, päivittämällä aikuisten liikuntakurssitarjontaa (Nivelten iloksi jumppa, Piloxing, kahvakuula ja kuntotanssi) sekä yhteistyössä Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n kanssa toteutettavan luentosarjan kautta. Uudet eri-ikäisten lasten kokkikurssit, lasten lattariliikunta ja lastentanssikurssi sekä Kerttulan koulussa käynnistynyt aikuinen koululainenpuutyökerho saivat erittäin hyvän vastaanoton. Yleisöluennoista ylivoimaisesti suosituin oli maalaislääkäri Tapani Kiminkisen alustus aiheesta Puukkoa vai puntaria. Martinsalissa järjestellä luennolla oli 258 kuulijaa. Opettajille järjestettiin laajasti TVT-aiheista täydennyskoulutusta Osaava-rahoituksella toteutetun INNO-OPISTOT-hankkeen puitteista. Hanke oli ILO OPPIA! -opistoverkoston yhteishanke, jonka tavoitteena oli edistää alueellista opistoyhteistyötä, kehittää opistoverkoston viestintää sekä tukea henkilöstön osaamista ja hyvinvointia. Osaava-hankkeen päätyttyä opettajien täydennyskoulutusta ja opistojen kurssitarjonnan kehittämistä jatketaan opetushallituksen Auralan kansalaisopistolle (koordinaattori), Naantalin opistolle ja Raision työväenopistolle myöntämän euron laatu- ja kehittämisavustuksen turvin. Erilaiset tavat opettaa ja oppia -hankkeessa tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja vertaisoppimista em. kolmen opiston yhteistyönä. Varhaiskasvatus Toimitilat ja hallinto Raisiossa varhaiskasvatusta toteutetaan päiväkodeissa (15 toimipaikkaa), ryhmäperhepäivähoitokodeissa (4 toimipaikkaa sekä kaksi varahoitoyksikköä) ja perhepäivähoidossa (40 hoitajaa omassa kodissaan). Lisäksi Kuloisten päiväkodin yhteydessä on avoimen varhaiskasvatuksen toimintana kaksi kerhoa ryhmälle, joissa on yhteensä 30 lasta. Esiopetusryhmät toimivat Kerttulan, Ihalan, Kaanaan ja Friisilän kouluissa sekä kaikissa päiväkodeissa lukuun ottamatta Vaisaaren, Huvikummun ja Kuloisten päiväkoteja. Esiopetukselle laadittiin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen yhteinen toimintamalli. Tulosalueen johtajana toimii päivähoidon johtaja. Varhaiskasvatuksen palvelusihteeri on yhteinen sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa. Päiväkotien ja perhepäivähoidon sekä kerhotoiminnan johtamisesta vastaa seitsemän hallinnollista päiväkodinjohtajaa, kaksi perhepäivähoidon ohjaajaa sekä yksi vastuu lastentarhanopettaja. Yksi päiväkodinjohtajista vastaa myös koko varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta. Henkilökunnan lomautukset ja niistä aiheutuvat lapsiin ja henkilökuntaan kohdistuvat toimenpiteet ja järjestelyt työllistivät esimiehiä keväällä ja kesällä. Kaanaan lastentarhan toiminta loppui Uudisrakentaminen alkoi heti kesäkuussa vanhojen rakennusten purkamisella. Lapset sijoitettiin vanhempien toiveiden mukaisesti pääasiassa Hakinmäen päiväkotiin, esiopetus säilyi edelleen Kaanaan koulun tiloissa.

37 Lasten määrä Päiväkotihoito Esiopetus + vain Ryhmäperhepäivähoithoittuki Perhepäivä- Kotihoidon- Yksityisen Yhteens päivähoito esiopetus hoidon tuki ä Palveluseteliasiakkaiden määrä kasvoi vuoden aikana, kun Raisioon avautui vuoden alussa yksityinen päiväkoti Tenavakatu, jonka asiakasmäärän ja kustannusten kehitys on alla olevassa taulukossa: Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Eurot yhteensä 73327, , , , ,37 Lapset yhteensä Keskiarvo /lapsi Yksityisten palvelujen määrää lisäsi myös yksityisen ryhmäperhepäivähoidon lisääntyminen Kaanaassa, jossa samalla tuottajalla on kaksi erillistä ryhmäperhepäivähoitokotia. Hoitopaikkoja on 20. Perheet saavat tähän palveluun yksityisen hoidon tuen sekä kuntalisän. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnasta Toiminta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa perustuu Raisio kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä esiopetuksen osalta Raision kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Yksi erityislastentarhanopettajan sijaisuus on ollut täyttämättä koko vuoden. Tämä on aiheuttanut haasteita erityislastentarhanopettajan työpanoksen riittävyyteen sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen tarpeisiin. Raision kaupungin valtuuston edellyttämää Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelmatyötä ei ole aloitettu, koska suunnitelmatyössä halutaan ottaa huomioon valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain mahdolliset vaatimukset. Varhaiskasvatuksen kehittämistyötä on kuitenkin jatkettu pienryhmätoimintaa syventämällä, pihapedagogiikkaa kehittämällä ja varhaiskasvatuksen laatukäsikirjan työstämisellä. Vuoden aikana on järjestetty erilaisia tapahtumia, joihin päiväkoti- ja perhepäivähoitolapset ovat osallistuneet. Tapahtumia ovat olleet mm. Temput ja tohinat -tilaisuus Kerttulan liikuntahallissa, Rasekon Naantalin yksikön lähihoitajaopiskelijoiden järjestämät toimintaaamupäivät oppilaitoksessa ja esikoululaisten ohjattu luistelutilaisuus jäähallissa. Tanssija Jonna Ahonen kiersi päiväkodeissa esittämässä Neiti Ida -nimistä tanssiesitystä syksyllä Suomen kulttuurirahaston myöntämän apurahan turvin. Kerttulan ja Leijapuiston esiopetusryhmät ovat osallistuneet Molla-hankkeeseen, jossa käytetään tietotekniikkaa oppimisen tukena. Osana hanketta on lasten käyttöön hankittu mm. tabletteja oppimisen tueksi.

38 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Kirjastopalveluissa vuodesta 2014 selvittiin melko hyvin huolimatta haastavasta tilanteesta, johon vaikuttivat lomautukset ja vapautuneiden tehtävien täyttämättä jättäminen. Vaikka asetettuja lainaus- ja käyntitavoitteita ei täysin saavutettu, oli myönteistä, että kirjaston lainaja käyntimäärät kääntyivät pieneen kasvuun kirjaston aukioloaikojen supistamisesta huolimatta (kokonaislainaus +0,1 %, kirjojen kokonaislainaus +1,2 %, fyysiset käynnit +1,2 %, lainaajat yhteensä +3,9 %). Ilmiö on tuttu myös aiemmilta vuosilta; taloudellisesti haastavat ajat ja kasvava työttömyys kasvattavat kirjastojen käyttöä. Erityisen ilahduttavaa oli lasten ja nuorten kirjalainojen kasvu (lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden lainaus + 2,5 %, lasten- ja nuorten tietokirjojen lainaus +3,3 %). Kirjaston useamman vuoden jatkunut määrätietoinen työ lasten ja nuorten lukuharrastuksen lisäämiseksi tuntuisi tuottaneen tulosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisten linjausten sekä omien tavoitteidensa mukaisesti kirjasto on kehittänyt toimintaansa yhä enemmän kuntalaisten yhteisenä tilana. Tavoitteena on tarjota mielenkiintoisia, sivistäviä ja virkistäviä lainattavia aineistoja, mutta myös paljon ajankohtaisia ja aineistoja avaavia näyttelyitä, tapahtumia ja tilaisuuksia. Tämä näkyy myös kävijämäärien kasvussa. Yhteistyö koulujen, päiväkotien, vanhuspalvelujen sekä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa on jatkunut tiiviinä, ja osaltaan mahdollistanut laajan tapahtumatuotannon. Uutena yhteistyömuotona aloitettiin syksyllä 2014 perhepalvelujen kanssa Lainaa perhevalmentaja kirjastosta -toiminta, joka on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Viime vuoden laajoja, yhdessä eri yhteistyökumppanien kanssa järjestettyjä tapahtumia olivat mm. perhepalveluiden Päivä perheelle -tapahtuma, ikäihmisille suunnattu Seniorisurf 2014 sekä Raision aikuiskoulutuskeskus Timalin kanssa järjestetty maahanmuuttajien kulttuureja esittelevä Maailmanpyörä. Kirjaston aulagallerian näyttelytoiminta sai kiitosta mielenkiintoisesta näyttelytoiminnasta ja etenkin esitellessään palkitun suomalaisen 11 Kollektiivin valokuvia. Suurta kiinnostusta herätti myös kirjaston kesänäyttely ensimmäisestä suomalaisesta formulakuljettajasta Leo Kinnusesta. Kirjasto osallistui monella tavalla Raisio 40 juhlavuoden tapahtumiin. Suosittuja olivat eri yhteyksissä esitetyt Raision kaupungin neljä vuosikymmentä -valokuvaesitykset. Seudullisen joukkoliikenteen Fölin käynnistyminen ja matkalippujen myynti 1.7. lähtien oli suuri ponnistus kirjaston Yhteispalvelupisteelle. Puolen vuoden aikana Yhteispalvelussa haastateltiin, tehtiin uudet kortit ja ladattiin kortteja yhteensä 5535 asiakkaalle. E-aineistojen osuus kirjastojen aineistoista kasvaa, ja niinpä kirjastossa esiteltiin vuoden aikana monin tavoin Vaski-kirjastojen yhteisiä e-aineistoja ja opastettiin esimerkiksi tablettitietokoneiden käytössä ja e-kirjojen latauksessa.

39 Kirjaston ipadit ovat kovassa käytössä koulujen kirjastovierailuilla. Kirjasto järjesti jo toisen kerran yhdessä Palo- ja pelastuslaitoksen kanssa lapsille suunnatun Piipaa-päivän. Samalla kirjaston lastenosastolle luovutettiin Pelastusalan keskusliiton stipendi lapsille suunnatusta palo- ja pelastusalan valistustyöstä. Perhepalvelujen ja kirjaston yhteinen Lainaa perhevalmentaja kirjastosta -kampanja oli suuri menestys.

40 Kulttuuripalvelut Raision museo Harkko juhlisti näyttelytoiminnassaan Raision 40-vuotista kaupunkitaivalta. Vuoden aikana museon väliaikaisissa tiloissa kaupungintalolla järjestettiin seitsemän näyttelyä, kaikkien keskiössä paikallisuus (Raisio 40 vuotta kaupunkina, Tiedän paikan armahan Eero Rantasen säätiön kokoelmanäyttely, Raision kuvataidekoulu, Sota-ajan muistoja yhteistyössä Raisio-seura ry. ja Raision sotaveteraanit ry:n kanssa, Handmade in Raisio II, arkeologinen näyttely Juuret ja Missä kuljin kerran Eero Rantasen säätiön kokoelmanäyttely). Harkon näyttelyissä oli vuoden aikana kävijää, kasvua edellisvuoteen oli yli 14 %. Raision museo Harkon hallinnoimat taidekokoelmat kasvoivat 16 teoksella: Raision kaupungin taidekokoelma 13 teosta, Eero Rantasen säätiön kokoelmat 3 teosta, joista Tiina Vainio Ajan Rajat niminen teos valmistui kirjastolle. Museopedagoginen työ jatkui Kulttuurireitin mukaisesti, Harkon opastuksissa ja tilaisuuksissa kävi henkilöä. Arkeologian harrastajien toiminta toi esiin kaksi entuudestaan tuntematonta muinaisjäännöskohdetta. Vehonpellolta paljastui merkkejä kivi- ja pronssikauden vaihteen ja rautakauden loppupuolen asutuksesta. Yksi pellon hienoimpia löytöjä on arabialainen hopearaha. Mahittulasta Tuomalan poltto- ja ruumiskalmiston viereiseltä pellolta löydettiin asuinpaikasta tai kalmistosta kertovia metalliesineitä. Vuoden aikana esiin tulleet löydöt tuovat uutta tietoa Raision asutuksen synnystä ja kehityksestä. Kaupungin tavoin myös Raision nuorisosoittokunta juhli 40-vuotissyntymäpäiviään upealla juhlakonsertilla kaupungintalolla. Kaupungin juhlavuotta muistettiin myös tällä erää viimeisessä Kylämatkassa, eli Elämää suuressa risteyksessä -muisteludraamassa, jota esitettiin Raision lukiossa yhtensä 335 hengelle. Elämää suuressa risteyksessä -muisteludraama: Kirkonrakentajat Killi ja Nalli sekä kaupunginjohtaja salkkuineen ja muisteludraaman näyttelijöiden kiitoskumarrukset.

41 Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen toiminta ja talous 2014 meni aika tarkkaan suunnitelmien mukaan. Henkilöstötilanne säilyi ennallaan resurssien osalta. Yksi kentänhoitaja Jäähallipalveluista jäi eläkkeelle ja vakanssi saatiin täyttää sisäisen haun jälkeen jo aiemmin sijaisena toimineella kentänhoitajalla. Toisen liikuntasuunnittelijan työvapaa jatkuu ja sama sijainen jatkaa. Palvelusihteerin vakanssi saatiin myös täyttää vakinaisesti. Liikuntapalvelujen henkilöstötilanne oli pitkästä aikaa vakaa. Edelleen liikuntapaikkapäällikön puute näkyy arkijohtamisessa. Liikuntapaikkojen henkilöstö tarvitsee enemmän esimiestukea hoitopalvelujen suunnitteluun ja koordinointiin. Lomautusten vaikutukset näkyivät pieninä aukioloaikojen järjestelyinä, mutta se ei aiheuttanut niin suuria muutoksia kuin edellisvuonna. Liikuntapaikkojen käyttöasteet ovat säilyneet korkealla tasolla. Ulpukan kävijämäärä jäi hiukan edellisvuodesta ja suunnitellusta, samoin Jäähallien käyttöaste. Yleisen taloustilanteen vaikutus näkyy ulkoisten maksavien ryhmien vähenemisenä. Sisäliikuntatilojen ja ulkokenttien käyttöasteet ja kävijämäärät ovat korkeita. Vuoroja anotaan enemmän kuin voidaan myöntää. Liikuntapalveluissa tehtiin laajat asiakastyytyväisyysmittaukset. Seurakysely toteutettiin keväällä 2014, jossa tiedusteltiin raisiolaisten seurojen tilannetta ja yhteistyötä Liikuntapalvelujen kanssa. Kyselyyn vastasi 17 seuraa. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin eri kohderyhmille: Ulpukan uimarit, kuntosalikävijät ja ohjattujen vesiliikuntaryhmien asiakkaat, seurojen ohjaajat eri tiloissa, Liikuntahallin kuntosalikävijät ja Liikuntapalvelujen ohjattujen ryhmien asiakkaat. Vastaajia oli yhteensä lähes 700. Yleisarvio Liikuntapalveluista asteikolla 1 5 oli 3,85 eli erittäin hyvä, mutta parantamiseenkin on varaa. Liikuntapalvelut osallistuivat monin eri tavoin kaupungin 40-vuotis juhlavuoden tapahtumiin. Ulpukassa järjestettiin avointen ovien tapahtuma maaliskuussa. Samana päivänä kutsuttiin kaikki raisiolaiset tänä vuonna 40 vuotta täyttävät kuntokatsastukseen Kirjastotalolle. Urheiluseurojen järjestämät isot tapahtumat olivat myös juhlavuoden tunnusten alla mm. Suunnistuksen Huippuliigan televisioitu kisa vappuna ja Raision Kuulan järjestämät 14- ja 15-vuotiaitten yleisurheilun SM-kilpailut Kerttulassa. Vuoden päätteeksi raisiolaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen järjestettiin Peuhapäivä Ulpukassa. Kumppanuus seurojen kanssa sujui tiiviisti. Seuraparlamentissa käsiteltiin yhteisiä asioita ja toteutettiin useita Menoa muksuille -tapahtumaa Liikuntahallissa. Seurojen kanssa keskusteltiin ja lisättiin yhteistyötä erityisesti ulkoliikuntapaikkojen hoidossa. Liikuntainvestoinnit olivat lähinnä kalustoinvestointeja. Ulpukassa uusittiin vanhan tulostaulun tilalle LED-taulu, joka toimii asiakastiedottamisessa jatkuvasti ja uintikisoissa tulostauluna. Kerttulan Liikuntahallin äänentoistoon saatiin uudet kaiutinratkaisut, joilla saliäänet paranivat. Ulkokentille uudistettiin kenttäaitoja. Muut uudistukset olivat lähinnä peruskaluston päivittämistä.

42 Liikuntapalvelut osallistuivat edelleen Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään mm. sähköisiä palveluja kunnille, seuroille ja asukkaille sekä henkilöstön ja urheiluseurojen osaamista koulutuksia järjestämällä. Henkilöstö oli aktiivisesti mukana seutuyhteistyössä. Päätökset hankeen jatkumisesta tehtiin vuosille Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen toiminta ja talous toteutui lähes suunnitelman mukaan. Perustoiminta kerhot, leirit ja retket toteutuivat tarjonnan mukaisesti. Kerhotoiminnan, retkien ja tapahtumien määrästä hiukan karsittiin henkilöstöresurssien puitteissa. Nuorisotilojen aukioloa lisättiin erityisesti Mahittulan osalta johtuen yläkouluikäisten kokoontumistarpeista. Henkilöstötilanteessa jouduimme hieman säätämään sisäisillä järjestelyillä yhdestä työvapaasta ja lomautuksista johtuen. Nuorisopalvelujen henkilöstö oli aktiivisesti mukana verkostotyössä kaupungin eri yksiköiden kanssa. Pienryhmätoiminta sekä yhteistyö koulujen, sosiaalipalveluiden ja muiden toimijoiden kanssa on lisääntynyt. Keväällä järjestettiin Selvä Peli -illat 7. luokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä vanhempien viikon tilaisuuksia yhteistyössä nuorisopalveluiden, Vaisaaren koulun, sosiaalipalveluiden, poliisin sekä seurakunnan kanssa. Myös uusien 7. luokkien ryhmäytykset toteutettiin Vaisaaren koululaisille. Alkukesän perinteiset päiväleirit alakoululaisille vetivät jälleen kahden viikon jaksoissa noin sata lasta kummallekin leirille. Nuorisolain edellyttämä monialainen verkosto kokosi hallinnon vastuuhenkilöt ohjusryhmään ja käytännön ammattilaiset operatiiviseen verkostoon. Verkostoon osallistuvat raisiolaisten lisäksi RASEKO ja siihen kuuluvat kunnat sekä työvoimahallinnon, poliisin ja puolustusvoimien edustajat. Erityisnuorisotyöntekijä oli tiiviissä yhteistyössä So-Te:n hankkeissa ja koulujen oppilashuoltoryhmien kanssa. Yhdessä So-Ten kanssa aloitettiin Ohukainen-hanke, jossa tavoitteena on tarjota nopeaa ja helposti saatavaa tukea perheen eri elämän tilanteissa. Etsivän nuorisotyön toteutustapa muuttui johtuen RASEKOn sopimuksen purkautumisesta. Yhteistyötä suunniteltiin ensin Turun kanssa, mutta sitten eri syistä ratkaisu toteutettiin omana toimintana yhdessä Ruskon kanssa. Etsivän nuorisotyön rahoitukseen saatiin valtionapua kahden työntekijän palkkaamiseen, jotka pääsivät aloittamaan työnsä elokuussa. Syksyn aikana on tavoitettu 55 nuorta. Rahoitus kattaa toiminnan vuoden 2015 heinäkuun loppuun. Nuorten työpajojen eli puutyöpajan, käsityöpajan ja starttipajan toiminta on toteutunut entisessä laajuudessaan. Nuorten työllisyystilanteessa pajatoiminnan kysyntä on kasvanut. Raision Nuorten työpajat ovat tiiviissä yhteistyössä ympäristökuntien kanssa Nuorten Työpajaverkostossa. Nuorten Työpajatoimintaan saadaan vuosittain OKM:n avustusta. Valtuuston päätöksellä lokakuussa saatiin nuorisotilamuutoksiin rahoitusta. Kauppaoppilaitos siirtyi uusiin tiloihin ja vanha oppilaitoksen tila jäi marraskuusta alkaen kaupungin käyttöön. Vanhan Kauppiksen somistamosiipi saatiin peruskorjaukseen. Siihen syntyy nuorten uusi toimintakeskus koulukeskukseen. Mahittulan nykyisen nuorisotilan uusi käyttö ratkaistaan 2015 keväällä, kun uudet tilat on saatu nuorison käyttöön. Musiikkitoimitila Pomma-

43 rissa aloitettiin mittava peruskorjaus syksyn aikana. Tilat korjataan rakenteiltaan kuntoon ja päivitetään nykyisiin tarpeisiin paremmin soveltuviksi. Ystävyyskaupunkien nuorisovaihdossa olivat ryhmät Raisiosta sekä Elmshornissa, Saksassa että Csongràdissa, Unkarissa. Raision Nuorisopalvelut oli mukana Turun seudun TURBO -hankkeessa. TURBOssa on alatyöryhmiä eri teemoilla. Maakunnallinen hallinnon verkko tuottaa yhteisiä nuorisotyön koulutuksia alan kunnallisille toimijoille. Nuorisopalvelujen henkilöstö on osallistunut myös aikuissosiaalityön palvelujen kehittämiseen nuorten aikuisten osalta osana KASTEhanketta.

44 Tekninen keskus Teknisen johtajan katsaus Tiukka talouden tilanne pakotti jatkamaan jo aiemmin aloitettuja säästötoimenpiteitä. Säästöjä haettiin pitämällä palkattomia vapaita, lykkäämällä tarvittavia rekrytointeja, purkamalla kertyneitä säästövapaita sekä laskemalla hoidon ja ylläpidon tasoa. Sopeuttamistoimista huolimatta tekninen keskus saavutti sille asetetut tavoitteet. Henkilötyövuosien määrän putoaminen jatkui. Vuoteen 2011 verrattuna henkilötyövuosien määrä on laskenut 26:lla ja vuoteen 2013 verrattunakin 3,6 henkilötyövuotta. Viimeisen neljän vuoden aikana henkilötyövuosien määrä on pudonnut noin 10 %, mikä on erittäin merkittävä määrä. Jatkossa väheneminen ei tule jatkumaan yhtä nopeana. Teknisen keskuksen toimintamenot ovat laskeneet viimeisen neljän vuoden aikana noin 34 M :sta 28 M :oon, eli noin kuudella miljoonalla. Näin merkittävä pudotus merkitsee väistämättä kiinteistöihin, katuihin ja kunnallistekniikkaan kohdistuvan korjausvelan kasvamista. Hoidon ja kunnossapidon harkittu vähentäminen johtaa pitemmällä aikavälillä rakennetun ympäristömme asteittaiseen rapistumiseen. Teknisen keskuksen keskeisimpiä saavutuksia vuonna 2014 olivat mm. 1. Tasalantorin asemakaava vahvistettiin. Tämä mahdollisti Tasalan alueen kehittämisen niin, että nykyinen tori voidaan siirtää Tasalanaukion puolelle ja samalla alueen paikoitusta voidaan tehostaa. 2. Myllyn alueen katusuunnitelmat vahvistettiin ja katurakennustöiden ensimmäinen vaihe toteutettiin yhteistyössä Kauppakeskus Myllyn kanssa. 3. Seudullinen joukkoliikenne Föli aloitti toimintansa Joukkoliikenteen palvelutaso parani merkittävästi Raisiossa. 4. Bureau Veritas Certification auditoi tilapalveluiden siivousyksikön toimintaa ohjaavan laatujärjestelmän. Auditoinnin tuloksena siivousyksikölle myönnettiin ISO 9001:2008 standardiin perustuva laatusertifikaatti. Teknisen lautakunnan käyttötalouden toimintatuotot (ulkoiset ja sisäiset sekä vesihuolto mukaan luettuna) vuodelta 2014 olivat yhteensä ja toimintakulut Toteutumaprosentti tuottojen osalta oli 93,6 % ja kulujen osalta 90,5 %. Tuotot alittivat muutetun talousarvion tuotot ja kulut alittivat muutetun talousarvion kulut Käyttötalouden netto oli Muutetun talousarvion netto oli Investointimenot vuonna 2014 olivat yhteensä Talousarvioon oli budjetoitu rahaa , joten investointien toteutumaprosentiksi muodostui 74,1 %.

45 Ympäristölautakunnan käyttötalouden (ulkoiset ja sisäiset) toimintatuotot vuonna 2014 olivat ja toimintakulut Toteutumaprosenteiksi muodostuivat tuottojen osalta 102,2 % ja kulujen osalta 90,2 %. Tuotot ylittivät muutetun talousarvion tuotot eurolla ja kulut puolestaan alittivat muutetun talousarvion kulut eurolla. Käyttötalouden netto oli Talousarvion netto oli Talous- ja hallintopalvelut Tekninen lautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 11 kertaa. Kokouksia pidettiin kaksi vähemmän kuin vuonna Käsiteltyjen asioiden määrä laski vuoteen 2013 verrattuna ollen 162 asiaa. Vuonna 2013 käsiteltiin 208 asiaa. Lautakunnan kokouksissa vuonna 2014 käsiteltiin keskimäärin 15 asiaa per kokous kun taas vuonna 2013 käsiteltiin keskimäärin 16 asiaa per kokous. Palkkalaskelmien määrä vuonna 2014 oli kappaletta, lisäystä vuoteen 2013 oli 226 kappaletta. Palkkalaskelmista 73 % toimitettiin palkansaajille pankkien verkkopalkkapalveluiden kautta. Verkkopalkkapalveluiden osuus vuonna 2014 oli samaa suuruusluokkaa kuin aikaisempinakin vuosina. Palkkalaskelmien yksikköhinnaksi vuonna 2014 muodostui 12,53 euroa. Tämä on linjassa sekä vuoden 2014 että vuoden 2015 talousarvioiden kanssa. Kirjanpidon vientien määrä vuonna 2014 oli kappaletta, kun taas vuonna 2013 vientejä kertyi kappaletta, kasvua siis kappaletta. Yksikköhinnaksi vuonna 2014 tuli 0,49 euroa per vienti, joka on linjassa sekä vuoden 2014 ja 2015 talousarvioiden että vuoden 2012 ja 2013 tilinpäätösten kanssa. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen järjestämän palo- ja pelastustoimen kustannukset toteutuivat budjetoidun mukaisena. Tasaerälaskutuksen toteutuma oli euroa (sisältää vuoden 2013 maksunpalautusta euroa). Vuoden 2014 talousarvioon budjetoitiin palo- ja pelastustoimen toimintamenoiksi euroa. Vuoden 2014 Raision kaupungin lopullinen maksuosuus selviää myöhemmin keväällä kun Varsinais- Suomen aluepelastuslaitoksen tilinpäätös valmistuu. Tietohallintopalvelut Yhteistyötä Naantalin kanssa on syvennetty yhteistyösopimuksen puitteissa. Työntekijöiden resursseja on kohdennettu uuden toimintatavan mukaisesti kahteen yksikköön eli kehittämistä tukevaan yksikköön ja palvelutuotantoon orientoituvaan yksikköön. Tietohallintostrategia vuosille ja toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin toukokuun kaupunginhallituksessa. Vuoden 2014 aikana päätettiin luopua omasta konesalista ja siirtää palvelimet Tiera Oy:n konesaliin Turkuun. Tämän ratkaisun suunnittelussa on edetty siten, että vuoden 2015 alussa päästään aloittamaan palvelinten siirto. Tähän siirtoon liittyen palomuuripalvelu siirrettiin Tieran konesaliin syksyllä 2014.

46 Yhteistyötä ympäristökuntien kanssa on jatkettu, josta esimerkkinä on mukanaolo seudullisessa tietoliikennekilpailutuksessa. Käytännössä Raision osalta tämä kilpailutus aiheuttaa muutoksia aikaisintaan vuoden 2016 alussa, jolloin nykyinen sopimus loppuu, mikäli optiokautta ei käytetä. Vuoden 2014 aikana tehtiin myös päätös siirtyä tietokoneiden leasing-hankintaan vuonna Tämä aiheuttaa aika paljon muutoksia koneiden hankinta-, asennus- ja poistoprosessiin vuoden 2015 aikana. Tilapalvelut Suunnittelu ja rakennuttaminen Raision kaupungintalon viisivuotisen peruskorjaushankkeen kolmantena vuotena tehtiin ilmanvaihtojärjestelmän parantamisia ja huoltoja niihin liittyvine korjaustöineen, kiinteistöautomaatiojärjestelmän alakeskusten saneerauksia sekä ikkunoiden vaihtoja. Keskustan nuorisotilan suunnittelu ja rakentaminen Kauppaoppilaitoksen tiloihin käynnistettiin. Raision teatterin tilojen rakentaminen Kauppaoppilaitoksen auditorioon käynnistettiin. Kaanaan päiväkodin rakentaminen alkoi keväällä. Päiväkoti valmistuu vuoden 2015 alkukesällä. Kiinteistöjen piirustusten piirtämistä digitaaliseen muotoon AutoCadilla jatkettiin. Rakennusten kunnossapito Vuoden aikana keskityttiin etenkin kiinteistöjen vesikattojen ja julkisivuverhousten uusimiseen sekä kunnostamiseen. Keittiötiloihin hankittiin vanhojen rikkoontuneiden keittiölaitteiden tilalle uusia koneita ja laitteita useisiin eri kiinteistöihin. Kiinteistöjen sisäilman laadun parantamistoimenpiteitä ja riskirakenteiden korjauksia suoritettiin monissa kiinteistöissä. Vesijohto- ja viemäriremontteja suoritettiin LVI-teknisen käyttöiän loppuvaiheessa olevissa rakennuksissa. Kiinteistöjen kuntokartoitusten ja -tutkimusten tekoa jatkettiin.

47 Kiinteistönhoito Hakinmäen ja Vaisaaren päiväkotien sekä Ihalan koulun esiopetuksen pihojen aidat uusittiin metalliaidoiksi. Leijapuiston päiväkodin istutussuunnitelman ensimmäinen osa toteutettiin. Uusia leikkivälineitä hankittiin mm. Leijapuiston ja Vaisaaren päiväkotien sekä Ihalan koulun pihalle. Muiden pihojen osalta tehtiin vuotuisia leikkivälinehuoltoja. Kiinteistöjen kaukovalvonnan alakeskusten uusiminen aloitettiin. Valmiiksi saatiin Kerttulan/Petäsmäen sekä Tahvion/Tikanmaan suunnat sekä kaupungintalo, yhteensä 16 kiinteistöä. Alakeskukset ohjaavat kiinteistöautomaatiota, johon sisältyvät mm. LVItoiminnot, lukitukset, murto- ja palohälytykset yms. Nyt uusittavaan, pääosin 1980-luvulta peräisin olevaan tekniikkaan ei enää saa varaosia eikä sillä pystytä tukemaan kaikkea nykyistä talotekniikkaa. Uimahallissa aloitettiin paristokäyttöisten suihkujen sähköistäminen, josta valmiiksi saatiin noin puolet. Muilta osin hallissa tehtiin vuotuiset huoltotyöt. Lukituksien uusiminen aloitettiin seuraavissa kiinteistöissä: Kerttulan koulu, Friisilän koulu, Tahvion koulu ja Tikanmaan koulu. Siivous Siivousyksikön toimintaa ohjaava laatujärjestelmä arvioitiin ulkoisella sertifiointiauditoinnilla marraskuussa. Auditoinnin suoritti Bureau Veritas Certification. Auditoinnin tuloksena siivousyksikölle myönnettiin ISO 9001:2008 standardiin perustuva laatusertifikaatti, joka on voimassa marraskuuhun 2017 asti. ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintastandardi. Siivousyksikön henkilöstö suoritti myös Clean Card -laatuosaajakoulutuksen. Siivousyksikössä toimittiin säästötavoitteiden vuoksi koko vuosi normaalia pienemmällä henkilöstöllä. Ylläpitosiivousta harvennettiin runsaasti eri kiinteistöissä eri tavoin, riippuen myös sairauslomien määrästä sekä palkattomien vapaiden ja vuosilomien ajankohdasta. Perussiivouksissa tehtiin vain kaikkein välttämättömimmät työt, kuten esim. koulujen luokkien lattioiden peruspesut ja suojaukset. Sähköinen koneluettelo -järjestelmä saatiin tehtyä valmiiksi ja sähköisen avainrekisterin perustaminen kiinteistöittäin aloitettiin. Tilahallinto ja isännöinti Vuoden aikana myytiin Paloaseman, Villan tilan ja pientalo Tervon kiinteistöt. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuokrasopimus päättyi tammikuussa paloaseman kiinteistön myynnin yhteydessä. Kauppaoppilaitoksen tiloissa vuokralla olleen Rasekon vuokrasopimus puolestaan päättyi lokakuun alussa ja tilat vapautuivat omaan käyttöön.

48 Raision palvelutalosäätiön kanssa valmisteltu vuokrasopimuksen uudistaminen on allekirjoitusta vaille valmis. SPR Raisio siirtyi Mahittulan nuorisotalon piharakennuksesta kuntouttavan työllistämistoiminnan tieltä pientalokiinteistöön Raisiontien varrelle. Ruokapalvelut Krookilan koulun ollessa suljettuna oppilaiden ruokailu hoidettiin maaliskuusta alkaen Ihalan koululla. Ihalan koulun kuudennen luokan oppilaat siirtyivät syyslukukauden alkaessa ruokailemaan Vaisaaren koululle. Vaisaaren koulun välipalalippujen myynti siirtyi verkkokauppaan syyslukukauden alusta. Syyslukukauden alussa aloitettiin välipalatarjoilu myös lukiossa. Välipalatarjoilun sisältö kehiteltiin yhdessä lukion oppilaskunnan kanssa. Yli jäävän kouluruoan luovuttamisesta hyväntekeväisyyteen oli kokeilu syyslukukauden ajan. Yhteistyökumppaneita ilmoittautui yksi ja ruokaa luovutettiin Kuloisten koulusta. Kokeilua päätettiin jatkaa vielä toukokuun loppuun Elintarvikkeista annettavia tietoja koskeva EU-lainsäädäntö on uudistettu asetuksella elintarviketietojen antamisesta kuluttajille. Tätä elintarviketietoasetusta aletaan soveltaa huhtikuussa Ruokapalvelussa on tehty taustatyötä tietojen saattamiseksi kuluttajien saataville yhdenmukaisella ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla vaaditussa aikataulussa. Maankäyttöpalvelut Kaavoitus Valmistuneet asemakaavat Asemakaavoja hyväksyttiin yhteensä 40,5 ha. Uutta asemakaavaa hyväksyttiin 3,6 ha (9 %) ja kaavanmuutosta 36,9 ha (91 %). Kaavoissa on kokonaisrakennusoikeutta yhteensä k-m², rakennusoikeus väheni kaavanmuutoksilla yli k-m². Kaavoissa on uusia erillispientalotontteja yhteensä n. 100, joka mahdollistaa uusia asuntoja noin 400 asukkaalle. Valmistuneita asemakaavoja olivat seuraavat: Nuorikkalassa Meri-Nuorikkala 2, jossa rakentamisen mittakaavaa muutettiin kerrostalovaltaisesta asuinalueesta pientalovaltaiseen asuinalueeseen. Mahittulassa Raisiokanjoni, Kuninkaanväylän varrella Ohikulkutien pohjoispuolella liiketontin laajennus ja katualueen muutos Raisiotunnelin poistuttua. Kerttulassa Kuuanlaakso 2, Raisionkaaren itäpuolella rakentamattoman, pääosin kerrostalovaltaisen alueen muuttaminen 79 omakotitonttia sisältäväksi pientaloalueeksi.

