METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1 995 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI ...,,.1. Rolf Arnkil.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1 995 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI ...,,.1. Rolf Arnkil."

Transkriptio

1 METSÄTEHO......,,.. / 99 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI Rolf Arnkil Jarmo Hämäläinen Tutkimuksessa selvitettiin Planter- ja istutuskoneiden tuottavuutta, ajankäyttöä ja työjälkeä. Lisäksi tutkittiin olosuhteiden vaikutusta istutuksen ajanmenekkiin ja työjälkeen sekä vertailtiin koneellisen istutuksen ja ihmistyön kustannuksia. -koneet oli asennettu kaivukoneisiin ja kuormatrak.toriin. Ajankäytön ja tuottavuuden seuranta-aineistoa kerättiin -koneilta yhteensä 6 tuntia ja -koneelta 8 tuntia. Työjälki mitattiin yhteensä istutuskoealalta. Istutuksen käyttöajan osuus työajasta oli koneilla 7- %, keskeytysten -6 %ja siirtojen - %. Istutuslaitteen huolto ja korjaus aiheuttivat eniten keskeytyksiä. -koneella istutusajan osuus oli %, keskeytyksiin kului 6 %ja siirtoihin %. -koneiden keskituotos oli - 68 tainta ja -koneen tainta käyttötunnissa. Maan kivisyys ja hakkuulähteiden määrä vaikuttivat selvim min työn tuottavuuteen. Koneiden työj älki oli helpossa maastossa kohtuullista, mutta kivisyyden lisääntyessä se heikkeni merkittävästi. Vähäkivisissä oloissa 7 - % llä istutetuista taimista ja 6 % Ilveksellä istutetuista taimista luokiteltiin hyvin istutetuiksi. Ihmistyön jäljessä vastaava osuus oli noin 9 %. Kumpikaan kone ei vaurioittanut taimia mekaanisesti. Kustannuslaskelmien mukaan koneellinen istutus on ainakin toistaiseksi kalliimpaa kuin ihmistyö, mutta koneiden kokeiluaja kehittelytyötä on tarpeen jatkaa. -koneen kilpailukyky on olennaisesti parempi kuin -koneen, koska sillä tehdään maanmuokkaus istutuksen yhteydessä. Jotta n avulla voidaan vähentää uudistamiskustannuksia, sen tuottavuuden pitää kuitenkin parantua melkoisesti. Sitä voidaan tavoitella laiteteknisen kehittämisen lisäksi lähinnä tarkemmalla käyttöalueiden ja taimien valinnalla. Pitkä istutuskausi on koneille välttämätöntä, ja sen takia taimihuollon laatuun on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Koneella istutettujen taimien eloonjääntiä on syytä seurata mittauksin heti ensimmäisten kasvukausien aikana. ~ METSÄTEOLLISUUS

