TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

Transkriptio

1 Ruoholahti Matinkylä metro Hankesuunnitelma TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HANKESUUNNITELMAN TEKNINEN OSA Espoon kaupunki Helsingin kaupunki LVM joulukuu / 241 /

2 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 2 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, SISÄLLYSLUETTELO: TEHTÄVÄ 3 1. TARJOUKSEN LAATIMIS- JA ARVIOINTIPERUSTEET Tarjouksen sisältö Tarjousasiakirjojen julkisuus Työn aikataulu 6 2. SOPIMUKSEN SYNTYMINEN 6 Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys: 6 3. PALKKIO- JA LASKUTUSPERUSTEET Palkkiomuoto Maksusuoritukset ja laskujen jako Muutos- ja lisätyöt Aikataulu ja viivästymiset Suunnittelun keskeyttäminen Selvitys veroista, sosiaali- ym maksuista 8 4. TARJOUSTEN VERTAILU JA KONSULTIN VALINTA Arviointiperusteet Muuta 9 5. TYÖN ORGANISOINTI Ohjaus- ja johtoryhmien työskentely 9 2

3 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 3 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, TARJOUSPYYNTÖ RUOHOLAHTI-MATINKYLÄ, METRON HANKESUUNNITELMAN TEKNISESTÄ OSASTA Viite: Osallistumishakemuksenne Tehtävä TEHTÄVÄN SISÄLTÖ Espoon ja Helsingin kaupunkien käynnistämä Ruoholahti Matinkylä metro-projekti pyytää tarjoustanne asiakohdassa mainitun suunnitelman laatimisesta. Tehtävä käsittää Ruoholahti Matinkylä metroyhteyden ratalinjauksen ja asemien yleissuunnittelutasoisen suunnittelun. Tehtävä on määritelty laajuudeltaan ja sisällöltään yksityiskohtaisesti jäljempänä tässä tarjouspyynnössä ja sen liitteissä. TEHTÄVÄN AIKATAULU PALKKIOPERUSTEET Hankesuunnitelman tulee valmistua vuoden 2007 loppuun mennessä. Välitavoitteena on asemien vaihtoehtotarkastelujen valmistuminen toukokuussa Palkkiomuoto on KSE 1995 kohdan mukainen tavoitehintapalkkio, määräytymis- ja laskutusperusteet on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa 2.3. TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN Tarjoukset tulee lähettää suljetussa kirjekuoressa Espoon kaupungin ympäristö- ja teknisen toimen kirjaamoon klo mennessä. Kirjaamon käyntiosoite on (ma-ke , to , pe 8 15): Tekninen- ja ympäristötoimi Kirjaamo Virastopiha 2, katutaso ESPOO 3

4 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 4 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, ja postiosoite on: Tekninen- ja ympäristötoimi Kirjaamo PL ESPOON KAUPUNKI Kuoreen merkintä: Tarjous: Ruoholahti Matinkylä metron hankesuunnitelma. Tarjous tulee tehdä A4 koossa olevana paperitulosteena sekä sähköisessä muodossa, esim. PDF - formaatissa USB-muistitikulla tai CD:llä LISÄTIEDOT Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Kansakoulukatu 3, lautakunnan kokoushuone, pidetään torstaina kello 9.00 alkaen informaatiotilaisuus, jossa tarjouspyynnön laatijat voivat esittää kysymyksiä. Tarjouksen laatimiseen ja työohjelmaan liittyvät kysymykset ja kommentit tulee toimittaa mennessä joko kirjallisesti osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto / Eija Kivilaakso, Kansakoulukatu 3, Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen kaupunkisuunnittelu@ksv.hel.fi. Kysymyksiin tulee liittää lähettäjän yhteystiedot sähköpostiosoitteineen ja viite Ruoholahti Matinkylä metron hankesuunnitelma. Esitetyistä kysymyksistä ja niihin annetuista vastauksista laaditaan yhteenveto joka lähetetään tarjouspyynnön saaneille sähköpostitse. 1. Tarjouksen laatimis- ja arviointiperusteet 1.1. Tarjouksen sisältö Tarjous tehdään hankesuunnitelman teknisen osan laadinnasta. Alustava työohjelma on esitetty osassa II. Tarjouksesta tulee ilmetä seuraavat seikat - Veloitusperusteena käytettävät tuntihinnat henkilöryhmittäin sekä muut yksikköhinnat 4

5 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 5 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, Selvitys työhön käytettävästä henkilökunnasta laskutusluokittain (SKOLluokitus) - tarjousten vertailussa tarvittavat koulutus- ja referenssitiedot (kohta 4.1.) Tarjoaja voi hankkia tarjouksessaan määrittelemänsä osan palvelusta alihankintana. Tarjoaja vastaa alihankkijoiden työstä kuten omastaan. Alihankkijoiden käyttö tulee kuvata tarjouksessa omana kohtana. Tarjousasiakirjoihin tulee sisällyttää veroviranomaiselta saatava selvitys verojen suorittamisesta sekä vakuutusyhtiöltä saatava selvitys sosiaali- ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamisesta. Samanlainen selvitys tulee esittää myös työhön mahdollisesti osallistuvien alihankkijoiden osalta. Selvitykset eivät saa olla kahta kuukautta vanhempia. Tavoitepalkkio ilmoitetaan sitovana tavoitehintana sekä verottomana että arvonlisäveroineen. Tavoitepalkkio määräytyy KSE 1995 sopimusehtojen mukaisesti sisältäen palkkion, erityiset korvaukset ja kulut lukuun ottamatta kopiointi-, malli-, painatus-, monistus- tms. työntulostuksesta ja dokumentoinnista aiheutuneita kuluja, jotka ovat välttämättömät tehtävän raportoimiseksi tilaajille. Matka-, majoitus- ja päivärahakorvausta ei makseta pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo) tehdyistä matkoista. Muuten matka-, majoitusja päivärahakorvausta maksetaan vain jos siitä on erikseen sovittu. Tavoitepalkkio maksetaan kohdassa 2.3 määritellyllä tavalla. Hyväksyttävä tarjous edellyttää tavoitepalkkion jaottelemista seuraaviin osiin: o Henkilöstökulut (KSE 5.2.4) Oheisen osatehtäväluettelon mukainen erittely a) Projektin johto ja viranomaisyhteistyö b) Maankäytön suunnittelu ja kaavoitustoimenpiteet c) Asemien suunnittelu d) Ratasuunnittelu e) Tunnelisuunnittelu ja tunnelin taitorakenteiden suunnittelu f) Rakentamisen aikaisten järjestelyjen suunnittelu g) Rakennus- ja käyttökustannukset ja aikataulu h) Tiedottaminen ja julkinen esiintyminen i) Laadunvarmistus j) Turvallisuussuunnittelun perusteet ja riskienhallintasuunnitelma k) Suunnitelma-asiakirjat ja atk-dokumentointi o Erityiset korvaukset (KSE 5.3) o Kulut (KSE 5.4) o Työssä käytettävät tuntiveloitushinnat Lisäksi tarjouksessa on esitettävä henkilöryhmiin SKOL01-04 kuuluvien henkilöiden työpanokset em. osatehtäväjaottelulla. Tuntijakoa käytetään tarjousten laatuvertailussa kohdan 4.1. mukaisesti. 5