49 Varppeenseudulla Tasalantori, joka mahdollistaa nykyisen torin siirtämisen Tasalanaukion puolelle. Asemakaavojen julkisuusvaiheita (vuorovaikuttaminen kaavojen luonnos- ja ehdotusvaiheissa) on vuonna 2014 ollut yhteensä 275 päivää. Valmisteltavina olleet asemakaavoituskohteet Keskikaupunkialueella Raisiontien varrella sijaitsevan Pappilanmäen kaavaehdotukseen liittyen maanomistajan ja kaupungin kesken tullaan laatimaan maankäyttösopimus. Kaavan hyväksymisvaihe on alkuvuonna Kirkkoherrankujalla omakotialuetta on tarkoitus tiivistää niin, että syntyy neljä uutta omakotitonttia. Samalla tutkitaan lhalantien toisella puolella olevan yleisten rakennusten korttelialueen laajennusmahdollisuutta. Keskustan tuntumassa Kisakylän alueelta on valmisteltu vaihtoehtoisia Iuonnoksia. Tavoitteena on luoda asumismahdollisuuksia liikunnallisille henkilöille samalla, kun luodaan edellytyksiä urheilukeskusalueen parantamiselle ja Iisärakentamiselle. Hulvelanpäätteen kaavanmuutos valmistui vuoden 2014 lopulla ja viedään hyväksyttäväksi alkuvuonna Kerttulassa Kantoniittu 2:n asemakaavalla täydennetään Kantoniitun alueen toimitilarakennusten aluetta. Hanke edellyttää yksityisten maanomistajien kanssa laadittavia maankäyttösopimuksia. Mahittulassa, Raumantien välittömässä läheisyydessä Palovuoren asemakaavalla mahdollistetaan moottorirata-alueen laajentuminen. KuninkojaIIa Leilikallio 2:n kaavanmuutos odottaa mahdollista toimijaa alueelle, jonka tarpeet voidaan ottaa huomioon kaavaehdotuksessa. Leilimaan kaavamuutosaluetta kohtaan on ollut kysyntää ja sen johdosta kaavahankkeen aloittamista on alustavasti valmisteltu. Etelä-Kuninkojan Iiikealueen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tarkistetaan. MaksIanpellon asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa uusia omakotitontteja nykyinen yhdyskuntarakenne huomioiden. Kuloisissa Heinäajanpuiston kaavanmuutoksella luodaan Iiiketilojen lisärakentamismahdollisuuksia. Pirilässä Pirilänlaakson asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella uusitaan alueen vanha asemakaava ottamalla huomioon maaston muodot ja muut ympäristöominaisuudet. Kaavalla muodostuu omakotitontteja sekä kaupungin että yksityisen maille.

50 Somersojalla Kantokankaan asemakaavaehdotusta on työstetty määräysten ja merkintöjen osalta. Kaava asetetaan nähtäville, kunhan maankäyttösopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Tikanmaalla Naantalin rajan tuntumassa, Vierulanlaidan asemakaavalla vakiinnutetaan alueen nykytilannetta samalla, kun tutkitaan nykyisten kiinteistöjen jakamista useammaksi tontiksi ja kartoitetaan uusia rakennuspaikkoja. Myös Naantalin rajan tuntumassa oleva Tammisto 2 -alueen kaavaluonnosta on aloitettu pientaloasutuksen lisäämiseksi. Paikkarissa Järviniityn täydennysrakentamisen asemakaavoitusta jatkettiin. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja viedään hyväksymisvaiheeseen alkuvuonna Kaavaan liittyen on valmisteltu kaksi maankäyttösopimusta. Kaanaassa Hahdenniemen venesataman alueen asemakaavaa uudistetaan ensimmäisessä vaiheessa kaavoittamalla korttelialue sataman toimintoja tukevalle toimitilarakentamiselle. Valmisteilla oleva osayleiskaava Keskikaupungin osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ja siitä on syksyn aikana saatu viranomaisten lausunnot. Osayleiskaavatyöhön liittyvä Raision keskustan sekä pääteiden E8 ja E18 eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma valmistui loppuvuodesta. Sen laatimiseen liittyvän hankeryhmän kokouksissa käsiteltiin vuoden mittaan useasti osayleiskaavatyötä. Muuta valmisteilla ollutta Naantalin kaupungin Luonnonmaan asemakaavoitushanke, jossa mukana Kesäranta Alueellinen hulevesiselvitys Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmä MAL yhteistyö Osallistuttu maakuntakaavan tarkistustyöhön Varsinais-Suomen liiton vetämä alueidenkäytön yhteistyöryhmä Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys Varsinais-Suomen liiton vetämä VT-10 -linjausvaihtoehtojen aluerakenneselvitys - ohjausryhmä Rakennuskiellot ja rakentamista koskevat lausunnot Rakennuskielto osayleiskaavan laatimista varten koskee Tasalan eteläpuolista omakotialuetta ydinkeskustassa ja jatkuu asti. Vuoden aikana tekninen lautakunta myönsi kaksi poikkeamislupaa. Myönteisiä suunnitteiutarvealuelausuntoja kirjoitettiin kaksi. Toimistoarkkitehti ja kaupunginarkkitehti osallistuivat rakennusvalvonnan lupahakemuksia käsittelevän katselmuskunnan kokouksiin. Rakennuslupiin liittyvissä suunnittelutehtävissä annettiin opastusta sekä puhelimitse että asiakastapaamisten yhteydessä.

51 Kiinteistö-, mittaus- ja paikkatietotehtävät Tonttimarkkinoinnissa osallistuttiin Rakenna ja sisusta -messuille Turun Messukeskuksessa Esiteltäviä omakotitonttikohteita oli kaikkiaan 56 kpl, jotka sijaitsivat Katteluksenmetsän, Nuorikkalanmetsä 2 ja 4 alueilla sekä yksittäistontit Nuorikkalanmetsä 3, Sommaron ja Kallanen 4 alueilla. Katteluksenmetsän tonteista järjestettiin kaksi tarjouskilpailukierrosta. Omakotitalotontteja luovutettiin vuoden 2014 aikana 18 kpl. Näistä 16 kpl vuokrattiin ja vanhoja vuokratontteja myytiin 2 kpl. Näiden lisäksi myytiin kaupungin perinnöksi saama kiinteistö rakennuksineen Kuloisista. Myytyjen omakotitonttien yhteenlaskettu kauppahinta oli kaikkiaan noin euroa. Omakotitalotonttien lisäksi myytiin 1 rivitalotontti Petäsmäestä euron ja 2 rivitalotonttia Hulvelasta euron kauppahinnalla sekä pienehkö määräala raakamaata lisäalueeksi suunnittelutarvealueen kiinteistöön. Kaupunki myi Naantalissa sijaitsevan Villan tilan virkistysalueen ja Ruskon kunnan alueella sijainneet 2 erillistä metsäpalstaa. Kauppahinta näistä oli yhteensä runsaat euroa. Maan hankintaan kaupunki käytti noin euroa. Suurin osa hankitusta maasta oli kaavoitettua maata. Kuntayhtymä Raision - Naantalin vesilaitoksen kiinteistöomaisuus jaettiin Raision ja Naantalin kaupunginvaltuustojen aiemmin päättämän omaisuudenjakopäätöksen mukaisesti. Raision kaupunki sai 23 kpl kiinteistöjä Raision kaupungin, Ruskon kunnan ja Turun kaupungin alueelta. Pellonvuokrauksien osalta käynnistyi uusi 5-vuoden vuokrakausi. Vuoden aikana suoritettujen kiinteistötoimitusten määrä oli alhaisemmalla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 aloitettu kiinteistöjen sijaintitietojen lataus kiinteistötietojärjestelmään valmistui. Työssä Maanmittauslaitoksen järjestelmään ladattiin asemakaavoitettujen alueiden kiinteistöjen sijainnit, sekä korjattiin aineistossa havaittuja virheitä. Lisäksi viime vuonna aloitettu uuden ajantasa-asemakaava-aineiston tarkastus ja korjaus valmistui, ja se otettiin käyttöön. Internet-karttapalveluun lisättiin joitakin uusia aineistoja kuten vireillä olevien kaavojen alueet, yleisten alueiden rekisterin alueet, muutamia Suomen ympäristökeskuksen aineistoja sekä rakentamistapaohjeet. Lisäksi internet-karttapalvelu päivitettiin loppuvuonna myös uuteen versioon.

52 Yhdessä kunnallisteknisten palveluiden kanssa toteutettiin yleisten alueiden rekisterin siirto KeyArea-järjestelmästä QGIS -ohjelmaan, sekä perustettiin liikennemerkki-, tiemerkintä- ja venepaikkarekisteri. Koki-kiinteistötietojärjestelmässä otettiin maanvuokrien laskutuksessa käyttöön e- laskutusputki kaupungin laskutusjärjestelmään. Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimukseen liittyen yhteistyössä alueen kuntien kesken laadittiin seudullinen ja kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi ja ne hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa. Lisäksi MAL-aiesopimukseen liittyen laadittiin Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma, joka hyväksyttiin valtuustossa tammikuussa Maankäyttösopimuksia laadittiin yksi (Kesärannan alue Naantalissa, Raisio maanomistajana) ja valmisteilla oli yhteensä kahdeksan maankäyttösopimus Pappilanmäen, Järviniityn ja Kantokankaan kaava-alueille. Henkilöstö Maankäyttöpalveluiden henkilökunta supistui kolmella henkilöllä mittausteknikon, kiinteistörekisterinhoitajan, paikkatietokäsittelijän ja mittamiehen jäädessä eläkkeelle. Mittausteknikon vakanssi muutettiin maanmittausinsinöörin vakanssiksi ja se täytettiin Kaavoituksen suunnitteluavustaja siirtyi tekemään kiinteistörekisterin hoitajan tehtäviä tehtäväkuvan muutoksella. Vuoden lopussa maankäyttöpalveluissa oli 21 henkilöä. Kunnallistekniset palvelut Suunnittelu ja rakennuttaminen Suurimmat kunnallistekniikan suunnittelun uudiskohteet olivat Merinuorikkala II sekä Kuuanlaakso. Saneerauskohteita oli useita pienempiä joista Krookilan kunnallistekniikan saneeraussuunnitelma on merkittävin. Erillisistä hankkeista Myllyn alueen katusuunnittelu toteutettiin vuoden 2014 aikana. Polusmäen pumppaamon, Kaanaan pumppaamo sekä Makslan pumppaamon saneeraussuunnitelmat saatiin valmiiksi. Lisäksi suunniteltiin Vetikon pumppaamon paineputken saneeraus. Pernon sillan saneeraussuunnitelma sekä Kuloisten sillan vesieristeen saneeraussuunnittelu saatiin valmiiksi. Pernon sillan suunnitelmia muokataan vielä uuden erikoiskuljetusreiteistä valmistuneen standardin vaatimuksien mukaisiksi. Työmailla otettiin käyttöön uudet työmaiden raporttikäytännöt. Myös verottajalle tehtäviin raportointeihin tehtiin merkittäviä muutoksia.

53 Vuoden 2014 suurin katurakennuskohde oli Myllyn I vaiheen katurakennustyöt. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kauppakeskus Myllyn kanssa. Erikoisin kohde rakennuttamisen kannalta oli Jermuntien kolmen asuinkerrostalon purkutyö. Puistorakentamisessa kohteina olivat Kaupungintalon ympäristö sekä Vuorenpään leikkikenttä. Joukkoliikenne Turun Seudun joukkoliikennelautakunta käynnisti seudullisen joukkoliikenteen Fölin Fölin uudet reitit ja reittinumeroinnit otettiin käyttöön. Kaikkiin Raision bussipysäkkeihin asennettiin uudet kilvet ja reittinumerot, pysäkkien informaatio saatiin näin seudullisesti yhdenmukaiseksi. Kunnossapito ja hoito Kevättalvi 2014 oli poikkeuksellisen leuto, ainoastaan tammikuussa oli kolmen viikon kova pakkasjakso. Talvi oli vähäluminen, mutta liukkaudentorjunnan kannalta paikoin haastava, lämpötila sahasi marras-joulukuun nollan molemmin puolin. Hiekanpoiston alueurakka kilpailutettiin. Kuntec aloitti 3+2 vuotisen sopimuksen ensimmäisen vuoden. Kesähoitoa leimasi karsitun budjetin mukaiset hankintojen karsimiset. Esimerkiksi niittotyöt tehtiin omalla konekalustolla Katuvalojen yösammutus oli käytössä koko vuoden ajan. Säästöä syntyi noin 47 % vuoteen 2011 verrattuna. Liikenneverkot Katujen uudelleenpäällystyskohteissa panostettiin pääväyliin. Kohteina olivat Kaanaantie, Raisionkaari Voudinkatu. Huomiota kiinnitettiin erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen pintakerroksen kulutuksen kestävyyteen. Katurekisteri tietojen ylläpito ja hallinta järjestelmä vaihdettiin KeyAreasta QGIS paikkatietojärjestelmään. Järjestelmään laadittiin liikennemerkkirekisteri Turun AMK projektityönä. Kauan valmistellusta liikennevalojen ohjaus- sekä valvontajärjestelmäratkaisusta neuvoteltiin Turun kanssa. Neuvotteluja jatketaan liittymisestä Turun Omnia -järjestelmään.

54 Viheralueet Vuorenpään leikkikenttä peruskorjattiin. Venheen leikkikenttää paranneltiin ja useille kentille vaihdettiin turva-alustoja ja asennettiin yksittäisiä uusia välineitä Väärtinpuiston peruskorjaus valmistui keskeneräisten pintatöiden osalta. Metsäpuutarhan istutusalustat rakennettiin. Taimet istutettiin asukkaille järjestetyillä talkoilla. Raisiontien varrelta kaupungintalon kohdalla uusittiin pitkät pensasryhmät. Venesatamassa uusittiin iso osa A-laiturista ja uusittiin koko A-laiturin ankkurointi. Rakennettiin myös uusi laituri ravintolalaivan viereen. Laiturissa on 20 venepaikkaa ja ne vuokrattiin kaikki Buster-veneille. Aloitettiin myös vanhojen peräpaalujen systemaattinen vaihtaminen. Vuonna 2014 vaihdettiin 100 paalua. Venesataman kaikki laituripaikat ja talvisäilytyspaikat oli vuokrattu. Viheralueiden ylläpidossa elettiin vahvasti säästölinjalla. Hoitotöissä painotettiin keskustaalueen puistoja. Kilpailutettuna urakkana hoidettiin liikenneviheralueiden, leikkikenttien, Karmelinpuiston sekä Kesärannan ruohonleikkuu. Myös yleisten alueiden roskakorien tyhjennys ja Kesärannan valvonta ja päivittäinen hoito oli ulkoistettu. Kuljetus ja logistiikka Koneenkuljettajien koulutuksia jatkettiin vuonna 2015 voimaan astuvan kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksen saavuttamiseksi. Kaluston käyttöaste aleni säästötoimien, säästövapaiden purkamisten ja olemattoman alkutalven vuoksi. Kaluston ikääntyminen näkyi suurena huolto- ja korjauskuluna. Konevarikko hankki kaksi pakettiautoa ja yhden ruohonleikkurin. Materiaaliyksikkö Keskusvaraston myynti nousi runsaat 12 % edellisestä vuodesta. Varastonarvo on sopeutettu abc-analyysin avulla järkevän toiminnan tasolle. Pehmopaperien ja jätesäkkien myynti siivouspalveluille ja sivistyskeskukselle oli edelleen nousussa.

55 Materiaaliyksikkö oli myös kiinteästi yhteistyössä tilapalveluiden/rakennusten kunnossapidon kanssa sekä materiaalin että kuljetusten osalta. Vesihuollon materiaalitarpeisiin varauduttiin varastoimalla kunnallisteknisiä tuotteita. Vesihuoltotarvikkeiden valikoimaa on räätälöity tarpeita vastaavaksi. Vesihuolto Seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelua jatkettiin aiesopimuksen mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen lainapääomien järjestelyjä jatkettiin. Vesilaitos maksoi osan kaupungin lainasta luovuttamalla maaomaisuutta kaupungille. Peruspääoman korkoa tarkistettiin. Raision kaupungin vesihuoltolaitos osti talousvettä m³. Ostetun veden määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 12 %. Vettä myytiin asiakkaille m³. Vuotovesiprosentti talousveden osalta oli 12,7 %. Vuotovesiprosenttia saatiin pienettyä noin 6 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2010 vuotovesiprosentti oli kaksinkertainen verrattuna vuoteen Vuotovesien hallintaa on kehitetty mm. parantamalla mittausjärjestelmää sekä piilovuotojen hakuun soveltuvalla aluemittausmenetelmällä. Vuotoja korjattiin kaikkiaan 27 kappaletta. Vesihuoltolaitos välitti raisiolaisten jätevettä Turun Seudun Jätevedenpuhdistamolle m³. Jätevettä laskutettiin m³. Jäteveden vuotovesiprosentiksi muodostui 39,4 %.. Raision vesihuoltolaitos ylläpiti kuntayhtymä Raision Naantalin vesilaitoksen runkoverkostoa. TSV toimitti vettä kuntayhtymän runkoverkkoon m³. Vedestä m³ välitettiin Raisioon ja m³ Naantaliin. Vuotovesiprosentti oli 4,5 %. Suuri vuotovesiprosentti selittyy lähivuosina korjatussa kaivossa olleella vuodolla. Vuotoja korjattiin vuoden aikana kaikkiaan 5 kappaletta. Ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut Rakennusvalvonta Rakennuslupia myönnettiin vuonna 2014 yhteensä 66 kpl, toimenpidelupia 130 kpl ja maisematyölupia 55 kpl. Myönnettyjen rakennuslupien yhteenlasketut kerrosalaneliöt olivat m² ja tilavuudet m³. Kaikkiaan erityyppisiä päätöksiä tehtiin 548 kpl. Lupapäätöksen hakija sai käteensä keskimäärin 16 päivässä. Katselmuksia rakennusvalvonnassa tehtiin yhteensä 916 kpl. Rakennusvalvonta on syksyllä 2014 ottanut käyttöön uuden rakentamisen lupakäsittelyä tehostavan sähköisen asiointipalvelun. Palvelun kautta eri rakennushankkeiden lupahakemukset ja suunnitelmat voidaan valmistella alusta loppuun sähköisesti yhdessä viranomaisten ja muiden rakennusalan ammattilaisten kanssa.

56 Rakennusvalvonta on jatkanut yhteistyötä Turun alueen rakennustarkastajat ry:n kanssa mm. yhtenäisten menettelytapojen ja - tulkintojen aikaansaamiseksi. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun palveluita myytiin edelleen Maskulle, Mynämäelle, Nousiaisiin ja Ruskolle. Ympäristölupapäätöksiä koko alueella tehtiin yhteensä 9. Pääasiassa ympäristöluvat olivat eläinsuojien lupien päivityksiä tai louhinta- ja murskauslupia yhteistyöalueen kunnissa. Ilmanlaadun mittausta jatkettiin entiseen tapaan yhteistyössä naapurikaupunkien ja teollisuuslaitosten kanssa. Ilmanlaadun mittaustulosten mukaan ilman laatu Raisiossa oli pääosin tyydyttävää tai hyvää. Ilmanlaadusta saa reaaliaikaista tietoa Raision kaupungin nettisivuilta. Terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto Ympäristöterveydenhuollon toiminta-alue ulottuu Naantaliin ja Ruskolle. Terveysvalvonnan tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin, sillä valvontasuunnitelman mukaisista valvontakäynneistä toteutui elintarvikevalvonnan osalta 92 %, terveydensuojelun 68 % ja kuluttajaturvallisuuden 92 %. Ympäristöterveydenhuollon työajasta kului noin 43 % elintarvikevalvontaan, loppuosa jakautui terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. Pieneläinpäivystyksestä on sopimus Turun kaupungin kanssa. Päivystyksen on hoitanut Tuhatjalka koko Varsinais-Suomessa vuoden 2014 loppuun asti. Turku on kilpailuttanut päivystyksen ja päivystäjä vaihtui vuoden vaihteessa 2015.

57 Yleinen taloudellinen kehitys 2014 Kansainvälinen talous Taloudellinen taantuma jatkui kuudetta vuotta peräkkäin Suomessa ja Euroopassa. Kansainvälisessä taloudessa kasvunäkymät ovat olleet kaksijakoiset. Yhdysvalloissa ja Iso- Britanniassa talouden kasvu on lähtenyt käyntiin. Myös Kiinassa talouden odotetaan edelleen kasvavan. Sen sijaan euroalueen tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna. Venäjän tilanteen epävakaus merkitsee, että sen talous ei kasva, vaan seuraavien kahden vuoden aikana talouden arvioidaan pikemminkin supistuvan. Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavan kahden vuoden aikana. Euroalueen toipuminen velka- ja finanssikriisistä saattaa olla ennustettua hitaampaa. Viimeaikojen tiedot euroalueen reaalitalouden kehityksestä eivät ole olleet rohkaisevia ja julkisten talouksien rahoitustilanne tulee rajoittamaan kasvua lähitulevaisuudessa. Euroalueen talousongelmat eivät ole vain suhdanneluonteisia, vaan lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Epävarmaa on, kuinka vakavasti velkaantuneet julkiset taloudet onnistuvat taseidensa sopeuttamisessa. Euroalueen työttömyys on edelleen vakava ongelma. Työttömyys alueella oli lokakuussa ,5 prosenttia. Myös inflaatio on erittäin alhaalla. Marraskuussa 2014 inflaatioprosentti oli 0,3 eli huomattavasti alle Euroopan keskuspankin tavoitteleman 2 prosentin. Tulevien vuosien inflaatio-odotukset rahoitusmarkkinoilla ovat erittäin alhaiset. Korkojen ennustetaan nousevan erittäin hitaasti ja raakaöljyn hinnan odotetaan kohoavan vain maltillisesti lähivuosina. Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus talvi 2014 Julkinen talous Valtion ja kuntien alijäämä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 9,9 miljardia euroa. Alijäämä on tuntuva ja Suomen julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen on ylittämässä EU:n vakaussopimuksen määrittämään 60 prosentin rajan. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, mikä kohdistuu erityisesti kuntatalouteen. Talouskasvun ennustetaan jatkuvan vaimeana myös lähivuosina. Vaimea kasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa, vaan julkisen sektorin osalta joudutaan tekemään myös rakenteellisia uudistuksia. Kuntatalous pysyy lähivuosina kireänä. Veropohjien vaimea kehitys ja valtion sopeutustoimina toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Vaikeasta taloustilanteesta johtuen kunnat joutuvat jatkamaan menojensa hillintää tulevina vuosina. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu ja matalat palkkaratkaisut voivat tuoda helpotusta kuntien talouteen. Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus talvi 2014

58 Kuntien talous Kuntien lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Positiivisena merkkinä voidaan kuitenkin pitää sitä, että lainakannan kasvu hidastui edelliseen vuoteen verrattuna. Asukasta kohden laskettuna kuntien lainakanta vuonna 2014 oli euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 191 euroa/asukas. Kuntien valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta. Kuntien valtionosuudet pienenivät 105 miljoonaa euroa vuoteen 2013 verrattuna. Verorahoituksen kehitys vuonna 2014 oli lievästi positiivinen edellisvuoteen verrattuna. Verotulot kasvoivat vuonna miljoonaa euroa eli selvästi vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin kasvu oli 1,3 miljardia euroa. Kuntien vuosikatteet heikkenivät ,6 prosenttia. Tähän vaikutti valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Kuntien toimintakulut kasvoivat viime vuonna maltillisesti vain 1 prosentin. Menojen kasvu hidastui merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, jolloin toimintakulut kasvoivat 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Korkotaso Lähde: Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014 Korkotaso on pysynyt alhaisena koko vuoden. Vuoden lopussa lyhyet korot olivat ennätyksellisen alhaalla tasolla. Lyhyet korot ovat vetäneet mukanaan myös pitkät korot historiallisen alas. Vuoden 2014 viimeisenä päivänä 3 kk Euribor -korko oli 0,018 prosenttia ja 12 kk Euribor -korko 0,323 prosenttia. Lyhyiden korkojen ennustetaan pysyvän vuonna 2015 edelleen alhaisella tasolla. Pitkät korot saattavat kuitenkin lähteä nousuun lyhyitä korkoja aikaisemmin. Suomen pankkisektori on edelleen vakavarainen. Kannattavuutensa parantamiseksi pankit saattavat kuitenkin matalan korkotason vallitessa siirtää kustannuksiaan asiakkailleen mm. lainoista perittävien marginaalien ja toimitusmaksujen muodossa. Loppuvuonna mitattiin erittäin alhaisia inflaatiolukuja. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia. Inflaatiota laskivat erityisesti bensiinin, polttoöljyn ja elintarvikkeiden hintojen halpeneminen. Euroopan keskuspankin tavoitteena on 2 prosentin inflaatiotaso. Euroopan keskuspankki päätti alkuvuodesta 2015 elvytyspaketista, jolla on tarkoitus torjua euroaluetta uhkaavaa deflaatiota eli alenevien hintojen kierrettä, pitää korot alhaisina ja saada investointeja liikkeelle. Työttömyys Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste vuoden 2014 joulukuussa oli 8,8 prosenttia. Työttömyysaste vuonna 2014 oli keskimäärin 8,7 prosenttia ja edellisenä vuonna 8,2 prosenttia. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakenne- työttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti. Työmarkkinoiden ennustetaan heikkenevän edelleen ensi vuoden aikana. Vaikka taloudellinen aktiviteetti vi-

59 riäisikin vuonna 2015, työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. ELY -keskuksen mukaan Varsinais-Suomessa työttömien osuus työvoimasta vuoden 2014 lopussa oli 13,9 prosenttia eli yhtä suuri kuin koko maassa. Koko maan työttömyysprosentit eroavat ELY -keskusten ja Tilastokeskuksen välillä, koska Tilastokeskuksen määritelmä työttömyydestä on ELY -keskusten määritelmää tiukempi. Tilastokeskuksen työttömyyskäsite edellyttää aktiivista työnhakua. Työttömien määrä kasvoi Varsinais-Suomessa vuoden takaisesta 1,1 prosenttia. Työttömyys kasvoi viime vuonna kaikkien ELY -keskusten alueilla. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli maan ELY -keskusten alueista neljänneksi pienin. Varsinais-Suomessa työttömien määrän kasvu oli hieman hitaampaa kuin koko maassa. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän rakenteelliset ongelmat ovat nähtävissä myös Varsinais- Suomessa. Joulukuun viimeisenä päivänä avoimia työpaikkoja oli tarjolla alueen työ- ja elinkeinotoimistossa 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä oli joulukuussa vireämpää teollisuudessa ja kuljetuksissa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Avoimien työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 10 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä 23 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Ammattialoittain tarkasteltuna työttömyys kasvoi lähes kaikilla ammattialoilla. Tosin teollisuudessa oli joillakin aloilla nähtävissä myös työttömyyden alenemista. Raisiossa työttömyys oli joulukuun lopulla selvästi korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste joulukuussa oli 12,5 prosenttia ja vuotta aiemmin 10,8 prosenttia. Raision työttömyys- aste joulukuussa oli 1,4 prosenttia alhaisempi kuin Varsinais-Suomessa tai koko maassa (13,9 %). Turussa työttömyysaste joulukuussa oli selkeästi Raisiota ja koko Varsinais-Suomea korkeampi eli 17,3 prosenttia. Samoin kuin koko maassa ja maakunnassa Raisiossa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut eniten. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on noussut 39,9 prosenttia vuoden takaisesta. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrän kasvu viime vuoden joulukuusta oli 14,2 prosenttia ja yli vuoden työttömänä olleiden määrän kasvu 39,2 prosenttia. Työmarkkinatilanteen oletetaan heikkenevän edelleen vuonna Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat tulevat ylläpitämään pitkäaikaistyöttömyyttä. Työttömyydestä aiheutuvat menot tulevat rasittamaan kuntataloutta myös ensi vuonna. Pitkittynyt työttömyys näkyy myös kuntien verotulojen kehityksessä Asukasluku Lähde: Tilastokeskus ja ELY keskuksen Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Raision väkiluku oli viime vuoden lopussa henkilöä. Väkiluku väheni vuoden aikana 192 henkilöä. Väkiluvun väheneminen on Raisiolle hyvin poikkeuksellista. Vastaavaa ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Kuntien välinen muuttoliike oli Raisiolle tappiollista -302 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli 45 henkilöä ja siirtolaisuuden tuoma nettolisäys 65 henkilöä.

60 Kuntien välinen muuttoliike on ollut Raisiossa tappiollista myös kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2012 muuttotappio oli -140 henkilöä ja vuonna henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike on ollut Raisiolle tappiollista useana vuonna 2000-luvulla, mutta kolmen viime vuoden aikana muuttotappio on ollut selvästi suurempaa aiempiin vuosiin verrattuna. Lähde: Tilastokeskus

61 1.2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen Ohje tuli voimaan Ohje on varsin kattava sisältäen sisäisen valvonnan tarkoituksen, osa-alueet ja tarkastusjärjestelmän. Ohjeessa on määritelty sisäisen valvonnan vastuutahot ja toteuttaminen. Lisäksi ohjelma sisältää ohjeita riskien hallintaan. Talousarvion toteutumisen noudattaminen Valtuusto on hyväksynyt talousarviossa talousarvion noudattamista koskevat ohjeet. Kaupunginhallitus seuraa talousarvion toteutumista toimielinten tasolla kuukausittain. Samassa yhteydessä raportoidaan hallitukselle verotulojen toteutumista. Talousarvion toteutumista tilausten tasolla seurataan ja raportoidaan valtuustolle neljännesvuosittain. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuosittain. Lautakunnat seuraavat käyttötalouden toteutumista kuukausittain. Palvelupäällikkö ja tulosyksikön vastuuhenkilö seuraa tulosalueensa talouden toteutumista jatkuvasti. Toimielimet määräävät vuosittain henkilöt, jotka hyväksyvät menotositteet ja vastaavat tulojen kertymisestä. Riskienhallinta Kaupungissa toimii riskienhallintaryhmä, joka tekee yhteistyötä vakuutusyhtiön kanssa. Riskienhallinta järjestelmänä toimii 4ks-järjestelmä. Järjestelmällä on laadittu mm. kaupungin pelastus- ja valmiussuunnitelmat. Vakuutussopimukset kilpailutettiin 2013 ja ne ovat ajan tasalla. Sopimusten hallinta Kaupungissa on käytössä d360-sopimushallintajärjestelmä, johon viedään kaikki käyttöönoton jälkeen solmitut kaupungin keskeiset sopimukset ja erityisesti ne sopimukset, jotka vaativat seurantaa. Sopimushallintaan viedään esimerkiksi maankäyttö- ja kaavoitussopimukset, kauppakirjat, maanvuokrasopimukset, yhteistyösopimukset ja hankintasopimukset, lukuun ottamatta hankinta-arvoltaan pieniä sopimuksia, jotka eivät vaadi seurantaa. Järjestelmään vietyihin sopimuksiin voidaan liittää myös hälytyksiä liittyen sopimusvelvoitteisiin tai sopimusten uusimiseen. Tietoturvariskit Tietoturvaan liittyviä riskejä on vähennetty palvelinsalitoimintojen siirrolla. Kaupungin omissa tiloissa sijainnut konesali ei täyttänyt asianmukaisia konesalin perusvaatimuksia sammutusjärjestelmän, varmistus virransyötön, kulunvalvonnan ja tehokkaan viilennyksen osalta. Palvelunpalvelut siirrettiin Tieran konesaliin Turkuun.

62 Sisäisen valvonnan ohje on pääosin kattava ja ajan tasalla. Kehittämistä on kuitenkin ohjeen jalkauttamisessa käytäntöön toimintayksiköille ja vastuuhenkilöille. Konsernihallinto Konsernihallinnossa työskentelee n. 20 henkilöä, joista 13 asiantuntijatehtävissä. Konsernihallinnon suurimmat riskit ovat henkilökunnan vaihtumiseen liittyvät riskit. Organisaatiosta noin puolet jää eläkkeelle lähivuosina. Henkilöstön vaihtumisen yhteydessä tulee mietittäväksi millaista henkilöstöä konsernihallinnossa tulevaisuudessa tarvitaan Konsernihallinnon menojen hyväksyjät päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä, tulojen kertymisestä vastaa kunkin tulosyksikön päällikkö. Konsernihallinnon suurimmat tuloerät ovat maanmyynti- ja sähkönmyyntitulot. Kaupunki lähettää maksamattomista laskuista maksumuistutukset asiakkaille perintäyhtiön välityksellä. Myös saatavien perintä hoidetaan perintäyhtiön kautta. Perintäyhtiön käyttö on tehostanut maksujen saantia ja perintää. Toimintatapa kohtelee kaikkia asiakkaita yhtenäisesti ja tasapuolisesti. Sosiaali- ja terveyskeskus Talousarvion noudattamista sekä tuottojen kertymistä ja kulujen kehitystä seurataan kuukausittain kirjanpito- ja taloushallinto-ohjelman raporteilla sekä neljännesvuosittain Kuntamaiseman tilaustaulukoilla. Lisäksi kirjanpidonraportin pohjalta laaditaan kuukausittain ennuste talousavion toteutumisesta palveluittain (määrärahoittain) ja tiliryhmittäin. Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan resurssi- ja tilaustaulukoiden suoritemäärien kehittymisen perusteella ja syyt poikkeamiin selvitetään. Raportit ja ennusteet saatetaan lautakunnan tietoon. Tositteiden hyväksyjät ja varahyväksyjä sekä asiatarkastajat vahvistetaan vuosittain lautakunnan päätöksellä. Tositteiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyssä ei ole ilmennyt ongelmia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan sisäiset tarkastajat valvovat palvelutoimintaa ja taloutta. Tarkastajat ovat vuonna 2014 kokoontuneet kolme kertaa. Tarkastuskohteina ovat olleet terveyskeskuksen, suun terveydenhuollon sekä hoito- ja hoivapalveluiden toiminnallinen ja taloudellinen tila sekä kehittämistarpeet. Tarkastajat laativat vuosittain raportin tarkastushavainnoistaan. Sivistyskeskus Sivistyskeskuksen organisaatio on selkeä ja toimiva. Johtosääntö antaa yksiköille hyvät toimintamahdollisuudet. Lautakuntatasolla seurataan talousarvion ja tavoitteiden toteutumista neljännesvuosittain. Johtoryhmätasolla talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain. Menojen ja tulojen hyväksymisjärjestelyt ovat toimivat. Yksiköiden johtajat hyväksyvät menot ja tulot. Ensisijaisesti yksiköiden johtajat vastaavat tulokertymästä, mutta tulojen ja menojen kehitystä seurataan myös keskitetysti ja mietitään yhdessä mahdollisia toteutumisen ongelmia.

63 Sivistyskeskuksella ei ole kovin paljon sopimuksia. Keskeisimmät sopimukset koskevat yhteistyötä Turun kaupungin kanssa ruotsinkielisessä opetuksessa ja erityisopetuksessa, koulukuljetuksia, iltapäivätoimintaa sekä varhaiskasvatuksen palveluseteli palveluntuottajia. Tapauskohtaisesti seurataan, että toiminta ja laskutus ovat sopimuksen mukaisia. 4ks-järjestelmä on käytössä kouluissa sekä päiväkodeissa turvallisuussuunnittelun välineenä. Tekninen keskus Käyttötalouden toteutumaraportit viedään lautakuntien käsiteltäväksi kuukausittain. Tilausten toteutumat käsitellään lautakunnissa vuosineljänneksittäin. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuosittain. Samoin kunnallistekniikan ja talonrakennuksen työohjelmien toteutumista seurataan puolivuosittain. Lisäksi teknisen lautakunnan tarkastajat seuraavat toimintaa ja taloutta mm. hankekohtaisella seurannalla sekä tarkastamalla mm. teknisen keskuksen varastot ja vakuudet Menotositteiden hyväksyjät hyväksyy lautakunta vuosittain. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti keskuksen johtaja ja hallintopäällikkö huolehtivat tulojen kertymisen seurannasta ja menojen kehityksen seurannasta. Vastaavasti palvelun ja tulosyksikön päällikkö seuraa oman yksikkönsä osalta tulojen ja menojen kehitystä. Em. henkilöt myös seuraavat ja vastaavat siitä, että oikea määrä tuloja on kertynyt tilikauden aikana. Vaarallisia työyhdistelmiä pyritään ehkäisemään työnjaon toteutuksella ja työnjohdollisin toimenpitein. Laskujen hyväksymisessä noudatetaan periaatetta, että tavaran/ palvelun tilaaja ja vastaanottaja on eri henkilö kuin laskun hyväksyjä. Kassa tarkastetaan säännöllisesti ja sille on määritelty vastuuhenkilö ja hänen varahenkilönsä. Varojen toimittamisesta pankkiin huolehditaan sääntöjen mukaisesti. Kassojen tarkastamiskäytäntöä voitaisiin kuitenkin kehittää siten, että lautakunnan tarkastajien lisäksi sisäinen tarkastaja tarkastaisi kaupungin kaikki kassat tietyin väliajoin keskitetysti. Teknisen keskuksen osalta on laadittu jokaista työyksikköä koskeva työsuojelun toimintaohjelmat.