2 TAUSTA JA TAVOITE stutuakoneiden kehittelyn tavoitteena on metsänuudistamiskustannustenja ihmistyötarpeen vähentäminen. Jälkimmäisen merkitys on kasvanut puunkorjuun koneeliistuessa ja metsätyövoiman vähentyessä puunhankintaorganisaatioista. Metsämaastoon tarkoitettujen istutuskoneiden kehittäminen oli vilkasta 97- ja 9-lukujen taitteessa. Tuolloin Pohjoismaissa oli kehitteillä puolenkymmentä erilaista istutuskoneen prototyyppiä mukaan lukien suomalainen G.A. Serlachius Oy:n istutuskone (Metsätehon katsaus 9/98). 9-luvun alkuvuosina ruotsalaiset yhdistivät voimansa Silva Nova -istutuskoneen kehittämiseen. Samoihin aikoihin Serlachius-koneen kehittäminen lopetettiin. Kuusi Silva Nova -koneen kokeiluversiota oli töissä Ruotsissa kesällä 99. Viime vuosina istutuskoneiden kehittely on vilkastunut, ja pari vuotta sitten esiteltiin kaksi uutta istutuskoneen prototyyppiä: ruotsalainen Öje Planter (nykyisin Planter) ja kotimainen istutuskone. Kehittämistutkimuksen tavoitteena oli selvittää Planter- ja -istutuskoneiden tuottavuutta, työjälkeä, taloudellisuutta sekä käyttöalueita. Rolf Arnkil on laatinut aiheesta opinnäytetyön Helsingin yliopiston metsävarojen käytön laitokselle. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Tutkitut koneet -istutuslaitteeseen kuuluu muokkauslevy, istutusputki tiivistyselimineen ja taimikotelo. Laite soveltuu paakkutaimien istutukseen. Taimikoteloon mahtuu taimilajista riippuen 6-7 tainta ja sen täyttö tapahtuu käsin. Erikokoisten taimien istutus on mahdollista istutusputkeaja taimikoteloa vaihtamalla. Laitteeseen kuuluu lisäksi vesipumputja -säiliö istutusputken huuhteluaja mahdollista torjuntaaineiden käyttöä varten. Laitteen toimintaa ohjaa tietokone, joka säätelee venttiileitäja istutusputken tunnistimia. Laite painaa noin kg ja se voidaan asentaa pikakiinnityksellä kaivukoneen puomiin. Peruskoneeksi suositellaan tela-alustaista, vähintään tonnin painoista kaivukonetta. Laitetta valmistaa ruotsalainen Robur Maskin AB. -istutuslaite on tarkoitettu paakkutaimien istutukseen, ja siihen kuuluu istutusputki ja tiivistyslaitteet sekä taimikotelo. Taimikoteloon mahtuu tainta ja se täytetään käsin. Laitteen toimintaa ohjataan manuaalisesti traktorin hytistä. Laite painaa 7 kg ja on kiinnitettävissä metsä- tai maataloustraktorin puomiin. Laitteeseen ei kuulu muokkauslaitetta,joten sen käyttö edellyttää valmiiksi muokat tua maata. Laitteen on kehittänyt luumäkeläinen Hannu. Tutkimusaineisto kerättiin seuraavista koneyksiköistä: Kone Istutuslaite Peruskone Öje Planter Planter Planter Planter Hitachi ex m -kaivukone, vm. 99 Fiat Allis -kaivukone, vm. 99 Hitachi ex m -kaivukone, vm. 99 Caterpillar -kaivukone, vm. 99 Ponsse S -metsätraktori, vm ja -koneista kerättiin aikatutkimus-, työjälki-ja seuranta-aineistotkesällä 99 Tehdaspuu Oy:n työmailta Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Muista koneista kerättiin työjälki- ja seuranta-aineistot kesällä 99 Tehdaspuu Oy:nja Enso-Gutzeit Oy:n työmailta Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Seurantatutkimus Koneiden työajanjakauma ja tuottavuus selvitettiin seurantatutkimuksella. Tutkimus tehtiin koneisiin kiinnitettävien mekaanisten ajopiirtureiden ja työkohdelomakkeiden avulla. Koneiden kuljettajatvastasivat seuranta-aineiston keruusta. Piirturikiekot vaihdettiin työvuoroittain ja niihin merkittiin keskeytysten syyt j a eriteltiin työkohteiden väliset siirrot. Työkohdelomakkeelle merkittiin kohteen pintaala, istutettu taimimäärä sekä arviot kohteen kivisyydestä ja hakkuutähteiden määrästä. TAULUKKO Kone Seuranta-aineisto Seurantaaika pv tuntia 8 7 Työvuorot lstutustyömaat Keskikoko kpl ha ha Aika- ja työjälkitutkimus Koealakohtaisella kelloaikatutkimuksella tutkittiin olosuhteiden vaikutusta istutuksen ajanmenekkiin. Koealan koko määräytyi koneen työskentelytekniikan mukaan siten, että yhdestä työpisteestä istutettu