6 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 6 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, Tarjousasiakirjojen julkisuus Hankintapäätös ja sen liitteet ovat julkisia päätöksen allekirjoituksen jälkeen. Muut hankinta-asiakirjat ovat julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen. Tarjoajalla on oikeus saada tieto hankinta-asiakirjoista päätöksen allekirjoituksen jälkeen. Jos tarjoajan mielestä jokin osa tarjousta sisältää liikesalaisuuksia, tarjoajan on ilmoitettava nämä tiedot erillisellä liitteellä. Kaupunki harkitsee, ovatko liikesalaisuuksiksi esitetyt asiat lain mukaan salassa pidettäviä. Tarjouksen hintatietoa ei pidetä liikesalaisuutena Työn aikataulu Hankesuunnittelun alustava tilaajan määrittelemä aikataulu on seuraava: työ käynnistyy viimeistään viikolla 10 / 2007 hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä asukastilaisuuksia pidetään kaikkiaan kuusi (6 kpl) kesäkuussa 2007 alustavista asemaratkaisuista ja linjausvaihtoehdoista (3 kpl) sekä toinen sarja (3 kpl) hankesuunnitelman loppuvaiheessa välitavoitteet o hankkeen internet- ja extranetsivustot käytössä maaliskuun loppuun mennessä o asemavaihtoehtojen luonnokset toukokuun loppuun mennessä o kesäkuussa 2+1 esittelytilaisuutta kuntalaisille alustavista asemaratkaisuista ja linjausvaihtoehdoista o ensimmäinen raporttiluonnos valmistuu lokakuun loppuun mennessä o hankesuunnitelman tekninen osa valmistuu joulukuun loppuun mennessä o vuoden loppuun mennessä ovat valmiina myös esitteet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi o toinen esittelytilaisuuksien sarja järjestetään hankkeen loppuvaiheessa (marraskuu tammikuu) (2+1) 2. Sopimuksen syntyminen Sopimus suunnittelusta tehdään, kun Espoon ja Helsingin kaupungit ovat päättäneet työn tilaamisesta. Hankinnasta tehdään kirjallinen sopimus Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä valitun konsultin kesken sen jälkeen, kun hankintapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Sitova sopimus hankinnasta syntyy vasta kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys: 1. Konsulttisopimus 2. Sopimuksessa eritellyt liitteet 6

7 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 7 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, Tarjouspyyntö 4. KSE Tarjous 6. Muut asiakirjat sopimuksessa mainitussa järjestyksessä 3. Palkkio- ja laskutusperusteet 3.1. Palkkiomuoto Palkkiomuoto on KSE 1995 kohdan mukainen tavoitepalkkio. Tavoitepalkkion alittuessa maksetaan konsultille suoritteiden perusteella kertyneiden kustannusten lisäksi puolet (50 %) toteutuneen hinnan ja tavoitepalkkion välisestä erosta. Tavoitepalkkion ylittyessä konsultti saa lisäksi laskuttaa 50 % ylityksestä enintään 20 % ylitykseen saakka. Laskutusperuste on KSE 1995 kohdan mukainen aikapalkkio henkilöryhmittäin, minkä lisäksi konsultti saa laskuttaa KSE 1995 kohdan 5.3 mukaiset erityiset korvaukset ja kohdan 5.4. mukaiset kulut ottaen huomioon mitä kohdassa on määrätty. Matkaan käytettyä aikaa ei kuitenkaan korvata. ATK-korvaus on kiinteä, se sisältyy hintaan ja sitä ei tarkisteta työn aikana. Henkilöryhmittäiset tuntiveloitushinnat ovat koko työn ajan sopimuksen solmimishetkellä käytössä olevat hinnat Maksusuoritukset ja laskujen jako Työ laskutetaan kuukausittain toteutuneiden suoritteiden perusteella. Laskut jaetaan Espoon ja Helsingin kaupungeille seuraavasti: kaupungit maksavat alueisiinsa kohdistuvan suunnittelun hankkeen yhteiset kustannukset jaetaan kaupunkien kesken tasan. Konsultin työajanseurantajärjestelmän tulee mahdollistaa edellä esitetty kulujen erittely ja laskuttaminen tilaajaosapuolilta Muutos- ja lisätyöt Konsultti raportoi projektiryhmän kokouksissa työn tilanteen ja laskutustilanteen. Tilaaja korvaa lisätyöt, joiden aloittamiseen/tekemiseen on annettu tilaajan kirjallinen lupa ja siitä tehdään erillinen konsulttisopimus Aikataulu ja viivästymiset KSE 1995 mukaan. 7

8 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 8 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, Suunnittelun keskeyttäminen Tilaajan ilmoituksesta johtuvasta keskeytymisestä aiheutuvat kustannukset korvataan KSE 1995 kohdan 7.3 mukaisesti Selvitys veroista, sosiaali- ym maksuista Toimittajan on vaadittaessa toimituksen aikana annettava selvitys verojen ja sosiaalimaksujen maksamisesta. Vastaava selvitys tulee hankkia myös alihankkijoista ja esittää se vaadittaessa tilaajalle. Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus verojen ja sosiaalimaksujen maksamisen laiminlyönnin johdosta, ellei laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä tai ellei tilaajalle toimiteta viranomaisen hyväksymää maksusuunnitelmaa. 4. Tarjousten vertailu ja konsultin valinta 4.1. Arviointiperusteet Konsultin valinta suoritetaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella seuraavasti: Tarjoukset arvioidaan seuraavilla painoarvoilla: Laatutekijät painoarvoltaan 65 % projektinvetäjän projektinjohtokokemus, laatupisteet enintään 5 arvio perustuu projektinjohtokokemukseen vastaavan tyyppisissä, suurissa suunnitteluhankkeissa projektiryhmän koulutus ja aikaisempi kokemus, laatupisteet enintään 25 o arvio perustuu projektiryhmän henkilöiden (SKOL ryhmät 01 04) aikaisempaan kokemukseen vastaavan kaltaisissa suunnitteluhankkeissa alkaen vuodesta 1999 o projektiryhmän kokoonpano ja työtuntien jakautuminen eri asiantuntijoiden kesken resurssien kohdentaminen työohjelman mukaisesti, enintään 35 laatupistettä o rata- ja tunnelisuunnitteluun, laatupisteet enintään 15 o asemien suunnitteluun, laatupisteet enintään 20 arviointiperuste: tehtävään osoitettujen henkilöiden koulutus ja referenssit (SKOL ryhmät 01-04) alkaen vuodesta 1999 sekä edellä mainittuihin osatehtäviin varattujen työmäärien painotus Eniten laatupisteitä saanut tarjous saa 65 vertailupistettä. Muiden tarjousten vertailupisteet lasketaan seuraavasti: tarjouksen vertailupistemäärä = asianomaisen tarjouksen saamat laatupisteet (Y) jaettuna eniten laatupisteitä saaneen tarjouksen laatupisteillä (X) ja kerrottuna 65 pisteellä. Laskukaava: Y/X x 65 pistettä. 8