64 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus RAISIO: TULOSLASKELMA ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki ja taseyksikkö, M TP2014 TAM2014 TP2013 kasvu% M M M TP14/TP13 Toimintatuotot 49,7 51,6 47,6 4,5 Myyntituotot 29,6 30,8 28,5 3,6 Maksutuotot 7,8 8,5 7,6 2,7 Tuet ja avustukset 4,7 3,8 3,8 23,9 Muut toimintatuotot 7,7 8,5 7,7 0,1 Toimintakulut -161,4-166,7-158,4 1,9 Henkilöstökulut -66,9-70,0-66,7 0,2 Palvelujen ostot -69,1-70,3-67,3 2,8 Aineet, tarvikkeet, tavarat -10,6-12,0-10,7-0,6 Avustukset -10,4-10,0-9,8 7,1 Muut toimintakulut -4,4-4,4-4,0 8,9 Toimintakate -111,7-115,1-110,8 0,8 Verotulot 96,7 98,0 91,3 6,0 Valtionosuudet 28,1 27,6 27,5 2,1 Rahoitustuotot ja -kulut -0,5-0,8-0,5 2,3 Korkotuotot 0,1 0,1 0,1-22,0 Muut rahoitustuotot 0,6 0,9 0,2 155,3 Korkokulut -1,1-1,2-0,4 169,4 Muut rahoituskulut -0,1-0,5-0,5-83,3 Vuosikate 12,6 9,6 7,5 69,7 Poistot ja arvonalentumiset -8,9-8,6-9,1-1,5 Tilikauden tulos 3,7 1,0-1,6-329,1 Poistoeron lisäys(-),vähennys(+) 0,0 0,0 0,0 4,6 Varausten lisäys(-),vähennys(+) 0,4 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4,1 1,0-1,6-356,7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: TP2014 TP2013 Toimintatuotot/toimintakulut,% 30,8 30,0 Vuosikate/Poistot,% 141,5 82,2 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

65 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja vertailu edelliseen vuoteen Toimintatuotot Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 miljoonaa euroa eli 4,5 prosenttia. Toimintatuloista eniten kasvoivat myyntituotot 1,1 miljoonaa euroa sekä tuet ja avustukset 0,9 miljoonaa euroa. Raisio tuottaa isäntäkuntamallilla Ruskon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuonna 2014 Ruskon osuus toimintamenoista oli euroa. Kun tästä vähennetään Ruskon alueen asiakasmaksut, Ruskon kunnan maksuosuudeksi jää euroa. Toimintakulut Toimintakulut kasvoivat 3 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Eniten kasvoivat palvelujen ostot. Palvelujen ostoihin käytettiin 2014 rahaa 69,1 miljoonaa euroa. Summa on 1,8 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Avustusten määrä kasvoi 0,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulut kasvoivat euroa eli vain 0,2 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Lomapalkkavaraus lisää tai vähentää palkkakustannuksiin vuosittain riippuen siitä, kuinka paljon lomia ja säästövapaita on pitämättä vuoden vaihteessa. Kun tarkastellaan vuosien 2013 ja 2014 pelkkiä palkkakustannuksia siten, että lomapalkkavarauksen vaikutus eliminoidaan, ovat palkkakustannukset käytännössä pysyneet ennallaan. Palkkasumman pysymiseen edellisvuoden tasolla ovat vaikuttaneet henkilöstöön kohdistuneet säästötoimenpiteet sekä matalat palkkaratkaisut. Kaupunki on lomauttanut osan henkilöstöstään molempina vuosina. Palkkakustannuksia ovat molempina vuosina vähentäneet myös henkilöstön vapaaehtoiset vapaat, säästövapaiden purku, virkojen ja toimien täyttämättä jättäminen ja sijaisten käytön vähentäminen. 54,0 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 Palkat (M ) 52,8 51,0 51,2 48, ,0 51,0 50,0 49,0 48,0 47,0 46,0 Palkat ilman lomapalkkavarausta (M ) 48,2 50,9 51,2 51,

66 Kaupungin toimintamenoista palvelujen ostot ovat nykyään henkilöstömenoja suuremmat. Palvelujen ostoihin sisältyy erikoissairaanhoidon ostot, joiden osuus on jo melkein puolet kaikista kaupungin palvelujen ostoista. Palvelujen ostot yhteensä kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 miljoonaa euroa. Prosentuaalinen kasvu oli 2,8 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli 1,1miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Alla olevasta kaaviosta on nähtävissä, että vuosina erikoissairaanhoidon ostot ovat kasvaneet 5,3 miljoonaa euroa eli 18,5 prosenttia. Vastaavalla tarkastelujaksolla muiden kuin erikoissairaanhoidon palvelujen ostot ovat vähentyneet 2,5 miljoonaa euroa. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tp 11 Tp 12 Tp 13 Tp 14 Palvelujen ostot yhteensä (M ) 66,3 64,9 67,3 69,1 Erikoissairaanhoito (M ) 28,7 29,5 32,9 34,0 Palvelujen ostot ilman esh:ta (M ) 66,3 64,9 67,3 69,1 37,6 35,4 32,9 34,4 34,0 35,1 28,7 29,5 37,6 35,4 34,4 35,1 Palvelujen ostojen kehitys (M ) Aineita ja tarvikkeita koskevat menot ovat pienemmät kuin edellisenä vuonna. Menot laskivat n euroa. Kaupungin suurimpia aineisiin ja tarvikkeisiin kuuluvia ostoja ovat elintarvikkeet, lääkkeet, lämpö, sähkö ja vesi. Aineiden ja tarvikkeiden markkinoilla tapahtuva hinnanvaihtelut heijastuvat suoraan kaupungin kustannuksiin. Myös ilmastoolosuhteet aiheuttavat vaihtelua lämmön ja sähkön kulutuksessa eri vuosina. Tästä huolimatta aineita ja tarvikkeita koskevat menot ovat pysyneet viime vuosina melko samalla tasolla, jopa hieman laskeneet. Vuoden 2012 kustannusten nousu johtuu lämmön oston muuttumisesta sisäisestä ulkoiseksi menoksi siirryttäessä seudulliseen kaukolämpöyhtiöön.

67 ,2 Aineet ja tarvikkeet (M ) 10,9 10,7 10, Aineiden ja tarvikkeiden ostot (M ) Kaupungin myöntämien avustusten määrä kasvoi 0,6 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Avustusten määrä on kasvanut melko tasaisesti viime vuosien aikana Avustukset (M ) 7,8 8,9 9,8 10, Avustukset (M ) Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää niistä vähennettyjen toimintatulojen jälkeen katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate tilinpäätösvuonna oli -111,7 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkeni 0,9 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Toimintatuotot kattavat 30,8 prosenttia toimintamenoista. Lautakuntien toimintatulot ja -menot Kaupungin toimintamenot ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana 12,3 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimessa menojen kasvuvauhti on ollut vieläkin nopeampaa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot ovat kasvaneet vastaavana aikana 15,7 miljoonaa euroa eli 19,8 prosenttia.

68 Toimintakate on heikentynyt viime vuosina. Toimintakatteen heikkenemistä on pystytty hillitsemään säästöin ja sopeutustoimenpitein. Mikäli sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu kuitenkin jatkuu tulevina vuosina vähintään edellisvuosien kaltaisena, kasvua vastaavien säästöjen saaminen kaupungin muista toiminnoista tulee olemaan vaikeaa. 180,0 160,0 162,1 149,8 140,0 120,0 100,0 80,0 79,1 94, , ,0 20,0 0,0 33,9 27,6 29,5 27,7 4,6 5,3 3,6 3,7 1,1 1,2 Konserni Sote Sila Vala Ympla Tela Koko kaupunki Toimintamenojen kehitys lautakunnittain (M ) vuosina ,95 50, ,09 28,25 19,66 13, ,37 4,31 2,99 2,99 1,13 1,03 0,71 0,73 Konserni Sote Sila Vala Ympla Tela Koko kaupunki Toimintatulojen kehitys lautakunnittain (M ) vuosina

69 0,0 20,0 Konserni Sote Sila Vala Ympla Tela 0,2 1,0 2,4 2,7 0,5 0,4 14,3 14,5 Koko kaupunki 40,0 27,6 26, ,0 80,0 56,0 66, ,0 120,0 100,9 111,7 140,0 Toimintakatteen kehitys lautakunnittain (M ) vuosina Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja ja valtionosuuksia saatiin yhteensä 96, 7 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 5,5 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia. Kunnan tuloveroprosentti vuonna 2014 oli 19,75 prosenttia. Veroprosenttia nostettiin 1,25 prosenttia edellisvuodesta. Kunnallisverotulot kasvoivat 4 prosenttia eli 3,2 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöveroa tilitettiin 1,5 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kiinteistöverojen 25 prosentin kasvu vuonna 2014 johtuu valtakunnallisesta muutoksesta, jossa kiinteistöveron pohjana olevien rakennusten ja maapohjan verotusarvojen määräytymisperusteita muutettiin. Lisäksi talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettiin kiinteistöveroprosenttien korottamisesta vakinaisten asuinrakennusten osalta 0,05 prosenttiyksikköä, yleisen kiinteistöveroprosentin osalta 0,25 prosenttiyksikköä ja muiden kiinteistöverolajien osalta 0,20 prosenttiyksikköä. Yhteisöveroa kertyi euroa enemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron 18 prosentin kasvu heikossa yleisessä taloudellisessa tilanteessa on positiivinen signaali. Valtionosuuksia saatiin tilinpäätösvuonna 28,1 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli euroa eli 2,1 prosenttia.

70 TP 2013 M TP 2014 M Kasvu % Muutos M Verotulot 91,3 96,7 6,0 5,5 Kunnallisvero 81,0 84,2 4,0 3,2 Kiinteistövero 5,9 7,4 25,0 1,5 Yhteisövero 4,4 5,2 18,0 0,8 Valtionosuudet 27,5 28,1 2,1 0,6 Verotulot ja valtionosuudet vuosina 2014 ja ,6 26,3 6,7 5,7 4,7 5,8 27,5 5,2 5,9 28,1 4,4 7,4 Valtionosuudet Yhteisövero Kiinteistövero 40 70,3 72,2 80,9 84,2 Kunnallisvero Verotulot ja valtionosuudet vuosina Vuosikate Kaupungin vuosikate parani selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikate tilinpäätöksessä 2014 on 12,6 miljoonaa euroa. Kasvua on 5,1 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Tilinpäätöksessä vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on vähintään siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kun tulorahoituksen riittävyyttä mittaava tunnusluku on 100 prosenttia, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Kaupungin vuosikate vuonna 2014 oli 141,5 prosenttia poistoista, joten talous oli tällä mittarilla tasapainossa. Edellisenä vuonna talous oli vielä vuosikatteella mitattuna epätasapainossa ja se kattoi vain 82,2 prosenttia poistoista.

71 Vuosikate asukasta kohden on toinen yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvio saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Raision keskimääräinen vuotuinen investointitaso (vuosina ) on euroa. Asukasluku vuonna 2014 oli henkilöä. Kaupungin tavoitearvo tällä mittarilla mitattuna on vuosikate 388 euroa/asukas, joten tilinpäätöksen toteutuma 519 euroa/asukas ylittää tavoitearvon. Tilikauden tulos Tilikausi muodostuu 4,1 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Edellisvuonna tilikauden tulos oli - 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuonna 2012 alijäämää kertyi -1,5 miljoonaa euroa. Näin ollen taseeseen oli kertynyt katettavaa alijäämää edellisiltä vuosilta yhteensä -3,1 miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksella taseen alijäämä saadaan kokonaan katettua. Vuosikatteen ja poistojen välinen epätasapaino on vaivannut kaupungin taloutta jo useamman vuoden ajan. Edellisen kerran talouden tasapaino toteutui vuonna 2011, jolloin vuosikate kattoi poistot ja tilikauden tulos oli niukasti ylijäämäinen. 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,0 10,0 15, Vuosikate 8,1 9,3 8,3 9,4 3,3 7,5 12,4 Poistot 9,2 13,9 9,2 9,1 9,3 9,1 8,9 Yli /alijäämä 0,9 2,2 0,9 0,3 12,6 1,6 4,1 Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos

72 Toiminnan rahoitus RAISIO: RAHOITUSLASKELMA ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki ja taseyksikkö TP2014 TA2014 TP2013 M M M Toiminnan rahavirta 10,5 7,3 5,7 Vuosikate 12,6 9,6 7,5 Tulorahoituksen korjauserät -2,2-2,4-1,7 Investointien rahavirta -6,3-6,9-7,1 Investointimenot -8,7-9,8-9,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,1 0,0 0,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2,3 2,9 2,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 4,2 0,3-1,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,1 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennys 0,1 0,0 0,0 Lainakannan muutokset -6,7-0,3 3,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 1,5 15,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,7-1,9-1,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos -5,0 0,0-10,3 Muut maksuvalmiuden muutokset 1,0 0,0 1,7 Toim.antojen varojen ja po:n muutokset 0,1 0,0-0,3 Vaihto-omaisuuden muutos 0,0 0,0 0,0 Saamisten muutos 0,6 0,0 0,3 Korottomien velkojen muutos 0,3 0,0 1,6 Rahoituksen rahavirta -5,7-0,3 4,7 Rahavarojen muutos -1,5 0,0 3,4 Rahavarojen muutos Rahavarat M 7,5 9,0 Rahavarat 1.1. M 9,0 5,6 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: TP2014 TP2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Toiminnan ja investointien rahavirta, M 4,2-1,4 Investointien tulorahoitus, % 147,2 82,0 Lainanhoitokate*) 4,8 3,8 Rahavarat , M 7,5 9,0 Rahan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien kokonaismenot tilinpäätösvuonna olivat 8,7 miljoonaa euroa ja nettomenot 6,3 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi nettoinvestoinnit ja velkaantuminen saatiin pysähtymään. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1,7 miljoonalla eurolla ja lyhytaikaisia

73 kuntatodistuslainoja 5, 0 miljoonalla eurolla. Lainakanta laski tilinpäätösvuoden aikana 62,2 miljoonasta eurosta 55,5 miljoonaan euroon. 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5, Investoinnit,netto 14,4 15,7 8,2 5,9 13,9 7,1 6,3 Vuosikate 8,1 9,3 8,3 9,4 3,3 7,5 12,4 Nettoinvestoinnit verrattuna vuosikatteeseen Lainakanta (M ) 34,2 39,4 41,1 41,8 59,2 62,2 55,5 Lainakannan muutokset Rahoituslaskelman tunnusluvuissa positiivinen toiminnan ja investointien rahavirta kertoo, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassanvahvistamiseen. Negatiivinen luku tarkoittaa, että menoja on jouduttu kattamaan

74 joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli 4,2 miljoonaa euroa positiivinen. Tunnusluvuista toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta seuraa investointien omarahoituksen toteutumista tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden aikana. Kumulatiivisen viiden vuoden rahavirran pitäisi olla positiivinen, jotta omarahoituksella olisi pystytty kattamaan investoinnit tällä aikavälillä. Tilinpäätöksen tunnusluku on edelleen negatiivinen ja sitä huonontaa erityisesti vuoden miljoonan euron negatiivinen rahavirta. Tilinpäätöksen investointien tulorahoitus 147,2 prosenttia osoittaa, että investoinnit on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella, eikä lisälainaa ole tarvittu. Lainanhoitokate mittaa tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Mikäli tunnusluku on yli 2, kunnan lainanhoitokyky on hyvä, tyydyttävä, kun tunnusluku o 1-2 ja heikko, kun tunnusluku on alle 1. Lainanhoitokate tilinpäätösvuonna oli 4,8, joten kaupungin lainanhoitokyky oli hyvä. Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivässä. Rahan riittävyys oli 16 päivää.

75 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset RAISIO: TASE T :na, kaupunki ja taseyksikkö VASTAAVAA VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Peruspääoma I Aineettomat hyödykkeet II Muut omat rahastot Aineettomat oikeudet III Edellisten tilikausien ylijäämä Muut pitkävaik.menot IV Tilikauden ylijäämä/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet VARAUKSET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaam Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erit.katteet Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot I Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut velat Aineet ja tarvikkeet Siirtovelat II Saamiset II Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Saadut ennakot Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT Sijoitukset rah.markk.instrument Omavaraisuusaste,% 54,4 50,2 IV Rahat ja pankkisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus-% 46,9 53, Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä

76 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. 50 tai sitä alempi prosenttiluku merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Tilinpäätöksessä kaupungin omavaraisuusaste on 54,4 prosenttia. Tulos jää alle tavoitetason ja kertoo suuresta velkaantuneisuudesta. Tunnusluku on kuitenkin parantunut edellisestä vuodesta. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka suuri osuus käyttötuloista tarvittaisiin velkojen maksuun kerralla. Mitä pienempi tunnuskulu, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluku ei kuitenkaan saisi ylittää 50 prosenttia. Velkojen maksuun kerralla tarvittaisiin 46,9 prosenttia kaupungin käyttötuloista. Luku on edelleen lähellä 50 prosentin rajaa, mutta kuitenkin parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa on 55,5 miljoonaa euroa. Lainojen määrä on laskenut 6,7 miljoonaa euroa vuoden takaisesta. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty lyhennysohjelman mukaisesti 1,7 miljoonalla eurolla ja lyhyt aikaisia lainoja 5,0 miljoonalla eurolla. Kokonaislainamäärä asukasta kohden on euroa/asukas. Asukaskohtainen lainamäärä on 254 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna.

77

78 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Raision kaupunki (sisältää Vesihuollon taseyksikön) Numero KTP:ssä Omistusosuus % Kuntayhtymät V-S Sairaanhoitopiirin ky (70) 5,70449 V-S Erityishuoltopiirin ky (71) 3,5150 Varsinais-Suomen liitto (72) 5,42482 V-S Lastensuojelukuntayhtymä (73) 20,68 Ky Raision-Naantalin Vesilaitos (74) 50,00 Raision seudun koulutuskuntayhtymä (75) 47,13 Tytäryhteisöt Raision Vuokra-asunnot Oy (40) 100,00 Eero Rantasen säätiö (60) 60,00 Asunto Oy Kuulaharjat (41) 100,00 KOY Kerttulan Jäähalli (31) 50,00 Yhdistelty sovelletun pääomaosuusmenetelmän mukaisesti: Osakkuusyhteisöt As. Oy Raision Keonkatu 3 36,97

79 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntalain 13 :n mukaiset tavoitteet kuntakonsernin tytäryhteisöille: Kaikille tytäryhteisöille yhteinen tavoite: Raision kaupungin tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnastaan ja taloudestaan vähintään kerran talousarviovuoden aikana kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Lisäksi yhteisöjen tulee pyrkiä ennalta estämään erilaisten riskien realisoituminen mm. toimivilla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännöillä. Toiminnasta tapahtuvista olennaisista muutoksista on tiedotettava konsernijaostoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toteutunut : Konsernijaosto on saanut viranhaltijayhdyshenkilöiltä tilannekatsauksen ykköskategorian jäsenyhteisöjen osalta. Raision Vuokra-asunnot Oy:n osalta tilannekatsauksen antoi paikallisjohtaja. Kunkin yhteisön osalta tilaisuuteen osallistuivat myös yhteisöjen raisiolaiset edustajat. Tytäryhteisöt ja yhteisökohtaiset tavoitteet: Raision Vuokra-asunnot Oy ja As Oy Kuulaharjat Tavoite: RaVu:n rahoituksellinen asema, tulevien vuosien korjaustarpeiden toteutus, asuntokannan kokonaisuus ja rahoitus selvitetään yhteistyössä RaVu.n kanssa. RaVu toteuttaa kokonaisuutena kaupungin asuntopoliittista linjaa. Jermuntien kiinteistöt puretaan. Toteutunut : Yhtiön rahoituksellinen asema perustasolla on selvitetty. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja parantunut selkeästi v tehdystä tasapainottamispäätöksestä. Toimitusjohtaja antaa vuosittain raportin konsernijaostolle yhtiön taloudellisesta tilanteesta tilinpäätöksen valmistuttua. Yhtiö on toteuttanut kaupungin asuntopoliittista linjaa. Jermuntien kiinteistöt purettiin Eero Rantasen säätiö Tavoite: Säätiö huolehtii taidekokoelman säilytyksestä, konservoinnista sekä esillä pidosta. Toteutunut : Tavoite on toteutunut.

80 Kiinteistö Oy Kerttulan jäähalli Tavoite: Kiinteistöyhtiö tarjoaa jääaikaa osakkaille osakassopimuksen edellyttämällä tavalla ja luo raisiolaisille mahdollisuudet jääurheilun harrastamiseen. Kiinteistöyhtiö kattaa tulorahoituksella menonsa kuten osakassopimuksessa on sovittu. Toteutunut : Jääajan käyttö on toteutunut osakassopimuksen mukaan. Jäähalliyhtiön nettotulos toteutuu sopimuksen mukaisesti. Muihin osakkuusyhtiöihin liittyvät tavoitteet: Raision Palvelutalosäätiö: Tavoite: Vanhustenhoidon asumistarpeen kokonaisuus selvitetään. Selvityksen perusteella määritetään tarve mahdolliselle uudistuotannolle ja sen ajankohdalle. Toteutunut : Hulvelanpäätteen kaava käsitellään vasta Palveluasumisen laajentamisen ajankohta arvioidaan tämän jälkeen. Tavoite: Osana seudullista yhteistyötä huolehditaan kilpailukykyisistä veden, energian, jätehuollon ja joukkoliikenteen taksoista. Toteutunut : Tavoite on toteutunut. Tavoite: Seudullisen vesihuoltoyhtiön selvitys valmistuu 2014 aikana. Mikäli edellytykset yhtiön perustamiselle löytyvät, on pyrittävä käynnistämään yhtiön toiminta viimeistään 2015 vuoden alussa. Toteutunut : Perustamiseen liittyvä selvitys on kesken. Selvityksen alla on myös, missä järjestyksessä olemassa olevat vesiyhtiöt liittyvät uuteen vesihuoltoyhtiöön. Muut koko kaupunkia koskevat tavoitteet: Tavoite: Puhelinlaitteiden osalta määritetään työtarpeiden mukainen luokitus. Kaupunginhallitus päättää uusista periaatteista.

81 Toteutunut : Kaupungilla on käytössä nelitasoinen työtarpeiden mukainen luokitus. Pöytä-GSM on käytössä toimistohenkilöillä, joilla työpiste on pysyvä. Peruspuhelin on suunnattu henkilöille, joiden täytyy työnsä vuoksi pitää puhelinta mukanaan, mutta eivät lue puhelimesta sähköpostia. Älypuhelin on suunnattu henkilöille, joiden pitää työnsä takia päästä lukemaan sähköpostia mistä tahansa. Tehokäyttäjän älypuhelin on suunnattu henkilöille, joiden pitää työnsä vuoksi päästä lukemaan sähköpostia ja tarvitsevat työssään normaalia suurempaa näyttöä ja/tai erittäin tarkkaa kameraa. Käytäntöä ei esitetty muutettavaksi. Kaupunginhallituksen tavoite: Tavoitellut henkilöstösäästöt on mahdollista toteuttaa sijaistusten vähentämisen, virkojen täyttämättä jättämisen, eläköitymisen, lomautusten ja irtisanomisten avulla. Toteutunut : Talousarviossa asetettu euron henkilöstösäästötavoite toteutui. Kokonaissummasta euron säästö saatiin aikaan lomautuksilla, vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla ja lomarahojen vaihdoilla. Loppuosa sijaistusten vähentämisellä sekä virkojen ja toimien täyttämättä jättämisillä. Valtuuston tavoite: Konsernihallinto ohjeistetaan perustamaan työryhmä, jonka tehtävänä on yhteistyössä henkilöstön kanssa valmistella toimenpiteitä henkilöstösäästöjen toteuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Toteutunut : Kaupunginhallitukselle on annettu asiasta selvitys

82 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen Ohjeen mukaisesti toimivalta on jaettu seuraavasti: Valtuusto - päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (kuntalain 13 2 momentin 1 kohta) - määrittelee tarvittaessa tarkemmin kaupungin omistajapolitiikan linjaukset - hyväksyy konserniohjeet. Kaupunginhallitus - nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin - antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kaupungin muulle viranomaiselle - seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista - vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä - antaa valtuustolle selvityksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto - valmistelee konserniohjeet ja yleiset ohjeet kaupungin edunvalvonnasta - neuvoo kaupungin edustajia tytär- ja osakkuusyhteisöjen kokouksissa käsiteltävissä kaupungin kannalta tärkeissä asioissa - määrää kaupungin luottamushenkilöedustajille tytär- ja osakkuusyhteisöissä virkamiesyhteyshenkilön, joka valmistelee kaupungin edustajille tarvittavat ohjeet ja neuvoo heitä. Lautakunta - huolehtii erityistoimialaansa kuuluvista tehtävistä ja tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle tai konsernijaostolle. Kaupunginjohtaja - johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin konsernipolitiikkaa - vastaa konserniohjeen mukaan kaupunginjohtajalle kuuluvista tehtävistä - seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle tai konsernijaostolle - seuraa kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginhallitukselle tai konsernijaostolle.

83 Konsernijohto Konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta, konsernijaostoa ja kaupunginjohtajaa. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä (Kuntalaki 25 a ). Konserniohjaus 2014 Kaupunginhallitus on käsitellyt jäsenyhteisöjen tavoitteiden toteutumista vuonna 2013 ja käsitellyt jäsenyhteisötavoitteet vuodelle Lisäksi kaupunginhallitus nimesi ns. ykköskategorian jäsenyhteisöt, joista tehdään kaksi erillistä raportointia konsernijaostolle ja raportointikokouksiin kutsutaan myös ko. yhteisöjen hallitusedustajat. Ykköskategoriaan nimettiin Raision Vuokra-asunnot Oy, Kerttulan jäähalli, Turun Seudun Vesi Oy, Turun Seudun Puhdistamo Oy, Turun Seudun Energiatuotanto Oy sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Konsernijaosto on saanut viranhaltijayhdyshenkilöiltä tilannekatsauksen ykköskategorian jäsenyhteisöjen osalta. Raision Vuokra-asunnot Oy:n osalta tilannekatsauksen antoi paikallisjohtaja. Kukin yhteisön osalta tilaisuuteen osallistuivat myös yhteisöjen hallitusten raisiolaiset edustajat. Lisäksi järjestettiin yhteinen keskustelutilaisuus kaikille eri yhteisöissä Raision kaupunkia edustaville henkilöille ja viranhaltijayhdyshenkilöille.

84 Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös noudattaa rakenteeltaan peruskunnan tilinpäätöstä. Konsernitilinpäätös sisältää konsernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja konsernitaseen. Konsernitilinpäätöksen tunnusluvut ovat samat kuin peruskunnalla. Konsernituloslaskelma t kasvu% Toimintatuotot ,71 Toimintakulut ,11 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) ,10 Toimintakate ,03 Verotulot ,00 Valtionosuudet ,46 Rahoitustuotot ja -kulut ,78 Korkotuotot ,41 Muut rahoitustuotot ,14 Korkokulut ,13 Muut rahoituskulut ,71 Vuosikate ,83 Poistot ja arvonalentumiset ,06 Suuunnitelman mukaiset poistot ,11 Arvonalentumiset ,57 Satunnaiset erät #JAKO/0! Tilikauden tulos ,57 Tilinpäätössiirrot ,19 Vähemmistöosuudet ,43 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,71 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Kunnan asukasmäärä Konsernin tuloslaskelma Konsernin tilikauden ylijäämä on 5,0 miljoonaa euroa. Toimintatuotoilla katetaan vajaa puolet toimintakuluista. Vuosikate tilinpäätösvuonna oli 18,2 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa -13,4 miljoonan euron poistot, joten tulorahoitus on ollut riittävä.

85 Konsernin rahoituslaskelma t Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 93-2 Antolainasaamisten lisäykset -1-2 Antolainasaamisten vähennykset 94 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate*) 1,5 0,8 Rahavarat , M 13,4 16,8 Kassan riittävyys Kunnan asukasmäärä

86 Konsernin rahoituslaskelma Konsernin investointien kokonaismenot tilinpäätösvuonna olivat -14,4 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit -11,5 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit pystyttiin kattamaan vuosikatteella ja lainakantaa saatiin pienennettyä. Toiminnan ja investointien rahavirta oli 5,4 miljoonaa euroa. Luku kertoo, kuinka paljon rahavirrasta ja nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassanvahvistamiseen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta seuraa investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Kululatiivisen viiden vuoden rahavirran pitäisi olla positiivinen, jotta omarahoituksella olisi pystytty kattamaan investoinnit tällä aikavälillä. Tämä mittari on ollut mukana konsernitilinpäätöksessä vuodesta 2012, eikä se ole täyttynyt vielä kertaakaan. Tunnusluku -12,7 miljoonaa euroa on huomattavasti parempi kuin edellisenä vuonna, mutta ei täytä edelleenkään omarahoitusvaatimusta. Investointien tulorahoitusprosentti 127 osoittaa, että investoinnit on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella, eikä lisälainaa ole tarvittu. Lainanhoitokate on parantunut edellisvuoden heikolta tasolta tyydyttävälle tasolle. Konsernin tase Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Konsernin omavaraisuus aste jää edelleen alle tavoitetason, mikä merkitsee kuntakonsernille merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, jos velat maksettaisiin kerralla. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velkojen maksuun kerralla pitäisi käyttää yli puolet eli 56 prosentti käyttötuloista. Tunnusluku on hiukan parantunut edellisvuodesta, jolloin suhteellinen velkaantuneisuus oli 64 prosenttia. Tilikauden ylijäämä oli 5,1 miljoonaa euroa. Konsernitaseessa oli kertynyttä alijäämää edellisiltä vuosilta -5,3 miljoonaa euroa. Taseen alijäämää ei saatu täysin purettua, vaan taseeseen jää edelleen -0,25 miljoonan euron alijäämä. Konsernin lainakanta vuoden lopussa oli 94,2 miljoonaan euroa ja se pienentyi 11,2 miljoonalla eurolla edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Konsernilla on lainoja euroa asukasta kohden.

87 RAISIO: KONSERNITASE T :na VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Yhd. ja säätiöiden peruspääom Muut pitkävaik.menot III Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut IV Muut omat rahastot V Edellisten tilikausien alijäämä II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet Rakennukset B VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken Poistoero eräiset hankinnat Vapaaehtoiset varaukset III Sijoitukset D PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosakkeet Eläkevaraukset Muut osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Joukkovelkakirjalainasaam Muut lainasaamiset E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOM Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARA F VIERAS PÄÄOMA Pitkäaik. koroll. vieras pääoma C VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaik. koroton vieras pääoma I Vaihto-omaisuus Lyhytaik. koroll. vieras pääoma Lyhytaik. koroton vieras pääoma II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT III Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste,% Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, IV Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

88 1.7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kaupungin tuloslaskelman tulosta ennen poistoeroja, varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden 2014 tulos on ,73 euroa. Vastaava vuoden 2013 tilikauden tulos oli ,14. Tilikauden tulos merkitsee, että tuloslaskelman vuosikatteella ,13 euroa katetaan suunnitelman mukaiset poistot ( ,40 euroa) kokonaisuudessaan. Kaupungin talous on vuonna 2014 tasapainossa. Kaupungin talouden rasitteena on 55,5 miljoonan euron lainapääoma. Kaupunginhallitus esittää tilinpäätösvuoden ,73 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tehdään poistoerojen vähennyksiä ,92 euroa suunnitelman mukaan. Poistoerojen yhteismäärä tässä tilinpäätöksessä on ,92 euroa - taseessa oleva vakuutusrahasto arvoltaan ,68 euroa lakkautetaan tilinpäätöksessä kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Tehdään rahastojen vähennyksiä ,68 euroa valtuuston päätöksen mukaisesti. Rahastojen yhteismäärä tässä tilinpäätöksessä on ,68 - edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä ylijäämä, ,33 euroa, merkitään taseen oman pääoman kohtaan VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä). Ylijäämä vähentää taseen oman pääoman kohdan edellisten tilikausien alijäämä ,16 määrää. Vuoden ,33 euron ylijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen taseessa on ,17 euroa ylijäämää. Taseen alijäämä saatiin katettua tilikauden 2014 aikana. Toimenpiteet taseen alijäämän kattamiseksi tilikauden 2014 aikana Vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen taseessa oli -3,1 miljoonaa euroa katettavaa alijäämää. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti toimenpideohjelmasta alijäämän kattamiseksi Kaupunginvaltuusto tarkensi em. toimenpideohjelmaa valtuuston päätettyä vuoden 2015 verotuksen tasosta sekä vuoden 2015 talousarviosta ja vuosien taloussuunnitelmasta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä alijäämän kattamista koskeva toimenpideohjelma sisälsi vuoden 2014 osalta seuraavia reunaehtoja ja oletuksia, joiden tulisi toteutua tilinpäätösvuoden aikana: - Toimintakate kasvaa 1,5 %.