3 alue ja siihen kuuluva siirtyminen muodostivat koealan. Koealan pituus ja leveys mitattiin uloimpien istutuskohtien keskietäisyytenä. -istutuskoneen aineistossa keskimääräinen koealan pituus oli. m ja leveys 9. m. -koneen aineistossa koealojen keskipituus oll 9. m ja leveys 6.8 m Koealat sijoitettiin subjektiivisesti valittuihin, mahdollisimman erilaisiin maastokohtiin kullakin tutkimustyömaalla. Koealoilta määritettiin kaltevuus, kivisyys, maalaji, humuksen paksuus sekä hakkuutähteiden, kantojen ja pintakivien määrä. Istutuksen ajanmenekki mitattiinjaoteltuna työpisteiden väliseen siirtymisaikaan, istutusaikaan sekä taimikasetin täyttöön kuluvaan aikaan. Koealoilta mitattiin myös muokkaus- ja istutusjälkeä kuvaavat tunnukset. Kunkin taimen kohdalta määritettiin: istutuskohta (kohouma, paljastunut maanpinta tai humus) kohouman laatu ( Planter) muokkauksessa paljastuneen alan laajuus istutuskohdassa taimen etäisyys humuksen reunasta istutuskohdan korkeus käsittelemättömästä maanpinnasta taimen asento istutussyvyys tiivistyksen laatu taimen mekaaniset vauriot TAULUKKO TULOKSET Ajankäytön jakauma Ajankäyttö ryhmiteltiin istutusaikaan, siirtymisaikaanja keskeytysaikaan. Istutusajalla tarkoitetaan ns. käyttö aikaa, johon on luettu varsinaisen istutusajan lisäksi enintään min:n mittaiset keskeytykset. Siirtymisaika sisältää työkohteiden väliset siirrot valmisteluaikoineen. Keskeytysaikaan kuuluvat kaikki yli min kestävät, tavallisella työajalla tapahtuvat keskeytykset. -koneiden työajasta 7- % oli istutusta, 6 % keskeytyksiä ja - % siirtoja. Ilveksen ajankäyttö jakautui suurin piirtein samoin; käyttöajan osuus oli %, keskeytysten 6 % ja siirtojen % (kuva ). Taimikotelon täyttö vei molemmilla koneilla - % käyttöajasta. % ~~.r--~~--~--~--~_, 6 B~~e B~c~ B~c~ B~c~ o keskeytykset El istutus siirrot Kuva. Työajan jakauma koneittain Työjälkiaineisto Kone Työmaita Koealoja 8 8 Istutuslaitteen huolto ja korjaus aiheuttivat koneilla ylivoimaisesti suurimman osan keskeytyksistä (kuva ). Eniten häiriöitä oli laitteen toimintaa ohjaavassa tietokoneessa. Myös murtumat ja hitsaussaumojen repeämiset istutuslaitteessa olivat yleisiä keskeytysten syitä. % Yhteensä f--===== Ilveksen aineistosta 8 koealaa oli äestysaloilta ja loput m ätästysaloilta. Lisäksi kerättiin yhteensä koealan vertailuaineisto putki-istutuksesta ihmistyönä ( työntekijä) kolmelta erilaiselta kohteelta. Tutkimuksessa istutettiin männyn ja kuusen - ja vuotiaita p aakkutaimia. Mitatut istutustiheydet olivat yleensä 6 - tainta/ha. -~-E~-----E=~-----~~-----==~ llll muu keskeytys o peruskoneen huolto tai korjaus 9 istutuslaiteen huolto tai korjaus Kuva. Keskeytysajan jakauma koneittain

4 -koneessa istutuslaite toimi luotettavasti ja oli vain harvoin keskeytyksen syynä. Peruskoneenhuolto ja korjaus oli yleisin keskeytyksen syy ja aiheutti noin kolmanneksen keskeytyksistä. Muiden keskeytysten- esim. työn suunnittelu ja taimihuolto-osuus oli noin puolet keskeytyksistä. Tuottavuus -koneiden keskituotos oli - 68 tainta käyttötuntia kohti. Eri kuljettajien tuotokset vaihtelivat :n ja 78 taimen välillä. -koneen keskituotos oli tainta käyttötunnissa (kuva ). Koneiden tuottavuudessa ei havaittu olennaista tason muutosta työkauden kuluessa. Yksittäisten työkohteiden välillä tuottavuus sen sijaan vaihteli huomattavasti. Ilveksen tuotos vaihteli kohteittain :nja 9 taimen välillä ja n tuotos :nja 9 taimen välillä. Siihen lienevät vaikuttaneet eniten istutusalojen olosuhteet. Kuljettajien tekemien olosuhdeluokitusten perusteella -koneen tuotosjäi kivisillä ja runsaasti hakkuutähteitä käsittävillä kohteilla noin % huonommaksi kuin maastoltaan helpoilla kohteilla. Seurannasta saatu tulos on kuitenkin vain suuntaa-antava luokituksen subjektiivisuuden ja kohteiden sisäisen vaihtelun takia. Työkohteen koon ei havaittu vaikuttavan tuotokseen. Aineistoon ei tosin kuulunut kovin pieniä, alle hehtaarin uudistusaloja. Suht. ajanmenekki 6 ~:...7r J * ~ - s mkuljettaja ~kuljettaja mkuljettaja Kuva. Keskituotokset koneittain ja kuljettajittain Olosuhteiden vaikutus tuottavuuteen Maan kivisyyden lisääntyessä istutustyö hidastui olennaisesti. Kun -koneella istutettiin erittäin kiviseen maahan, ajanmenekki oli kuljettajasta riippuen - % suurempi kuin istutettaessa vähäkiviseen maahan (kuva ). Syynä oli ennen kaikkea maanmuokkaukseen tarvittavan ajan lisääntyminen; kivisessä maassa istutuspaikan valinta vaikeutui ja epäonnistuneiden mättäiden määrä kasvoi. Kun hakkuutähteitä oli runsaasti, istuttami- 6 ~ : ~~ ~ ~ Kivisyys,% Kivisyys,% Kuva. Kivisyyden vaikutus istutuksen ajanmenekkiin.., t Suht. ajanmenekki Tainta/käyttötunti 7 9