9 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 9 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, Hinta 35 % Tarjoushinnaltaan edullisin hyväksyttävä tarjous saa 35 vertailupistettä. Muiden tarjousten vertailupisteet lasketaan seuraavasti: Hyväksyttävien tarjousten keskihinta saa 30 vertailupistettä Edullisimman hyväksyttävän tarjouksen hinnan ja keskiarvohinnan väli interpoloidaan lineaarisesti keskiarvon ylittävien hyväksyttävien tarjousten vertailupistemäärä lasketaan kaavalla: tarjouksen vertailupistemäärä = tarjousten keskiarvotarjoushinta (X) jaettuna asianomaisen tarjouksen tarjoushinnalla (Y) ja kerrottuna 30 pisteellä. Laskukaava: X/Y x 30 pistettä. Eniten vertailupisteitä saanut tarjous valitaan. Vertailupisteet lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. Hyväksyttävä tarjous edellyttää työn tavoitehinnan ilmoittamista tarjouksessa ja sen jaottelemista kohdan osatehtävien mukaisiin osiin Muuta Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä perustellusta syystä kaikki tarjoukset. Tarjoajalla ei ole oikeutta korvaukseen tarjouksen laadinnasta aiheutuneesta työstä 5. Työn organisointi 5.1. Ohjaus- ja johtoryhmien työskentely Johtoryhmä Johtoryhmä johtaa työtä. Johtoryhmän asialistasta ja pöytäkirjasta vastaa tilaajan projektipäällikkö. Ohjausryhmä toimii johtoryhmän alaisena. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin. Puheenjohtajana toimii tilaajan edustaja ja sihteerinä tilaajan projektipäällikkö. Konsultin projektipäällikkö osallistuu johtoryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä Hankkeella on ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontuu tekemään projektin etenemisen kannalta oleelliset päätökset. Ohjausryhmä ohjaa hankesuunnittelua. Ohjausryhmä toimii johtoryhmän alaisena. Ohjausryhmä kokoontuu keskimäärin yhden kuukauden välein. Puheenjohtajana toimii tilaaja ja sihteerinä konsultti. 9

10 Ruoholahti Matinkylä TARJOUSPYYNTÖ 10 (10) Metron hankesuunnitelma, tekninen osa, Asiantuntijayhteistyön osapuolina kaupungilla ovat mm. kaavoittajat, geoyksiköt, pelastusviranomaiset ja muut tarvittavat tahot. LIITTEET 1. Hankesuunnitelman teknisen osan työohjelma 2. Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) 3. YVA, Alustavat yleissuunnitelmat 4. Pohjatutkimuskarttojen lehtijako, Helsinki 5. Nykyiset porakonekairaukset ja pohjavesiputket, lehdet GEO (A3), Helsinki 6. Espoon kaupungin geotekniikkayksikön koostama suunnitteluun liittyvä pohjaja kallioperäaineisto, 13 A3 karttaa 10

11 HANKESUUNNITELMAN TEKNISEN OSAN

12 HANKESUUNNITELMAN TEKNISEN OSAN SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄN TAVOITE JA HANKETIEDOT Tavoite Yleistä Lähtötiedot / lähtöaineisto Suunnitelmat Kaavoitustilanne Muita liikennehankkeita Kartat Pohjatutkimukset Suunnittelunormit ja ohjeet Hankesuunnitelman teknisen osan tavoite, laadinta ja laajuus Suunnittelun tavoite Vaihtoehtoisten toteutustapojen huomioon ottaminen MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA KAAVOITUSTOIMENPITEET Maankäytönsuunnittelu- ja kaavoitustoimenpiteet Tunnelin maankäyttövaraus ja asemakaavojen muutostarpeet Yleispiirteiset maankäyttösuunnitelmat Yleiskaavat Asemakaavat ASEMIEN SUUNNITTELU Asema-alueiden liikennesuunnittelu Asemien logistiikkasuunnittelu Asema-alueiden ja asemien arkkitehtisuunnittelu Yleinen laatutaso; rakenteet, rakennusosat ja materiaalit Yhteiset teemat ja aiheet Toiminnallisuus (46)

13 Esteettömyys Mitoitus Yleisten tilojen valaistus Akustiikka Huoltotoimi Yksittäinen asema, yleistä Liittyminen ympäristöön, kaupunkikuva Arkkitehtoniset ratkaisut, rakenteet Asemien rakenne- ja kalliorakennesuunnittelu Asemien rakennesuunnittelu Asemien kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu Asemien talotekninen suunnittelu Asema-alueiden katu- ja kunnallistekninen suunnittelu sekä infrarakenteiden suunnittelu Geotekniikka, geologiset olosuhteet ja ympäristövaikutusten hallinta RATASUUNNITTELU Metroliikenteen liikenteelliset selvitykset Ratageometrian suunnittelu Ratarakenteen suunnittelu Salaojien ja vuotovesien johtamisen suunnittelu Liikenteenohjauksen, turvalaitteiden ja sähköistyksen suunnittelu TUNNELISUUNNITTELU JA TUNNELIN TAITORAKENTEIDEN SUUNNITTELU Tunneleiden ja kalliotilojen yleissuunnittelu Kalliorakennustekniikka ja kallioperän vaikutus linjaukseen Geotekniikka, geologiset olosuhteet ja ympäristövaikutusten hallinta Tunnelin rakennus- ja rakennesuunnittelu Tunnelin talotekninen suunnittelu Tärinä ja runkoääniselvitykset (46)

14 6. RAKENTAMISEN AIKAISTEN JÄRJESTELYJEN SUUNNITTELU Massojen kuljetuksen ja käsittelyn suunnittelu Rakentamisen ympäristövaikutusten minimoiminen ja seuranta Rakentamisenaikaisten töiden lupahakemukset Työturvallisuusasiakirja Rakentamiseen liittyvien riskien arviointi sekä minimointi RAKENNUSKUSTANNUKSET JA AIKATAULU Rakentamiskustannukset Metroradan ja asemien tunneleiden sekä kunnallistekniikan rakentaminen ynnä muut rakennustekniset työt Asemien ja tunnelien talotekniikka Mahdolliset muut kustannukset Käyttö- ja kunnossapitokustannukset Tunnelin rakentaminen ja metrorata ja asemien alue, katu- ja kunnallistekninen suunnittelu Asemien ja tunnelien talotekniikka Kustannusarvion riskianalyysi TIEDOTTAMINEN JA JULKINEN ESIINTYMINEN LAADUNVARMISTUS TURVALLISUUSSUUNNITTELUN PERUSTEET JA RISKIENHALLINTASUUNNITELMA Turvallisuussuunnittelu Rakentamisen aikaiset riskit Työnaikainen palo- ja pelastusturvallisuus Rakentamiseen liittyvät riskit Rakennustyön aikaiset riskit Käytönaikaiset riskit Riskit suunnittelussa ja päätöksenteossa ennen rakentamista SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT JA ATK-DOKUMENTOINTI (46)

15 11.1. Hankesuunnitelman teknisen osan sisältö Hankesuunnitelman teknisen osan selostus Asemien piirustukset Asemiin liittyvät kalliorakennuspiirustukset Asemien talotekniikkapiirustukset ja kaaviot Asema-alueiden piirustukset (katu- ja kunnallistekniikka, taitorakenteet) Ratapiirustukset Tunnelin kalliorakennus- ja rakennepiirustukset Käytettävä CAD-suunnittelustandardi TILAAJAN TEHTÄVÄT Tilaajan omana työnä tehtävät toimenpiteet Toimeksiannon aikaiset sivukonsulttitoimeksiannot (46)