89 Toteutunut : Toimintakate heikkeni euroa edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. - Vuosina vähennetään pysyvästi 30 henkilötyövuotta eläköitymisen ja vaihtuvuuden kautta. Toteutunut : Henkilötyövuosien määrä laski -9,2 htv vuoteen 2013 verrattuna. - Arvioitu kunnallisverotulojen kasvu ilman korotuksia on ,5 %. Toteutunut : Kunnallisverot kasvoivat 4 % vuoteen 2013 verrattuna. - Korkotaso säilyy maltillisena, eikä nettovelka kasva. Investointitaso on määriteltävä siten, että tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit. Toteutunut : Korkotaso pysyi alhaisena. Vuosikate 12,4 M kattoi 8,9 M :n poistot. - Poistotason oletetaan pysyvän vakaana, alle 9 miljoonassa eurossa. Toteutunut : Poistot vuonna 2014 olivat 8,9 M - Investointitason tulee olla maksimissaan vuosikatteen suuruusluokkaa vuosittain. Toteutunut : Nettoinvestoinnit olivat 6,3 M eli selvästi alle 12,4 M :n vuosikatteen. Kaupunginhallitus päätti alijäämän kattamista koskevan toimenpideohjelman käsittelyn yhteydessä että, Raisiossa aloitetaan välittömästi sektorikohtaisten toimintasuunnitelmien laadinta talouden tasapainottamiseksi. Sektorikohtaisen toimenpideohjelmat sisältyivät kaupunginvaltuuston käsittelemään talouden tasapainotusohjelman tarkennukseen liitteenä. Päätöksen mukaan sektoreiden toimenpideohjelmat muodostavat perustan talouden tasapainottamiskesi ja esitetyssä raamissa pysymiseksi. Sektorikohtaisista sopeuttamistoimenpiteistä päätetään kussakin toimielimessä johtosäännön edellyttämällä tavalla. Keskukset ovat tehneet tilikauden 2014 aikana seuraavia toimenpiteitä toimintojensa sopeuttamiseksi: Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoa kehitettiin siten, että päihdehuollon laitoskuntoutuksen ostopalvelujen määrää saatiin vähennettyä avohuollon toimenpitein. Työllistämistoimien piirissä olevien asiakkaiden työllistämistä tehostettiin ja saatiin näin vähennettyä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua. Erikoissairaanhoidossa siirtoviivemaksut saatiin käytännössä poistettua nopeutuneen potilasvaihdon ansiosta. Lastenlääkärikonsultaatiota ja koulutusta lisäämällä pystyttiin vähentämään lähetteitä TYKSiin. Muistihäiriöasiakkaiden hoitopolku siirrettiin erikoissairaanhoidosta lähes kokonaan omaksi toiminnaksi. Hoito- ja hoivapalveluissa SAS prosessia tehostettiin. Tehostetussa palveluasumisessa hoitopäivien määrää saatiin laskettua edellisvuoteen verrattuna, vaikka samaan aikaan pitkäaikaista laitoshoidon ostopalvelua on siirretty tehostetun palveluasumisen ostopalveluun. Ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien palveluiden ansiosta ympärivuorokautisen hoidon tarpeen aloittamista on pystytty myöhentämään, koska ikäihmiset voivat asua pidempään kotonaan. Perhepalveluissa siirrettiin painopistettä sijaishuollon palveluista avopalveluihin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää ja hoitovuorokausia saatiin näin merkittävästi vähennettyä. Perhepalvelujen

90 oikea-aikaisuutta onnistuttiin parantamaan. Perhepalveluihin perustettiin moniammatillinen nopean toiminnan yksikkö vastaamaan jalkautuvan ja verkostoituvan työn lisääntyviin tarpeisiin. Vammaispalveluissa kehitysvammahuollon toimintaa tehostettiin työjärjestelyin ja toimenkuvia selkeyttämällä. Vastaanottopalveluissa tehostettiin puhelinpalveluja ja otettiin käyttöön vastaanottopalveluiden kehittämisohjelman mukainen tiimityömalli, jossa tehostetaan sekä akuuttien että pitkäaikaissairauksien hoitoa mm. toimintamalleja muokkaamalla. Sivistyskeskus Varhaiskasvatuksessa päiväkoteja suljettiin kesäkuun alusta alkaen keskittämällä hoito suurempiin yksiköihin. Heinäkuussa oli auki vain Leijapuisto ja Varppee. Jouluviikkoina oli auki vain Leijapuiston päiväkoti. Muu päiväkotihoito ja perhepäivähoito olivat suljettuna. Henkilökunnan lomautus toteutettiin edellä mainittuina aikoina kesä-, heinä- ja elokuussa sekä joulukuussa. Sopeuttamistoimenpiteitä tehtiin jättämällä sijaisuuksia täyttämättä. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan sijaisten työsuhteet päättyivät ja uudet työsopimukset tehtiin 1.8. alkaen, jolloin saatiin säästöä kahden kuukauden palkan verran. Ryhmäperhepäiväkoti Kokkila suljettiin alkaen. Perusopetuksessa ja lukiossa opettajat lomautettiin viideksi päiväksi ja muu henkilökunta piti palkattomia vapaita. Perusopetuksessa lyhennettiin joitakin sijaisuuksia, jolloin kesän ajalta ei maksettu palkkaa. Säästöjä tehtiin myös oppikirja- ja koulutarvikehankinnoista. Lukiossa karsittiin joitakin kursseja. Työväenopiston, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä liikunta- ja nuorisotoimen henkilöstö oli lomautusten ja palkattomien vapaiden piirissä. Kulttuuri- ja nuorisotoimessa tehtäviä jätettiin täyttämättä ja sijaisia palkkaamatta. Kirjasto oli suljettuna sekä noudatti koko kesän supistettua aukioloaikaa. Ulpukan, liikuntahallin ja jäähallien kesän aukioloajat säädettiin lomautusten mukaan. Työväenopistossa supistettiin koko lukuvuoden kestävien kurssien tuntimäärää. Nuorisopalvelujen tapahtumia ja erityiskerhoja vähennettiin. Tekninen keskus Tekninen keskus oli kokonaisuudessaan henkilöstön sopeutustoimenpiteiden piirissä. Ketään ei lomautettu. Säästöt toteutettiin palkattomia vapaita pitämällä ja vaihtamalla lomarahoja vapaiksi. Teknisen keskuksen henkilöstö oli palkattomalla vapaalla suurimmalta osin 3 päivää ammattijärjestöjen kanssa tehdystä sopimuksesta johtuen. Tämän lisäksi teknisessä keskuksessa jätettiin täyttämättä vakinaisia tehtäviä ja sijaisuuksia. Aiempina vuosina kertyneitä säästövapaita pidettiin pois ja lomapalkkavarauksen purkamiseksi talvilomapäivien määrä rajoitettiin 8 päivään. Kunnallisteknisissä palveluissa työjärjestelyjä kehittämällä saatiin vähennettyä ylitöiden määrää. Merkittävimmät säästöt palveluittain saavutettiin seuraavasti. Ympäristö- ja rakennusvalvonta-, maankäyttö-, tietohallinto- sekä talous- ja hallintopalveluissa merkittävimmät säästöt saavutettiin

91 henkilöstömenoissa. Myös tilapalveluissa ja kunnallisteknisissä palveluissa säästettiin henkilöstömenoissa. Tilapalveluissa säästöt saatiin aikaan rakennusten kunnossapidon ja hoidon tasoa pudottamalla. Kunnallisteknisten palvelujen säästöt muodostuivat katujen ja yleisten alueiden hoidon tasoa pudottamalla ja ulkopuolisten urakoitsijoiden käyttöä vähentämällä. Samoin kokonaisuudessaan energian säästötoimenpiteet tuottivat merkittävän säästön.

92

93 2.1. Vertailu talousarvioon Talousarvion 2014 käyttötalouden toteutuminen on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko sisältää alkuperäisen talousarvion ja siihen tehdyt hyväksytyt muutokset. Poikkeamana on esitetty muutetun talousarvion ja tilinpäätöksen erotus. Talousarvion sitovuus on toimielimen tasolla. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Ulkoiset menot ja tulot (1.000 ) Ta-14 Muutos Muutettu ta-14 Tp-14 Poikkeama Tot.% 1 KONSERNIHALLINTO toimintatuotot ,4 toimintakulut ,6 toimintakate ,9 2 SOS.- JA TERV.LTK toimintatuotot ,9 toimintakulut ,2 toimintakate ,0 3 SIVISTYSLTK toimintatuotot ,1 toimintakulut ,0 toimintakate ,4 4 VAPAA-AIKALTK toimintatuotot ,7 toimintakulut ,5 toimintakate ,6 5 YMPÄRISTÖLTK toimintatuotot ,5 toimintakulut ,3 toimintakate ,9 6 TEKNINEN LTK toimintatuotot ,7 toimintakulut ,9 toimintakate ,0 KÄYTTÖTALOUS YHT toimintatuotot ,9 toimintakulut ,3 toimintakate ,0

94 Valtuuston on päättänyt muutoksista talousarvioon seuraavasti: , , , , , , ja Kaupunginhallitus on päättänyt talousarvio muutoksista ja Toimintatulojen ja -menojen poikkeamat Kaupungin toimintatulot jäivät kokonaisuudessaan noin miljoonan euroa alle talousarviossa arvioidun. Kaikkien lautakuntien toimintamenot alittivat talousarviossa varatut määrärahat. Toimintamenoihin kului rahaa n. 4,5 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Toimintakate oli 3,4 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua parempi. Konsernihallinnon toimintatuotot olivat n euroa talousarviossa arvioitua pienemmät. Sähkön myyntituloja saatiin euroa vähemmän kuin odotettiin. Kiinteän omaisuuden myyntituloista jäi toteutumatta talousarviovuonna euroa arvioitua vähemmän. Kiinteän omaisuuden myyntitavoite talousarviossa oli 2,3 miljoonaa euroa. Myyntituloja kertyi kuitenkin 2 miljoonaa euroa, joka on vaikeaan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden hyvä tulos. Tavoite olisi saavutettu, ellei joitakin kauppoja olisi jouduttu siirtämään tammikuun puolelle. Toimintamenot alittuivat talousarvioon verrattuna, mutta toimintatulojen jäädessä alle arvioidu toimintakate oli euroa talousarviota heikompi. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate oli n. 2,0 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua parempi. Suurimmalta osalta talousarviota parempi toimintakate johtuu toimintatulojen ylittymisestä 1, 3 miljoonalla eurolla. Toimintakulut olivat kokonaisuudessaan yhteensä euroa talousarviossa arvioitua pienemmät. Toimintakuluista henkilöstökulut alittuivat 1,5 miljoonalla eurolla verrattuna talousarvioon, mutta palvelujen ostojen sekä muiden kulujen osalta toimintamenot ylittyivät n eurolla. Sivistyslautakunnan toimintakate oli n euroa talousarviossa arvioitua parempi. Toimintakulut alittuivat yhteensä n eurolla talousarviossa arvioidusta. Talousarvioon verrattuna henkilöstökulut olivat ja palvelujen ostot euroa pienemmät. Teknisen lautakunnan toimintakate oli n euroa talousarviossa arvioitua parempi. Toimintatuotot jäivät -1,5 miljoonaa euroa talousarviotavoitteesta. Tämä johtui veden- ja jätevedenmyyntitulojen odotettua heikommasta kasvusta. Myös osa maankäyttö- ja kehittämiskorvauksista jäi toteutumatta. Teknisen lautakunnan toimintamenot olivat 2,4 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua pienemmät. Aineista ja tarvikkeista säästyi miljoona euroa, johtuen siitä, että taantuma jatkui ja arvioitua hintojen nousua ei tapahtunut. Talvi oli lämmin, jolloin säästöä syntyi lämmityksessä sekä alueiden

95 kunnossapidosta. Olosuhteet ja arvioitua alhaisempi kustannustaso toi euron säästöt myös palvelujen ostoissa. Henkilöstökuluissa säästettiin euroa. Verotulot ja valtionosuudet Vuonna 2014 tuloveroprosenttia nostettiin 1,25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samoin kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Lisäksi kiinteistöverojen verotusarvojen määräytymisperusteet muuttuivat vuodelle Kunnallisveroa saatiin -1,2 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Myös kiinteistöverojen kertymä oli euroa arvioitua pienempi. Sen sijaan yhteisöverojen tuotto oli euroa parempi kuin talousarviossa arvioitiin. Kokonaisuudessaan verotulot jäivät -1,2 miljoonaa euroa talousarviossa arvioidusta. Kaupunki sai vuonna 2014 valtionosuuksia yhteensä 28,1 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia maksettiin euroa talousarviossa arvioitua enemmän. TA 2014 M TP 2014 M Tot.% Muutos M Verotulot 98,0 96,7 98,8 1,2 Kunnallisvero 85,8 84,2 98,1 1,6 Kiinteistövero 7,6 7,4 97,2 0,2 Yhteisövero 4,6 5,2 113,0 0,6 Valtionosuudet 27,6 28,1 102,0 0,5 Talousarvion 2014 verotulot ja valtionosuudet verrattuna tilinpäätökseen

96

97

98 KAUPUNGINHALLITUS SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP TP TA2014 TP2014 TA STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijä Toimenpiteet 1. Tasapainoinen talous Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti eikä nettovelan määrä kasva. Vuositulos on positiivinen ja eikä yksikään kriisikuntamittareista täyty Henkilöstön määrä ja palveluiden ostot hallitaan Mittari tai seurantatapa Tavoitetaso 2014 Tilinpäätösseuranta: henkilökunnan määrä, henkilötyövuodet sekä palveluiden ostot Henkilöstömäärä ei kasva Palveluostot eivät ylitä yleistä kustannustason nousua Määritetään vuosittain talousarvion yhteydessä Toteutuma Henkilötyövuosien määrä on laskenut -9,2 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelujen ostojen kasvu vastaa kuluttajahintaindeksin muutosta eli ei ylitä yleistä kustannustason nousua 1.2. Ostopalvelut pyritään kilpailuttamaan siten, että toimivilta markkinoilta saadaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja 1.3. Henkilöstön voimavarat kohdennetaan oikein, eläkkeelle siirtymisten yhteydessä hyödynnetään mahdollisuudet uudelleen järjestelyihin Valmistellaan palvelutuotantosuunnitelm a Palvelutuotantosuunnite lma valmis 2014 Luodaan malli, jolla voimavarojen uudelleenkohdennus otetaan hallintaan Malli on valmis 2014 Palvelutuotantosuunnitelman valmistuminen on siirtynyt vuoteen Eläköitymisen yhteydessä keskukset arvioivat mahdollisuudet uudelleen järjestelyihin. Mikäli eläköityminen kuitenkin edellyttää tehtävän täyttöä, täyttölupa pyydetään konsernijaostolta. Järjestelmää kehitetään edelleen.

99 1.4. Raisio on vetovoimainen työnantaja 1.5. Kaupungin käytössä olevien tilojen määrää pyritään laskemaan Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti Raision kaupunki on kiinnostunut osallistumaan valtiovarainministeriön valmistelemaan kokeiluun, joka koskee kuntien velvoitteiden uudelleen arviointia/keventämistä Työnantajan vetovoimaa kuvaava Kunta 10-mittari Paranee edellisestä mittauksesta Kiinteistökustannukset/he nkilökunnan määrä Pienenevä trendi Tilinpäätösseuranta Nettovelan määrä ei kasva Kaupunginvaltuuston päätös osallistumisesta Vuonna 2014 Yhteismittari menestystekijälle: kriisikuntamittareista (6 kpl) ei yksikään täyty Tavoite toteutuu strategiakauden loppuun mennessä Ei toteutunut. Työnantajaa suosittelevien määrä laski vuoden ,2 %:sta 70,9 %:iin. Toteutui. Kustannukset ovat 635 euroa/vakinainen henkilö edellistä tilinpäätöstä pienemmät. Nettovelan määrä laski -6,7 M. Kaupunkia ei hyväksytty kokeiluun. Yksikään kriisikuntamittareista ei täyttynyt 2014 tilinpäätöksessä. 2. Hyvinvointia ja kustannustehokkuutta ennakoivista palveluista Ennakoivilla palveluilla ja ylisektorisella yhteistyöllä Raisio hakee asiakaslähtöisyyttä ja parempaa kustannusten hallintaa palvelutarpeen muutoksiin. Raisio on hyvä ja turvallinen paikka käydä koulua ja opiskella 2.1 Ennakoivalla ikäihmisten hoidolla vähennetään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta 2.2 Oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaislaitoshoidossa olevien yli 75-v. peittävyys Osuus pienenee Erikoissairaanhoidon polikliiniset käynnit ja hoitovuorokaudet Vähenevä trendi Erikoissairaanhoidon Osuus on pienentynyt. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät vähentyneet yli tuhannella ja pitkäaikaislaitoshoitopäivät vähentyneet yli neljällä tuhannella Avohoitokäynnit ovat kasvaneet 2,8 % ja vuodeosastohoitopäivät vähentyneet 2,6 %. Erikoissairaanhoidon menojen

100 2.3 Ennakoivalla lastensuojelulla vähennetään häiriötilanteista koituvia haittoja ja tarvetta huostaanottoihin 2.4 Raision kaupunki kannustaa terveeseen elämäntapaan 2.5 Raisio on liikuntakaupunki 2.6 Määritellään Raision varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen kehittämiskohteet ja painopisteet 2.7 Peruskoulun jälkeen jokaisella on opinto- tai työpaikka tai muu jatkosuunnitelma nettokustannusten kasvu ja perusterveydenhuollon nettokustannusten kasvu Hidastuva kasvu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitopäivät Vähenevä trendi Päihdekäytön seurauksena tehdyt lastensuojeluilmoitukset Ilmoitusten määrä vähenee Ikävakioitu sairastavuusindeksin kehitys Seurataan tilinpäätöksen yhteydessä Liikuntapaikkojen käyttö Seurataan tilinpäätöksen yhteydessä Laaditaan koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma valmis 2014 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä Nuoria < viisi Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Työttömyysaste on pienempi kuin Turun seudulla keskimäärin Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä ei kasva kasvu on hidastunut mutta on edelleen merkittävää. Perusterveydenhuollon nettokustannukset ovat alentuneet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitopäivien määrä on vähentynyt yli neljällä tuhannella hoitopäivällä Lastensuojeluilmoitusten ja asiakkaiden määrä on ollut kasvussa. Sairastavuusindeksi (THL) on kasvanut 92,5:stä 94,2:een. Sisäliikuntatilojen ja eräiden pallokenttien käyttöasteet ovat nousseet huomattavasti. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Kehittämisohjelma laaditaan opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Valmis Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle ei jäänyt yhtään oppilasta, tilanne elokuu Koko vuotta 2014 kuvaava työttömyysaste oli Raisiossa 11,3 % ja Turun seutukunnassa 13,0 %. Raisiossa nuorisotyöttömyys on lisääntynyt 39,9 % viime vuodesta ja pitkäaikaistyöttömyys 39,2 %.

101 3. Houkuttelevat asuinalueet ja vetovoimainen keskusta Raisio pidetään asukkaille vetovoimaisena vaikuttamalla erityisesti tonttitarjontaan, asumisen edellytyksiin ja lähiympäristön viihtyvyyteen. 3.1 Tonttitarjonnan painopiste on omakotitonteissa ja laadukkaassa kerrostaloasumisessa kaupunkikeskustassa. Väestömäärä Vähintään strategian väestöennusteen mukainen Lapsiperheiden osuus Muutos parempi kuin valtakunnallinen trendi Väestökehitys ei toteutunut strategian mukaisesti. Raision väkiluku väheni 192 henkilöllä. V lapsiperheiden osuus supistui Raisiossa (-0,3 %) vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (-0,5 %) ( tiedot päivitetään vuoden 2014 tilanteeseen valtuustokäsittelyyn mennessä). Huoltosuhde Raision väestöennusteen mukainen tai parempi Ei toteutunut vuonna 2013 (tieto päivitetään vuoden 2014 tilanteeseen valtuustokäsittelyyn mennessä). 3.2 Kaavoitusohjelma laaditaan siten, että ohjemassa määritetään seuraavan kolmen vuoden kaavoituksen suuntaviivat. Strategisessa maankäyttösuunnitelmassa määritetään tätä pidempi suunnitelma, joka pohjautuu kaupunkiseudun MAL - aiesopimuksessä määritettyihin maankäytön suunnitelmiin. Asuntotuotannon määrä Noin 200 asuntoa vuosittain Strateginen maankäyttösuunnitelma osana asunto- ja maankäyttöohjelmaa Valtuustokäsittely vuonna 2014 Valmistui 75 asuntoa. Valtuusto käsitteli Raision kaupungin toimenpideja kaavoitusohjelman Turun kaupunkiseudun rakennemallin toteuttamiseksi. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman on käsitelty valtuustossa tammikuussa Kaavoitussuunnitelmissa huomioidaan taloudelliset edellytykset suunnitellun maankäytön toteutumiselle. 3.4 Vuokra-asuntojen ja muun asumisen tavoitteet määritellään asunto- ja maankäyttöohjelmassa. Kaavoitusohjelma Kaavataloudellinen tarkastelu sisältyy kaavoitusohjelmaan vuonna 2014 Asunto- ja maankäyttöohjelma Valtuustokäsittely vuonna 2014 Kaavataloudellinen kokonaistarkastelu tehdään Hahdenniemen alueen ja pohjoisten alueiden osalta asemakaavoituksen ensimmäisten vaiheiden yhteydessä, jotka ovat työn alla vuonna Seudullisesta asunto- ja maankäyttöohjelmasta on päätetty ja asunto-ohjelman valmistelu on aloitettu 3.5 Joukkoliikenteen käyttöä Joukkoliikenteen

102 edistetään. käyttäjämäärä (seudullinen joukkoliikenne käynnistyy ) Tavoitetaso asetetaan vuodelle 2015 Seudullinen joukkoliikenne on käynnistynyt ja käyttäjämäärät raportoidaan TP 2015 yhteydessä. 3.6 Asunto-alueiden suunnittelussa huomioidaan MAL -ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti hyvä saavutettavuus ja joukkoliikenneyhteydet Strateginen maankäyttösuunnitelma osana asunto- ja maankäyttöohjelmaa Valtuustokäsittely vuonna 2014 Valtuusto käsitteli Raision kaupungin toimenpideja kaavoitusohjelman Turun kaupunkiseudun rakennemallin toteuttamiseksi. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman valtuustokäsittely siirtyi tammikuulle. 4. Elinkeinoelämän tarpeet huomioiva kaupunki Raisiossa on kilpailukykyinen yritystonttivaranto ja markkinointiin panostetaan vuosittain. Uusia toimijoita haetaan myös seudun ulkopuolelta. Raisio hyödyntää logistista asemaansa elinkeinopoliittisessa maankäytössä. Liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan riittävien investointien, aktiivisen yhteistyön sekä edunvalvonnan kautta. Palveluhenkisyys, nopeus ja tasapuolisuus määrittävät kaupungin toimintatapaa yritysyhteistyössä 4.1 Yritystonttien kaavoitus ja niihin liittyvät investoinnit suunnataan erityisesti kauppakeskusalueelle, pohjoisille alueille sekä Raision keskustan alueelle sekä Hahdenniemen alueelle. Työpaikkaomavaraisuus Kasvaa Yritysten ja työpaikkojen määrä Kasvaa Toteutunut, tuorein tieto on vuodelta 2012: 93,6 % Yritysten lukumäärä väheni v (tuorein tieto) Työpaikkamäärä kasvoi (tuorein tieto) 4.2 Osana elinkeinopoliittista ohjelmaa keskeisimmistä yritysalueista laaditaan kehityssuunnitelma. 4.3 Raision ydinkeskustan vetovoimasta huolehditaan ja Elinkeinopoliittinen ohjelma Valtuustokäsittely vuonna 2015 Talousarvio Toteutuu Tasalan investointikokonaisuus ja torin siirto toteutuu vuoden 2105 aikana.

103 kehittämiseen suunnataan voimavaroja. 4.4 Raisio osallistuu seudulliseen elinkeinopolitiikan yhteistyöhön. Tilinpäätösseuranta Toteutuu Raisio irtisanoi elinkeinopoliittisen yhteistyösopimuksen. Seudullisesta yhteistyöstä ja mahdollisesta uudesta sopimuksesta päätetään vuoden 2015 aikana. 4.5 Yrityksiä kohdellaan palveluhenkisesti ja tasapuolisesti. Elinkeinoelämän ilmapiiri (Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimus) Raisio viiden parhaan joukossa Ei toteutunut, Raision sijanumero oli Raisioon houkutellaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. 5. Itsenäinen toimija ja aktiivinen vaikuttaja seutuyhteistyössä Raision kaupunki on panostanut kierto- ja biotaloutta tukevan innovaatiotoiminnan aloittamiseen Raisiossa (Smart Chemisty Park) Raisio on itsenäinen peruskunta, joka tekee yhteistyötä seudun kuntien kanssa ja osallistuu aktiivisesti kaupunkiseutua hyödyttäviin hankkeisiin. Raisio kantaa seudullista vastuuta ja edellyttää sitä myös muilta alueen kunnilta. 5.1 Raisio on mukana kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa. 5.2 Raisio osallistuu seudullista yhteistyötä edistäviin selvityksiin. Osallistuminen uusiin yhteistyömuotoihin edellyttää selkeitä laskelmia järjestelyjen myönteisestä vaikutuksesta palvelujen tulevaan saatavuuteen ja kustannustehokkuuteen 5.3 Raision kaupunki tavoittelee sitä, että perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa järjestämisvastuu säilyy kaupungilla Tilinpäätösseuranta Toteutuu Tilinpäätösseuranta Toteutuu Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Kaupunginvaltuuston päätös keväällä 2014 Toteutunut Toteutunut Toteutunut

104 KOKO KAUPUNGIN STRATEGIA JA STRATEGISET TAVOITTEET ON TARKOITUS VIEDÄ LAUTAKUNTATASOLLE VUODEN 2014 AIKANA, MISTÄ KAUPUNGINHALLITUS PÄÄTTÄÄ ERIKSEEN. MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Vuosi Palkkamenot Vakanssien määrä Henkilötyövuodet (htv) TP2012 TP ,0 20,5 18,79 TA2014 TP2014 TA ,2 SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA ( ) TP TP TA TP TA

105 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 12: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Konsernihallinto KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot , ,53 86,6 0 * Tuet ja avustukset , ,91-137, * Vuokratuotot , ,02 49,7 0 * Muut toimintatuotot , ,15 86,9 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,79 89, TOIMINTAKULUT * Palkat ja palkkiot , ,68-95, * Eläkekulut , ,27-93, * Muut henkilösivukulut , ,91-81, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,86-94, * Palvelujen ostot , ,30 100,7 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,83-75,4 0 * Avustukset , ,80-73,3 0 * Vuokrat , ,48 991,4 0 * Muut toimintakulut , ,31-90, *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,02-97, TOIMINTAKATE , ,77 162, Poistot ja arvonalentumiset * Suunnitelman mukaiset poistot , , ,4 0 TILIKAUDEN TULOS , ,33 189, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,33 189,

106 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Konsernihallinto KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT 3010 Sähkön myyntituotot , ,70 87, Muut korvaukset , ,00 0, Muut myyntituotot , ,17-113, S/Myyntituotot , ,00 92,2 0 * Myyntituotot , ,53 88, Työllistämistuki 0 0,00 0,00 0, Muut tuet ja avustukset valtio , ,91-137,1 0 * Tuet ja avustukset , ,91-137, Muiden rakennusten vuokrat , ,02 49,7 0 * Vuokratuotot , ,02 49, Pysäköintivirhemaksut , ,05 1, Pys. vast. myyntivoitot , ,96 87, Muut tuotot , ,14 80,1 0 * Muut toimintatuotot , ,15 86,9 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,79 89, TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4001 Kokouspalkkiot , ,21-87, Vak.viranhaltijain kk-palkat , ,19-98, Tilapäisten viranhaltijain kk , ,00-0, Työsuhteisten kk-palkat , ,75-94, Erilliskorvaukset , ,14-77, Vuosilomansijaiset ja muut sij , , , Asiantuntijapalkkiot , ,00-38, Tunti- ja urakkapalkat , ,46 246, Ansionmenetyskorvaukset , ,86-45, Lomapalkkajaksotukset , ,60 0, Luontoisedut 0 247,32-247,32 0, Luotoisedun vastatili 0 247,32 247,32-0, Sairausvakuutuskorvaukset , ,20-0,0 0 * Palkat ja palkkiot , ,68-95, Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut/Palkkaperusteiset , ,46-84, KuEL-maksut/Eläkemenoperust , ,28 109, KuEL-maksut/Varhe-maksut 0 0,00 0,00 0, Lomapalkkajaksotukset , ,91 0,0 0 * Eläkekulut , ,27-93, Kansaneläke- ja sairausvak.m , ,75-81, Työttömyysvakuutusmaksut , ,68-81, Tapaturmavakuutusmaksut ,95-822,05-83, Muut sosiaalivakuutusmaksut ,25-22,75-94, Lomapalkkajaksotukset 0 3,68 3,68-0,0 0 * Muut henkilösivukulut , ,91-81, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,86-94, Asiakaspalv. ostot muilta , ,05 104, Tsto-,pankki- ja as.tunt.palv , ,21-90, S/Monistuspalvelut , ,01-65, S/Kirjanpitopalvelut ,00-0,00 100, S/Maksuliikennepalvelut , ,00-49, S/Tietohallintopalvelut ,00-0,00 100, S/Henkilöstöhallinnon palvelut ,00-0,00 100, S/Työsuojelupalvelut ,00-0,00 100, S/Palkanlaskentapalvelut ,00-0,00 100, Painatukset ja ilmoitukset , ,34 111, Posti- ja telepalvelut , ,07-62, S/Postimaksut ,00-0,00 100,0 0

107 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos S/Puhelinmaksut ,00-0,00 100, Vakuutukset ,95-488,95 136, Rakenn.ja al.rak.ja kunn.pito , ,25 0, Koneiden ja laitt. rak. ja k.p , ,00-0, Majoitus- ja ravitsemispalvelu , ,30-62, S/Ravitsemispalvelut , ,97-67, Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,84 143, S/Matkustus- ja kuljetuspalvel ,91-504,09-74, S/Sos.toimen työterveyshuolto , ,69 112, S/Henk.hall.työterveyspalvelut ,00-0,00 100, Koulutus- ja kulttuuripalvelut , ,21-38, S/Uimahallipalvelut , ,74-83, Osuus verotuskustannuksiin , ,64 101, Muut yhteistoimintaosuudet , ,00-95, Työpuku-, työkalu- ja ateriako ,00-850,00-74, Muut palvelut , ,02 708,2 0 * Palvelujen ostot , ,18 101, Toimisto- ja koulutarvikkeet ,82-463,82 105, Kirjallisuus , ,77-82, Elintarvikkeet , ,87 0, Vaatteisto , ,00-0, Lääkkeet ja hoitotarvikkeet , ,67-13, Siivous- ja puhdistusaineet 0 2,99-2,99 0, Sähkö ,99-533,01-68, Kalusto , ,99-38, Rakennusmateriaali 0 155,98-155,98 0, Muu materiaali , ,95 273, S/Varastolisä 0 20,90-20,90 0,0 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,93-75, Opettajien opintorahat , ,80-50, Avustukset yhteisöille , ,00-75,5 0 * Avustukset , ,80-73, Rakennusten ja huoneistojen vu , ,48 0, S/Rak. ja huon. vuokrat ,00-0,00 100, S/Koulutilojen vuokrat , ,40-22, S/Koneiden ja laitteiden vuokr 0 26,40-26,40 0, Muut vuokrat 145-0,00 145,00-0,0 0 * Vuokrat , ,52-99, Välilliset verot ,46-22,54-99, Välittömät verot , ,00 0, Pys. vast. myyntitappiot , ,60 0, Muut kulut , ,08 193, Kaupunginvaltuuston käyttövara , ,00-38, Kaupunginhallituksen käyttövar , ,33-36, Luottotappiot myyntisaamisista , ,90-0, Työllisyysvaraus ,00-0,00 100, Koululaisten kesätyöt -varaus ,00-300,00 109, Raision Kauppakeskus Oy markk , ,00-41, Seud.urh.akat. ja seutuliik.h , ,40-92, Raision Loimu , ,82-0, Var. yhteiskuntatakuun tot. 0 0,00 0,00 0, * Muut toimintakulut , ,31-90, *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,24-98, TOIMINTAKATE , ,55 149, Poistot ja arvonalentumiset 7110 Poistot tietokoneohjelmista , ,60 117, Poistot muista pitkävaikutt. m , ,96 0, Poistot rakennuksista , ,00 0,0 0

108 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos * Suunn.mukaiset poistot , , ,4 0 TILIKAUDEN TULOS , ,11 167, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,11 167,

109 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUODELLE 2014 TOIMIELIN: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtäväkuvaus: Tarkastuslautakunta vastaa kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja konsernissa toteutuneet, ja laatii valtuustolle annettavan arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa strategiassa ja talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Vastuunalainen JHTT-tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä kaupungin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastamisen tuloksista. Tarkastuslautakunta seuraa lakisääteisen tilintarkastuksen toteutumista sopimuksen mukaisesti. Toimintaympäristön kuvaus ja muutokset: Tilintarkastusta suoritetaan noin 75 päivää vuodessa, ja lisäksi tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa noin 10 päivää vuodessa. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on hallintosihteeri. Tavoitteet: Tarkastuslautakunnan tavoitteena on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi. Arviointikertomus laaditaan siten, että siitä ehditään saamaan lautakuntien ja kaupunginhallituksen lausunto valtuuston kesäkuun kokoukseen, jossa käsitellään tilinpäätöstä. Painopistealueet: Tarkastuslautakunnan painopistealueet vaihtelevat vuosittain tarkastuslautakunnan tarkastussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Vuosittain seurataan yhden keskuksen talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä muita keskuksia tarpeen mukaan.

110 Toteutunut : Vuoden 2013 tilinpäätöksen valmistumisesta on kuultu johtavia viranhaltijoita. Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus ovat valmistuneet ja kaupunginhallitus on käsitellyt tilintarkastuskertomusta ja arviointikertomusta ja Valtuuston käsittelyssä tilintarkastuskertomus on ollut ja arviointikertomus Vuoden 2014 arvioinnin painopistealueena on ollut sivistyskeskus, kaupungin strategisten tavoitteiden toteutuminen, talouden seuranta/talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttamisen arviointi, konsernipalveluiden tavoitteiden toteutuminen ja kaupungin sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan arviointi. Lautakunta on kokoontunut vuoden 2014 aikana 11 kertaa. Lautakunta on tehnyt arviointikäynnin lukioon ja kirjastoon sekä kuullut kokouksissaan sivistyskeskuksen johtajaa, talouspäällikköä, ja eri palvelualueiden johtavia viranhaltijoita. Lisäksi tarkastuslautakunta on kuullut kokouksissaan kaupunginjohtajaa ja talousjohtajaa.