5 nen llä hidastui, koska sopivaa istutuspaikkaa jouduttiin etsimään en emmän. Hidastumiseen vaikutti myös kuljettajien työskentelytekniikka siten, että kuljettajan pyrkiessä tasaiseen taimiväliin ajanmenekki kasvoi eniten. Ilveksen aineisto kerättiin suurimmaksi osaksi äestetyiltä aloilta. Kivisyys vaikutti sen työskentelyyn jotakuinkin saman verran kuin -koneella (kuva ). -koneella hakkuutähteiden määrällä ei näyttänyt olevan suurta merkitystä, jos muokkausjälki oli kelvollinen. Istutus mätästettyyn maahan sujui Ilveksellä noin % nopeammin kuin äestettyyn maahan. Istutuspaikan valinta oli mätästetyssä maassa helpompaa ja istutus kävi päinsä näkyvyyden paranemisen takia koneen molemmin puolin, jolloin yhdestä kohdasta voitiin istuttaa useampia taimia. Toisaalta taimi meni pehmeässä mättäässä helposti vinoon tiivistyksen yhteydessä, joten se oli tehtävä tavanomaista huolellisemmin. Suuntaa antavien havaintojen mukaan m aast on kaltevuudella alkoi olla merkitystä, kun se oli yli %. Kaltevuus vaikutti lähinnä koneen työkaistan leveyteen ja ajolinjojen valintamahdollisuuksiin. Kaltevuuden vaikutus korostui, kun kantoja tai pintakiviä oli runsaasti. Työjälki Muokkausjälki Muokkausjäljen ominaisuudet vaikuttavat viljelytulokseen ja lisäksi siihen, minkälaiset tekniset edellytykset istutukselle ovat olemassa. -koneella pyrittiin muodostamaan viljelykelpoisia kohoumia istutuskohdaksi, ja siinä onnistuttiin hyvin kivisimpiä maita lukuun ottamatta (taulukko ). Kohoumien laatuun, etenkin kivennäismaan osuuteen, vaikuttivat maan kivisyys, humuskerroksen paksuus ja työtekniikka. Vuonna 99 urakanantajat suosittelivat kuljettajille hyvin matalan mättään tekoa, mikä näkyy mittaustuloksissa edellistä vuotta ohuempana kivennäismaakerroksena mättäissä. Ilveksellä istutetaan valmiiseen muokkausjälkeen, joten kuljettaja voi ainoastaan pyrkiä valitsemaan parhaat kohdat muokkausjäljessä. Istutuskohdat olivat äestysjäljessä keskimäärin 9 cm:n päässä humusreunasta, ja ne sijaitsivat yleensä - 6 cm käsittelemättömän maanpinnan tason alapuolella. Istutusjälki Istutustyön laatua tarkasteltiin istutussyvyyden, tiivistyksen laadun ja taimien asennon perusteella. Laatukriteerien vaikutusta tulokseen on tarkasteltu esimerkinluonteisesti kuvassa. Kireimpiä laatukriteereitä käytettäessä noin puolet taimista oli hyvin istutettuja. Kun tulosta tarkasteltiin pelkästään istutussyvyyden perusteella, hyvin istutettujen taimien osuus oli - 9 %. Maan kivisyys vaikutti ratkaisevasti istutusjälkeen. Vähäkivisissä olosuhteissa hyvin istutettujen taimien osuus oli llä 7- % ja Ilveksellä noin 6 %. Kivisyyden lisääntyessä vähäkivisestä erittäin kiviseen (> 6 %) onnistuneiden istutusten osuus putosi puoleen (kuva 6). Myös viljelytiheys pieneni kivisyyden lisääntyessä. %, TAULUKKO Muokkausjäljen laatu keskimäärin Erittely Kivennäismaata sisältävien mättäiden osuus, % 98 Taimen etäisyys lähimpään humusreunaan, cm lstutuskohdan korkeus käsittelemättämästä maasta, cm Kivennäismaan paksuus kohoumassa, cm ITIJ ~ = istutussyvyys tavanomainen tai syvä = istutussyvyys tavanomainen, tiivistys hyvä tai välttävä = istutussyvyys tavanomainen, tiivistys hyvä = istutussyvyys tavanomainen, tiivistys hyvä, taimi vinossa enintään astetta = istutussyvyys tavanomainen, tiivistys hyvä, taimi vinossa enintään astetta 8 Kuva. Onnistuneiden istutusten osuus eri arviointikriteerien mukaan