16 1. TEHTÄVÄN TAVOITE JA HANKETIEDOT 1.1. Tavoite 1.2. Yleistä Metrohanke käsittää Ruoholahti - Matinkylä metrolinjan rakentamisen ja varautumisen linjan jatkamiseen Matinkylästä länteen (Länsimetro). Linja jatkaa aiemmin toteutettua Helsingin sisäistä metrolinjaa. Hankkeen tavoitteena on kansainvälisessä vertailussa kärkitasoa edustava nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin. Tehtävänä on laatia hankesuunnitelman tekninen osa metrolinjasta ja metroasemista välille Ruoholahti Matinkylä. Tehtävä käsittää n. 13,4 kilometrin pituisen metroradan ja seitsemän asemaa. Tehtävän tavoitteena on suunnitelma, joka sellaisenaan vastaa tämän työohjelman määrittelyihin, täyttää rakennusmääräykset, muut asetetut vaatimukset sekä tavoitteet ja jonka perusteella voidaan käynnistää toteutussuunnittelu niin, ettei hanke ylitä hyväksyttyä kustannusarvioita. Tavoitteeksi on asetettu rakentamisen aloitus vuodenvaihteessa 2009 / Hankesuunnitelman oletettu valmistumisaika on vuoden 2007 lopussa. Metroliikenne alkoi Helsingissä vuonna Joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä Helsingistä länteen on sen jälkeen selvitetty useissa yhteyksissä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma valmistui joulukuussa Espoon kaupunginvaltuuston tehtyä päätöksen metron rakentamisesta YVA selostuksen vaihtoehdon Tunnelimetro mukaisesti, Helsingin kaupunginhallituksen päätettyä esittää Espoon kaupungille Ruoholahti-Matinkylä yleissuunnitelman laatimisen välitöntä käynnistämistä ja ryhtymistä valmistelemaan hankepäätöstä sekä valtion rahoitusosuuden varmistuttua on suunnittelun valmistelu käynnistetty välittömästi syksyllä Helsingin kaupunki on päättänyt nykyisen metron automatisoinnista. Hanke on parhaillaan valmisteilla siten, että automaattijunat ovat liikenteessä aikaisintaan Hankesuunnitelman teknisen osan lähtökohtana on automatisoitu liikenne koko metroverkolla myös Etelä- Espoossa. Tällä on vaikutusta muun muassa asemien pituuteen. Alustavan yleissuunnitelman mukainen ja hankesuunnitelman teknisen osan lähtökohtana oleva metron linjaus on esitetty oheisella CD:llä (46)

17 1.3. Lähtötiedot / lähtöaineisto Tilaaja toimittaa hankesuunnitelman teknisen osan tekijälle työn alussa oikeudet hankkia tarvittavat lähtömateriaalit kuten yleis- ja asemakaavat, kaavaluonnokset, maankäyttösuunnitelmat, selvitykset, raportit ja visiot sekä asemaympäristöjen rakennusten piirustukset tarvittavilta osin. Suunnittelijan edellytetään perehtyvän projektin lähtötietoihin huolellisesti jo tarjousvaiheessa. Suunnittelukohteesta on aikaisemmin laadittu useita suunnitelmia ja selvityksiä. Alla on esitetty niistä tärkeimmät: Suunnitelmat Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys / Alustava yleissuunnitelma, 2002 Metro- / Raideyhteys välillä Ruoholahti Matinkylä, YVA, Alustavat yleissuunnitelmat, (metrovaihtoehto) Metro- / Raideyhteys välillä Ruoholahti Matinkylä, YVA-selostus, joulukuu 2005 Otaniemi-visio, KSL ja Otaniemi-visio, raportti , Arkkitehtitoimisto Artto Palo Rossi Tikka Oy, Saraco Tapiolan keskustan kehittämisselvitys 2005, , Tapiolan alueen kehitys, Espoon kaupunki, Arkkitehtitoimisto HKP Oy, Esisuunnittelijat SITO Oy, Kalliosuunnittelu Oy Tapiola Galleria, raportti , tiivistelmä Ramboll Oy Kehä I tunneli Otaniemen ja Keilaniemen kohdalla: Esiselvitys, loppuraportti , SCC Viatek Oy, A-konsultit Oy, LT - Konsultit Oy Tapiolan luolapysäköinnin ja maanalaisten huoltotilojen lähtöolettamukset Tapiola Towers asuintornitalot, SRV Yhtiöt Oy, Hahemms Kaupunkien kaavoituskatsaukset Kaavoitustilanne Tilaaja toimittaa suunnittelijalle ajantasakaavat sekä tiedot suunnitteluun vaikuttavista käynnissä olevista maankäyttöhankkeista. Tarpeelliset asemakaavojen muutokset laaditaan Espoon ja Helsingin kaupunkien virkatyönä. Tilanne Espoossa Kaupunginhallitus on hyväksynyt Espoon etelä-osien yleiskaavaehdotuksen nähtäville. Alueella on voimassa noin 40 rakennus- tai asemakaavaa (Matinkylän alueella 4 asemakaavaa, Tapiolan alueella noin 35 asemakaavaa). Es (46)

18 poon itä-rajalla ennen Keilaniemen aluetta ja Matinkylän alueella Kehä II:n ja Länsiväylän liittymän tuntumassa on asemakaavoittamatonta aluetta. Vireillä olevia asemakaavan muutoksia: Menossa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Itäkartano Ehdotusvaiheessa Hagalundinkallio Maarinsolmu Keilaniemi, muutoksia Luonnosvaiheessa Koivumankkaan muutos; Tapiolan urheilupuisto Asemakaavaluonnosta edeltävässä suunnitteluvaiheessa Niittymaan asemakaavan muutos Niittykummun asemakaavan muutos Joutsenpuiston asemakaavan muutos Tulevia hankkeita: Otaniemen vision mukaiset asemakaavan muutokset Karhusaarentien kattaminen Tapiolan liikekeskusta ja Tapiolan luolapaikoitustilojen selvitys Tulevat asemakaavoitettavat alueet on esitelty Espoon kaupungin kaavoituksen työohjelmassa. Tilanne Helsingissä Koivusaaren osayleiskaavatyön alkaminen Katajaharjun kattaminen Helsingin maanalainen osayleiskaavaluonnos (valmisteilla) Muita liikennehankkeita Samanaikaisesti metron hankesuunnitelman kanssa on tarkoitus käynnistää yhdessä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja kaupunkien kesken Länsiväylän kehittämisselvitys välillä Kehä II Ruoholahti. YTV käynnistää Etelä-Espoon liityntäliikenneselvityksen siten, että sen tulokset ovat käytettävissä suunniteltaessa asemien liityntälinjojen ja - pysäköinnin edellyttämiä liikennejärjestelyjä (46)