111 Raision kaupunki TILINPÄÄTÖS 2014 Keskus: Vastuuhenkilö: Konsernihallinto Jarmo Niitynperä Sitovat tavoitteet: (ulk.+sis. erät) TOT 12/2014 TOT % MTA2014 TP2013 TP2012 Vaalit Valtuusto Kaupunginhallitus *) Avustukset Projektit ja hankkeet Suhdetoiminta Yhdyskuntasuunnittelu Talouden ja toiminnan ohjaus josta: Maksuliikenne ja rahoitus maksuliikennetapahtumat /maksuliikennetapahtuma 2, ,09 2,62 2,19 menot yhteensä Asiantuntijapalvelut josta: Henkilöstöhallinto vakituisen henkilökunnan määrä vuositason tieto /vak. henkilö/vuosi 142, ,10 149,93 176,84 menot yhteensä Työterveyshuolto vakituisen henkilökunnan määrä vuositason tieto /vak. henkilö/vuosi 398, ,95 386,67 426,84 menot yhteensä Työsuojelu vakituisen henkilökunnan määrä vuositason tieto /vak. henkilö/vuosi 52, ,70 52,54 71,95 menot yhteensä Tarkastuslautakunta Menot yhteensä Tulot yhteensä Tuottajan viesti tilaajalle: *) Sisältää seuraavan nettobudjettiyksikön kp : Sähkökauppa Menot Tulot Netto

112

113 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA SITOVAT TAVOITTEET toteutuma TALOUS YHTEISTOIMINTA-ALUE (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto Yli (+) / ali (-) % TP TP TP ,89 TA TP2014 TA TALOUS RAISIO (ulkoiset + sisäiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP TP TA TP TA TALOUS RUSKO (ulkoiset + sisäiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP TP TA TP2014 TA STRATEGISET TAVOITTEET Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutuma Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen 0,93 Lasten- nuorten hyvinvointisuunnitelma tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden uudistamistarpeet. Yhteistoiminta-alueen hoiva- ja hoitopalveluohjelma on kuntapalvelujen merkittävä uudistaja Sosiaali- terveyskeskus toimii aktiivisesti omaa toimintaansa uudistaen ja uusia kumppanuuksia luoden yli hallinto- ja palvelujärjestelmärajojen sekä toteuttaa Lasten- nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja pahoinvoinnin väheneminen on ositettavissa valituilla mittareilla ja talouden osalta se näkyy kustannusrakenteen keventymisenä. Hoito- ja hoivapalveluohjelma uudistetaan Ikäihmisten hyvinvointiohjelmaksi, johon lisätään mitattavia väestön toimintakykyä osoittavia mittareita. Yhteistyöstä, työmenetelmistä ja oikeaaikaisuudesta pystytään innovoimaan uusia ratkaisuja kasvaviin palvelutarpeisiin kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Toteutunut Toteutunut Toteutunut

114 peruspalveluja kuntien kanssa yhteistyössä. 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta Henkilökunnan vajaatyökykyisyyden ongelmaan tuotetaan ratkaisumallit toimenpideohjelmalla. Säilytetään vetovoimaisuus työnantajana. Onnistutaan sitouttamaan henkilökunta palveluorganisaation tulostavoitteisiin. Toteutetaan lisääntyvässä määrin työjärjestelyjä niiden osalta, joiden työkyky on alentunut. Kannustinjärjestelmiä otetaan käyttöön ja tavoitteellisuus näkyy kuntalaisten ongelmien sairauksien ja häiriöiden varhaisena tunnistamisena ja vaikuttavana hoitona. Työjärjestelyt toteutettu ja henkilökohtaiset lisät tarkistettu 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa Sosiaalitekniset hoivan ja hoidon ratkaisut, virtuaalitekniikka ja sähköinen asiointi otetaan avuksi palvelutuotannon tehostamiseen, osaamisen jakamiseen ja asiakkaan toimintakyvyn tueksi. 4. Perustason turvaaminen palveluissa Perustaso tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluiden järjestämistä lain edellyttämällä minimitasolla. Teknologian hyödyntäminen on yhteistoiminta-alueella muodostunut kustannustehokkaan nykyaikaisen palvelutuotannon tunnusmerkiksi. Peruspalvelujen laadusta ja palveluvalikoimasta ei tingitä. Rahoitus riittävään peruspalveluvalikoimaan saadaan häiriöpalveluiden tarvetta vähentämällä. Maunulla ja Kanervakodissa otettu käyttöön / päivitetty turvahoitoteknologia Toteutunut 5. Viihtyisät asuinalueet Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla läsnä päätöksenteossa. Terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen saadaan limittymään ainakin osaksi lasten- ja nuorten sekä ikäihmisten toimintaympäristöjä koskevaa päätöksentekoa. Lautakunnalla ja keskuksella ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon. MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Vuosi Palkkamenot Kasvu % TP Vakanssien määrä Henkilötyövuodet (htv) TP ,8 TP , ,9 TA2014 TP2014 TA , ,0 598,6 598,0

115 SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA Ostot Kasvu % TP TP TP ,86 TA2014 TP2014 TA ,69

116 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 12: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Sosiaali- ja terveyslautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot , ,08-103,5 0 * Maksutuotot , ,54-107,4 0 * Tuet ja avustukset , ,61-118, * Vuokratuotot , ,09 98,8 0 * Muut toimintatuotot , ,78 76,0 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,36-104, TOIMINTAKULUT * Palkat ja palkkiot , ,19-94, * Eläkekulut , ,43-99, * Muut henkilösivukulut , ,77-90, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,39-94, * Palvelujen ostot , ,31 100,2 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,79 100,8 0 * Avustukset , ,86 105,3 0 * Vuokrat , ,62 106, * Muut toimintakulut , ,62 393,9 0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,19-99, TOIMINTAKATE , ,55-97, Poistot ja arvonalentumiset * Suunnitelman mukaiset poistot , ,08 141,0 0 TILIKAUDEN TULOS , ,47-97, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,47-97,

117 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Sosiaali- ja terveyslautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT 3083 Lääkäreiden koulutuskorvaus , ,64-155, Pakolaisten toimeentulokorv , ,01-100, Sotilasvammalain muk. korv , ,75-329, Muut korvaukset , ,24-164, Kotikuntakorvaukset , ,37-476, Myyntituotot kunnilta , ,43-101, Myyntituotot kuntayhteisöiltä , ,99-115, Työterveyshuollon maksut , ,33 99, Oppisopimuskoulutuskorvaukset ,00 940,00 77, Ateriamaksut , ,44-116, Tilojen käyttökorvaukset ,58 691,58-146, Muut myyntituotot , ,04 97, S/Myyntituotot , ,19-114,3 0 * Myyntituotot , ,27-103, Per.terv.h. laitosh. as.maksut , ,68 93, Per.terv.h. avoh.lääk.palv. m , ,47 85, Muut terveydenhuollon maksut , ,09 99, Muut kodinhoitoapumaksut , ,86-127, Hoitopäivämaksut , ,42-810, Muut sosiaalitoimen maksut , ,45-134, Pääsymaksut , ,05-283, S/Maksutuotot ,00 0,00 100,0 0 * Maksutuotot , ,54-107, Työllistämistuki , ,77-132, Valt.os. perustoim.tulotuen k , ,65 98, Muut tuet ja avustukset valtio , ,77-204, Muut tuet ja avustukset muilta , ,50-0, Valt.korv. kunt. työtoim , ,22-130,1 0 * Tuet ja avustukset , ,61-118, Asuntojen vuokrat , ,77 98, Muiden rakennusten vuokrat , ,28-0, Muut vuokratuotot , ,60 73,5 0 * Vuokratuotot , ,09 98, Elatustukimaksut , ,00 0, Perustoimeentulotuen tak.per , ,50 88, Tarveh. ja enn.ehk. t.tuen t.p , ,01-168, Muut tuotot , ,29 43,7 0 * Muut toimintatuotot , ,78 76,0 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,55-105, TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4001 Kokouspalkkiot , ,74 108, Vak.viranhaltijain kk-palkat , ,74-87, Tilapäisten viranhaltijain kk , ,38 231, Työsuhteisten kk-palkat , ,09-95, Erilliskorvaukset , ,46-94, Sairaus- ja äitiyslomansij , ,16 132, Vuosilomansijaiset ja muut sij , ,59 102, Asiantuntijapalkkiot , ,00-31, Tunti- ja urakkapalkat , ,85 211, Työllistettyjen kk-palkat ,94-3,06-100, Lomapalkkajaksotukset , ,23 0, Luontoisedut , ,80 0, Luotoisedun vastatili , ,80-0, Sairausvakuutuskorvaukset , , , Tapaturmakorvaukset , ,56-0,0 0

118 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos * Palkat ja palkkiot , ,19-94, Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut/Palkkaperusteiset , ,55-96, KuEL-maksut/Eläkemenoperust , ,65 101, KuEL-maksut/Varhe-maksut , ,79 234, Lomapalkkajaksotukset , ,68 0,0 0 * Eläkekulut , ,43-99, Kansaneläke- ja sairausvak.m , ,20-94, Työttömyysvakuutusmaksut , ,94-88, Tapaturmavakuutusmaksut , ,62-87, Muut sosiaalivakuutusmaksut ,40-321,60-96, Lomapalkkajaksotukset 0 811,59-811,59 0,0 0 * Muut henkilösivukulut , ,77-90, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,39-94, Asiakaspalv. ostot kunnilta , ,76-79, Asiakaspalv. ostot kuntayht , ,82 103, Asiakaspalv. ostot muilta , ,63-93, As.palv.m/Perhehoit. palkkiot , ,97-99, Alv/Tukihenkilöpalkkiot , ,00-8, Alv/Tulkkipalkkiot , ,87 0, Tsto-,pankki- ja as.tunt.palv , ,29-82, S/Monistuspalvelut , ,91-28, S/Asiantuntijapalvelut 0 380,00-380,00 0, S/Kirjanpitopalvelut ,00-0,00 100, S/Maksuliikennepalvelut , ,00-49, S/Tietohallintopalvelut ,00-0,00 100, S/Henkilöstöhallinnon palvelut ,00-0,00 100, S/Työsuojelupalvelut ,00-0,00 100, S/Palkanlaskentapalvelut ,00-0,00 100, Painatukset ja ilmoitukset , ,68-48, Posti- ja telepalvelut , ,41 114, S/Postimaksut ,00-0,00 100, S/Puhelinmaksut ,00-0,00 100, Vakuutukset , ,96-69, Puhtaanapito-ja pesulapalvelut , ,51 106, Rakenn.ja al.rak.ja kunn.pito , ,98 145, S/Rakenn. ja al. rak. ja k.pit , ,95 0, Koneiden ja laitt. rak. ja k.p , ,07-96, Majoitus- ja ravitsemispalvelu , ,04-88, S/Ravitsemispalvelut , ,52 102, Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,71 120, S/Matkustus- ja kuljetuspalvel 0 777,92-777,92 0, Alv/Perhehoit. kulukorvaukset , ,36-84, Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,09 107, S/Palveluasuminen ,00-0,00 100, S/Henk.hall.työterveyspalvelut ,00-0,00 100, Koulutus- ja kulttuuripalvelut , ,45-68, S/Uimahallipalvelut , ,50 199, Muut yhteistoimintaosuudet 300-0,00 300,00-0, Työpuku-, työkalu- ja ateriako , ,06 155, Muut palvelut , ,93-70, S/Muut palvelut 0 204,00-204,00 0,0 0 * Palvelujen ostot , ,29 100, Toimisto- ja koulutarvikkeet , ,94 110, Kirjallisuus , ,85-49, Elintarvikkeet ,17-540,17 108, Vaatteisto , ,53-86, Lääkkeet ja hoitotarvikkeet , ,32 101, Siivous- ja puhdistusaineet , ,04-87, Poltto- ja voiteluaineet , ,57-32,0 0

119 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Sähkö ,76-41,24-92, Kalusto , ,36-80, Rakennusmateriaali , ,82 813, Muu materiaali , ,13 127, S/Varastolisä , ,37 0,0 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,16 100, Alv/Omaishoidon tuki , ,75-96, Perustoimeentulotuki , ,41-99, Tarveharkintainen toimeentulot , ,07 113, Ennaltaehkäisevä toimeentulotu , ,13-96, Kunt.työt. toimintaraha , ,00-2, Kunt.työt. matka. toim.tukea s , ,73-5, Kunt.työt. matkak. työmarkk.tu , ,15 138, Vammaisille annetut avustukset , ,38 114, Avustajan palkkaus , ,19 147, Muut avustukset kotitalouksill , ,86-99, Avustukset yhteisöille , ,00-76, Työmarkkinatuen kuntaosuus , ,95 136,9 0 * Avustukset , ,86 105, Rakennusten ja huoneistojen vu , ,09 108, S/Rak. ja huon. vuokrat ,00-0,00 100, S/Koulutilojen vuokrat ,50-342,50 185, Koneiden ja laitteiden vuokrat , ,98-79, S/Koneiden ja laitteiden vuokr , ,40 0, Muut vuokrat , ,49-30,2 0 * Vuokrat , ,52 102, Välilliset verot ,71-121,71 104, Muut kulut , ,23-87, Luottotappiot myyntisaamisista , , ,9 0 * Muut toimintakulut , ,62 393,9 0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,94-99, TOIMINTAKATE , ,49-97, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Poistot aineettomista oikeuksi ,92-0,08-100, Poistot tietokoneohjelmista , ,28 135, Poistot koneista ja kalustosta , ,88 142,2 0 * Suunn.mukaiset poistot , ,08 141,0 0 TILIKAUDEN TULOS , ,41-97, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,41-97,

120 RAISION KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA TULOSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA Tulos Tulos Muutos % Aikuisten psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Aikuissosiaalityö 0 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Erikoissairaanhoito 0 TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Hallinto 0 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Hoito- ja hoivapalvelut 0 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kuntoutus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Perhepalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Suunterveydenhuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Työterveyshuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vammaispalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vastaanottopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVON ALENTUMISET TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-)

121 RAISION KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA TULOSLASKELMA RAISIO Tulos Tulos Muutos % Aikuisten psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Aikuissosiaalityö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Erikoissairaanhoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Hallinto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Hoito- ja hoivapalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kuntoutus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Perhepalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Suunterveydenhuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Työterveyshuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vammaispalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vastaanottopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVON ALENTUMISET TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-)

122 RAISION KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA TULOSLASKELMA RUSKO Tulos Tulos Muutos % Aikuisten psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Aikuissosiaalityö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Erikoissairaanhoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Hallinto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Hoito- ja hoivapalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kuntoutus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Perhepalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Suunterveydenhuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vammaispalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vastaanottopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVON ALENTUMISET TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-)

123 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUJEN LAUTAKUNTA TOIMINTAKULUT TOIMINTATUOTOT NETTOTOIMINTAKULUT Talousarvio Toteutuma yli (+) / ali (-) Tot.aste Talousarvio Toteutuma yli (+) / ali (-) Tot.aste Talousarvio Toteutuma yli (+) / ali (-) Tot.aste % % % Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö Erikoissairaanhoito Hallinto Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveydenhuolto Työterveyshuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Yhteensä Oma toiminta

124 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU RAISIO Talousarvio + muutokset TOIMINTAKULUT TOIMINTATUOTOT NETTOTOIMINTAKULUT Toteutuma yli (+) / ali (-) Tot.aste Talousarvio yli (+) / ali (-) Tot.aste yli (+) / ali (-) Tot.aste Toteutuma Talousarvio Toteutuma % + muutokset % % Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö Erikoissairaanhoito Hallinto Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveydenhuolto Työterveyshuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Yhteensä Oma toiminta

125 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU RUSKO Talousarvio + muutokset TOIMINTAKULUT TOIMINTATUOTOT NETTOTOIMINTAKULUT Toteutuma yli (+) / ali (-) Tot.aste Talousarvio yli (+) / ali (-) Tot.aste yli (+) / ali (-) Tot.aste Toteutuma Talousarvio Toteutuma % + muutokset % % Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö Erikoissairaanhoito Hallinto Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveydenhuolto Työterveyshuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Yhteensä Oma toiminta

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152

153

154

155

156

157

158

159

160

161

162

163

164

165

166 Nettobudjettiyksikkö: Työterveyshuolto 2014 tavoite toteutuma toimintatulot=rahatulot , ,88 toimintamenot=rahamenot+sisäiset menot , ,63 toimintakate , ,75 poistot -731,00-730,64 sisämyynti , ,69 yli/alijäämä -757, ,30 Nettobudjettiyksikön neton saavuttaminen sallii ulkopuolisen tulorahoituksen ylityksen sekä vastaavan suuruisen rahamenojen lisäyksen ilman valtuuston käsittelyä. Palvelu 235

167

168

169

170

171

172

173

174

175

176

177

178 SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2014 TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP TP TA2014 TP2014 TA STRATEGISET TAVOITTEET Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutunut Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen Aktiivisesti mukana hyvinvointiryhmän toiminnassa, ohjelman jatkuva päivitys. Nuorten yhteiskuntatakuu Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen, lasten ja nuorten parlamentin kehittäminen, osallistuminen Suomen lasten parlamentin toimintaan. Yhdessä oikeaan aikaan hanke on siirtynyt kakkosvaiheeseen. Yhteistyökumppanina ykkösvaiheen Tekesin sijasta kakkosvaiheessa on Turun-amk. Perhekuraattori toimii linkkinä koulujen oppilashuoltoryhmien/ päiväkotien lapsityöryhmien ja perhepalvelutoimiston välillä. Myös muuta moniammatillisuutta kasvuympäristöissä pyritään vakiinnuttamaan ja lujittamaan. Etupainotteinen työ on toiminnan yksi avainasia. Perusopetuksen laatukriteerit Tilannepäivitys valmis. Oppilashuoltotyön tekeminen yhteistyössä perhepalvelujen kanssa. Valmistellaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen, nuorisopalvelujen ja muiden toimijoiden kanssa Raision nuorisotakuumalli. Raisiossa kaksi lasten ja nuorten parlamentin istuntoa, osallistutaan Suomen parlamentin toimintaan. Perhekuraattoritoiminta vakiintuu. Vähintään kolme omaa laatukorttia valmis vuonna Toiminnassa mukana. Perhepalveluissa koulujen kanssa yhteistyössä perhekuraattori ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Hankerahoituksella kaksi etsivää nuorisotyöntekijää, kolme työpajaa: startti-, puutyö- ja käsityöpaja, 1,5 ohjaajan palkkaus hankerahoituksella. Raisio ja Rusko yhteistyössä. Pidetty kaksi koulujen oppilaskuntien yhteistä istuntoa, ei valtakunnallista kokousta. Toiminta on vakiintunut. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin, fyysisen oppimisympäristön, opetuksen ja henkilöstön laatukortit ovat valmiina.

179 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen mallin vakiinnuttaminen perusopetuksessa sekä esiopetuksessa. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintamallin kriittinen arviointi. Vaisaaressa on kriittisesti arvioitu yleisen, tehostetun ja erityisen tuen mallia samalla, kun sitä on päivitetty uudistetun opiskelijahuoltolain mukaiseksi. Nuorisotyön ja lukion opiskelijahuoltoryhmän yhteistyö nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi: työelämäyhteistyön kehittäminen osana nuorille suunnattua toimintaa. Nuorisotyön kanssa yhteistyötä lukion alkavien orientaatiopäivän toteutuksessa. Yrittäjyysyhteistyö jatkuu Yes go to lukio hankkeen myötä. Raision yrittäjät osallistuvat yrittäjyystoiminnan suunnitteluun YES-keskuksen ja lukion yrittäjyystiimin kanssa yhteistyössä. Toteutunut suunnitelman mukaisesti lukiossa. Vaisaaren koulussa Linkki toiminta tavoitteena vanhemmuuden tukeminen. Mukana Remontti rukkanen hankkeessa tavoitteena vanhemmuuden tukeminen. KuntaMaiseman vertailutietojen analysointi, omat vertailutaulukot. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen prosessin arviointi ja kehittäminen. Erityisryhmien (kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, seniorit) hyvinvoinnin edistäminen. 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta Opetusalan nykyisten ja tulevien osaamistarpeiden tunnistaminen ja tätä kautta etsitään tapoja kehittää koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Lapsen varhainen ja oikea-aikainen tuen havaitseminen sekä tuen tarpeen arviointi. Tukitoimet aloitetaan heti. Työnohjaus Jatketaan Linkki -toimintaa. Koulujen edustajat osallistuvat ryhmän toimintaan. Käydään läpi KuntaMaiseman vertailuaineisto ja tehdään mahdolliset johtopäätökset. Toiminnan vakiinnuttaminen ja selkeyttäminen. Työväenopiston opetusohjelman kehittäminen ko. ryhmien tarpeet huomioon ottaen. Kehityskeskusteluissa ja muulla tavoin kerätään tietoa osaamis- ja koulutustarpeista. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tehtävänkuvan tarkentaminen palvelemaan lapsiryhmien toimintaa. Tavoitteena neljä ryhmää. Linkki-toiminta on toteutunut. Työtapa on käytössä. Hanke on paikallisesti päättynyt. KuntaMaisema raportti käyty läpi. Pääsääntöisesti Raision kaupungin sivistyspalvelujen kustannukset ovat edulliset muihin KuntaMaisema kuntiin verrattuna. Prosessikuvaus/vuosikello tehty. Käytännön toiminta vaatii kehittämistä. Toteutunut: eseniori-kurssit ja -tilaisuudet, Tikas-kurssit, suomen kielen päiväkurssit sekä uudet liikuntakurssit (esim. Nivelten iloksi). Kurssit/tapahtumat Hulvelan Helmen kanssa. Koulutussuunnitelmatiedot kerätty ja toimitettu henkilöstösuunnittelijalle. Tehtävänkuvat tarkennettu vastaamaan vähentynyttä resurssia; yksi vakanssi täyttämättä. Varhaiskasvatuksessa 3 ryhmää. Tarvetta lisäryhmiin on.

180 R1PitStop-ohjelmaan osallistuminen. Varhaiskasvatushenkilöstön poissaolojen seuranta ja mahdollisien toimenpiteiden suunnittelu poissaolojen vähentämiseksi. Valmistava opetus Kehitetään yhteistyötä monikulttuuristen lasten suomi toisena kielenä opetuksessa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion kesken. Kunta10 KuntaRekry Kannustetaan aktiivisesti R1PitStopryhmiin. Aslak-ryhmän käyneet omaan PitStop-ryhmään. Suunnitelma tehty ja toteutus jatkuu. Selvitetään mahdollisuudet järjestää valmistavaa opetusta Raisiossa. Kartoitetaan S2-opetuksen todellinen tarve ja toimintamalli. Lukion mahdollisuuksia aloittaa S2-kielen ryhmä kartoitetaan. Käydään tulokset läpi yksiköittäin ja sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Otetaan käyttöön sähköinen työnhaku ja sijaispalvelu. Osallistuttiin henkilöstöhallinnon, työterveys- ja työsuojelujen toteuttamaan R1PitStop hyvinvointi-/painonhallintaryhmään. Varhaisen puuttumisen malli aktiivisessa käytössä. Alakoulujen valmistavan opetuksen ryhmä toiminnassa, syksyllä 2014 ryhmässä 13 oppilasta. Turussa ei yhtään valmistavan opetuksen oppilasta vuonna Hankerahoituksella laajennettu S2-opetusta. Lukion S2-opetukseen osallistuvat käyvät kursseilla Turun iltalukiossa. Tulokset käyty läpi ja kehittämiskohteet valittu seuraavalle vuodelle. KuntaRekry -ohjelma on käytössä. 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa Opettajien TVT-taitojen kehittäminen. Koulujen tieto- ja viestintätekniikan strategian jalkauttaminen, Wilmaohjelman mahdollisuuksien hyödyntäminen. Office 365 ja Wilma - ohjelmat hyvässä käytössä. Laitteet monipuolistuneet (mm. tabletit). Osallistuttu Top-keskuksen koulutuksiin. Leijapuisto ja Kerttula Molla-hankkeessa (tabletit). Lukiossa jatkuvaa taitojen kehittämistä kohti sähköistä yo-kirjoitusta. Aktiivisen kansalaisuuden ja tietoyhteiskuntataitojen tukeminen Perusopetuksen koulujen oppimisalusta Työväenopisto pyrkii edistämään avoimien oppimis- ja viestintäympäristöjen käyttöä oppimisen tukena. Selvitetään ja kartoitetaan tarjolla olevat vaihtoehdot. Opettajille on järjestetty laajasti täydennyskoulutusta Inno-Opistot hankkeessa. Jatko Erilaiset tavat opettaa ja oppia hankkeessa. Yhteistyö henkilöstökoulutuksessa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa. Vaisaaressa käytössä Peda.net. Sähköinen opetusmateriaali on lisääntynyt alakouluissa.

181 4. Perustason turvaaminen palveluissa Perusopetuksen kerhotoiminnan vakinaistaminen Selvitetään mahdollisuudet vakinaistamiseen. Toiminta on vakiintunut, pääosin hankerahoituksella. Kerhotoimintaa on kaikissa Raision peruskouluissa. 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla Työväenopisto toimii omalta osaltaan ILO OPPIA opistoverkoston yhteistyön myönteisen kuntaimagon rakentajana jo vakiinnuttua työväenopisto pyrkii tarjoamalla monenlaista ja tasoista verkostoitumaan entistä laajemmin koulutus- ja harrastustoimintaa (uudet yhteistyökumppanit). kaikenikäisille. Turun seudun opetusfoorumin (TSO) toiminta Mukana MeMissio yhteishankkeessa, aktiivisesti mukana alaryhmien toiminnassa. Yhteistyö on lisääntynyt järjestöjen (mm. Turun Seudun Nivelyhdistys ry, Raision Seudun Invalidit ry, Raision eläkkeensaajat ry), paikallispankkien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Osallistuttu TSO:n toimintaan. Hanke on loppunut. 8. Ilmastomuutoksen hillitseminen Mukana kaupungin energiatehokkuuden toimintaohjelmassa 2016 saakka. Sivistyspalvelut on edelleen mukana energiatehokkuuden ohjelmassa. Ohjelmassa ollaan mukana. MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Vuosi Henkilöstömenot Vakanssien määrä Henkilötyövuodet (htv) TP TP TA2014 TP2014 TA SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA ( ) TP TA TA TP TA

182 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 12: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Sivistyslautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot , ,46-149,4 0 * Maksutuotot , ,96 83,9 0 * Tuet ja avustukset , ,01-111, * Muut toimintatuotot , ,20 6,7 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,69 94, TOIMINTAKULUT * Palkat ja palkkiot , ,83-98, * Eläkekulut , ,68-94, * Muut henkilösivukulut , ,02-95,8 23- ** Henkilöstökulut yhteensä , ,53-97, * Palvelujen ostot , ,61-94, * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,94-91,3 0 * Avustukset , ,87 101,1 0 * Vuokrat , ,37-94,1 0 * Muut toimintakulut , ,02-72, *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,60-97, TOIMINTAKATE , ,91-97, Poistot ja arvonalentumiset * Suunnitelman mukaiset poistot , ,20 123,8 0 TILIKAUDEN TULOS , ,71-97, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,71-97,

183 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Sivistyslautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT 3099 Muut korvaukset , , , Kotikuntakorvaukset , ,11-102, Myyntituotot kunnilta , ,70 60, Myyntituotot kuntayhteisöiltä , ,21-0, Oppisopimuskoulutuskorvaukset ,00 190,00-112, Tilojen käyttökorvaukset , ,58 9, Muut myyntituotot , ,78 86, S/Myyntituotot , ,44 96,3 0 * Myyntituotot , ,02-117, Hoitopäivämaksut , ,16 86, Kurssimaksut , ,60 62, Opintomaksut , ,00-107, Pääsymaksut 0 541,80 541,80-0, S/Maksutuotot , ,16 75,1 0 * Maksutuotot , ,12 83, Työllistämistuki , ,19-132, Muut tuet ja avustukset valtio , ,82-107, Muut tuet ja avustukset muilta , ,00-0,0 0 * Tuet ja avustukset , ,01-111, S/Koulutilojen vuokrat , ,07 77,1 0 * Vuokratuotot , ,07 77, Muut tuotot , ,20 6,7 0 * Muut toimintatuotot , ,20 6,7 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,36 93, TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4001 Kokouspalkkiot , ,25-75, Vak.viranhaltijain kk-palkat , ,98-79, Tilapäisten viranhaltijain kk , ,42 297, Työsuhteisten kk-palkat , ,94-89, Erilliskorvaukset , ,89 615, Sairaus- ja äitiyslomansij , ,07 167, Vuosilomansijaiset ja muut sij , ,17 521, Asiantuntijapalkkiot , ,10 244, Perhepäivähoidon muut korv , ,00-0, Työllistettyjen kk-palkat ,38-4,62-100, Lomapalkkajaksotukset , ,86-0, Luontoisedut , ,64 0, Luotoisedun vastatili , ,64-0, Sairausvakuutuskorvaukset , ,00-201, Tapaturmakorvaukset , ,83-163,3 0 * Palkat ja palkkiot , ,83-98, Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut/Palkkaperusteiset , ,82-64, KuEL-maksut/Eläkemenoperust , ,14-99, KuEL-maksut/Varhe-maksut , ,94-35, Muut työeläkemaksut/vael-maks , ,76 0, VaEL-varaus , ,00-0, Lomapalkkajaksotukset , ,46 0,0 0 * Eläkekulut , ,68-94, Kansaneläke- ja sairausvak.m , ,85 102, Työttömyysvakuutusmaksut , ,40-92, Tapaturmavakuutusmaksut , ,98-90, Muut sosiaalivakuutusmaksut ,06-212,06 102, Lomapalkkajaksotukset , ,55-0,0 0 * Muut henkilösivukulut , ,02-95,8 23-

184 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos ** Henkilöstökulut yhteensä , ,53-97, Asiakaspalv. ostot kunnilta , ,11 113, Asiakaspalv. ostot kuntayht , ,05-71, Asiakaspalv. ostot muilta , ,56 123, Tsto-,pankki- ja as.tunt.palv , ,92-42, S/Monistuspalvelut , ,91-49, S/Asiantuntijapalvelut , ,03-98, S/Kirjanpitopalvelut ,00-0,00 100, S/Maksuliikennepalvelut , ,00-49, S/Tietohallintopalvelut ,00-0,00 100, S/Henkilöstöhallinnon palvelut ,00-0,00 100, S/Työsuojelupalvelut ,00-0,00 100, S/Palkanlaskentapalvelut ,00-0,00 100, Painatukset ja ilmoitukset , ,02-71, Posti- ja telepalvelut , ,67-60, S/Postimaksut ,00-0,00 100, S/Puhelinmaksut ,00-0,00 100, Vakuutukset , ,09-61, Puhtaanapito-ja pesulapalvelut ,10-966,90-85, Rakenn.ja al.rak.ja kunn.pito 400-0,00 400,00-0, S/Rakenn. ja al. rak. ja k.pit 0 706,20-706,20 0, Koneiden ja laitt. rak. ja k.p , ,36-65, Majoitus- ja ravitsemispalvelu , ,26-50, S/Ravitsemispalvelut , ,70 100, Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,20-85, S/Matkustus- ja kuljetuspalvel , ,54 0, Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,55-89, S/Henk.hall.työterveyspalvelut ,00-0,00 100, Koulutus- ja kulttuuripalvelut , ,66-44, S/Uimahallipalvelut , ,51-70, S/Pääsymaksut , ,00-13, Muut yhteistoimintaosuudet , ,79 211, Työpuku-, työkalu- ja ateriako , ,00 0, Muut palvelut , ,39-8, S/Muut palvelut , ,16-74,8 0 * Palvelujen ostot , ,78-96, Toimisto- ja koulutarvikkeet , ,45-90, Kirjallisuus , ,76-92, Kirjastoaineisto , ,00-0, Elintarvikkeet , ,51-97, Vaatteisto , ,61 156, Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ,95-820,95 154, Siivous- ja puhdistusaineet , ,05-79, Poltto- ja voiteluaineet 3-0,00 3,00-0, Sähkö 0 149,14-149,14 0, Kalusto , ,62 126, Rakennusmateriaali , ,19 556, Muu materiaali , ,68-56, S/Varastolisä , ,01 0,0 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,93-91, Lasten kotihoidon tuki , ,78 100, Yksityisen hoidon tuki , ,69-91, Yksityisen hoidon tuen kuntali , ,78 112,5 0 * Avustukset , ,87 101, Rakennusten ja huoneistojen vu , ,76-97, S/Rak. ja huon. vuokrat ,00-0,00 100, S/Koulutilojen vuokrat , ,09-97, Koneiden ja laitteiden vuokrat , ,98-48, S/Koneiden ja laitteiden vuokr 0 818,40-818,40 0, Muut vuokrat ,37-740,63-90,9 0

185 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos * Vuokrat , ,06-99, Välilliset verot , ,54 107, Muut kulut , ,79-5, Ansionmenetyskorv. työnantajil 500-0,00 500,00-0, Luottotappiot myyntisaamisista , ,23 0,0 0 * Muut toimintakulut , ,02-72, *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,45-97, TOIMINTAKATE , ,09-98, Poistot ja arvonalentumiset 7110 Poistot tietokoneohjelmista ,74-0,26-100, Poistot kiinteistä rakenteista ,64-0,36-100, Poistot koneista ja kalustosta , ,82 124,4 0 * Suunn.mukaiset poistot , ,20 123,8 0 TILIKAUDEN TULOS , ,89-98, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,89-98,

186 Hallintopalvelut Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Hallinto Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Matti Sivonen Toteutuma % Sivistystoimen hallinto Henkilötyövuodet htv 4,50 4,50 4,50 / Henkilötyövuosi /htv ,6 Kokousten määrä yhteensä kpl ,0 Kustannukset ,6 Tuotot ,3 Netto ,2 Projektit Projektien kustannukset yhteensä ,5 Projektien tuotot yhteensä ,7 Projektien netto yhteensä ,9 Hallinto yhteensä Hallinto, kustannukset yhteensä ,5 Hallinto, tuotot yhteensä ,8 Hallinto, netto ,8 Tuottajan viesti tilaajalle:

187 Perusopetus Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Matti Sivonen Toteutuma % Peruskoulut Peruskoulut, oppilaita kpl ,3 joista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kpl ,3 Tuntia, koulut h ,7 /oppilas ,2 Tuntiresurssit per oppilas h/oppilas ,6 Luokkien keskikoko hlö ,3 Koulut yhteensä ,5 Tuotot ,3 Netto ,3 11 v oppivelvollisuus 11 v oppivelvollisuus, oppilaita kpl ,0 /oppilas /oppilas ,2 11 v oppivelvollisuus yhteensä ,2 Tuotot Netto ,2 Oppilashuolto Oppilashuolto, oppilaita kpl ,4 / oppilas /oppilas 69 Yhteensä Tuotot Netto Perusopetus yhteensä Perusopetus yhteensä, oppilaita kpl ,4 Tuntia, perusopetus h ,6 /oppilas /oppilas ,6 Muissa kunnissa koulua käyvät oppilaat kpl /oppilas (ml. Muissa kunnissa koulua käyvät oppilaat) /oppilas ,4 Perusopetus yhteensä ,4 Tuotot ,3 Netto ,3 Toiminnan kulut yhteensä ,9 Tuotot ,2 Netto ,8 Tuottajan viesti tilaajalle: Perusopetuksen oppilasmäärä virallisena laskentapäivänä oli Perusopetusta järjestettiin 73 alakoulujen perusluokassa ja seitsemässä erityisopetuksen pienryhmässä. Vaisaaren koulussa opetusta järjestettiin 36 perusluokassa ja viidessä erityisopetuksen pienryhmässä. Lisäksi Vaisaaren koulussa toimi lisäluokka (10. luokka). Friisilän koulussa järjestettiin valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen opetusryhmässä oli oppilaita 13. Kirjanpidon mukaan kustannukset vuonna 2014 olivat euroa. Vuonna 2014 valmistavaan opetukseen saatiin valtionosuutta euroa. Uusi oppilas ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Laki toi kunnille lisävelvoitteita. Koulupsykologi ja kuraattoripalveluista voi lain mukaan aiheuttamisperusteen mukaan mahdollista laskuttaa oppilaan / opiskelijan kotikuntia. Lisäksi muihin kuntiin sijoitetuista oppilaista sijoituskunta voi laskuttaa oppilaan kotikuntaa aiheuttamisperiaatteen mukaan tietyistä palveluista (esim. henkilökohtainen avustaja). Syyslukukaudelta maksettiin koulupsykologi ja kuraattoripalvelujen sekä sijoitettujen lasten koulukustannuksia yhteensä noin euroa. Hankerahoituksella (pop ja tasa arvo) on syyslukukaudella palkattu peruskouluihin 12 päätoimista tuntiopettajaa.

188 Lukio Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Lukio ja muu toiseen asteen opetus vs. rehtori Leena Laakso Lukio Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Toteutuma % Varsinaiset opiskelijat kpl ,8 / varsinainen opiskelija /opiskelija ,5 Aineopiskelijoiden lukumäärä kpl ,7 Opetuskurssien lukumäärä kpl ,4 / opetuskurssi /kurssi ,7 Suoritetut kurssit / opetuskurssit (ka.opetusryhmäkoko) Opetuskurssit / opiskelija kpl/opiskelija 0,96 1,10 1,15 104,9 Yhteensä ,0 Tuotot ,2 Netto ,1 Lukio yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,0 Tuotot ,2 Tuotot % kuluista % ,5 Netto ,1 Tuottajan viesti tilaajalle: Lukiossa opiskelijamäärä virallisena laskentapäivänä oli 432, lukuvuoden aikana 15 opiskelijaa on lopettanut opintonsa paikkakunnalta muuton tai oppilaitoksen vaihdon takia. Kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on laskenut aikaisemmasta huomattavasti. Lukiokurssien vähenemisen 2013 tasosta takia opetusryhmien koko pakollisilla kursseilla on suurentunut hieman, opiskelijoiden kokonaismäärän vähentyminen taas lisää vertailulukua opetuskurssia/opiskelija hieman ja nostaa opiskelijakohtaisia kustannuksia. Uusi opiskelijahuoltolaki tuli voimaan ja lisäsi kuntien velvoitteita. Lukiolaiset suorittavat opintonsa pääosin kolmessa vuodessa, neljännen vuoden opiskelijoita oli syyslukukaudella opiskelijaa. Ylioppilaskirjoitusten tulokset mukailevat valtakunnallista keskiarvoa.