6 % 9-7 Käyttötuntikustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Koneellisen istutuksen ja ihmistyön kokonaiskustannuksia verrattaessa otettiin huomioon työkust~nnusten lisäksi maanmuokkaus-, taimi- ja suunnittelukustannukset seuraavasti: ---~ ---~ ~ ~ lhmistyö 6 ~ ~ ~ ', ' ' ', 6 Kivisyys,% Kuva 6. Kivisyyden vaikutus hyvin*) istutettujen taimien osuuteen *) istutussyvyys tavanomainen tai syvä, tiivistys hyvä, taimi vinossa enintään astetta Pieni vertailuaineisto ihmistyöstä viittasi siihen, että koneiden työjälki jäi huonommaksi kuin ihmistyön jälki. Epäonnistuneita istutuksia oli llä vähäkivisissäolosuhteissa -prosenttiyksikköäenemmän ja Ilveksellä noin prosenttiyksikköä enemmän kuin ihmistyössä. Koneiden jäljessä taimet olivat keskimäärinjonkin verran syvempään istutettuja kuin ihmistyössä. llä % taimista oli istutettu siten, että maanpinnasta oli paakun yläreunaan yli cm. Ilveksellä vastaava osuus oli vajaat %. Kumpikaan kone ei vaurioittanut taimia mekaanisesti. istutustiheys ihmistyössä tainta/m istutustiheys konetyössä taintalha ( %:n taimihukka) -koneen tuotos 6 tainta/käyttötunti -koneen tuotos tainta/käyttötunti erillisen mätästyksen kustannukset mk/ha erillisen äestyksen kustannukset 9 mk/ha paakkutaimien yksikköhinta 9 p/taimi putki-istutuksen yksikköpalkka p/taimi palkkasivukustannukset ihmistyössä % suunnittelu- ja työnjohtokustannukset mk/pv Koneellinen istutus on kalliimpaa kuin ihmistyö (kuva 7). llä istutusta on perusteltua verrata ensisijaisesti mätästyksenja ihmistyön yhdistelmään. Ero ihmistyön hyväksi on mk/ha. n tuottavuuden pitäisi nousta noin taimeen käyttötuntia kohti, jotta sen kustannukset olisivat samalla tasolla ihmistyön kanssa. mklha - r lstutuskustannukset ja ihmistyön tarve Koneistutuksen kustannukset laskettiin Metsätehon maanmuokkauksen kustannuslaskentamallilla seuraavin perustein: & & kuormakaivutraktori kone Peruskoneen 9 uushankintahinta, mk Istutuslaitteen uushankintahinta, mk 6 Peruskoneen pitoaika, v Istutuslaitteen pitoaika, v Koneen käyttöaste istutus8 kautena, % Peruskoneen vuotuinen työaika, tuntia Istutuskausi, kk Työvuorojen määrä istutuskautena Vuotuinen istutusmäärä, ha 9 Käyttötuntikustannukset, mk lhmistyö/ lhmistyö/ äest. mätäst.!!ij Suunnittelu ja työnjohto [[)Taimet ~ lstutus Maanmuokkaus Kuva 7. Koneellisen istutuksen kustannukset ihmistyöhön verrattuna