19 Kartat Suunnittelija saa tilata tehtävän edellyttämät olemassa olevat kartat tilaajan laskuun kaupunkien mittausyksiköistä. Käytettävissä ovat ainakin seuraavat kartat: Vektoroitu kantakartta 1:500 Rasterimuotoinen opaskartta ja kiinteistökartta Laser keilaukseen perustuva maastomalli ja ortokuvat. Laserkeilaus Espoon kaupungin alueella on tehty vuoden vaihteessa 2006/07. Helsingin kaupungin alueella on tehty laserkeilaus vuonna 2005 ja ilmakuvaus Pohjatutkimukset Suunnittelijan käytössä ovat alustavan yleissuunnitelman ja sitä edeltävien vaiheiden pohjatutkimukset sekä Helsingin kaupungin pohjatutkimustietokanta (tarjouspyynnön liitteet 4,5 ja 6). Aineistoa täydennetään tilaajan toimesta kevään 2007 aikana. Vuodenvaihteessa 2006/07 tilaaja käynnistää porakonekairauksia ja pohjaveden havaintoputkien asentamista joissakin paikoissa (l-vaiheen pohjatutkimukset). Suunnittelija saa pohjatutkimusohjelmat suunnittelutarjouspyynnön mukana. I-vaiheen pohjatutkimusten tulokset ovat valmiit mennessä. Tehtävän II-vaiheen laatii hankesuunnittelija ja pohjatutkimukset tilataan erillistoimeksiantona kaupunkien toimesta. Merialueella tehtävien tutkimusten laatu ja määrä on kuitenkin arvioitava heti tutkimustyön alussa soveltuvan lauttakaluston varaamiseksi. Tilaaja vastaa pohjatutkimusten hankinnasta ja suunnittelija osallistuu pohjatutkimustyön ohjaukseen Suunnittelunormit ja ohjeet Länsimetron suunnittelua koskevat määräykset ja ohjeet kootaan Länsimetron suunnitteluperusteet ohjeeseen. Sen perustan muodostavat aiemmat metrosuunnitteluohjeet, Metronsuunnittelun käsikirja ja Helsingin metron yleissuunnitteluohjeet. Niitä noudatetaan kaikkien suunnittelun osa-alueiden osalta ottaen huomioon metrosuunnitteluvaiheen edellyttämä laajuus ja tarkkuus. Suunnittelussa käytetään Espoon kaupungin koordinaatti- ja korkeusjärjestelmiä. Suunnittelussa on otettava tarpeellisin osin huomioon se, että tarkemittaukset tehdään Helsingin alueella Helsingin kaupungin koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Kaikkien suunnittelun osa-alueiden osalta noudatetaan myös kaupunkien omia suunnitteluohjeita (46)

20 Tärkeimmät suunnittelua säätelevät ohjeet on lueteltu seuraavassa. Rata- ja kaikkia osa-alueita koskeva suunnittelu Länsimetron suunnitteluperusteet, tekeillä Helsingin metron yleissuunnitteluohjeet, HKL, Metronsuunnittelun käsikirja, HKL RAMO, Ratatekniset määräykset ja ohjeet, RHK & VR, Marjarata, Suunnitteluperusteet, RHK, 2004 Radan suunnitteluohje, RHK B4, 2000 Katupoikkileikkauksen suunnittelu, KSV/L 2001 RaKMK, Suomen rakentamismääräyskokoelma, ympäristöministeriö RT- ja LV-kortistot, Rakennustieto Oy Espoon teknisen keskuksen suunnitteluohjeet HKR:n suunnitteluohjeet Infra RYL 2006, Nimikkeistö, määrämittausohje, toimivuusvaatimukset, tekniset vaatimukset, Rakennustieto Oy, 2006 Infra 2010 ohjelman puitteissa tapahtuvan kehitystyön välitulosteet Kalliorakennustekninen ja geotekninen suunnittelu BY 53 Kalliotilojen injektointi S1-, S3- ja S6-luokan kalliosuojien sekä S3-luokan teräsbetonisen väestönsuojan teknilliset määräykset. Määräys 15/95. Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Edita. Helsinki Geotekniset laskelmat, TIEH v-03, kappaleet , ja 8 Teiden ja pohjarakenteiden suunnitteluperusteet TIEH , kappaleet , , ja 9.2 Kaavoitus ja liikenne "Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema-alueilla", julkaisu 39/2006, Liikenne- ja viestintäministeriö Elsatuote esteettömien ympäristötuotteiden tuotekehityshanke, raportti, Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma (Elsa), Liikenne- ja viestintäministeriö Bussiliikenteen infrakortit. Suomen Paikallisliikenneliitto ry Tunnelin ja asemien talotekniikka Suomen Rakentamismääräyskokoelma TATE RYL Sähköturvallisuuslaki Sähköturvallisuusasetus Sisäasiainministeriön asetus, Rakennusten poistumisreiteistä ja valaisemisesta YTE, Safety in Railway Tunnels TunneliRAMO, parhaillaan ajantasaistettavana em. mukaiseksi (46)

21 SFS 6000 pienjännitesähköasennukset SFS-EN äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön Rakennetekniikka Tiehallinnon sillansuunnitteluohjeet, mm. o Siltojen suunnitelmat o Siltapaikka-asiakirjat o Sillan ympäristösuunnittelu o Sillanrakennuksen yleiset laatuvaatimukset Suomen Rakentamismääräyskokoelma RakMK RHK:n ohjeet RIL:in ja muiden tahojen julkaisemat normit ja ohjeet EU- ja kansalliset lait, asetukset, määräykset ja ohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Suomen Rakentamismääräyskokoelma RakMK RIL- ja BY- normit ja ohjeet Väestönsuojelulaki ja asetus Työturvallisuuslaki 1.5. Hankesuunnitelman teknisen osan tavoite, laadinta ja laajuus Suunnittelun tavoite Uusi metrorata ja sen asemat tulee suunnitella suunnitteluajankohdan tiedon, tekniikan ja vaatimustason mukaisiksi automatisoidun liikennöinnin pohjalta. Kaikissa ratkaisuissa tulee varautua tulevaan kehitykseen sekä turvallisuus- ja palvelutasoon kohdistuviin muutosvaatimuksiin. Metron uuden ja olemassa olevan osan yhteen sovittaminen tapahtuu nykyisiä asemia, rataa ja kalustoa nykyaikaistamalla. Olemassa olevan metron muutosten suunnittelu ei sisälly laadittavaan hankesuunnitelman tekniseen osaan. Hankesuunnitelman teknisen osan tulee vastata tämän työohjelman laajuutta ja määrittelyjä. Hankesuunnitelman teknisen osan perusteella tulee voida laatia toteutussuunnitelmat ja toteuttaa hanke niin, että se kaikilta osiltaan täyttää lakien, asetusten, rakentamismääräyksien ja muiden asiaan kuuluvien määräyksien ja normien vaatimukset. Hankesuunnitelman teknisen osan tulee toimia maankäytön suunnitelmien pohjana, ja sen perusteella tulee voida tehdä hankkeesta tarkka ja totuudenmukainen kustannusarvio. Kustannusarvo laaditaan vuoden 2007 hintatasossa (46)

22 Hankesuunnitelman tekninen osa ja sen perusteella laaditut laskelmat ja selvitykset muodostavat pohjan hankepäätöksen tekemiselle Vaihtoehtoisten toteutustapojen huomioon ottaminen Länsimetron käsillä olevan vaiheen toteutustapa valitaan hankepäätöksen yhteydessä. Hankesuunnitelman teknisen osan tarkkuus- ja viimeistelytaso määräytyy siten, että suunnitelma antaa mahdollisuuden eri toteutusvaihtoehtojen vertailuun. Hankesuunnitelman tekninen osa on lähtökohta perinteisen toteutustavan mukaiselle rakennussuunnitelmalle. Perinteisestä suunnittelutavasta poikkeavien toteutusmallien edellyttämät laatutaso yms. määrittelyt eivät sisälly tähän toimeksiantoon. 2. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA KAAVOITUSTOIMENPITEET 2.1. Maankäytönsuunnittelu- ja kaavoitustoimenpiteet Maankäyttö tehostuu koko joukkoliikenteen vaikutusalueella. Metro kytkee Espoon etelä-osat seudulliseen raideliikennejärjestelmään. Matinkylä ja Tapiola liittyvät tiiviimmin pääkaupunkiseudun toiminnalliseen kokonaisuuteen. Otaniemen ja Helsingin keskustan kampusten välille syntyy suora yhteys metrolla. Hankesuunnitelman teknisessä osassa tulee ottaa huomioon voimassa ja tekeillä olevat yleiskaavat sekä maankäyttösuunnitelmat mukaan lukien Helsingin valmisteilla olevan maanalaisen osayleiskaavaluonnoksen varaukset. Vahvistuneet ja tekeillä olevat asemakaavat ovat lähtötietoaineistona yleispiirteisille maankäyttösuunnitelmille. Tiedossa olevat kaavat ja käynnissä olevat hankkeet on esitetty edellä kohdassa 1.3. Lähtötiedot. Alueita, joiden laajuus vaihtelee tarkastelukulmasta riippuen, on kuvattu Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA), Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti Matinkylä joulukuu 2005, Ramboll. Kaikilla asemanseuduilla joudutaan laatimaan asemakaavan muutoksia tai asemakaavoja. Metrosuunnittelijan tehtävänä on ensisijaisesti sijoittaa asemaan kuuluvat elementit paikoilleen. Tehtävää tukeva kaupunkisuunnittelu ja koko prosessia seuraava maanpäällinen ja maanalainen asemakaavatyö kuuluvat kaupungeille (46)