189 Sivistyslautakunta Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Vapaa sivistystyö Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Gitte Enqvist Toteutuma % Vapaa sivistystyö Vapaa sivistystyö, opiskelija kpl ,2 / opiskelija /opiskelija ,0 Opetustunnit kpl ,8 / opetustunti /opetustunti ,1 Kurssilaisia kpl ,0 / kurssilainen /kurssilainen ,7 Peittävyys % % ,2 Vapaa sivistystyö, kulut ,2 Tuotot ,9 Netto ,5 Vapaa sivistystyö yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,2 Tuotot ,9 Tuotot % kuluista % ,4 Netto ,5 Tuottajan viesti tilaajalle: Opiskelijamäärässä päästiin lähelle tavoitetta opetustuntimäärän laskusta huolimatta. Toteutuneiden opetustuntien määrän muutos vuoteen 2013 verrattuna on suurin Mynämäen osastossa, jossa v toteutui 2097 tuntia ja v tunteja kertyi Kurssilaisten määrä nousi selkeästi yli tavoitteen ja edellisen vuoden. Kurssimaksutuloja kertyi Vuonna 2013 kurssimaksutulot olivat

190 Varhaiskasvatus Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Päivi Rantanen Varhaiskasvatus Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Toteutuma % Päiväkoti Päiväkoti, asiakkaat kpl ,6 Alle 3 vuotiaita % ,5 Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsev% ,3 asiakaskyselyn keskiarvo / asiakas /asiakas ,0 Kulut ,3 Tuotot ,2 Netto ,2 Esiopetus, päiväkoti ja esiopetusasiakkaat 3 6v kpl ,7 pelkässä esiopetuksessa kpl ,3 / asiakas /asiakas ,8 Kulut ,2 Tuotot ,9 Netto ,1 Päivähoito yhteensä Päivähoitoasiakkaat (sis. pv. koti, erityis ja vuorohoito) kpl ,8 / asiakas /asiakas ,3 Läsnäolopäivien määrä kpl Läsnäolopäivät / tavoitepäivät % / läsnäolopäivä /pvä Kulut ,0 Tuotot ,1 Netto ,9 Ryhmis Ryhmis, asiakkaat kpl ,7 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas ,9 Kulut ,4 Tuotot ,1 Netto ,2 Perhepäivähoito hoitajan kodissa Perhepäivähoito hoitajan kodissa, asiakkaat kpl ,6 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas ,7 Kulut ,4 Tuotot ,3 Netto ,2 Perhepäivähoito yhteensä Perhepäivähoitopaikat yhteensä kpl ,6 Alle 3 vuotiaita % ,7 Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsev% ,6 Asiakaskysely ka. / hoitopaikka (asiakas) /asiakas ,2 Kulut ,1 Tuotot ,9 Netto ,9 Kotihoidontuki Kotihoidontuella hoidettavat lapset kpl ,7 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas ,5 Kulut ,4 Tuotot Netto ,4 Yksityinen tuki Yksityisen hoidon tukilapset kpl ,5 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas ,0 Kulut ,1 Tuotot Netto ,1 Yhteensä hoidon tuki Yhteensä hoidon tuella kpl ,4 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas ,0 Kulut ,1 Tuotot Netto ,1 Hallinto ja muut yhteiset erät Kulut ,8 / asiakas /asiakas ,6 Tuotot ,0 Netto ,6 Varhaiskasvatus yhteensä Kulut yhteensä ,1 / asiakas /asiakas ,4 Tuotot yhteensä ,7 Yhteensä lapsia kpl ,5 Päivähoito netto ,4 Ulkokuntien osuus Netto ulkokuntien osuuden jälkeen ,4 Tuottajan viesti tilaajalle: Yksityisten päivähoitopalvelujen määrä lisääntyi, kun Tenavakadun päiväkoti Raisiossa aloitti toimintansa tammikuussa Samoin vuoden aikana aloitti toimintansa kaksi yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, joissa on yhteensä 21 hoitopaikkaa. Raision oma tuotanto supistui toimikauden aikana, kun Kaanaan lastentarha suljettiin elokuussa. Lisäksi yhden ryhmäperhepäiväkodin (Kokkila) toiminta lopetettiin syyskuussa. Henkilökunnan lomautukset toteutettiin kesäkuukausina. Yksityisen palvelutuotannon kasvu sekä pienempi asiakasmäärä on vähentänyt päivähoidon maksutuottoja. Myös päivähoitomaksujen indeksitarkistus alensi asiakkaiden päivähoitomaksuja jonkin verran.

191

192 VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2014 TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP TP TA2014 TP2014 TA STRATEGISET TAVOITTEET Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutunut Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen Vapaa-aikapalvelut osallistuvat lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen ja vanhuspalvelujen kehittämiseen. Vapaa-aikapalvelut toteuttavat osaltaan lasten ja nuorten Hyvesuunnitelmaa ja osallistuvat vanhusten hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Toteutunut. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä koulujen ja päiväkotien (kirjaston käytön opastukset, vinkkaukset, satutunnit, elokuvat, tapahtumat, museokäynnit jne.) ja vanhuspalvelujen kanssa (kirjaston kotipalvelu, luku- ja muistelupiirit, Hulvelan kirjasto, Seniorisurffi jne.). Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat toimintaajatukseltaan hyvinvointipalveluja tuottavia kaikilta osiltaan. Liikuntapalvelut luovat edellytyksiä eri toimijoille, päiväkodeille, kouluille, urheiluseuroille ja yksityisille henkilöille sekä tarjoavat ohjattuja palveluja muiden toimijoiden ohella. Nuorisopalvelujen kohderyhmät ovat lain mukaan kaikki alle 29-vuotiaat raisiolaiset. Pääosin palvelut kohdistuvat peruskouluikäisille lapsille ja koulunsa päättäneille nuorille. Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus paranee ja tehokkuus on valtakunnallisesti vertailtuna hyvä. Tarjottujen palvelujen käyttöaste on korkea. Uusia toimintamalleja kolmannen sektorin ja muiden palveluntuottajien kanssa. Kirjastopalvelujen käyttöaste ja tehokkuus on valtakunnallisesti vertailtuna keskiarvoa korkeampi (OKM:N tilastot). Vapaa-aikapalveluilla on yhteisiä projekteja koulujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä seudullisten Lainaus koko maassa 17,1 lainaa/as., Raisiossa 21,4, taloudellinen tehokkuus koko maa 1,48 Raisio 1,28 (OKM:n tilastot 2013). Lainaus nousi hieman Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen käyttöaste ja kävijämäärät ovat säilyneet korkealla tasolla. Kustannukset käyttötunteja ja asiakaskäyntejä kohden ovat laskeneet. Vertailutiedot Kuntamaisemassa ja LIPASjärjestelmässä päivittyvät kevään 2015 jälkeen. Toteutunut. Uutena toimintamallina mm. kirjaston ja perhepalveluiden Lainaa

193 toimijoiden kanssa. perhevalmentaja-projekti. Liikuntapalveluilla on seuraparlamentti. joka suunnitellut ja toteuttanut mm. lasten ja perheiden liikuntatapahtumia. Liikuntapalvelut järjestivät useita Raision 40 v. tapahtumia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kiinteä ja jatkuva yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa tapahtumien ja kampanjoiden järjestämisessä. Nuorisopalvelut toimivat yhdessä erityisesti Vaisaaren koulun kanssa tapahtumien ja eri teematilaisuuksien järjestämisessä. Nuorisopalvelut ovat kiinteästi mukana So- Te:n lapsille ja nuorille suunnatuissa hankkeissa. Nuorisoyhdistysten kanssa järjestetään yhteistyötilaisuuksia. Kirjastotalosta ajankohtaisten teemojen tapahtumatori. 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta Osaamisen johtamisen kehittäminen.- moniosaamisen kehittäminen verkostotyötä parantamalla. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Kirjastotalossa on vakiintunutta ja vilkasta tapahtumatuotantoa yhteistyössä eri tahojen kanssa. R1PitStop ohjelman jalkauttaminen työyhteisöihin ja ohjelman työkalujen soveltaminen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Toteutunut. Tapahtumia järjestetään yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa (Raseko, Valonia, Palo- ja pelastusliitto, Vanhustyön keskusliitto, Föli, yhdistykset jne.) Kirjastotalon tapahtumissa Liikuntaja nuorisopalvelut on mukana yhdistyskumppaneineen. R1 PitStop ohjelmaa on toteutettu yhdessä henkilöstöhallinnon ja työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa eri henkilöstöryhmille. Liikuntapalvelut on myös mukana henkilöstöpäivien toteutuksessa ja Virty:n toiminnassa. Liikunta- ja nuorisopalveluissa toimii Työhyvinvointiryhmä (Ty-Hy), joka suunnittelee ja järjestää ko. toimintaa. Koulutusmahdollisuuksien varmistaminen. Ajanmukaisen täydennyskoulutuksen turvaaminen (OKM:n koulutuspäiväsuositukset). Ei täysin toteutunut. OKM:n tavoite 6 pvä/henkilö, toteutunut 2,7 pvä/henkilö. Henkilöstöhuolto-ohjelma Kunta10:n tulosten läpikäynti ja toimenpiteet kaikissa työyksiköissä. Työtehtävien tarkastelu eläköitymisten ja rekrytointien yhteydessä. Tulokset käyty läpi ja kehittämistoimenpiteet valittu. Toteutunut.

194 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa Tiedonsiirto ja jakaminen tehostaa Vaski-kirjastojen verkkokirjaston työprosesseja. uusiminen, tarkoitus ottaa käyttöön OKM:n tukema Kansallinen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNA. Jos liittymä ei vastaa tarpeita, se kilpailutetaan. Vaskin FINNA-verkkokirjaston käyttöönottoa valmisteltiin 2014, käyttöönotto Liikunta- ja nuorisopalvelujen seutuyhteisyöhankkeissa on kehitetty tiedolla johtamisen tehostettuja järjestelmiä. Sähköiset asiointipalvelut ja verkkoviestintä käytössä E-aineistojen osuus kasvaa ja ne hankintaan Vaski-kirjastojen yhteishankintana. Yhä suurempi osa asiakaskontakteista ja kirjastotyöstä siirtyy verkkoon. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen varausjärjestelmien ja ilmoittautumisohjelmien päivittäminen. Toteutunut. Vaski-kirjastojen yhteishankintana on hankittu noin 2600 e- kirjaa, lisäksi e-lehtiä ja musiikkia. Kotimaisten e-kirjojen myötä e-aineistojen käyttö on kasvanut. Toteutunut osittain. Verkkomaksaminen ei ole edennyt odotetusti ohjelmistoongelmien takia. Sähköiset ilmoittautumisjärjestelmät on otettu käyttöön liikunta- ja nuorisopalveluissa. Liikuntapalvelujen sähköisiä järjestelmiä on kehitetty seutuhankkeissa. 4. Perustason turvaaminen palveluissa Vapaa-aikapalvelut ovat keskeisessä roolissa aktiivisen elämäntavan vahvistamisessa. Luodaan uusia toimintamalleja muiden palveluntuottajien kanssa. Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluissa Kirjasto- ja kulttuuripalvelut tarjoaa aineistoa ja tiloja ja tuottaa muiden toimijoiden kanssa tapahtumia, jotka edistävät itsensä kehittämistä, yleisten kansalaistaitojen ylläpitämistä (mm. verkkoasiointia) ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat mukana paikallisissa ja seudullisissa kehittämishankkeissa Toteutunut. Kirjasto on aktiiviesti mukana Facebookissa ja on alkanut kokeilla Twitterin ja Instagramin hyödyntämistä tiedotuksessa ja asiakaskontakteissa. Liikunta- ja nuorisopalvelut on mukana some-palveluissa ja verkkopalvelujen asiakaspalautejärjestelmissä. Toteutunut. Kirjaston tiloissa toimii säännöllisesti useita ns. avoimia kerhoja ja mm. tietotekniikkaneuvontaa. Liikunta- ja nuorisopalvelujen perustehtävä lain ja toiminta-ajatuksen mukaan. Liikunta- ja nuorisopalvelut on ollut aktiivinen sekä sisäisessä että ulkoisessa verkostyössä. Mukana sekä nuoriso- että liikuntapalvelujen useissa seutuhankkeissa.

195 5. Viihtyisät asuinalueet Vapaa-aikapalvelut organisoivat seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä tapahtumia. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut tuottavat alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä kulttuurihankkeita ja tapahtumia. Osallistutaan Kulttuurin PARAS ryhmän ja Vaski-kirjastojen yhteiseen tapahtumatuotantoon. Toteutunut. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut osallistuivat Vaski-kirjastojen ja Kulttuurin Paras-ryhmän kanssa mm. Turun kirjamessujen tapahtumatuotantoon Lapsille suunnattu Piipaa- päivä yhteistyössä Palo- ja pelastuslaitoksen kanssa Liikuntapalvelut ovat järjestäneet yhteistyössä urheiluseurojen kanssa mm. Suunnistuksen Huippuliigan sprinttikisa, televisioitu, lentopalloliigan loppusarja / Loimu, nuorten yleisurheilun SM-kisat / Kuula sekä useita seudullisesti merkittäviä tapahtumia. Nuorisopalvelut oli mukana toteuttamassa seutukunnallisessa yhteistyössä vanhemmuuden viikon tapahtumia Yhteisöllisyys vapaa-aikatoiminnassa ja ympäristön kehittämisessä paranee. Kirjastotalon piha-alue aktiivikäyttöä lisätään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Asuinalueiden toimintaympäristön kehittämistä aktivoidaan koulupihoilla ja lähialueilla asukaslähtöisesti. Nuorisopalvelut järjestää vuosittain lasten ja nuorten parlamentin, jossa pääosass on oman lähiympäristön kehittäminen. Kaanaan lähiliikunta-alueen beachwolleykenttä toteutettiin yhdessä asukasyhdistyksen kanssa. 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla Vapaa-aikapalvelut osallistuvat Kulttuuripalvelujen alueellista kaupunkiseudun kustannustehokkaaseen yhteistyötä tiivistetään (kulttuurin verkostoyhteistyöhön. PARAS ryhmä). Toteutunut. Yhteinen tiedotus (esite, TUKKU-facebooksivut Vapaa-aikapalvelujen kaupunkiseutusuunnitelmat. Sopimusperusteinen yhteistyö. 8. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Vapaa-aikapalveluissa pyritään materiaaleja säästäviin ratkaisuihin. Vapaa-aikapalvelujen kasvatuksellisen vastuun tiedostaminen. Vaski-kirjastojen yhteistyö tiivistyy yhteisten projektien kautta. Nuorisopalvelut mukana seudullisessa Turbo yhteistyössä. Ryhmä toimii myös Paras hankkeen alatyöryhmänä. Vaski-kirjastojen yhteiset e- kirjahankinnat. Sähköisten aineistojen ja palvelun lisääminen. Toteutunut. Osallistuttu mm. työkiertokokeiluun sekä Ely-rahoitteisiin Asiakkaan kirjasto-projektiin, (kehitettiin aikuisten kirjavinkkausta, uusittiin musiikkiosaston opasteet), Yleyhteistyöprojektiin ja Raisiossa järjestettyyn lastenkirjallisuuden Tarinatornado-tapahtumaan. Nuorisopalvelut on mukana seudullisessa TURBO-yhteistyössä ja sen alaryhmissä sekä alueeelisessa pajaverkostossa. Liikuntapalvelut on mukana Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla hankkeessa. Toteutunut. Toteutunut. Kirjastotalo jatkaa ilmastonmuutokseen ja kulutuskäyttäytymiseen liittyvää Toteutunut. Yhteisiä tapahtumia ja kierrätysteeman esittelyä.

196 tiedotusta ja tapahtumatuotantoa yhdessä muiden toimijoiden, mm. Valonian kanssa. Nuorisopalvelujen kaikessa toiminnassa edistetään ympäristötietoisuutta. MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Vuosi Palkkamenot Vakanssien määrä Henkilötyövuodet (htv) TP TP TA2014 TP2014 TA SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA ( ) TP TA TA TP TA

197 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 12: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Vapaa-aikalautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,21 891,21-101,1 0 * Maksutuotot , ,57 78,1 0 * Tuet ja avustukset , ,38-103, * Vuokratuotot , ,36 95,5 0 * Muut toimintatuotot , ,86 93,8 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,20 83, TOIMINTAKULUT * Palkat ja palkkiot , ,28-94, * Eläkekulut , ,16 101, * Muut henkilösivukulut , ,63-92, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,75-95, * Palvelujen ostot ,35-378,35 100, * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,38-97,6 0 * Avustukset ,00-2,00 100,0 0 * Vuokrat , ,34-89,8 0 * Muut toimintakulut , ,77-45, *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,89-96, TOIMINTAKATE , ,31 102, Poistot ja arvonalentumiset * Suunnitelman mukaiset poistot , ,39 116,4 0 TILIKAUDEN TULOS , ,70 103, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,70 103,

198 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Vapaa-aikalautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT 3099 Muut korvaukset , ,00 0, Tilojen käyttökorvaukset , ,49-121, Muut myyntituotot , ,28 62, S/Myyntituotot , ,26-0,0 0 * Myyntituotot , ,47-105, Lukukausimaksut ,00 825,00-120, Pääsymaksut , ,57 77, S/Maksutuotot , ,95 88,7 0 * Maksutuotot , ,52 79, Työllistämistuki , ,38-132, Muut tuet ja avustukset valtio , ,00 96, * Tuet ja avustukset , ,38-103, Muiden rakennusten vuokrat , ,65 95, S/Koulutilojen vuokrat , ,92 91, Muut vuokratuotot 0 161,29 161,29-0,0 0 * Vuokratuotot , ,28 93, Kirjaston myöhästymismaksut , ,91 91, Pys. vast. myyntivoitot , ,50-0, Muut tuotot , ,45 68,3 0 * Muut toimintatuotot , ,86 93,8 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,81 84, TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4001 Kokouspalkkiot , ,02-85, Vak.viranhaltijain kk-palkat , ,11 102, Työsuhteisten kk-palkat , ,00-82, Erilliskorvaukset , ,20-96, Sairaus- ja äitiyslomansij , ,00-0, Vuosilomansijaiset ja muut sij , ,85 243, Asiantuntijapalkkiot , ,60-84, Tunti- ja urakkapalkat , ,75 102, Työllistettyjen kk-palkat ,20-0,80-100, Lomapalkkajaksotukset , ,13 0, Tuntipalkkojen jaksotukset , ,41-0, Luontoisedut 0 622,20-622,20 0, Luotoisedun vastatili 0 622,20 622,20-0, Sairausvakuutuskorvaukset , ,09-243, Tapaturmakorvaukset 0 743,00 743,00-0,0 0 * Palkat ja palkkiot , ,28-94, Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut/Palkkaperusteiset , ,10-93, KuEL-maksut/Eläkemenoperust , ,69 112, KuEL-maksut/Varhe-maksut , , , Lomapalkkajaksotukset , ,81 0, Tuntipalkkojen jaksotukset 0 473,82 473,82-0,0 0 * Eläkekulut , ,16 101, Kansaneläke- ja sairausvak.m ,67-770,33-98, Työttömyysvakuutusmaksut , ,83-89, Tapaturmavakuutusmaksut , ,00-88, Muut sosiaalivakuutusmaksut ,86-12,14-98, Lomapalkkajaksotukset 0 87,82 87,82-0, Tuntipalkkojen jaksotukset 0 237,51 237,51-0,0 0 * Muut henkilösivukulut , ,63-92, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,75-95, Asiakaspalv. ostot kunnilta , ,97-34, Asiakaspalv. ostot muilta , ,74 131,4 0

199 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Tsto-,pankki- ja as.tunt.palv , ,11-72, S/Monistuspalvelut , ,95-45, S/Asiantuntijapalvelut , ,41-85, S/Kirjanpitopalvelut ,00-0,00 100, S/Maksuliikennepalvelut , ,00-49, S/Tietohallintopalvelut ,00-0,00 100, S/Henkilöstöhallinnon palvelut ,00-0,00 100, S/Työsuojelupalvelut ,00-0,00 100, S/Palkanlaskentapalvelut ,00-0,00 100, Painatukset ja ilmoitukset , ,12-40, Posti- ja telepalvelut , ,81-91, S/Postimaksut ,00-0,00 100, S/Puhelinmaksut ,00-0,00 100, Vakuutukset , ,39-42, Puhtaanapito-ja pesulapalvelut , ,52 723, Rakenn.ja al.rak.ja kunn.pito , ,58 165, S/Rakenn. ja al. rak. ja k.pit , ,48-83, Koneiden ja laitt. rak. ja k.p , ,84-38, Majoitus- ja ravitsemispalvelu , ,98-79, S/Ravitsemispalvelut , ,30-94, Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,78 107, S/Matkustus- ja kuljetuspalvel ,31-321,31 105, S/Henk.hall.työterveyspalvelut ,00-0,00 100, Koulutus- ja kulttuuripalvelut ,81-69,81 100, S/Uimahallipalvelut , ,80 105, Työpuku-, työkalu- ja ateriako , ,00 0, Muut palvelut , ,86-67, S/Muut palvelut 0 849,76-849,76 0,0 0 * Palvelujen ostot , ,92-98, Toimisto- ja koulutarvikkeet , ,38 116, Kirjallisuus ,85-632,85 115, Kirjastoaineisto , ,07-98, Elintarvikkeet , ,86 113, Vaatteisto , ,79-54, Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ,74-808,74 239, Siivous- ja puhdistusaineet ,73-218,27-36, Poltto- ja voiteluaineet , ,64-62, Sähkö , ,91-93, Vesi ,73-381,73 131, Kalusto , ,73 110, Rakennusmateriaali ,14-261,86-96, Muu materiaali ,87-898,13-96, S/Varastolisä 0 678,08-678,08 0,0 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,30-97, Muut avustukset kotitalouksill , ,00 132, Avustukset yhteisöille , ,00-98,9 0 * Avustukset ,00-2,00 100, Rakennusten ja huoneistojen vu , ,56-69, S/Rak. ja huon. vuokrat ,00-0,00 100, S/Koulutilojen vuokrat , ,00-35, Koneiden ja laitteiden vuokrat , ,68 181, S/Koneiden ja laitteiden vuokr , ,58-91, Muut vuokrat ,54-366,54 101,8 0 * Vuokrat , ,92-99, Välilliset verot ,11-12,89-87, Muut kulut , ,40-37, Luottotappiot myyntisaamisista 0 428,52-428,52 0,0 0 * Muut toimintakulut , ,77-45, *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,66-97,

200 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos TOIMINTAKATE , ,15 101, Poistot ja arvonalentumiset 7110 Poistot tietokoneohjelmista ,38-0,38 100, Poistot kiinteistä rakenteista , ,92 103, Poistot koneista ja kalustosta , ,09 161,4 0 * Suunn.mukaiset poistot , ,39 116,4 0 TILIKAUDEN TULOS , ,54 101, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,54 101,

201 Kirjastopalvelut Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kirjasto Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Tiina Salo Toteutuma % Pääkirjasto Pääkirjasto, lainat kpl ,0 / laina /laina 2,59 2,43 2,46 101,1 / toimintatunnit /h ,8 Käynnit kpl ,1 / käynti /käynti 6,94 6,48 6,55 101,1 Aukiolotunnit viikossa h ,1 Pääkirjasto yhteensä ,1 Tuotot yhteensä ,1 Netto ,6 Kirjastot yhteensä Kirjastot yhteensä, lainat kpl ,0 / laina /laina 2,56 2,43 2,46 101,1 / lainaaja /lainaaja ,9 Lainaajat / asukas (peittävyys) % ,2 Käynnit kpl ,1 / käynti /käynti 6,91 6,48 6,55 101,1 Bruttokulut / asukas /asukas ,1 Verkkopalvelun käyttö ,0 Asiantuntijapalvelut ,3 Kirjastot yhteensä ,1 Tuotot yhteensä ,1 Netto ,6 Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupiste yhteensä ,9 Tuotot yhteensä ,1 Netto ,2 Kirjastopalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,7 Toiminnan tuotot yhteensä ,6 Tuottojen osuus kuluista (%) % ,0 Netto ,6 Tuottajan viesti tilaajalle: Tuottajan viesti tilaajalle: Kirjaston toiminta toteutui melko odotetusti huolimatta henkilöstötilanteesta ja lomautuksista johtuvista supistuksista. Myönteistä oli, että lainaus että käyntimäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta. Erityisen ilahduttavaa oli lasten ja nuorten kirjallisuuden lainauksen selkeä kasvu. Myös kirjaston useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa tuottama tapahtumatoiminta on toiminut hyvin. Uutena yhteistyömuotona aloitettiin perhepalvelujen kanssa Lainaa perhevalmentaja kirjastosta toiminta, joka on saanut hyvän vastaanoton. Kirjaston käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä on kasvanut yli 20% edellisvuodesta. Vaikkakin pääosa koulutuksista on edelleen perinteisen kirjastonkäytön opastusta, kasvava ja kysytty toimintamuoto ovat olleet erilaiset e aineistojen ja esim. tablettien käytön opastukset. Seudullisen joukkoliikenteen Fölin käynnistyminen oli suuri ponnistus kirjaston Yhteispalvelupisteelle. Puolen vuoden aikana Yhteispalvelussa luotiin uudet korttipohjat yli 5500 asiakkaalle.

202 Kulttuuripalvelut Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kulttuuripalvelut, Museo Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Tiina Salo Toteutuma % Taidekasvatus ja toiminta Taidekasvatus ja toiminta, asiakkaat kpl ,7 / asiakas /asiakas ,5 Yhteensä ,4 Tuotot ,6 Netto ,2 Järjestöjen/yhteisöjen kulttuuriavustukset Järjestöjen kulttuuriavustukset, järjestömäärä kpl ,3 Avustettujen järjestöjen jäsenmäärä kpl ,0 / jäsen /jäsen 4,65 5,00 5,21 104,2 Yhteensä ,0 Netto ,0 Muu kulttuuritoiminta, tilat Yhteensä ,2 Tuotot ,3 Netto ,8 Kulttuuripalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,3 Tuotot ,2 / asukas /asukas 9,44 9,24 8,25 89,3 Tuottojen osuus kuluista (%) % ,1 Netto ,1 Museot Museot, käynnit kpl ,3 / käynti /käynti 28,33 58,63 24,03 41,0 Aukiolotunnit yhteensä viikossa h ,8 / aukiolotunti /h ,3 Kävijämäärä per käyttötunti kpl/h ,8 Näyttelyiden määrä kpl ,0 Tallenteiden määrä kpl ,2 Sijoitettavien teosten määrä kpl ,1 Yhteensä ,2 Tuotot ,4 Netto ,2 Museot yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,2 Tuotot ,4 Tuottojen osuus kuluista (%) % ,0 Netto ,2 Kustannukset yhteensä Kulut ,8 Tuotot ,4 Netto ,0 Tuottajan viesti tilaajalle: Raision museo Harkko keskittyi näyttelyissään Raision 40 vuotiseen kaupunkihistoriaan. Vuoden aikana kaupungintalon väliaikaisissa näyttelytiloissa järjestettiin yhteensä seitsemän näyttelyä, joissa kaikissa teemana oli paikallisuus. Museon kävijämäärät kasvoivat yli 14 %. Museon hallinnoimat kokoelmat kasvoivat 16 teoksella, joista merkittävin oli Kirjastotaloon sijoitettu Tiina Vainion teos Ajan Rajat. Vuoden aikana Raisiosta löydettiin kaksi uutta muinaisjäännöskohdetta ja useita irtolöytöjä. Kaupungin 40 vuotista historiaa muisteltiin mm. Elämää suuressa risteyksessä esityksessä, jossa kävi yli 300 katsojaa.

203 Liikuntapalvelut Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Reijo Hakorinta Toteutuma % Ulkoliikunta alueet Ulkoliikunta alueet, kpl kpl ,0 / alue /alue ,0 / hoidettu m2 /m² Yhteensä ,0 Tuotot ,4 Netto ,8 Jäähallit Jäähallit, käynnit kpl ,3 / käynti /käynti 4,01 10,55 2,60 24,6 Aukiolotunnit viikossa h ,5 Käyttöaste % % / käyttötunti /h Yhteensä ,9 Tuotot ,9 Netto ,9 Uimahallit Uimahallit, käynnit kpl ,1 / käynti /käynti 9,23 7,62 8,04 105,6 / käynti (netto) /käynti 5,14 2,76 4,02 146,0 Aukiolotunnit viikossa h ,4 / aukiolotunti /h ,1 / aukiolotunti (netto) /h ,0 Tuottojen osuus kuluista (%) % ,3 Yhteensä ,5 Tuotot ,5 Yhteensä (netto) ,4 Sisäliikuntatilat Sisäliikuntatilat, käynnit kpl ,7 / käynti /käynti 3,31 5,54 2,42 43,6 Aukiolotunnit viikossa h ,2 Käyttöaste % % / käyttötunti /h Yhteensä ,5 Tuotot ,7 Netto ,0 Liikuntapaikat yhteensä Liikuntapaikat, kustannukset yhteensä ,4 Tuotot yhteensä ,8 Netto ,7 / asukas /asukas ,4 Liikuntatoiminta Liikuntatoiminta, käynnit kpl / käynti /käynti 3,21 3,51 1,72 Ryhmien lukumäärä kpl Yhteensä ,7 Tuotot ,1 Netto ,5 Seura ja järjestötoiminta Seura ja järjestötoiminta, seurojen määrä kpl ,2 Avustus / asukas /asukas 3 2,76 3,45 124,9 Yhteensä ,0 Tuotot Netto Liikuntapalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,5 Tuotot ,2 Asiakastyytyväisyys 4 / asukas /asukas ,5 Tuottojen osuus kuluista (%) % ,3 Netto ,6 Tuottajan viesti tilaajalle: Toiminta ja asiakaskäynnit on aiemmalla tasolla. Aikaisempiin vuosiin verrattuna laskentatapa on tarkentunut. Toteutuma on lähes suunnitelman mukainen. Uintikeskus Ulpukan kävijäämäärät ja tuotot jäivät n. 10 % suunnitellusta. Vähennys on tapahtunut yritysten henkilöstön tuettujen käyntien ja ympäristökuntien koulu ja päiväkotiryhmien kohdalla yleisen taloustilanteen vaikutuksesta.

204 Nettobudjettiyksikkö: Uintikeskus Ulpukka 2014 tavoite toteutuma toimintatulot=rahatulot , ,45 toimintamenot=rahamenot+sisäiset menot , ,56 toimintakate , ,11 poistot -143, ,71 sisämyynti , ,05 yli/alijäämä , ,77 Nettobudjettiyksikön neton saavuttaminen sallii ulkopuolisen tulorahoituksen ylityksen sekä vastaavan suuruisen rahamenojen lisäyksen ilman valtuuston käsittelyä. Kustannuspaikka

205 Nuorisopalvelut Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Nuorisotyö Tilinpäätös Lisätalousarvio 3 Tilinpäätös Tilinpäätös/Lisätalousarvio 3 Reijo Hakorinta Toteutuma % Nuorisotilat Nuorisotilat, käynnit kpl ,2 / käynti /käynti 4,85 6,09 5,23 86,0 Avoimet ovet tuntia viikossa h ,1 Yhteensä ,6 Tuotot ,4 Netto ,5 Leirikeskukset Leirikeskukset, käynnit kpl ,6 / käynti /käynti 0 0 Yhteensä Tuotot Netto Nuorisotoiminta Nuorisotoiminta, käynnit kpl ,9 / käynti /käynti 76,42 97,74 12,68 13,0 Tilaisuuksia, lukumäärä kpl ,4 Yhteensä ,6 Tuotot ,7 Netto ,6 Järjestöjen nuorisotoiminta Järjestöjen nuorisotoiminta, avustettuja järjestöjä kpl ,7 Järjestöjen jäsenmäärä alle 29 vuotias kpl ,5 / järjestöjen jäsen /jäsen 0,00 70,42 76,92 109,2 Yhteensä ,0 Tuotot Netto Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö, asiakkaat kpl / asiakas /asiakas Erityisnuorisotyö yhteensä ,2 Tuotot ,0 Netto Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminta, asiakkaat kpl ,0 / asiakas /asiakas ,6 Työpajatoiminta yhteensä ,9 Tuotot ,8 Netto ,4 Nuorisotyö yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,9 / alle 29 vuotias asukas /asukas ,9 Asiakastyytyväisyys Tuotot ,8 Tuotot % kuluista % ,5 Netto ,4 Tuottajan viesti tilaajalle: Toiminnan tunnuslukujen laskentatapaa on muutettu. Luvut sisältävät jokaisen ryhmän jokaisen kokoontumiskerran ja käynnit sisältävät jokaisen ryhmän jokaisen osallistujan käynnit. TA 2015 on tehty samoin. Erityisnuorisotyö, sisältää pelkästään etsivän nuorisotyön tulot ja menot. Tilinpäätös 2014 on lähes suunnitelman mukainen. Kustannusten ja tulojen kasvu aiempaan vuoteen perustuu tukirahoitusten kasvuun, esim. etsivän nuorisotyön toteutus ja avustus omana palveluna ja pajatoiminnan työllistämistukien kasvu.

206

207 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto Kasvu% -netto vrt. ed. TP TP TP ,68 TA2014+muutokset TP ,92 STRATEGISET TAVOITTEET Strateginen tavoite Tavoitetaso Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus Valvontasuunnitelman mukaiset paranee kaikissa yksiköissä. tarkastukset tehdään laaditun suunnitelman mukaisesti. Toteutunut Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on toteutunut erittäin hyvin. 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta Vuosittaisilla työnjaon tarkistamisilla varmistetaan oikea ja tasapuolinen kuormitus viranhaltijoiden kesken. Henkilöstön työkykyä ylläpidetään huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Työnjakoa tarkistetaan ainakin kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin. Ylikuormitustilanteissa työtehtäviä tasataan joustavasti. Kunta-10 tuloksia hyödynnetään henkilöstön voimavarojen hallinnassa. Työnjakoa on tarkasteltu kevään aikana ja henkilöiden vaihtuessa. Toteutunut 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen Sähköinen verkkoviestintä pidetään verkkoviestintä ovat käytössä kaikilla ajan tasalla. palvelualueilla. Toteutunut 4. Perustason turvaaminen palveluissa Tilausten laadun perustaso turvataan. Lakisääteinen valvonta hoidetaan. Toteutunut 5. Viihtyisät asuinalueet Rakennetun ympäristön sekä yleisten alueiden tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain vaatimukset viihtyisästä, turvallisesta ja terveellisestä ympäristöstä. Ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta koskeviin valituksiin reagoidaan viivytyksettä. Kaupunkiympäristön siisteyttä ja rakennusten kuntoa ja turvallisuutta tarkastetaan ympäristölautakunnan tekemillä vuosittaisilla ympäristökatselmuksilla. Toteutunut pääosin Toteutunut

208 6. Vetovoimainen toimintaympäristö elinkeinoelämälle Sujuvalla ja lain vaatimukset huomioon Lupahakemukset käsitellään ottavalla lupakäsittelyllä luodaan viivytyksettä. mahdollisuudet yritysten joustavalle sijoittumiselle Raisioon. 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla Tehdään yhteistyötä seudun kuntien Osallistutaan yhteistyöselvityksiin ja kanssa. asiantuntijoiden yhteistyöhön rakennusvalvonnassa, ympäristönsuojelussa ja ympäristöterveydenhuollossa. Rakennuslupien käsittelyaika on ollut 15,9 vrk. Yhteistyöhön on osallistuttu aktiivisesti. 8. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Vaikutetaan rakentamisen energiatehokkuuden nostamiseen. Yhteistyö ilmastoasioissa. HENKILÖSTÖ Uudis- ja korjausrakentamisessa vaikutetaan energiatehokkaaseen rakentamiseen neuvonnan ja suunnittelun kautta. Osallistutaan Varsinais-Suomen ilmastostrategian seurantaan yhteistyössä ELY -keskuksen, Valonian sekä muiden kuntien ja kaupunkien kanssa. Neuvontaa on saanut tarvittaessa. On osallistuttu ilmanlaadun yhteistyöryhmän toimintaan. Vuosi Palkkamenot Palkkamenojen kasvu% vrt. ed. TP Vakanssien määrä Henkilötyövuodet (htv) TP ,22 TP , ,36 TA2014+muutokset ,36 TP , ,17 SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA ( ) Kasvu% vrt. ed. TP TP TP ,40 TA TP ,53 TUOTTAJAN VIESTI TILAAJALLE Ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluissa henkilöstösäästötavoitteet toteutettiin osana teknisen keskuksen toimenpiteitä. Vakanssien määrä on vuoden 2014 aikana kasvanut, kun eläinlääkintähuoltoon otettiin oppisopimusharjoittelija. Palvelujen ostot ulkoa toteutuivat 80,54 %:sti ja olivat Palvelujen ostot ulkoa kasvoivat vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna 16,53 %. Palveluostojen kasvuun vaikuttivat rakennusvalvonnan ohjelmistohankinnat ja Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa vuoden 2013 aikana tehty sopimus hyötyeläinpäivystyksestä.