7 Ilveksen kustannukset on laskettu äestysjälkeen tehtävälle istutukselle. Kustannuksia nostaa en verrattuna lähinnä se, että maanmuokkaus joudutaan tekemään erikseen. Se heijastuu toteutus-, suunnittelu- ja työnjohtokustannuksiin. Ilveksen tuottavuuden pitäisi nousta noin nelinkertaiseksi - 6 taimeen käyttötuntia kohti, jotta se pärjäisi ihmistyölle. n maanmuokkausjälki vastaa hyvin nykyisiä tavoitteita. Kuljettaja voi kuitenkin vaikuttaa työskentelytekniikanaan ja huolellisuudenaan sekä kohoumien laatuun että istutusjälkeen. Koneella voidaan tarvittaessa istuttaa myös muokkauslevyllä raapaistuun laikkuun. Muokkaus- ja istutusjäljen tavoitteet on syytä kuvata kuljettajille yksiselitteisesti työtä aloitettaessa. -laitetta on asennettu myös maataloustraktoriin. Siihen perustuvan yksikön tuntikustannukset ovat noin kolmanneksen pienemmät kuin metsätraktoriin perustuvan yksikön eli noin mk. Koneen tuottavuuden pitäisi vastaavasti olla noin tainta.käyttötunnissa,jotta se olisi kilpailukykyinen ihmistyön kanssa. Taimikasetin täyttö keskeyttää työn -koneella - kertaa tunnissa. Taimien syötön automatisointi jättäisi täyttövaiheen pois ja merkitsisi enimmillään noin tainta parempaa käyttötuntituotosta.v armatoimisen syöttölaitteiston rakentaminen vaikuttaa aikaisempien istutuskoneratkaisujen perusteella niin vaativalta tehtävältä, että sillä tavoin ei koneiden kilpailukykyä saatane kohennettua.taimikasetin kokoa voitaneen sen sijaanjonkin verran suurentaa ainakin -koneella. Istutuskoneiden kehittelyn tavoitteena on myös ihmistyötarpeen vähentäminen. Ilveksen tapauksessa ihmistyövoiman tarve viljelyvaiheessa vähenee muokkausmenetelmästä riippuen - % ja -konetta käytettäessä - %. Laskelmassa on otettu huomioon kuljettajien työpanos sekä työnjohto- ja suunnitteluresurssit. Molemmilla koneilla istutuksen osuus yhteenlasketusta istutus- ja keskeytysajasta (käyttöaste) oli kohtuullisella, runsaan %:n tasolla. n istutuslaitteessa oli vikoja, joiden pitäisi olla helposti poistettavissa. Jos koneen käyttöaste paranisi 9 %:iin, niin käyttötuntikustannukset pienenisivät %. TULOSTEN TARKASTELU Molemmilla tutkituilla konetyypeillä istutus onnistuu teknisesti varsin hyvin, mutta kustannukset ovat ihmistyötä korkeammat. -kone on olennaisesti kilpailukykyisempi erityisesti siitä syystä, että sillä pystytään tekemään muokkaus samalla kertaa. Se heijastuu suoraan istutuskustannuksiin sekä viljelyn koneellistamisessa tarvittavaan konekaluston määrään. Koneiden tuottavuuden pitäisi parantua melkoisesti, jotta niillä saavutettaisiin säästöjä viljelykustannuksissa. Tuottavuuden ratkaiseva parantaminen ei vaikuta helpolta tehtävältä. Eniten tuottavuuteen voitaneen vaikuttaa siten, että valitaan koneille maastoltaan helppoja työkohteita ja huolehditaan siitä että taimimateriaali on koko istutuskauden '. ajan mahdollisimman hyvin koneelle sopivaa. Koneiden tuottavuus ja työjälki kärsivät maan kivisyydestä. Kovin kiviset istutuskohteet (kivisyysindeksi > %) kannattaa sen t ähden rajata pois koneiden työohjelmasta. Koneistutus ja pitkä istutuskausi asettavat melkoisesti vaatimuksia taimien kasvatukselle. Taimien tulee olla riittävän kookkaita; yksivuotiaat paakkutaimet ovat usein liian lyhyitä ja myös paakkujen koossapysymisessä saattaa tulla ongelmia ~~ne~.~ tärinässä. Taimien juuret eivät saa olla yhptkia, koska ne hidastavat kasetin täyttöä ja aiheuttavat juuttumista istutusputkessa. Myös taimihuollon laatuun istutusalalla on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Istutuskauden pituus vaikuttaa merkittävästi istutuskustannuksiin ja konekaluston tarpeeseen, joten sulan maan kausi on perusteltua käyttää tarkkaan hyväksi. Viljelykokeissa taimien keskimääräinen eloonjäänti on ollut jonkin verran alempi syysistutuksessa kuin kevätistutuksessa, mutta erot eivät ole olleet kovin suuria. Istutuskauden jatkuessa kasvukauden sääolojen merkitys kasvaa ja riskit lisääntyvät. Tässä vaiheessa, kun koneiden käyttöön haetaan tuntumaa, taimien eloonjääntiä on syytä seurata mittauksin heti ensimmäisinä kasvukausina. Ruotsissa oli kesällä 99 käytössä puolenkymmentä -konetta. Niistä saadut tuottavuus- ja työjälkitiedot ovat SkogForsk-tutkimuslaitoksen mukaan samantasoisia kuin meillä. Pidemmälle automatisoituja, äestykseen ja istutukseen tarkoitettuja Silva Nova -koneita oli Ruotsissa käytössä 6 yksikköä vuonna 99. Niiden keskituottavuus on viime vuosina ollut 9 - tainta käyttötunnissa ja tekninen käyttöaste - 7 %. - 9 % taimista on ollut hyväksyttävästi istutettuja. Koneen hinta on kuormatraktori mukaan lukien noin. milj. mk ja käyttötuntikustannukset Metsätehon laskelmien mukaan noin 9- mk. Näillä perusteilla viljelyn kokonaiskustannukset olisivat lähellä ihmistyön kustannuksia. Laskennallinen ihmistyön tarve on 7 - % pienempi kuin ihmistyössä. On huomattava, että koneesta ei ole kokemuksia suomalaisissa istutusolosuhteissa ja meillä käytetyillä taimimateriaaleilla. 7