23 Maankäytön ja asemien suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota eri liityntäliikenteen muotojen hyvään ja turvalliseen ratkaisuun asemaympäristössä. Asemien sijoitussuunnittelun perustan muodostaa asemiin liittyvä maankäyttö, jonka lähtökohdat suunnittelijan tulee tarkistaa. Ratkaisut sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tai maankäyttösuunnitelmiin. Asemien lähiympäristöistä ja erityisesti asemien sisäänkäyntien sijoittumisesta on varauduttava esittämään vaihtoehtoisia suunnitelmia työn kestäessä. Vaihtoehtotarkasteluja tullaan tarvitsemaan vaihtelevassa määrin eri asemien kohdalla. Tavoitteena on sovittaa metroasema, sen sisäänkäynnit ja kaikkien liityntäliikenteen muotojen tarvitsemat järjestelyt tarkoituksenmukaisella tavalla olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, ennakoiden sen tulevia muutoksia. Asemat ympäristöineen tulee suunnitella niin, että ne yhdessä muiden maankäytön muutoksien kanssa kohottavat asema-alueiden laatua ja statusta kaupunkirakenteessa. Asemanseutujen maankäyttösuunnitelmissa esitetään myös kyseisten alueiden maanalaiset tasot, joihin liittyvät myöhemmin saumattomasti tunneliosuuksien maanalaiset maankäyttösuunnitelmat. Maankäyttösuunnitelmat on laadittava Espoon ja Helsingin maankäytön suunnittelijoiden ja kaavoittajien kanssa yhteistyötä tehden ja niin, että niitä voidaan käyttää asemakaavan valmisteluaineistona. Hankesuunnitelman teknisen osan tekijä laatii asemien välittömään vaikutuspiiriin kuuluvasta asema-alueesta suunnitelmat, sisältäen asemarakennusten ja sen liityntäliikennealueiden sekä -pysäköinnin liittymisen ympäröivään kaupunkiympäristöön ja katuverkostoon. Suunnitelma tulostetaan mittakaavaan 1:1000. Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi merkityn Koivusaaren osayleiskaavan valmistelu on käynnistynyt. Koivusaareen suunnitellaan Länsimetron asema, jonka tuntumaan suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista. Koivusaarta suunnitellaan Lauttasaaren länsiosaan liittyvänä merellisenä alueena venesatamineen ja muine rantaan liittyvine toimintoineen. Lisäksi Lauttasaaren puolelle Katajaharjun alueelle on suunniteltu uutta Lauttasaaren rakennetta täydentävää asunto- ja työpaikkarakentamista. Katajaharjun alueelle suunniteltava täydennysrakentaminen on voimassa olevan yleiskaavan mukaista. Koivusaaren metroaseman suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asema ja sisäänkäynnit sijoitetaan niin, että ne mahdollisimman tehokkaasti palvelevat sekä Koivusaaressa asuvia ja työskenteleviä, että Lauttasaaren länsiosan ja Katajaharjun alueen vanhoja ja uusia asukkaita (46)

24 Tapiolan aseman suunnittelussa tulee ottaa huomioon keskuspysäköinnin suunnitelmat sekä huomioida kääntöraiteen asettamat vaatimukset Tunnelin maankäyttövaraus ja asemakaavojen muutostarpeet Yleispiirteiset maankäyttösuunnitelmat Hankesuunnittelija laatii maankäyttösuunnitelmat maanalaisten asemakaavojen laatimiseksi asemien alueille sekä niiden välialueille. Suunnitelmien tulee perustua niitä varten laadittuihin perusselvityksiin ja niistä tehtyihin vaikutusten arviointeihin. Maanalaiset maankäyttösuunnitelmat liittyvät saumattomasti asemanseutujen maankäyttösuunnitelmien maanalaisia alueita esittäviin osiin. Suunnittelu voidaan käynnistää heti, kun tunnelivarauksen paikka voidaan määrittää riittävän tarkasti. Maankäyttösuunnitelma on laadittava niin, että sitä voidaan käyttää asemakaavan valmisteluaineistona. Suunnitelma tulostetaan mittakaavaan 1: Yleiskaavat Suunnittelussa tulee ottaa olevat ja tekeillä olevat yleiskaavat huomioon Asemakaavat Vahvistuneet ja tekeillä olevat asemakaavat ovat lähtötietoaineistona yleispiirteisille maankäyttösuunnitelmille, joita taas voidaan käyttää asemakaavan valmisteluaineistona. Koko metrolinjaukselle laaditaan maanalaiset asemakaavat. Kaupungit vastaavat asemakaavojen laatimisesta. 3. ASEMIEN SUUNNITTELU Asemien suunnittelu on hankesuunnitelman teknisen osan laatimisen keskeinen osa. Asemien oikea sijainti ja yhteydet asemille muodostavat lähtökohdan koko järjestelmän hyvälle käytettävyydelle. Asemien toiminnallisuus, arkkitehtuuri, viihtyisyys sekä käytettävien materiaalien ja talotekniikan laatu luovat puitteet hyvälle ympäristölle, joka on turvallinen, helppokäyttöinen, esteettisesti korkeatasoinen, elämyksiä tuottava ja kovaa kulutusta kestävä. Metrosuunnittelutehtävään sisältyy seitsemän asemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilalahti, Otaniemi, Tapiola, Niittymaa ja Matinkylä (46)