209 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 12: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Ympäristölautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot , ,83-100,5 0 * Maksutuotot , ,06-101,1 0 * Tuet ja avustukset , ,36-0,0 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,25-101,5 0 TOIMINTAKULUT * Palkat ja palkkiot , ,92-90, * Eläkekulut , ,97 105, * Muut henkilösivukulut , ,06-83,1 0 ** Henkilöstökulut yhteensä , ,01-92, * Palvelujen ostot , ,17-80,5 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,92-60,6 0 * Avustukset ,00-550,00-72,5 0 * Vuokrat 0 162,84-162,84 0,0 0 * Muut toimintakulut , ,43-9,6 0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,69-89, TOIMINTAKATE , ,94-73, Poistot ja arvonalentumiset * Suunnitelman mukaiset poistot , ,00-0,0 0 TILIKAUDEN TULOS , ,94-72, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,94-72,

210 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Ympäristölautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT 3099 Muut korvaukset , ,00 0, Myyntituotot kunnilta ,77 854,23 99, Oppisopimuskoulutuskorvaukset 0 720,00 720,00-0, Muut myyntituotot , ,06-111, S/Myyntituotot 0 133,92 133,92-0,0 0 * Myyntituotot , ,75-100, Tarkastus- ja valvontamaksut , ,83 97, Rak.valvonta- ja -tarkastusm , ,28-101, Muut palvelumaksut , ,61-0, S/Maksutuotot , ,50-152,0 0 * Maksutuotot , ,56-102, Työllistämistuki , ,10-0, Muut tuet ja avustukset valtio 0 989,26 989,26-0,0 0 * Tuet ja avustukset , ,36-0,0 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,67-102,2 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4001 Kokouspalkkiot , ,27-91, Vak.viranhaltijain kk-palkat , ,93-92, Työsuhteisten kk-palkat , ,05-95, Erilliskorvaukset , ,26-12, Vuosilomansijaiset ja muut sij , ,20 124, Lomapalkkajaksotukset , ,77-0, Sairausvakuutuskorvaukset , ,84-0,0 0 * Palkat ja palkkiot , ,92-90, Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut/Palkkaperusteiset , ,33 104, KuEL-maksut/Eläkemenoperust , ,56 113, KuEL-maksut/Varhe-maksut 867-0,00 867,00-0, Lomapalkkajaksotukset 0 594,92 594,92-0,0 0 * Eläkekulut , ,97 105, Kansaneläke- ja sairausvak.m , ,59-89, Työttömyysvakuutusmaksut , ,95-81, Tapaturmavakuutusmaksut ,17-758,83-79, Muut sosiaalivakuutusmaksut ,56-27,44-91, Lomapalkkajaksotukset 0 506,25 506,25-0,0 0 * Muut henkilösivukulut , ,06-83,1 0 ** Henkilöstökulut yhteensä , ,01-92, Asiakaspalv. ostot kunnilta , ,37-11, Asiakaspalv. ostot muilta , ,00-0, Tsto-,pankki- ja as.tunt.palv , ,81 119, S/Monistuspalvelut ,92-523,08-34, S/Kirjanpitopalvelut ,00-0,00 100, S/Maksuliikennepalvelut ,00-792,00-50, S/Tietohallintopalvelut ,00-0,00 100, S/Henkilöstöhallinnon palvelut ,00-0,00 100, S/Työsuojelupalvelut ,00-0,00 100, S/Palkanlaskentapalvelut ,00-0,00 100, Painatukset ja ilmoitukset , ,50-7, Posti- ja telepalvelut ,81-954,81 141, S/Postimaksut ,00-0,00 100, S/Puhelinmaksut ,00-0,00 100, Vakuutukset ,32-756,68-62, Puhtaanapito-ja pesulapalvelut 0 8,87-8,87 0, Rakenn.ja al.rak.ja kunn.pito , ,50-74, Koneiden ja laitt. rak. ja k.p ,00-445,00 248,3 0

211 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Majoitus- ja ravitsemispalvelu , ,44-8, S/Ravitsemispalvelut , ,68-56, Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,37-61, S/Matkustus- ja kuljetuspalvel 0 126,45-126,45 0, S/Henk.hall.työterveyspalvelut ,00-0,00 100, Koulutus- ja kulttuuripalvelut , ,30-57, Työpuku-, työkalu- ja ateriako ,50-12,50 101, Muut palvelut 316-0,00 316,00-0,0 0 * Palvelujen ostot , ,48-83, Toimisto- ja koulutarvikkeet , ,11-37, Kirjallisuus , ,35-68, Vaatteisto , ,61-7, Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 0 179,10-179,10 0, Kalusto , ,25-68, Rakennusmateriaali 0 93,30-93,30 0, Muu materiaali ,00-856,00 218, S/Varastolisä 0 7,46-7,46 0,0 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,46-60, Avustukset yhteisöille ,00-550,00-72,5 0 * Avustukset ,00-550,00-72, S/Rak. ja huon. vuokrat ,00-0,00 100, Koneiden ja laitteiden vuokrat 0 162,84-162,84 0, S/Koneiden ja laitteiden vuokr 0 304,16-304,16 0,0 0 * Vuokrat ,00-467,00 100, Muut kulut , ,43-4, Luottotappiot myyntisaamisista 0 260,00-260,00 0,0 0 * Muut toimintakulut , ,43-9,6 0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,38-90, TOIMINTAKATE , ,05-77, Poistot ja arvonalentumiset 7150 Poistot koneista ja kalustosta , ,00-0,0 0 * Suunn.mukaiset poistot , ,00-0,0 0 TILIKAUDEN TULOS , ,05-76, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,05-76,

212 Ympäristölautakunta Ympäristön ja rakennusvalvontapalvelut ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila Tilinpäätös 2013 Talousarvio valtuusto 2014 Tilinpäätös 2014 TP 2014 %:a TA 2014:sta Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuolto, eläinten määrä kpl 3 873, , ,00 101,12 / eläin /eläin 82,39 89,26 85,33 95,60 Eläinten(hoitokäynnit) kpl 3 646, , ,00 133,44 / eläinten hoitokäynti 87,52 126,62 91,73 72,44 / asukas /asukas 10,44 11,19 10,81 96,67 Kulut , , ,25 96,67 Tuotot , , ,97 105,86 Netto , , ,28 84,76 Ympäristöterveysvalvonta Ympäristöterveysvalvonta, valvontakohteet kpl 1 078, , ,00 102,67 / asukas /asukas 10,57 11,60 9,95 85,76 / valvontakohde /kohde 299,57 337,76 282,13 83,53 Kulut , , ,30 85,76 Tuotot , , ,79 98,79 Netto , , ,51 64,93 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu, valvontakohteet kpl 303,00 283,00 303,00 107,07 / asukas /asukas 8,73 10,02 8,54 85,28 / valvontakohde /kohde 880, ,73 861,56 79,65 Kulut , , ,79 85,28 Tuotot , , ,60 97,05 Netto , , ,19 78,55 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta, valvontakohteet kpl 384,00 330,00 328,00 99,39 / asukas /asukas 10,45 12,31 11,04 89,70 / lupa /lupa 491,20 626,97 615,74 98,21 / katselmus /katselmus 364,89 417,98 368,37 88,13 Kulut , , ,96 89,70 Tuotot , , ,31 105,68 Netto , , ,65 69,91 Ympäristöpalvelut yhteensä Kulut(yhteensä) , , ,62 88,81 Kulut (yhteensä / asukas) /asukas 43,03 47,72 42,38 88,81 Tuotot , , ,67 102,21 Netto , , ,95 75,32

213

214 TEKNISEN LAUTAKUNNAN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto Kasvu% -netto vrt. ed. TP TP TP ,05 TA muutokset TP ,84 TA STRATEGISET TAVOITTEET Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutunut Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus paranee kaikilla palvelualueilla. Teknisen keskuksen henkilötyövuosien määrä pysyy vuoden 2012 tasolla. Vuonna 2012 teknisen keskuksen henkilötyövuosien määrä oli 255,1. Vuonna 2014 htv:n määrä oli 233,0 eli laskua -22,1 henkilötyövuotta. 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta Edistetään monitaitoisuuden lisäämistä, monialaisten tehtävien kehit- seudullisissa yhtiöissä on turvattu. Henkilöstön asema mahdollisissa tämistä, ammatillista liikkuvuutta ja joustavan työuran kehittämistä. Työ on kesken. Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista mm. järjestämällä työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työtapaturmat vähenevät vuoden 2012 tasolta. Toteutunut. 4. Perustason turvaaminen palveluissa Tilausten laadun perustaso turvataan. Palvelujen laatu on alennetun perustason mukainen. Toteutunut. 5. Viihtyisät asuinalueet Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella luodaan edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle. Keskustan osayleiskaava on valmis. Kuuanlaakson asemakaava on lähetetty valtuuston hyväksyttäväksi. Tonttituotantoon panostetaan kysynnän mukaan. Mittari: kaupungin ao. tonttivaranto on suurempi kuin Katteluksenmetsän kunnallistekniikka on valmis. Mittari: valmistuneet kilometrit Merinuorikkalan kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan. Mittari: valmistuneet kilometrit Panostetaan kunnallisteknisten Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu viranomaislausunnot. Vastineiden laatiminen saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin on kesken. Toteutunut. Toteutunut. Ei ole toteutunut, koska ei ole investointirahaa. Toteutunut. Toteutunut.

215 verkostojen saneeraukseen laaditun saneerausohjelman ja talousarvion puitteissa. Pirilänlaakson asemakaavoituksen valmistelu jatkuu. Mustikkamäen asemakaavoitus käynnistyy. 6. Vetovoimainen toimintaympäristö elinkeinoelämälle Edellytysten luominen vetovoimaiselle liike- ja yritystoiminnalle on Hahdenniemen asemakaavaluonnos valmis. Halla-ahon asemakaavan laadinta käynnistyy. Panostetaan kunnallisteknisten verkostojen saneeraukseen vanhoilla työpaikka-alueilla talousarvion puitteissa. 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla Raisio osallistuu kaupunkiseudun Seudullista vesihuollon verkostoyhtiötä koskevat selvitykset ja teknisten palvelujen yhteistyöhön ja mahdollisten yhteisten yhtiöiden mahdolliset päätökset on tehty perustamisen selvittämiseen. vuoden 2014 aikana. Toteutunut. Mustikkamäen asemakaavoitus ei ole käynnistynyt, koska Mustikkamäki ei sisältynyt kaupunginhallituksen hyväksymään vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Toteutunut. Ei ole käynnistynyt. Halla-aho ei sisältynyt kaupunginhallituksen hyväksymään vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Toteutunut. Ei ole toteutunut. Ei ole tehty päätöksiä, selvitykset kesken. 8. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen. Energiankulutuksen vähentäminen. Osallistutaan aktiivisesti seutuyhteistyöhön Seurataan tilapalvelujen energian säästöhankkeen toteutumista. Mittarit: - lämpöenergian kulutus (MWh) säästötavoitteeseen verrattuna - sähköenergian kulutus (MWh) säästötavoitteeseen verrattuna - vedenkulutus (m 3 ) säästötavoitteeseen verrattuna Toteutunut. Lämpöenergian kulutus laski lähtötasosta 0 %, joka vastaa 29,5 MWh:n suuruista kulutuksen laskua. Tavoitetaso ylittyi 890 MWh. Sähköenergian kulutus laski lähtötasosta 8 %, joka vastaa 374,7 MWh:n suuruista kulutuksen laskua. Tavoitetaso alittui 70 MWh. Veden kulutus laski lähtötasosta 31 %, joka vastaa m 3 :n suuruista kulutuksen laskua. Tavoitetaso alittui m 3.

216 HENKILÖSTÖ Vuosi Palkkamenot Palkkamenojen kasvu% Vakanssien Henkilötyövuodet (htv) vrt. ed. TP määrä TP ,1 TP , ,8 TA2014+muutokset ,1 TP , ,0 TA ,1 SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA ( ) Kasvu% vrt. ed. TP TP TP ,65 TA2014+muutokset TP ,23 TA TUOTTAJAN VIESTI TILAAJALLE Talous (ulkoiset) Ulkoisten toimintakulujen osalta toteutumaksi muodostui eli 91,9 % talousarviossa arvioidusta. Ulkoisten toimintatulojen toteutuma oli eli 89,7 % talousarviossa arvioidusta. Lautakunnan toimintakatteeksi ulkoisten toimintakulujen ja -tulojen osalta muodostui Henkilöstö Vuoden 2014 talousarvion henkilöstökuluja jouduttiin karsimaan kaupungin talouden sopeuttamisohjelman vuoksi. Koko kaupungin tasolla säästöjen suuruus oli noin Tästä teknisen keskuksen osuus oli ympäristölautakunta mukaan lukien ja palkkojen sivukulut huomioiden Teknisen lautakunnan muutetun talousarvion palkkamenoiksi muodostui näin ollen (pelkät palkkamenot ilman eläke- ja muita sivukuluja). Palkkamenojen toteutumaksi vuodelta 2014 ilman lomapalkkajaksotuksia sekä ilman eläke- ja muita sivukuluja muodostui eli 93,3 % talousarviossa arvioidusta. Työnantaja esitti henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi joko lomarahan vaihtoa, lomautusta tai palkatonta vapaata. Teknisessä keskuksessa ketään ei lomautettu vaan vaadittavat henkilöstösäästöt toteutettiin lomarahojen vaihdoilla tai palkattomilla vapailla. Näillä toimenpiteillä säästettiin palkkamenoissa sivukuluineen Vuoden 2014 henkilötyövuosien määrä teknisessä keskuksessa oli 233,0. Talousarvion mukainen tavoite oli 255,1 eli vuonna 2014 jäätiin -22,1 henkilötyövuotta alle tavoitetason. Kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta henkilötyövuosien toteutuma oli 193,66 htv:ta ja tuntipalkkaisten osalta 39,29 htv:ta. Vuosi Htv 257,5 255,1 240,8 233,0 Vertailtaessa henkilötyövuosia vuodesta 2011 eteenpäin näkyy kaukolämpöpalvelujen siirtyminen seudulliseen yhtiöön henkilötyövuosien määrän laskuna -2,4 htv:lla vuosien 2011 ja 2012 välillä. Vuosien 2012 ja 2013 sekä 2013 ja 2014 henkilötyövuosien määrän laskut (-14,3 htv:ta ja -7,8 htv:ta) selittyvät kaupungin sopeuttamistoimenpiteiden henkilöstösäästövaikutuksilla.

217 Palvelujen ostot ulkoa Vuoden 2014 palveluiden ostot ulkoa toteutuivat 92,7 %:sti ja olivat suuruudeltaan Ostot alittivat arviot :lla. Suurimmat euromääräiset alitukset kertyivät tileistä 4381 Jätevesimaksut ( ), 4340 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut ( ) sekä 4360 Posti- ja telepalvelut ( ). Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna palveluiden ostot ulkoa kasvoivat 8,2 % eli

218 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 12: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Tekninen lautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot , ,69 87,5 0 * Maksutuotot , ,12 34,2 0 * Tuet ja avustukset , ,45-292, * Vuokratuotot , ,26 92,3 0 * Muut toimintatuotot , ,83-501,4 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,79 89, TOIMINTAKULUT * Palkat ja palkkiot , ,13-91, * Eläkekulut , ,75-95,9 391 * Muut henkilösivukulut , ,68-87, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,56-92, * Palvelujen ostot , ,87-95,2 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,29-86,5 0 * Avustukset ,92-695,08-65,0 0 * Vuokrat , ,09-93, * Muut toimintakulut , ,99 113,1 0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,90-91, TOIMINTAKATE , ,11-92, Poistot ja arvonalentumiset * Suunnitelman mukaiset poistot , ,06 100,7 0 TILIKAUDEN TULOS , ,05-95, * Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,92 1,08 100,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,97-95,

219 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Tekninen lautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT 3010 Sähkön myyntituotot 0 98,39 98,39-0, Satamatoiminnan myyntituotot , ,56 90, Muut korvaukset , ,90-328, Myyntituotot kunnilta , ,60 78, Oppisopimuskoulutuskorvaukset ,00 410,00 29, Ateriamaksut , ,22 75, Tilojen käyttökorvaukset , ,91 60, Karttojen myynti , ,09-109, Muut myyntituotot , ,78 86, S/Myyntituotot , ,41 90,8 0 * Myyntituotot , ,10 90, Suunnittelu- ja mittaustoim.m , ,00 61, Rak.valvonta- ja -tarkastusm , ,08 58, Maankäyttö- ja kehittämiskorv , ,00 30, Muut palvelumaksut , ,04 78,7 0 * Maksutuotot , ,12 34, Työllistämistuki , ,06-132, Muut tuet ja avustukset valtio , ,00 0, Muut tuet ja avustukset muilta , ,39-0,0 0 * Tuet ja avustukset , ,45-292, Asuntojen vuokrat , ,04 85, Muiden rakennusten vuokrat , ,41 58, S/Rakennusten ja huon. vuokrat ,00 0,00 100, Maa- ja vesialueiden vuokrat , ,60 92, S/Maa- ja vesialueiden vuokrat ,00 0,00 100, Koneiden ja laitteiden vuokrat , ,72-126, S/Kon. ja laitteiden vuokrat , ,08-101, Muut vuokratuotot , ,93 99,9 0 * Vuokratuotot , ,18 98, Pys. vast. myyntivoitot , ,68-0, Muut tuotot , ,15-439,1 0 * Muut toimintatuotot , ,83-501,4 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,12 94, TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4001 Kokouspalkkiot ,50-816,50-95, Vak.viranhaltijain kk-palkat , ,59 100, Työsuhteisten kk-palkat , ,97-92, Erilliskorvaukset , ,91 180, Sairaus- ja äitiyslomansij , ,96-79, Vuosilomansijaiset ja muut sij , ,36 195, Tunti- ja urakkapalkat , ,72-83, Alv/Vak.vir.halt. kk-palkat , ,34 156, Alv/Työsuhteisten kk-palkat , ,64 102, Alv/Tunti- ja urakkapalkat , ,74-35, Työllistettyjen kk-palkat ,64-0,36-100, Työllistettyjen tuntipalkat ,09-0,91-100, Lomapalkkajaksotukset , ,65-0, Tuntipalkkojen jaksotukset , ,85-0, Luontoisedut , ,37 0, Luotoisedun vastatili , ,37-0, Sairausvakuutuskorvaukset , ,24-0, Tapaturmakorvaukset , ,07-0,0 0 * Palkat ja palkkiot , ,13-91, Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut/Palkkaperusteiset , ,91-95,2 391

220 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos KuEL-maksut/Eläkemenoperust ,86-790,14-99, KuEL-maksut/Varhe-maksut , ,10-82, Lomapalkkajaksotukset , ,47-0, Tuntipalkkojen jaksotukset , ,13-0,0 0 * Eläkekulut , ,75-95, Kansaneläke- ja sairausvak.m , ,28-94, Työttömyysvakuutusmaksut , ,88-85, Tapaturmavakuutusmaksut , ,92-85, Muut sosiaalivakuutusmaksut ,93-73,07-97, Lomapalkkajaksotukset , ,77-0, Tuntipalkkojen jaksotukset , ,76-0,0 0 * Muut henkilösivukulut , ,68-87, ** Henkilöstökulut yhteensä , ,56-92, Tsto-,pankki- ja as.tunt.palv , ,89-89, S/Monistuspalvelut , ,07-50, S/Asiantuntijapalvelut , ,78 274, S/Kirjanpitopalvelut ,00-0,00 100, S/Maksuliikennepalvelut , ,00-50, S/Tietohallintopalvelut ,00-0,00 100, S/Henkilöstöhallinnon palvelut ,00-0,00 100, S/Työsuojelupalvelut ,00-0,00 100, S/Palkanlaskentapalvelut ,00-0,00 100, Painatukset ja ilmoitukset , ,29-26, Posti- ja telepalvelut , ,52-65, S/Postimaksut ,00-0,00 100, S/Puhelinmaksut ,00-0,00 100, Vakuutukset , ,37-43, Puhtaanapito-ja pesulapalvelut , ,83-95, Jätevesimaksut , ,88 106, Rakenn.ja al.rak.ja kunn.pito , ,69-96, S/Rakenn. ja al. rak. ja k.pit , ,95-35, Koneiden ja laitt. rak. ja k.p , ,94-94, Majoitus- ja ravitsemispalvelu , ,16-93, S/Ravitsemispalvelut , ,34-67, Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,96 113, S/Matkustus- ja kuljetuspalvel , ,44 101, Sosiaali- ja terveyspalvelut 746-0,00 746,00-0, S/Henk.hall.työterveyspalvelut ,00-0,00 100, Koulutus- ja kulttuuripalvelut , ,00-76, Muut yhteistoimintaosuudet , ,96-99, Työpuku-, työkalu- ja ateriako , ,75-58, Muut palvelut , ,31-69,5 0 * Palvelujen ostot , ,01-87, Toimisto- ja koulutarvikkeet , ,92-21, Kirjallisuus ,93-38,07-99, Elintarvikkeet , ,51-84, Vaatteisto , ,52-78, Lääkkeet ja hoitotarvikkeet , ,66-31, Siivous- ja puhdistusaineet , ,99-78, Poltto- ja voiteluaineet , ,82-65, Sähkö , ,41-86, Lämmitys , ,74-87, Vesi , ,49 105, Kalusto , ,06-88, Rakennusmateriaali , ,87 103, Muu materiaali , ,56-87, S/Varastolisä , ,12 119, Varaston lisäys (+) , ,39-0,0 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,17-86, Alv/Omaishoidon tuki 0 265,82-265,82 0,0 0

221 Raision kaupunki Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Avustukset yhteisöille ,10-960,90-51,6 0 * Avustukset ,92-695,08-65, Maa- ja vesialueiden vuokrat , ,00-88, S/Maa- ja vesialueiden vuokrat ,00-0,00 100, Rakennusten ja huoneistojen vu , ,92-93, S/Rak. ja huon. vuokrat ,00-0,00 100, Koneiden ja laitteiden vuokrat ,85-809,85 102, S/Koneiden ja laitteiden vuokr , ,30 102, Muut vuokrat , ,98 118,3 0 * Vuokrat , ,79-96, Välilliset verot , ,20 112, Välittömät verot ,71-47,71 101, Muut kulut , ,47-87, Luottotappiot myyntisaamisista , ,55 0,0 0 * Muut toimintakulut , ,99 113,1 0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,62-90, TOIMINTAKATE , ,50-95, Poistot ja arvonalentumiset 7110 Poistot tietokoneohjelmista , ,89 102, Poistot muista pitkävaikutt. m , ,48 0, Poistot rakennuksista , ,32-98, Poistot kiinteistä rakenteista , ,05-98, Poistot koneista ja kalustosta , ,06 135,9 0 * Suunn.mukaiset poistot , ,06 100,7 0 TILIKAUDEN TULOS , ,44-83, Poistoeron vähennys (+) ,92 1,08 100,0 0 * Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,92 1,08 100,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,36-83,

222 Vesihuollon taseyksikkö Käyttötalous totvert ulk SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 12: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Tekninen lautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot , ,41 89,9 0 * Muut toimintatuotot , , ,8 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,19 90,1 0 TOIMINTAKULUT * Palkat ja palkkiot , ,45 107, * Eläkekulut , ,01 101,1 617 * Muut henkilösivukulut , ,36 107,1 0 ** Henkilöstökulut yhteensä , ,82 106, * Palvelujen ostot , ,10-86,1 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,29-93,1 0 * Vuokrat , ,11 116,5 0 * Muut toimintakulut , ,59 18,5-0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,87-91, TOIMINTAKATE , ,32 85, Poistot ja arvonalentumiset * Suunnitelman mukaiset poistot , ,89-96,3 0 TILIKAUDEN TULOS , ,43 54, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,43 54,

223 Vesihuollon taseyksikkö Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos Tekninen lautakunta KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT 3001 Vesi- ja jätevesimaksut , ,07 88, Muut liiketoiminnan tuotot , ,55 85, S/Liiketoiminnan myyntituotot , ,55-0, Oppisopimuskoulutuskorvaukset ,00 300,00-314, Muut myyntituotot , ,21-0,0 0 * Myyntituotot , ,86 89, Muut tuotot , , ,8 0 * Muut toimintatuotot , , ,8 0 *** TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,64 90,1 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4004 Työsuhteisten kk-palkat , ,42 135, Erilliskorvaukset , ,30 0, Vuosilomansijaiset ja muut sij , ,53 0, Tunti- ja urakkapalkat , ,02 100, Lomapalkkajaksotukset 0 263,12-263,12 0, Tuntipalkkojen jaksotukset , ,36-0, Sairausvakuutuskorvaukset , ,73-0, Tapaturmakorvaukset , ,85-0,0 0 * Palkat ja palkkiot , ,45 107, Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut/Palkkaperusteiset , ,35 112, KuEL-maksut/Eläkemenoperust , ,00-87, Lomapalkkajaksotukset 0 106,04-106,04 0, Tuntipalkkojen jaksotukset 0 172,62-172,62 0,0 0 * Eläkekulut , ,01 101, Kansaneläke- ja sairausvak.m ,27-960,27 110, Työttömyysvakuutusmaksut ,74-873,74 107, Tapaturmavakuutusmaksut ,99-202,99 111, Muut sosiaalivakuutusmaksut ,74-16,74 110, Lomapalkkajaksotukset 0 8,47 8,47-0, Tuntipalkkojen jaksotukset 0 393,91 393,91-0,0 0 * Muut henkilösivukulut , ,36 107,1 0 ** Henkilöstökulut yhteensä , ,82 106, Asiakaspalv. ostot kuntayht ,96-522,96 0, Tsto-,pankki- ja as.tunt.palv , ,51-76, Painatukset ja ilmoitukset ,39-109,39 207, Posti- ja telepalvelut , ,92-77, Vakuutukset , ,99-8, Puhtaanapito-ja pesulapalvelut , ,21 172, Jätevesimaksut , ,94-84, S/Jätevesimaksut 0 65,16-65,16 0, Rakenn.ja al.rak.ja kunn.pito , ,44-99, Koneiden ja laitt. rak. ja k.p , ,00-3, Majoitus- ja ravitsemispalvelu , ,96-35, Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,97 114, Koulutus- ja kulttuuripalvelut , ,50-31, Muut palvelut , ,63 0,0 0 * Palvelujen ostot , ,94-86, Toimisto- ja koulutarvikkeet ,38-139,38 112, Kirjallisuus 0 423,29-423,29 0, Vaatteisto ,88-263,88 134, Poltto- ja voiteluaineet , ,24-82, Sähkö , ,33-90, Lämmitys , ,18 106, Vesi , ,31-92,7 0

224 Vesihuollon taseyksikkö Käyttötalous totvert ulk+sis SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 05/03/15 13: Ta+muutos Toteutuma Jäljellä % Tamuutos S/Vesi , ,39 0, Kalusto , ,54 171, Rakennusmateriaali ,95-443,95 100, Muu materiaali , ,63-53,2 0 * Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,90-93, Maa- ja vesialueiden vuokrat ,71-17,71 104, Rakennusten ja huoneistojen vu 11-0,00 11,00-0, Koneiden ja laitteiden vuokrat , ,40 116,6 0 * Vuokrat , ,11 116, Muut kulut , ,43 80, Luottotappiot myyntisaamisista , ,84-0,0 0 * Muut toimintakulut , ,59 18,5-0 *** TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,32-91, TOIMINTAKATE , ,32 85, VUOSIKATE , ,32 85, Poistot ja arvonalentumiset 7130 Poistot rakennuksista , ,47-88, Poistot kiinteistä rakenteista , ,42-96,5 0 * Suunn.mukaiset poistot , ,89-96,3 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,43 54,

225 Talous- ja hallintopalvelut Hallinto, Henkilöstöhallintopalvelut, Taloushallintopalvelut, Tuki- ja erillispalvelut Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio Tilinpäätös 2013 Talousarvio valtuusto 2014 Tilinpäätös 2014 TP 2014 %:a TA 2014:sta TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Teknisen toimen henkilöstö kpl 261,00 Nettomenot euroa / keskuksen vakinainen henkilö /hlö ,49 Teknisen toimen henkilötyövuodet htv / henkilötyövuosi /htv Lautakunnan kokoukset, kpl kpl 13,00 15,00 11,00 73,33 / asia /asia -292,84-295,89-384,26 129,87 Hallinnon osuus teknisen toimen kokonaismenoista % Hallinnon kulut yhteensä , , ,54 87,21 Hallinnon tuotot yhteensä , , ,00 100,00 Hallinnon netto , , ,54 81,75 Palkkahallinto Palkkahallinto kpl , , ,00 100,30 / palkkalaskelma /laskelma -11,21-12,47-12,53 100,47 Yhteensä ( ) , , ,49 100,77 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,49 108,11 Henkilöstöhallinto yhteensä Kulut yhteensä , , ,49 100,77 Kulut yhteensä / asukas /asukas -11,14-12,45-12,54 100,77 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,49 108,11 Kirjanpito Vientien määrä kpl , , ,00 100,30 / vienti /vienti -0,48-0,55-0,49 88,89 Kulut yhteensä ( ) , , ,81 89,16 Tuotot , , ,28 100,31 Netto , , ,53 39,15 Taloushallintopalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,81 89,16 Kulut yhteensä / asukas /asukas -11,48-13,14-11,71 89,16 Tuotot , , ,28 100,31 Netto , , ,53 39,15 Palo- ja pelastustoimi / asukas /asukas -56,77-57,86-57,43 99,27 Yhteensä ( ) , , ,04 99,27 Tuotot Netto , , ,04 99,27 Tuki- ja erillistoiminnat yhteensä Tulos Tuki- ja erillistoimintojen kulut yhteensä , , ,04 99,27 Kulut yhteensä / asukas /asukas -56,77-57,86-57,43 99,27 Tuotot Netto , , ,04 99,27 Kulut , , ,88 95,80 Toimintakulut , , ,36 95,60 Poistot , , ,52 103,78 Vyörytykset Tuotot , , ,28 100,12 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,60 94,20

226 Tietohallintopalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Tietohallinto 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Järjestelmäpäällikkö Pauli Lehtonen 2014 Tietohallinto- ja kehittämispalvelut /työasema /työasema -84,28-41,20-69,76 169,32 Yhteensä ( ) , , ,81 157,64 Tuotot , , ,40 100,30 Netto , , ,59 97,01 Ohjelmistopalvelut /työasema /työasema -186,24-140,62-181,23 128,88 Yhteensä ( ) , , ,63 119,99 Tuotot 18,00 Netto , , ,63 119,99 Ylläpitopalvelut /työasema /työasema -364,17-415,54-332,81 80,09 Yhteensä ( ) , , ,87 74,57 Tuotot 144,00 864,00 Netto , , ,87 74,42 Tietoliikenne /työasema /työasema -156,60-146,25-96,16 65,75 Yhteensä ( ) , , ,69 61,21 Tuotot 36,00 Netto , , ,69 61,21 Muut palvelut /työntekijä /työntekijä /työasema /työasema -17,56-4,06-18,97 467,12 Yhteensä ( ) , , ,44 434,90 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,44-46,34 Tietohallinto yhteensä Kulut yhteensä , , ,44 87,03 /työasema /työasema -808,84-747,68-698,93 93,48 Kulut yhteensä / asukas /asukas -35,20-35,48-30,88 87,03 Tuotot , , ,40 100,37 Netto , , ,96 493,70 Tulos Kulut , , ,44 87,03 Toimintakulut , , ,31 83,38 Poistot , , ,13 144,03 Vyörytykset Tuotot , , ,40 100,37 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,56 719,77

227 Tilapalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Suunnittelu ja rakennuttaminen 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta 2014 Tilahallinto ja isännöinti yhteensä Kulut yhteensä , , ,40 94,96 Kulut yhteensä / asukas /asukas -3,86-4,21-3,99 94,96 Tuotot Netto , , ,40 94,96 Tulos Kulut , , ,40 94,96 Toimintakulut , , ,40 94,96 Poistot Vyörytykset Tuotot Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,40 94,96

228 Tilapalvelut Rakennusten kunnossapitopalvelut Talonrakennusmestari Ari Jalonen Tilinpäätös 2013 Talousarvio valtuusto 2014 Tilinpäätös 2014 TP 2014 %:a TA 2014:sta Hallintorakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 9 426, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 6,57 7,26 7,48 103,01 Yhteensä ( ) , , ,27 103,01 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,27 116,88 Terveydenhuollon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 5 262, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,57 1,50 0,55 36,52 Yhteensä ( ) , , ,25 36,52 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,75 243,87 Vanhustenhuollon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 6 722, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,42 0,56 0,32 57,45 Yhteensä ( ) , , ,11 57,45 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,89 58,89 Vammaishuollon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 2 749, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,59 0,61 0,40 65,05 Yhteensä ( ) , , ,32 65,05 Tuotot , , ,00 100,00 Netto 7 605, , ,32 37,93 Päivähoidon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 9 129, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,82 1,31 0,61 46,92 Yhteensä ( ) , , ,95 46,92 Tuotot , , ,00 99,95 Netto 9 931, , ,05 274,39 Perusopetuksen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,70 0,72 1,20 165,74 Yhteensä ( ) , , ,92 165,74 Tuotot , , ,00 99,59 Netto , , , ,39 Muut koulurakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,36 0,51 0,87 170,00 Yhteensä ( ) , , ,81 170,00 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,81 220,41 Kulttuuritoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 6 182, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,43 0,56 0,62 110,61 Yhteensä ( ) , , ,34 110,61 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,34 131,94

229 Liikuntatoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 8 317, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,52 0,54 0,57 106,28 Yhteensä ( ) , , ,09 106,28 Tuotot , , ,00 100,00 Netto 7 639, , ,09 119,55 Nuorisotoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 2 925, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,70 0,80 1,26 158,69 Yhteensä ( ) , , ,07 158,69 Tuotot 8 567, , ,00 100,00 Netto ,46 626, , ,58 Teknisen toimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 2 646, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,48 0,47 0,63 132,32 Yhteensä ( ) , , ,76 132,32 Tuotot 2 511, , ,00 100,00 Netto , , ,76 135,06 Muut rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² 8 436, , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,35 0,76 0,53 69,79 Yhteensä ( ) , , ,83 69,79 Tuotot 7 097, , ,00 100,00 Netto , , ,83 60,67 Kunnossapito Kunnossapidon huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,00 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 0,56 0,74 0,78 105,68 Kunnossapito yhteensä Kulut yhteensä , , ,80 105,68 Kulut yhteensä / asukas /asukas 22,14 29,03 30,68 105,68 Tuotot , , ,00 99,81 Netto , , ,80 150,30 Tulos Kulut , , ,80 105,68 Toimintakulut , , ,80 105,68 Poistot Vyörytykset Tuotot , , ,00 99,81 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,80 150,30

230 Tilapalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Kiinteistönhoito 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Kiinteistötyönjohtaja Pentti Korrento 2014 Hallintorakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 8 455, , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 3,77 3,14 3,23 102,77 Yhteensä ( ) , , ,47 102,77 Tuotot , , ,90 100,17 Netto , , ,57 139,26 Terveydenhuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 5 122, , ,00 95,51 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 2,59 3,23 2,83 87,39 Yhteensä ( ) , , ,37 83,46 Tuotot , , ,09 100,09 Netto 5 518, , ,72 175,65 Vanhustenhuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 6 722, , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 2,42 2,59 2,26 87,20 Yhteensä ( ) , , ,19 87,20 Tuotot , , ,00 100,06 Netto 6 183, , ,19 21,29 Vammaishuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 2 749, , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 3,83 4,49 3,79 84,50 Yhteensä ( ) , , ,73 84,50 Tuotot , , ,96 100,49 Netto 9 271, , ,23 104,41 Päivähoidon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 8 836, , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 3,53 3,76 3,91 104,07 Yhteensä ( ) , , ,53 104,07 Tuotot , , ,00 100,08 Netto , , ,53 631,00 Perusopetuksen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,59 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 3,38 3,74 3,69 98,51 Yhteensä ( ) , , ,55 99,10 Tuotot , , ,32 100,09 Netto , , ,23 55,21 Muut koulurakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 3,18 3,17 3,26 102,59 Yhteensä ( ) , , ,29 102,59 Tuotot , , ,67 100,21 Netto , , ,62 106,29

231 Kulttuuritoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 6 182, , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 2,98 3,00 2,98 99,51 Yhteensä ( ) , , ,31 99,51 Tuotot , , ,00 99,98 Netto , , ,31 97,32 Liikuntatoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 8 861, , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 6,53 6,65 6,77 101,89 Yhteensä ( ) , , ,48 101,89 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,52 86,31 Nuorisotoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 2 395, , ,00 100,00 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 2,12 1,92 2,13 110,79 Yhteensä ( ) , , ,28 110,79 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,28 132,60 Teknisen toimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 3 115, , ,00 104,04 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 2,62 2,48 2,44 98,04 Yhteensä ( ) , , ,69 102,01 Tuotot , , ,00 100,18 Netto , , ,69 102,81 Muut rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 6 401, , ,00 99,20 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 2,70 3,37 1,64 48,50 Yhteensä ( ) , , ,55 48,11 Tuotot , , ,65 100,22 Netto , , ,90 39,64 Kiinteistönhoito Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,01 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk /m²/kk 3,47 3,67 3,51 95,59 Kiinteistönhoito yhteensä Kulut yhteensä , , ,19 95,59 Kulut yhteensä / asukas /asukas 132,22 139,73 133,58 95,59 Tuotot , , ,87 101,57 Netto , , ,32 53,53 Tulos Kulut , , ,19 95,59 Toimintakulut , , ,19 95,59 Poistot Vyörytykset Tuotot , , ,87 101,57 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,32 53,53

232 Tilapalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Siivouspalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Siivoustyönjohtaja Riitta Vähäkylä 2014 Hallintorakennukset Siivousala, sm² sm² 9 416, , ,00 98,87 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -0,99-1,22-0,89 73,20 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 3 027, , ,92 102,77 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 1,53 1,63 1,68 102,86 Yhteensä ( ) , , ,32 72,38 Tuotot , , ,95 100,06 Netto , , ,63 549,03 Terveydenhuollon rakennukset Siivousala, sm² sm² 3 169, , ,00 100,00 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -4,63-6,48-4,59 70,92 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 975, ,76 924,59 86,19 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 0,49 0,54 0,46 85,85 Yhteensä ( ) , , ,45 70,92 Tuotot , , ,00 99,96 Netto , , ,45 20,66 Perusopetuksen rakennukset Siivousala, sm² sm² , , ,00 100,00 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -2,51-2,74-2,58 94,04 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 1 547, , ,62 100,00 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 0,78 0,74 0,74 100,79 Yhteensä ( ) , , ,15 94,04 Tuotot , , ,00 99,98 Netto , , ,85 161,50 Muut koulurakennukset Siivousala, sm² sm² , , ,00 99,86 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -2,30-2,62-2,35 89,76 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 1 648, , ,22 99,86 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 0,83 0,84 0,83 99,86 Yhteensä ( ) , , ,96 89,63 Tuotot , , ,00 99,96 Netto , , ,96 69,44 Kulttuuritoimen rakennukset Siivousala, sm² sm² 3 927, , ,00 97,58 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -2,15-1,49-1,76 118,65 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 2 066, , ,14 95,49 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 1,04 1,45 1,39 96,23 Yhteensä ( ) , , ,97 115,78 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,97 262,07

233 Liikuntatoimen rakennukset Siivousala, sm² sm² 8 453, , ,00 100,00 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -3,21-3,39-3,37 99,36 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 1 164, , ,76 100,00 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 0,59 0,64 0,64 100,00 Yhteensä ( ) , , ,61 99,36 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,39 134,21 Nuorisotoimen rakennukset Siivousala, sm² sm² 1 958, , ,00 100,00 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -0,96-1,14-0,89 78,66 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 2 837, , ,31 100,00 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 1,62 1,53 1,53 100,00 Yhteensä ( ) , , ,89 78,66 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,11 178,01 Teknisen toimen rakennukset Siivousala, sm² sm² 1 702, , ,00 100,00 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -1,26-1,35-1,15 84,91 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 2 790, , ,16 100,00 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 1,39 1,39 1,39 100,00 Yhteensä ( ) , , ,55 84,91 Tuotot 8 741, , ,00 100,00 Netto , , ,55 77,21 Muut rakennukset Siivousala, sm² sm² 2 298, ,00 675,00 29,37 Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -1,12-1,23-2,49 202,04 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 3 147, , ,00 97,91 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 1,56 1,92 1,89 98,57 Yhteensä ( ) , , ,62 59,35 Tuotot 4 648, , ,00 93,15 Netto , , ,62 58,14 Siivouspalvelut Siivousala, sm² sm² , , ,00 97,23 Siivousala, oma työ sm² , , ,00 97,23 Siivousala, ostopalvelu sm² Siivous omana työnä /sm²/kk /sm²/kk -2,30-2,60-2,37 91,25 Siivous ostopalveluna /htm²/kk /htm²/kk Siivottavat neliömetrit/htv m²/htv 1 658, , ,69 97,23 Siivottavat neliömetrit/h m²/h 0,84 0,86 0,83 97,57 Yhteensä ( ) , , ,52 89,65 Siivouspalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,52 88,72 Kulut yhteensä / asukas /asukas -59,86-67,70-60,06 88,72 Tuotot , , ,87 99,67 Netto , , ,35-30,35

234 Tulos Kulut , , ,52 88,72 Toimintakulut , , ,37 88,67 Poistot , , ,15 100,00 Vyörytykset Tuotot , , ,87 99,67 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,35-29,03

235 Tilapalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Isännöintipalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Isännöitsijä Leevi Heinonen 2014 Hallintorakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 9 426, , ,00 98,88 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 3,38 3,31 3,28 99,20 Yhteensä ( ) , , ,90 98,08 Tuotot , , ,00 100,01 Netto , , ,10 106,63 Terveydenhuollon rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 6 114, , ,00 106,31 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 10,11 10,69 9,78 91,50 Yhteensä ( ) , , ,39 97,27 Tuotot , , ,16 100,11 Netto , , ,77 137,16 Vanhustenhuollon rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 9 760, , ,00 100,00 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 9,30 4,94 4,72 95,48 Yhteensä ( ) , , ,01 95,48 Tuotot , , ,00 99,41 Netto , , ,99 225,27 Vammaishuollon rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 2 749, , ,00 100,00 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 3,36 3,50 3,25 92,79 Yhteensä ( ) , , ,60 92,79 Tuotot , , ,76 100,52 Netto , , ,16 112,02 Päivähoidon rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 9 129, , ,00 96,33 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 5,41 5,68 5,38 94,79 Yhteensä ( ) , , ,22 91,31 Tuotot , , ,80 100,21 Netto , , ,58 128,51 Perusopetuksen rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,00 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 3,74 2,77 2,80 101,16 Yhteensä ( ) , , ,36 101,16 Tuotot , , ,64 99,09 Netto , , ,28 93,53 Muut koulurakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,00 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 3,60 3,82 3,62 94,55 Yhteensä ( ) , , ,17 94,55 Tuotot , , ,17 93,57 Netto , , ,00 68,90

236 Kulttuuritoimen rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 6 182, , ,00 100,00 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 2,72 2,43 2,47 101,54 Yhteensä ( ) , , ,01 101,54 Tuotot , , ,03 98,15 Netto , , ,02 84,49 Liikuntatoimen rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 8 861, , ,00 100,00 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 3,20 3,29 3,20 97,34 Yhteensä ( ) , , ,23 97,34 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,77 109,08 Nuorisotoimen rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 2 880, , ,00 100,00 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 2,78 2,56 2,41 94,17 Yhteensä ( ) , , ,54 94,17 Tuotot , , ,04 99,27 Netto 3 091, , ,50 181,99 Teknisen toimen rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 3 640, , ,00 103,82 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 5,45 3,91 4,38 111,83 Yhteensä ( ) , , ,50 116,10 Tuotot , , ,76 100,76 Netto , , ,74 164,06 Muut rakennukset Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² 9 790, , ,00 100,15 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 1,80 1,86 1,52 81,73 Yhteensä ( ) , , ,17 81,85 Tuotot , , ,25 48,39 Netto , , ,92 155,04 Tilahallinto ja isännöinti Isännöitävä huoneistoala, htm² htm² , , ,00 100,09 Isännöinti omana työnä /htm²/kk /htm²/kk 4,45 3,82 3,69 96,68 Tilahallinto ja isännöinti yhteensä Kulut yhteensä , , ,10 96,77 Kulut yhteensä / asukas /asukas 186,43 159,98 154,82 96,77 Tuotot , , ,61 96,93 Netto , , ,51 97,71 Tulos Kulut , , ,10 96,77 Toimintakulut , , ,38 93,93 Poistot , , ,72 99,63 Vyörytykset Tuotot , , ,61 96,93 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,51 97,71

237

238 Tilapalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Ruokapalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Ruokapalvelupäällikkö Mervi Nyman 2014 Henkilöstöruokailu ja edustus / suorite -5,76-6,62-5,63 85,09 / htv / asukas -12,07-13,36-10,20 76,39 Suoritteet/htv kpl/htv Ravintoarvot % suosituksesta % Yhteensä ( ) , , ,02 76,39 Tuotot , , ,80 77,22 Netto , , ,22 35,75 Kokopäivähoidon laitokset / suorite /suorite -3,32-3,56-3,94 110,48 / htv /htv / asukas /asukas -40,65-48,85-45,62 93,39 Suoritteet/htv kpl/htv Ravintoarvot % suosituksesta % Yhteensä ( ) , , ,98 93,39 Tuotot , , ,09 101,83 Netto , , ,11 171,86 Oppilasruokailu / suorite /suorite -2,92-3,50-2,62 74,94 / htv /htv / asukas /asukas -56,36-65,78-49,74 75,62 Suoritteet/htv kpl/htv Ravintoarvot % suosituksesta % Yhteensä ( ) , , ,82 75,62 Tuotot , , ,74 100,20 Netto , , ,92-30,35 Päiväkotiruokailu / suorite /suorite -2,10-1,50-2,49 165,94 / htv /htv / asukas /asukas -28,48-21,64-32,16 148,60 Suoritteet/htv kpl/htv Ravintoarvot % suosituksesta % Yhteensä ( ) , , ,63 148,60 Tuotot , , ,28 99,56 Netto , , ,65 1,08 Ruokapalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,13 91,97 Kulut yhteensä / yhteistoiminta-alueen asukas /asukas -137,58-149,77-137,74 91,97 Tuotot , , ,07 98,70 Netto , , ,94 360,01 Tulos Kulut , , ,13 91,97 Toimintakulut , , ,51 91,75 Poistot , , ,62 126,22 Vyörytykset Tuotot , , ,07 98,70 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,94 360,01

239

240 Maankäyttöpalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Kaavoituspalvelut, Kiinteistö- ja mittauspalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 2014 Yleiskaavoitus Bruttokulut / asukas -3,53-4,08-2,43 59,44 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) /kpl ,00 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) /ha -283,69 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (k-m2) /k-m² Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 1,00 0,00 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 440,00 0,00 Hyväksytyt kaavat (k-m2) k-m² 0,00 Yhteensä ( ) , , ,30 59,44 Tuotot Netto , , ,30 59,44 Asemakaavoitus Bruttokulut / asukas /asukas -9,63-9,15-7,52 82,18 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) /kpl , , ,91 205,46 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) /ha , , ,86 308,45 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (k-m2) /k-m² -7,69-1,10-3,15 286,34 Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 5,00 10,00 4,00 40,00 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 11,90 152,00 40,50 26,64 Hyväksytyt kaavat (k-m2) k-m² , , ,00 28,70 Yhteensä ( ) , , ,65 82,18 Tuotot 3 389, ,00 576,98 2,88 Netto , , ,67 88,29 Muut palvelut / asukas /asukas -3,39-4,36-3,65 83,69 Yhteensä ( ) , , ,60 83,69 Tuotot 1 300,00 Netto , , ,60 83,69 Kaavoituspalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,55 77,28 Kulut yhteensä / asukas /asukas -16,55-17,60-13,60 77,28 Tuotot 4 689, ,00 576,98 2,88 Netto , , ,57 80,15 Maastotietopalvelut / kunnan maapinta-ala (km²) /km² , , ,05 72,86 / asukas /asukas -8,06-9,85-7,17 72,86 Yhteensä ( ) , , ,74 72,86 Tuotot , , ,90 65,76 Netto , , ,84 74,74 Paikkatietopalvelut / ylläpidettävä alue (km2) /km² , , ,64 85,87 / asukas /asukas -11,76-12,87-11,05 85,87 Yhteensä ( ) , , ,13 85,87 Tuotot , , ,61 67,06 Netto , , ,52 98,94 Kiinteistöinsinööripalvelut / rekisteröidyt kiinteistöt /kiinteistö , , ,56 165,56 / asukas /asukas -5,01-5,34-4,15 77,65 Yhteensä ( ) , , ,66 77,65 Tuotot , , ,81 74,57 Netto , , ,85 78,86

241 Tonttipalvelut / operoidut kiinteistöt /kiinteistö , , ,92 117,48 / asukas /asukas -6,53-6,75-6,90 102,25 Yhteensä ( ) , , ,46 102,25 Tuotot , , ,40 98,52 Netto , , ,94 98,12 Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Tulos Kulut yhteensä , , ,28 86,82 Kulut yhteensä / yhteistoiminta-alueen asukas /asukas -39,52-40,61-35,26 86,82 Tuotot , , ,72 95,14 Netto , , ,44 103,75 Kulut , , ,83 83,93 Toimintakulut , , ,83 83,90 Poistot , , ,00 100,00 Vyörytykset Tuotot , , ,70 94,39 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,87 121,70

242 Kunnallistekniset palvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Joukkoliikennepalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Toimistoinsinööri Tommi Rintanen 2014 Joukkoliikenne korttilatausten lukumäärä kpl ,00 /korttilataus /korttilataus -51,72 Joukkoliikenteen kulut yhteensä/asukas -19,19-23,95-24,88 103,88 Yhteensä ( ) , , ,55 103,88 Tuotot , , ,39 414,86 Netto , , ,16 81,08 Kutsutaksi asiakasmäärä kpl 1 266, ,00 874,00 65,71 /asiakas -10,68-13,53-18,41 136,03 Kutsutaksin kulut yhteensä/asukas /asukas -0,44-0,59-0,53 89,39 Yhteensä ( ) , , ,98 89,39 Tuotot Netto , , ,98 89,39 Joukkoliikennepalvelut yhteensä Joukkoliikennepalveluiden kulut yhteensä , , ,53 103,53 Kulut yhteensä / asukas /asukas -19,64-24,54-25,40 103,53 Tuotot , , ,39 414,86 Netto , , ,14 81,29 Tulos Kulut , , ,53 103,53 Toimintakulut , , ,01 98,19 Poistot , ,52 Vyörytykset Tuotot , , ,39 414,86 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,14 81,29

243 Kunnallistekniset palvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Suunnittelu-, rakentamis- ja rakennuttamispalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Toimistoinsinööri Tommi Rintanen ja 2014 rakennuttajainsinööri Riku Järvinen Suunnittelu Kadut , , ,58 71,92 /m² /m² -6,45-10,92-3,07 28,12 /kpl /kpl , , ,22 31,96 Kaukolämpö -38,38 /m /m /kpl /kpl Vesihuolto , , ,78 86,11 /m /m -6,88-7,71-5,70 73,86 /kpl /kpl , , ,95 46,16 Puistot ja leikkikentät , , ,10 79,84 /ha /ha , ,00-429,22 27,22 /kpl /kpl -208,00-473,10-179,86 38,02 Suunnittelun kulut yhteensä/kpl /kpl , , ,43 38,14 Suunnittelun kulut yhteensä/asukas /asukas -10,71-11,42-8,76 76,70 Yhteensä ( ) , , ,46 76,70 Tuotot , , ,11 89,71 Netto , , ,35 70,70 Rakentaminen Kadut , , ,13 38,44 /m² /m² /kpl /kpl Kaukolämpö -204,61 /m /m /kpl /kpl Vesihuolto ,92-2,00 0,00 /m /m /kpl /kpl Puistot ja leikkikentät -197,10-596,00-591,30 99,21 /ha /ha /kpl /kpl Rakentamisen kulut yhteensä/kpl /kpl Rakentamisen kulut yhteensä/asukas /asukas -0,44-0,31-0,13 42,25 Yhteensä ( ) , , ,43 42,25 Tuotot 514,00 Netto , , ,43 44,67 Rakennuttaminen Kadut , , ,12 83,44 /m² /m² -2,95-4,39-3,81 86,76 /kpl /kpl , , ,65 90,80 Kaukolämpö , , ,08 104,98 /m /m /kpl /kpl Vesihuolto , ,00-843,35 9,95 /m /m -1,07-0,92-0,10 10,52 /kpl /kpl -303,39-166,16-18,33 11,03 Puistot ja leikkikentät ,42-272,00-248,00 91,18 /ha /ha ,14-272,00-275,56 101,31 /kpl /kpl -321,49-38,86-41,33 106,37 Yhteensä ( ) , , ,55 78,28 Tuotot , ,00 Netto , , ,55 86,23

244 Suunnittelu-, rakentamis- ja rakennuttamispalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,44 76,31 Kulut yhteensä / asukas /asukas -14,13-14,84-11,32 76,31 Tuotot , , ,11 82,73 Netto , , ,33 74,02 Tulos Kulut , , ,44 76,31 Toimintakulut , , ,44 76,31 Poistot Vyörytykset Tuotot , , ,11 82,73 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,33 74,02

245 Kunnallistekniset palvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Liikenneverkot 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Rakennuttajainsinööri Antti Hirvonen 2014 Liikenneväylien kunnossapito Hoidetut liikenneväylät (m²) m² , , ,00 109,50 Kesäkunnossapito ( /m²) /m² -1,73-1,96-1,79 91,30 Talvikunnossapito ( / m²) /m² -0,42-0,60-0,21 35,64 Kunnossapito yhteensä ( / m²) /m2-2,15-2,56-2,00 78,22 Liikenneväylien kunnossapito yhteensä , , ,01 85,65 Tuotot 605, ,00 Netto , , ,01 85,75 Katuvalaistus ja liikenteen ohjauslaitteet Valaisimet (kpl) kpl 9 900, , ,00 100,00 / valaisin /kpl (valaisin) -79,92-82,87-68,64 82,82 Ohjauslaitteet (kpl) kpl 26,00 25,00 26,00 104,00 / ohjauslaite /kpl (valaisin) , , ,54 137,27 Liikennemerkit (kpl) kpl / liikennemerkki /kpl (liikennemerkki) Yhteensä ( ) , , ,54 89,82 Tuotot , ,00-67,98-1,15 Netto , , ,52 90,41 Muut palvelut /asukas /asukas -1,95-0,26-1,11 423,89 Yhteensä ( ) , , ,52 423,89 Tuotot Netto , , ,52 423,89 Liikenneverkot yhteensä Kulut yhteensä , , ,07 86,99 Kulut yhteensä / asukas /asukas -151,30-159,25-138,53 86,99 Tuotot , ,00-67,98-0,64 Netto , , ,05 87,18 Tulos Kulut , , ,07 86,99 Toimintakulut , , ,73 69,83 Poistot , , ,34 98,47 Vyörytykset Tuotot , ,00-67,98-0,64 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,05 87,18

246 Kunnallistekniset palvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Viheraluepalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Kaupunginpuutarhuri Olli Punta 2014 Puistojen hoito ja ylläpito Puistojen hoito ja ylläpito, m² m² , , ,00 100,00 1. hoitoluokan puistot, m² m² , , ,00 100,00 1. hoitoluokan puistot ( /m²) /m² -18,42-20,71-18,54 89,54 2. hoitoluokan puistot, m² m² , , ,00 100,00 2. hoitoluokan puistot ( /m²) /m² -0,60-0,70-0,67 95,16 3. hoitoluokan puistot, m² m² , , ,00 100,00 3. hoitoluokan puistot ( /m²) /m² -0,23-0,29-0,22 75,14 Puistojen hoito ja ylläpito yhteensä ( /m²) /m² -1,15-1,34-1,18 88,00 Muu maisemanhoito ( /m²) /m² Yhteensä ( ) , , ,09 88,00 Tuotot ,00 Netto , , ,09 86,18 Leikkipaikat Leikkipaikat, m² m² , , ,00 99,30 /m² /m² -1,89-2,14-2,36 110,21 Yhteensä ( ) , , ,90 109,44 Tuotot Netto , , ,90 109,44 Metsät Metsät, ha ha 880,00 880,00 880,00 100,00 /ha /ha -116,82-139,53-143,60 102,92 Yhteensä ( ) , , ,12 102,92 Tuotot , , ,00 107,44 Netto , , ,12 99,26 Muut palvelut /asukas /asukas -6,67-6,83-6,17 90,35 Yhteensä ( ) , , ,01 90,35 Tuotot , , ,68 22,15 Netto , , ,33 99,77 Viheraluepalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,69 102,61 Kulut yhteensä/asukas /asukas -50,69-53,96-55,37 102,61 Tuotot , , ,72 44,82 Netto , , ,97 166,13 Tulos Kulut , , ,69 102,61 Toimintakulut , , ,37 104,19 Poistot , , ,32 96,71 Vyörytykset Tuotot , , ,72 44,82 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,97 166,13

247 Kunnallistekniset palvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Pienvenesatama 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Kaupunginpuutarhuri Olli Punta 2014 Venepaikat Venepaikkojen määrä kpl 1 100, , ,00 101,82 /venepaikka /venepaikka -130,45-142,41-153,68 107,91 /laiturimetri /laiturimetri -57,40-62,66-67,23 107,30 Vuokrausprosentti % 100,00 100,00 100,00 100,00 Venesataman kulut yhteensä/asukas /asukas -4,70-5,13-5,63 109,87 Yhteensä ( ) , , ,28 109,87 Tuotot , , ,46 90,07 Netto , , ,18 71,65 Pienvenesatama yhteensä Pienvenesataman kulut yhteensä , , ,28 109,87 Kulut yhteensä / asukas /asukas -4,70-5,13-5,63 109,87 Tuotot , , ,46 90,07 Netto , , ,18 71,65 Tulos Kulut , , ,28 109,87 Toimintakulut , , ,36 101,77 Poistot , , ,92 125,03 Vyörytykset Tuotot , , ,46 90,07 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,18 71,65

248 Kunnallistekniset palvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Kone-, kalusto- ja materiaalipalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Kunnossapitoinsinööri Heikki Mikkola ja 2014 varastopäällikkö Jari Vainio Oma raskas kalusto Oma raskas kalusto (kpl) kpl 18,00 17,00 17,00 100,00 / käyttötunti /käyttötunti -43,09-46,28-19,80 42,78 / asukas /asukas -17,14-18,93-7,23 38,21 Yhteensä ( ) , , ,79 38,21 Tuotot , , ,01 207,73 Netto , , ,22-92,51 Vieras raskas kalusto Vieras raskas kalusto (kpl) kpl 6,00 11,00 5,00 45,45 / käyttötunti /käyttötunti -54,53-63,16-62,09 98,31 / asukas /asukas -9,26-14,47-4,29 29,65 Yhteensä ( ) , , ,47 29,65 Tuotot , , ,89 709,28 Netto , , ,42-2,19 Raskas kalusto yhteensä Raskas kalusto yhteensä (kpl) kpl 24,00 28,00 22,00 78,57 / käyttötunti /käyttötunti -46,51-52,34-26,52 50,67 / asukas /asukas -26,41-33,40-11,52 34,50 Yhteensä ( ) , , ,26 34,50 Tuotot , , ,90 244,25 Netto , , ,64-41,58 Muu kalusto ja palvelut / asukas /asukas -6,63-8,78-5,02 57,23 Yhteensä ( ) , , ,24 57,23 Tuotot , , ,39 639,25 Netto , , ,15-111,18 Materiaalipalvelut Myynti , , ,00 96,24 / asukas /asukas -13,69-15,11-13,32 88,15 Yhteensä ( ) , , ,48 88,15 Tuotot , , ,17 83,31 Netto , , ,31 105,72 Kone-, kalusto- ja materiaalipalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,11 79,82 Kulut yhteensä / asukas /asukas -64,56-70,15-56,00 79,82 Tuotot , , ,86 66,28 Netto , , ,25 345,65 Tulos Kulut , , ,11 79,82 Toimintakulut , , ,18 77,93 Poistot , , ,93 120,85 Vyörytykset Tuotot , , ,86 66,28 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,25 345,65

249 Kaukolämpöpalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Lämpöhuoltopalvelut 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta Kaupungininsinööri Vesa-Matti Eura 2014 Lämmön hankinta Yhteensä ( ) , , ,92 185,85 Tuotot , , ,00 100,00 Netto , , ,08 99,76 Lämmön jakelu Yhteensä ( ) , , ,62 93,06 Tuotot 5 577, ,52 Netto , , ,10 89,99 Lämpöhuoltopalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,54 93,71 Kulut yhteensä / asukas /asukas -18,92-19,37-18,15 93,71 Tuotot , , ,52 101,20 Netto , , ,98 106,09 Tulos Kulut , , ,54 93,71 Toimintakulut , , ,57 67,17 Poistot , , ,97 100,00 Vyörytykset Tuotot , , ,52 101,20 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,98 106,09

250 Vesihuoltopalvelut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös TP 2014 %:a Kaupungininsinööri Vesa-Matti Eura 2013 valtuusto 2014 TA 2014:sta 2014 Veden hankinta Ostetun veden määrä, m³ m³ , , ,00 90,22 Veden ostohinta ( /m³) /m³ 1,42 1,45 1,59 109,66 Kulut yhteensä ( ) , , ,65 93,82 Tuotot ,21 Netto , , ,44 88,13 Vedenjakelu Asiakkaita kpl kpl 4 696, , ,00 102,52 Myydyn veden määrä, m³ m³ , , ,00 94,00 Puhdasvesitaksa ( /m³) /m³ 2,25 2,57 2,25 87,55 Vesijohtoverkoston pituus, m m³ , , ,00 100,00 Verkoston ylläpito ( /m) /m -5,14-4,99-4,67 93,45 Veden myyntikulut ( /m³) /m³ -0,10-0,07-0,14 197,48 Laskuttamattoman veden määrä % % 18,97 16,22 12,71 78,35 Vedenjakelu ( /m³) /m³ -0,90-0,84-0,91 107,65 Kulut yhteensä ( ) , , ,30 101,19 Tuotot , , ,14 90,51 Netto , , ,84 85,71 Viemäröinti Asiakkaita kpl kpl 4 696, , ,00 102,52 Laskutettu jätevesi m³ m³ , , ,00 100,25 Jätevesitaksa ( /m³) /m³ 2,26 2,38 2,26 94,96 Jätevesiverkostoa, m m , , ,00 100,00 Sadevesiverkostoa, m m , , ,00 100,00 Jätevesiverkoston ylläpito ( /m) /m -3,64-3,74-3,60 96,43 Sadevesiverkoston ylläpito ( /m) /m -1,44-1,58-1,42 89,92 Jätevesipumppaamot, kpl kpl 42,00 42,00 42,00 100,00 Sadevesipumppaamot, kpl kpl 22,00 22,00 22,00 100,00 Jäteveden laskutuskulut ( /m³) /m³ Laskuttamattoman jäteveden määrä % % 51,22 47,64 39,39 82,70 Kulut yhteensä ( ) , , ,28 93,29 Tuotot , , ,36 90,58 Netto , , ,08 88,28 Jäteveden puhdistus Käsitelyyn johdettu jätevesi, m³ m³ , , ,00 86,62 Jäteveden käsittely ( /m3) /m³ -0,48-0,68-0,66 97,46 Kulut yhteensä ( ) , , ,56 84,41 Tuotot , , ,35-3,76 Netto , , ,91 95,58 Vesihuoltopalvelut yhteensä Kulut yhteensä , , ,79 92,68 Kulut yhteensä / asukas /asukas -232,26-255,62-236,91 92,68 Tuotot , , ,36 90,10 Netto , , ,57 54,26 Tulos Kulut , , ,79 92,68 Toimintakulut , , ,68 91,76 Poistot , , ,11 96,26 Vyörytykset Tuotot , , ,36 90,10 Netto Netto ilman ulkokuntia , , ,57 54,26

251 2.3. Tuloslaskelman toteutuminen RAISION TULOSLASKELMA 2014 ulkoiset/sisäiset, kaupunki ja taseyksikkö TA-2014 Talousarvio- Ta muutosten Toteutuma Poikkeama alkuperäinen muutokset jälkeen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT KORKOTUOTOT TASEYKSIKÖLTÄ MUUT RAHOITUSTUOTOT KORVAUS PERUSPÄÄOMASTA KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS(-),VÄHENNYS(+) RAHASTOJEN LISÄYS(-),VÄHENNYS(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Tuloslaskelman toteutumisvertailussa sitovia eriä valtuustoon nähden ovat verotulot, valtionosuudet, korkotuotot, korkotuotot taseyksiköltä, muut rahoitus tuotot, korvaus peruspääomasta, korkokulut ja muut rahoituskulut.

252 Verotulot VEROTULOJEN ERITTELY 2014 MUUTOS-% MUUTOS-% KUNNALLISVERO ,30 3,96 ENNAKONPIDÄTYKSET ENNAKONPIDÄTYKSET ,3 ENNAKOT ,4 VEROVUODEN 2013 MAKS.PANOTILITYS ,6 VEROVUODEN 2012 JA AIKAISEMPIEN VUOSIEN TILITYKSET ,2 YHTEISÖVERO ,0 YHTEISÖVERO VEROVUODELTA YHTEISÖVERO VEROVUODELTA YHTEISÖVERO VEROVUODELTA ,8 YHTEISÖVERO VEROVUODELTA ,3 25,0 YHTEISÖVERO VEROVUODELTA 2012 TAI AIK ,1 KIINTEISTÖVERO KIINTEISTÖVERO ,1 KIINTEISTÖVERO ,3 KIINTEISTÖVERO 2012 TAI AIK ,2 TILITETTY YHTEENSÄ , ,0 Verotuloja tilitettiin vuonna ,7 miljoonaa euroa. Verotulojen toteutuma jäi yhteensä -1,3 miljoonaa euroa alle talousarviossa arvioidun. Kunnallisveroa saatiin -1,6 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa euroa vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Yhteisöveroa tilitettiin euroa arvioitua enemmän. Kunnallisverotulot kasvoivat 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverotulojen kasvun taustalla on tuloveroprosentin nosto 1, 25 prosentilla. Kiinteistöverotulot kasvoivat 25 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Tämä johtuu sekä kiinteistöveroprosenttien nostosta että veropohjaan liittyvistä muutoksista. Yhteisöverot kasvoivat 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. TA2014 alkuperäinen TAmuutokset TA2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TP2013 Verotulot yht kunnallisvero yhteistövero kiinteistövero Valtionosuudet

253 TA2014 alkuperäinen TAmuutokset TA2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TP2013 VO:t yhteensä Kunnan peruspalvelujen VO Verotuloihin perustuva Votasaus Järjestelmämuut oksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muu VO Valtionosuuksia maksettiin tilinpäätösvuoden aikana 28,1 miljoonaa euroa. Toteutuma oli euroa talousarviossa arvioitua parempi. Valtionosuudet kasvoivat 2,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

254

255

256

257

258

259

260

261

262

263

264

265

266 Raision kaupunki Päällikkö: Tekninen lautakunta TILAPALVELUJEN VUODEN 2014 TYÖOHJELMAN TOTEUTUMINEN No Numero Työkohteen nimi Selite Talousarvio 2014 Tot. menot TILAPALVELUT YHTEENSÄ Tot. meno % Vastuuhenkilö Työvoima Vast.ottaja/ Toteuttaja Suunnittelija: JS 2014 Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou RAKENNUSHANKKEET Hankesuunnittelu suunnittelu Sulander Kaupungintalon perusparannus perusparannuksen jatkaminen Sulander Teke / urakka Kaanaan päiväkoti, uudisrakennus suunnittelu ja rakentaminen Sulander Teke / urakka Kauppaoppilaitos nuorisotilojen suunnittelu ja rakentaminen Sulander Teke / oma työ MUUT PERUSKORJAUKSET Muut peruskorjaukset suunnittelu ja rakentaminen, sisäilmaongelmakohteiden korjauksia Jalonen Teke / oma työ Terveysasema riskirakenteiden korjaustöiden jatkaminen Vasama 2 Teke / oma työ Kerttulakoti vesikattojen korjaustyöt, ulkopuoliset maalaustyöt Jalonen 2 Teke / oma työ Hakinmäen päiväkoti WC-tilojen saneeraus jatkuu, lattiapinnoitteiden uusiminen eteistiloissa Lehtinen 2 Teke / oma työ Petäsmäen päiväkoti vesikatteen pinnoitus, LVI-laitteiden korjaus- ja muutostyöt Lehtinen 3 Teke / urakka Varppeen päiväkoti uunin hankinta, ikkunoiden uusimisen jatkaminen Lehtinen 2 Teke / urakka Friisilän koulu vesikaton kunnostuksen jatkaminen, 1-kerroksen WC-tilojen saneeraus Lehtinen 3 Teke / urakka Ihalan koulu asuntolan vesijohtojen uusimisen jatkaminen, liikuntasalin alakaton kunnostus Vasama 2 Teke / urakka Kauppaoppilaitos keittiön liesien ja uunien hankinta Jalonen 1 Teke / urakka Krookilan koulu WC-tilojen kunnostus, alaslaskettujen kattojen korjaustyön jatkaminen Lehtinen 2 Teke / oma työ Kuloisten koulu päiväkodin vesikatteen uusiminen ja ulkoseinien maalaus Lehtinen 2 Teke / oma työ Tahvion koulu liikuntasalin vesikatteen kunnostus Lehtinen 3 Teke / urakka Vaisaaren koulu kotitalousluokkien kiintokalusteiden uusimisen aloitus Jalonen 2 Teke / oma työ Honkamäki ilmanvaihdon parantaminen Vasama 1 Teke / oma työ Kerttulan liikuntahalli vesikaton sadevesikaivojen korjaus, puku- ja pesutilojen kunnostus Jalonen 2 Teke / oma työ Uimahalli LTO-kompressorin uusiminen, pukutilojen lattian vesivuotojen korjaustyöt Lehtinen 2 Teke / urakka Kerttulan urheilukentän huoltorakennus ulkopuoliset korjaustyöt Jalonen 2 Teke / oma työ Väestönsuojan nuorisotila tilojen saneeraus Jalonen 2 Teke / oma työ KIINTEISTÖJEN PIHATYÖT Hakinmäen päiväkoti aidan uusiminen Korrento 2 Teke / urakka Metsäaron päiväkoti pihan muutostyöt Korrento 2 Teke / urakka Leijapuiston päiväkoti pihan istutuksia Korrento 2 Teke / oma työ Selite Kenttä Viivatyyli Tyyli Menot kuukausittain Talousarvio 2014 Menot kuukausittain Tot. menot Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou U:\Planet\Työohjelmat\toteutuma prj Laadittu: PlaNet 6.1 Raision kaupunki

267

268

269

270 2.6. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN ERIEN TOTEUTUMISVERTAILUSTA ulkoiset/sisäiset Määrärahat Tuloarviot TA 2014 TA-muutokset TA 2014 Toteutuma Poikkema TA 2014 TA-muutokset TA 2014 Toteutuma Poikkema alkuperäinen muutosten alkuperäinen muutosten jälkeen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto Konsernihallinto Konsernihallinto yhteensä Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallintopalvelut Erikoissairaanhoito Vastaanottopalvelut Kuntoutuspalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Aikuisten psykosos. palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Sosiaali- ja terveysltk yhteensä Sivistyslautakunta Hallintopalvelut Lukio Perusopetus Työväenopisto Varhaiskasvatus Sivistyslautakunta yhteensä Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Vapaa-aikalautakunta yhteensä Ympäristölautakunta Ympäristö- ja rakennusvalvonta Ympäristölautakunta yhteensä Tekninen lautakunta+taseyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Tietohallintopalvelut Tilapalvelut Maankäyttöpalvelut Kunnallistekniset palvelut Kaukolämpöpalvelut Vesihuollon taseyksikkö Tekninen ltk + vesihuolto yhteens Käyttötalousosa yhteensä TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tuloslaskelmaosa yhteensä INVESTOINTIOSA Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Investointiosa yhteensä RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähenny Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ

271

272

273

274

275

276

277

278

279

280

281

282

283

284

285

286

287

288

289

290

291

292

293

294

295

296

297

298

299

300

301

302

303

304

305

306

307

308

309

310

311

312

313

314

315

316

317

318

319

320

321

322

323

324

325

326

327

328

329

330

331

332

333

334

335

336

337

338

339

340

341

342

343

344

345

346

347

348