8 Istutuskoneiden kehittelyn tavoitteena on uudistamiskustannustenja ihmistyötarpeen vähentäminen. Jälkimmäisen merkitys on kasvanut puunkorjuun koneellistuessaja ammattitaitoisen metsätyövoiman vähentyessä puunhankintaorganisaatioista. Tarkastelluilla koneilla voidaan vähentää ihmistyön kokonaistarverta uudistamisvaiheessa, kun oletetaan, että istutustulos ei merkittävästi huonone ja lisää sitä kauttajälkitöiden määrää. Työvoimantarpeen vähenemisen merkitys riippuu alueen työvoimatilanteesta, töidenjärjestelystä puunhankintaorganisaatiossa, muiden töiden koneellistamismahdollisuuksistaja muista tapauskohtaisista seikoista. Istutuksen koneellistaminen nykyisillä koneilla merkitsisi suurta konemäärää. Esim. hehtaarin vuotuista istutusalaa kohti tarvittaisiin tai -konetta tai Silva Nova -konetta. koneet olisivat kokonaisuudessaan lisäystä nykyisiin metsänuudistamiskoneisiin, -koneet korvaisivat osaksi nykyisiä mätästystä tekeviä kaivukoneita ja Silva Novat vastaavasti nykyisiä äestyskoneita. Kokonaisvaikutus riippuu koneiden käyttöalueista, jotka ovat esim. llä ja Silva Novalla muokkaustavan takia ainakin osittain erilaiset. Asiasanat: metsänviljely, istutuskoneet Metsäteho Review /99 BRÄCKE PLANTER AND ILVES TREE PLANTING MACHINES The study looked into the productivity, time distribution and quality of work when using the Planter and tree planting machines. Further subjects of study were the influence of site conditions on the time consumption and quality oftree planting. Cost comparisons were made between mechanised planting and manual planting. The Planters were mounted on excavators whereas the planting machine was mounted o a forwarder. A total of 6 hours oftime consumption and productivity data were collected on the Planters; the corresponding figure for the planting machine was 8 hours. A total of planting sample plots were measured for the purpose of assessing the quality of planting. The proportion of time consumed by planting of the total working time consumed when using the Planters varied between 7 - %; interruptions accounted for - 6 % and transfers for - %. Maintenance of and repairs to the planting device were the main cause ofinterruptions. The corresponding figures for the planting machine were %, 6 % and %. The average productivity achieved when using the Planters varied between - 68 seedlings per machine hour (including delays ~ minutes); for, average productivity was. Stoniness and the amount of logging debris were the foremost obstacles to planting. The quality of planting achieved when using these planting machines in easy terrain was reasonably good, but increased stoniness significantly impaired it. In terrain classed as being "slightly stony", 7- % ofthe seedling planted using Planters were found to be well planted; the corresponding figure for was 6 %. For manually planted seedlings, the figure was ca. 9 %. Neither machine type caused mechanical damage to the seedlings. According to the results of cost calculations, mechanised tree planting is more expensive than manual tree planting. Nevertheless, testing and development ofplanting machines should be continued. The competitiveness of the Planter is significantly better than that ofthe planting machine as the former includes site preparation in conjunction with planting. ln order that the Planter might he applied in reducing regeneration costs, the productivity of the machine must be significantly increased. Along with technical development work, this calls for more judicious selection ofplanting sites and seedling type. Mechanised planting also requires a long planting season and this in turn calls for special attention in the supply and handling ofplanting stock. The survival of mechanically planted seedlings has, during the introduction ofmechanised planting, to be monitored after the first few growing seasons. Key words: forest regeneration, planting machines METSÄTEHO ~ Postios: PL9 HELSINKI ISSN -8X- Helsinki 99 Poinovolmiste Katuos: Unioninkatu 7 HELSINKI Faksi: (9) 69 Puhelin: (9) A 'ltllll'