25 Kaikista seitsemästä asemasta laaditaan työohjelman kohdan 3. mukaiset suunnitelmat. Tämän lisäksi laaditaan neljästä asemasta samantasoiset vaihtoehtosuunnitelmat ja Otaniemen asemasta kolmet vaihtoehtoiset suunnitelmat. Näitä ennen laaditaan automatisoituun liikennöintiin perustuva tyyppiasema/tyyppiasemat, jotka ovat yksittäisten asemasuunnitelmien pohjana. Tyyppiasemien mitoitus tarkistetaan koko metrolinjan liikennöitävyyden perusteella. Asemien ja niiden sisäänkäyntien sijoitussuunnittelun pohjana ovat aiempien suunnitteluvaiheiden lopputuloksena syntyneet ratkaisut ottaen kuitenkin huomioon automatisoinnin ehkä mahdollistama lyhyempi asemapituus. Hankesuunnitelman tekniseen osaan sisältyy kaikkien asemien sijainnin tarkistaminen. Valinta jatkotyön pohjaksi tehdään suunnitteluaikataulun mukaisesti Asema-alueiden liikennesuunnittelu Liikennejärjestelyjen tavoitteena on liikenteen toimivuus, liikenneturvallisuus ja esteetön liikkuminen. Jokaiselle metroasemalle tulee järjestää vaikutusalueeltaan toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Metroasemien lähialueen ulkopuolelta tulevalle liityntäliikenteelle järjestetään sujuvat yhteydet. Taksiasemalle, saattoliikenteelle ja liityntäpysäköinnille sekä inva- ja huoltopaikoille osoitetaan tilat. Yhteydet suunnitellaan siten, että vaihdot eri kulkumuotojen välillä ovat mahdollisimman lyhyitä ja joustavia. Asemien sisäänkäynnin on liityttävä juohevasti kevyen liikenteen yhteyksiin. Yhteydet suunnitellaan siten, että liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien liikkuminen on helppoa ja turvallista. Liikennesuunnittelun lähtötietona tilaajalta saadaan ennustetut matkustajamäärät, bussiliikenteen määrät ja muiden liityntäliikennemuotojen määrät sekä asema-alueisiin liittyvien väylien liikennemäärät. Tehdään tarvittavat liittymien ja bussiterminaalialueiden toimivuustarkastelut, jotta voidaan tehdä suunnitteluratkaisuja, joilla estetään ruuhkautuminen asema-alueilla. Asema-alueiden liikennesuunnittelu käsittää seuraavat pääkohdat: Yhteyksien suunnittelu asema-alueella sekä saumaton yhteys asemaa ympäröivään liikenneverkkoon o henkilöautoliikenne o bussiliikenne (46)

26 o taksiliikenne o polkupyöräliikenne o jalankulku o raskasliikenne Liityntä- ja saattoliikenne o Toiminnallinen periaate o Bussilaiturit Laiturityypit, laiturien mitoitus Sijoittuminen asemaan nähden Yhteydet o Henkilöautojen pysäköintialueet ja laitokset Mitoitus Sijoittuminen asemaan nähden Yhteydet o Saattoliikenteen kääntöpaikat Mitoitus Sijoittuminen asemaan nähden Yhteydet o Polkupyörien pysäköinti ja kuljettaminen metrojunalla Pysäköintitavat, mitoitus Sijoittuminen asemaan nähden Yhteydet, polkupyörien vienti metrojunaan Yhteydet o Taksiliikenne Mahdolliset taksitolpat Taksiliikenteen mitoitus Sijoittuminen asemaan nähden Yhteydet Asema-alueen liikkeiden ja huollon vaatima raskas liikenne o Toiminnallinen periaate o Lastauslaiturit, mitoitus, kääntöpaikat o Yhteydet Kevytliikenneratkaisujen o Turvallisuus o Esteettömyys Esitystapa: asemakohtainen selostus asemapiirustukset kaaviot 3.2. Asemien logistiikkasuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu sekä tilojen ja tasonvaihtoratkaisujen mitoitus tehdään ennustettujen matkustaja- ja asiakasmäärien (mahdolliset asemien yhteyteen tulevat liikkeet) perusteella. Päivän sisällä tapahtu (46)

27 vat muutokset henkilövirroissa ja asiointiprofiileissa huomioidaan suunnittelussa. Asemien logistiikkasuunnittelu käsittää seuraavat pääkohdat: Asemien sisälogistiikan toiminnallinen suunnittelu o Henkilöliikenteen reititys ja ohjaus erilaiset asiointiprofiilit huomioiden (saapuva/lähtevä matkustaja, saattaja, henkilökunta, esteettömyys) o Toimintojen sijoittelu layoutilla o Huoltotoiminnan suunnittelu o Toiminta poikkeustilanteissa (aseman osittainen sulkeminen, tasonvaihtokaluston toimintahäiriöt, evakuointi tms.) o Asemien ja terminaalien yhteyteen mahdollisesti sijoittuvien liikkeiden asiakas ja huoltoliikenteen suunnittelu ja sijoitussuunnittelu o Porttirahastusvaraus o Maksualueiden rajat o Lippuautomaatit Tilojen mitoitus o Odotustilat o Kulkuväylät o Laiturialueet o Jonotusalueet o Huoltotilat o Liiketilat Tasonvaihtoratkaisujen suunnittelu o Tasonvaihtoratkaisujen (portaat, henkilöhissit, tavarahissit, liukuportaat) suunnittelu Tasonvaihtokapasiteetin mitoitus: o Normaali käyttö o Poikkeustilanteet (häiriötilanteet, huolto, evakuointi) Laadittujen asemien logistiikkasuunnitelmien toimivuus varmennetaan kriittisiltä osilta, esimerkiksi tilanteissa, joissa liukuportaat eivät toimi, simuloimalla Asema-alueiden ja asemien arkkitehtisuunnittelu Kaikkien asemien suunnittelussa huomioon otettavat tekijät Yleinen laatutaso; rakenteet, rakennusosat ja materiaalit Tavoitteena on elinkaariominaisuuksiltaan perusteltu rakentaminen, jossa arkkitehtoniset, tekniset ja taloudelliset ominaisuudet ovat tasapainossa niin, että investoinneille saadaan korkea vastine (46)

28 Asemaympäristön rakennusosat ja materiaalit ovat alttiina poikkeuksellisen voimakkaalle käytön aikaan saamalle kulutukselle. Lisävaatimuksia aiheutuu ilkivallasta ja erityisistä rakennusfysikaalisista rasituksista. Esitystapa: hankesuunnitelman tekninen osaselostus rakennustapaselostukseen 3D-visualisointi Yhteiset teemat ja aiheet Asemasuunnittelun tavoitteena on saada aikaan sarja omaleimaisia metroasemia, jotka samalla selkeästi ovat kokonaisuuden osia. Asemat nivoo yhteen toistuva looginen selkeys, mittakaava, toiminnalliset ratkaisut, esteettömyys, opastusjärjestelmä sekä muut metrojärjestelmään liittyvät varusteet. Rakenteellisten ratkaisujen, muodonannon, materiaalien käytön ja värityksen tarkoituksenmukaisuus voi ohjata valintoja, mutta se ei saa johtaa monotoniaan ja asemien liialliseen samankaltaisuuteen. Kaikki asemat tulee suunnitella siten, että asema kaikkine tasoineen sijaitsee mahdollisimman lähellä maanpintaa. Katso jäljempänä Asemakohtaiset tavoitteet ja tehtävät Toiminnallisuus Suunnittelun perustana on Länsimetron suunnitteluperusteet ohje, jota päivitetään tilaajan toimesta rinnan työn etenemisen kanssa ja sen päätyttyä myös rakennussuunnittelua koskevaksi ohjeeksi. Lähtökohtana ovat Metronsuunnittelun käsikirja, Helsingin metron yleissuunnittelun ohjeet ja aiemmissa suunnitteluvaiheissa määritetyt toiminnalliset periaatteet sekä työn aikana viranomaisten kanssa sovittavat täydentävät asiat. Asemien käyttöä väestönsuojina tulee selvittää työn aikana. Tehtävässä painotutaan seuraavien asioiden periaateratkaisuihin: Asemien yleinen toimintalogistiikka Kaupallisten toimintojen huomioon ottaminen Sisäänkäynnit Maksaneisuuden raja, maksaneisuuden kontrollointi ja varautuminen metroportteihin Laiturialueet sisältäen miehittämättömän metrojunan aiheuttamat vaatimukset Lipunmyynti ja matkakorttien luku Liukuportaat ja hissit Portaat ja poistumistiet (46)

29 Yleisten tilojen ovet Opastusjärjestelmä ja mainoslaitteet Muut kalusteet ja varusteet Yleisökäymälät, valvomo-, henkilöstö- ja muut tilat Palo- ja pelastusturvallisuus Esitystapa: hankesuunnitelman tekninen osaselostus rakennustapaselostus pohjapiirrokset ja leikkaukset 3D-visualisointi Esteettömyys Erityisesti tulee huomioida Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelman (Elsa) raportit: Elsatuote esteettömien ympäristötuotteiden tuotekehityshanke "Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema-alueilla", julkaisu 39/2006, Liikenne- ja viestintäministeriö Suunnittelussa tulee tavoitella esteettömyyden toteutumista niin, että se tuottaa tyydytystä kaikille matkustajille, tasa-arvoisesti ja alleviivaamatta. Esitystapa: hankesuunnitelman teknisen osan selostus rakennustapaselostus sisällyttäminen pohjapiirustuksiin ja leikkauksiin yleisellä tasolla esteettömiä reittejä koskien, 3D-visualisointi Mitoitus Mitoituksena perustana on Metronsuunnittelun käsikirja, aikaisemmat suunnitteluvaiheet sekä tehtävänä olevan hankesuunnitelman teknisen osan logistiikkasuunnittelun tulokset. Erityisesti kiinnitetään huomiota seuraavien osakokonaisuuksien oikeaan mitoittamiseen: Aulat, kulkuväylät ja laiturialueet Liukuportaat ja hissit Rataosuuden mitoitus Esitystapa: hankesuunnitelman teknisen osan selostus pohjapiirrokset ja leikkaukset (46)

30 Yleisten tilojen valaistus Yleisten tilojen valaistussuunnittelussa tulee huomioida Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 39/2006 Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema-alueilla. Valaistussuunnittelussa tulee moitteettoman valaistusratkaisun tavoittamisen ohella saada aikaan elämyksellisyyttä ja tukea asemien tunnistettavuutta. Valaistuksen periaateratkaisut esitetään seuraaville: toiminnallinen valaistus arkkitehtuurivalaistus turvavalaistus Esitystapa: hankesuunnitelman tekninen osan selostus tyypillinen pohjapiirustuskatkelma, tyypillinen leikkaus, 3D-visualisointi valaistusratkaisusta Akustiikka Akustiikkasuunnittelun päätavoitteena on miellyttävää huoneakustiikkaa suunnittelemalla turvata kuulutusten riittävä erottuvuus sekä estää haitallisen kovat metrojunan aiheuttamat ilmaäänet huomioiden asemien rakennusfysikaaliset olosuhteet. Katso myös kohta 4.7 Tärinä- ja runkoääniselvityksistä. Esitystapa: hankesuunnitelman tekninen osan selostus rakennustapaselostus Huoltotoimi Suunnitteluratkaisujen tavoitteena on suurelle kulutukselle altistuvien tilojen siistinä pysymistä edesauttavat ratkaisut, sekä hyvä ja turvallinen huollettavuus huomioiden Metronsuunnittelun käsikirja. Etenkin yleisöalueilla kaikkien rikkoontumiselle alttiiden osien tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja vaihdettavia. Esitystapa: hankesuunnitelman tekninen osan selostus rakennustapaselostus (46)

31 Yksittäisten asemien suunnittelussa huomioon otettavat tekijät Yksittäinen asema, yleistä Asemajärjestelyjen suunnittelussa lähtökohdan muodostaa asemiin liittyvä maankäyttö. Ratkaisut sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuksiin sekä suunniteltuun ja suunnitteilla olevaan maankäytön kehittämiseen. Hankesuunnitelman teknisessä osassa tarkistetaan aiemmissa suunnitelmavaiheissa määritetyt asemien toiminnalliset periaatteet ja valitaan lähtökohta toteutussuunnittelulle. Asemakohtaisessa suunnittelussa tarvittavat tiedot ja suunnitteluperiaatteet selvitetään ja todennetaan eri suunnittelualojen yhteistyönä. Esimerkiksi metroasemien tilojen ja tasonvaihtolaitteiden mitoitus varmistetaan matkustajamääräennusteisiin ja muihin vaikuttaviin seikkoihin perustuen. Vastaavasti selvitetään asemaympäristön järjestelyjen tilantarpeet. Hankesuunnitelman teknisessä osassa tarkennetaan kunkin aseman sijainti ja määritellään sisäänkäyntien paikat, jalankulkuyhteydet asemaalueella sekä arvioidaan kaupallisten toimintojen sijoittaminen asemille. Suunnitelmasta tulee edellä kuvattujen lisäksi käydä ilmi: Esteettömyyden toteutuminen Turvallisuusnäkökohtien toteutuminen Huoltotoimien järjestelyt Esitystapa: asemakohtainen selostus sisällyttäminen yleiskarttaan pohjapiirustus leikkaukset 3D-visualisointi Liittyminen ympäristöön, kaupunkikuva Asemien suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita aseman maanpäällisten osien ja kaikkien kulkuyhteyksien liittymiseen olevaan ympäristöön ja sen rakennuksiin / rakentamisvarauksiin. Esitystapa: asemakohtainen selostus sisällyttäminen yleiskarttaan asemapiirustus yhteyskaavio asema-alueelta julkisivut ja leikkaukset (46)

32 3D-visualisointi, josta ilmenee aseman sijoittuminen ympäristöönsä Arkkitehtoniset ratkaisut, rakenteet Metrolinjan uusien asemien arkkitehtonisen suunnittelun tavoitteena on luoda sarja omaleimaisia asemia, jotka samalla ovat kokonaisuuden osia. Asemilla tulee olla identiteetti, niiden tulee olla matkustajalle helposti tunnistettavia ja samalla niiden tulee viestiä ympäröivän kaupunkirakenteen ominaispiirteistä. Katso edellä Yhteiset teemat ja aiheet. Lauttasaaren uuden metroaseman suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota asemien ja asemien seudun arkkitehtoniseen laatuun. Länsimetron uusien asemien suunnittelussa tulee pohtia mahdollisuutta luoda Länsimetron linjalle tunnistettava kokonaisilme, jossa nimenomaan uusien asemien arkkitehtuurilla on keskeinen merkitys. Metroaseman yhteyteen varsinkin Lauttasaaren keskustassa tulee tutkia mahdollisuuksia sijoittaa kaupallisia palveluita. Maanalaisen metrolinjan tuottamien maanpäällisten osien kaupunkikuvalliseen laatuun ja sijoittamiseen kaupunkiympäristössä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maanpäällisiä rakenteita tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa olemassa oleviin rakennuksiin tai rakenteisiin. Esitystapa: asemakohtaiset selostukset, piirustukset ja 3D-visualisointi 3.4. Asemien rakenne- ja kalliorakennesuunnittelu Asemien rakennesuunnittelu Asemien rakennesuunnittelu tehdään kiinteässä yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Vaihtoehdoille määritetään perusrakenneratkaisut, joiden teknistä toteutettavuutta ja kustannuksia vertaillaan. Asemien rakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon hankesuunnitelman teknisen osan edellyttämässä laajuudessa rakenteiden toteutuskelpoisuuden, turvallisuuden ja ratkaisujen kustannustehokkuuden lisäksi mm: Ratateknisen suunnittelun asettamat reunaehdot mm: o radan sähköistyksen tilantarpeet kanaaleineen ja tarvittavine yhteyksineen maan pinnalle Asemien kalliorakennetekniikan asettamat reunaehdot o kalliotilojen mitoitus Teknisten järjestelmien asettamat reunaehdot (46)