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä

Lisätiedot

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen

Lisätiedot

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Tausta ja tavoite Vuotuisesta istutusalasta ainoastaan 2 3 % istutetaan koneellisesti, vaikka toimivia

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi Koneellinen metsänistutus toteutus Timo Tomperi Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toteutus Koneellisen istutuksen työvaiheet Ajolinjojen suunnittelu Koneellisen istutuksen työvaiheet Eteneminen Ylä-

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 5/2014 (776) Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013 Kehityspäällikkö Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä, opiskelija Antti Hynönen, Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A 9 7 5 Airi Eskelinen Eero E. Heino

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

KONEELLINEN METSÄNISTUTUS RISUTEC APC -ISTUTUSKONEELLA

KONEELLINEN METSÄNISTUTUS RISUTEC APC -ISTUTUSKONEELLA OPINNÄYTETYÖ ANNE KERÄNEN 2014 KONEELLINEN METSÄNISTUTUS RISUTEC APC -ISTUTUSKONEELLA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Metsätalouden

Lisätiedot

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen metsänistutuksen opas Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine, Mikko Syri ja Kyösti Sipilä Opas on tuotettu osana Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä toteuttamassa kehityshankkeessa: Teknologialla

Lisätiedot

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Metsätehon raportti 218 30.6.2011 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Heidi Hallongren Jarmo Hämäläinen Asko Poikela Juho Rantala ISSN 1796-2374

Lisätiedot

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET 0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA ,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Metsätehon raportti 233 22.9.2014 Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä Antti Hynönen Tiina Laine Markus Strandström Kyösti Sipilä Teijo Palander Pekka T. Rajala ISSN 1796-2374

Lisätiedot

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri

Lisätiedot

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka

KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka METSÄTIETEEN PRO

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen

Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen Juho Rantala Veli-Matti Saarinen Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta Rantala, J. & Saarinen,

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS

Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS Oppaan on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Matti Ruotsalainen Mauri Tamminiemi Tuomo Vehmas Markus Strandström Simo Kaila Graafinen suunnittelu

Lisätiedot

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Metsätehon raportti 227 17.12.2013 Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300

Lisätiedot

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen metsänistutuksen opas Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri 1 Suomen metsäkeskus Toimituskunta Tiina Laine Mikko Syri Metsäntutkimuslaitos Suomen

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Lisätiedot

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007

Lisätiedot

METS)lTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI

METS)lTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyksikkö 6/99 METS)lTEHO PL 9 (Unioninkatu 7) HELSINKI MENETELMÄ METSÄNUUDISTAMISEN VARHAISTULOKSEN MITTAUKSEEN Jarmo Hämäläinen Tapio Räsänen Tutkimuksessa kehitettiin

Lisätiedot

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO 24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen Maanmuokkaus Kääntömätästys Timo Tomperi Arto Väänänen Soveltuvuus Kääntömätästysmenetelmä soveltuu männyn turvemaa viljelyalueille, sekä kuusen ja koivun istutusalueille, jotka eivät ole vedenvaivaamia.

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289 METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta

Lisätiedot

maanmuokkaustulokseen

maanmuokkaustulokseen Hakkuutähteiden sijoittelun vaikutus hakkuuajanmenekkiin ja maanmuokkaustulokseen Jouni Elonen Tiivistelmä opinnäytetyöstä, jonka ohjaajana on toiminut erikoistutkija, MMK Simo Kaila. Metsätehon raportti

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen ja kehittämiseen

Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen ja kehittämiseen University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen

Lisätiedot

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen

Lisätiedot

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot