Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander
|
|
- Jutta Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander
2 Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen sopiva taimimateriaali Istutusajankohdat Koneistutustaimien taimihuolto
3 Laikkumätästävässä koneistutuksessa muokkaus- ja istutustiheys tavoitteen mukaisia ja elävyys parempi kuin käsin istutuksessa Kankaanhuhta et al. 2009: Keskimäärin elossa 3 vuoden jälkeen yksityismetsissä Etelä-Suomessa (manuaalinen istutus) Vaakajanat 25 % kvarttiiileja eli havainnoista 50% on janojen sisällä Yhteistyössä UPM:n, Tornatorin ja koneyrittäjien kanssa; Luoranen, Rikala, Smolander Silva Fennica
4 Eloonjäämistodennäköisyys vuoden kuluttua istutukseta Koneistutuksen onnistumisessa tärkeää hyvä maanmuokkaus 1 Mättään pinnan vaikutus elävyyteen kivennäismaa sekoitus humus 0,9 0,8 0,7 0,6 Bracke A Bracke B Bracke C Yhteistyössä UPM:n, Tornatorin ja koneyrittäjien kanssa; Luoranen, Rikala, Smolander, 2011 Silva Fennica 45(3):
5 Pituus, cm Pituus, cm.ja istutusajankohtaan sopiva, oikean kokoinen taimimateriaali G3 G2 G1 H0 Bracke A Bracke C Yhteistyössä UPM:n, Tornatorin ja koneyrittäjien kanssa; Luoranen, Rikala, Smolander 2011Silva Fennica 45(3): Istutusajankohta
6 Koneellisesti istutettujen taimien elävyys 3-4 vuoden kuluttua istutuksesta Elävyys, % 100 Bräcke Istutuspäivän lämpötila >25 C Taimimateriaali: mutkaisia, paakku hajoaa Kohde: erittäin kivinen Kuolleisuuden syy: kuivuus Istutusajankohta Bräcke1 00 Bräcke1 01 Bräcke2 00 Bräcke2 01 Bräcke3 01 Tukkimiehentäi Juuriniluri Elävyys keskimäärin 88%
7 Kuvat: Metla/Erkki Oksanen Miksi kuuset menestyvät mättäillä? Tukkimiehentäin vaurioittamien taimia % 70 Äestys Äestys Laikutus Mätästys Laikutus Mätästy s 0 Saksa Taimen etäisyys humuksesta, cm Tukkimiehentäin vioittamia taimia neljän ensimmäisen vuoden aikana - äestysaloilla 54 % - laikutusaloilla 40 % - mätästysaloilla 20 % Ratkaisevaa on taimen etäisyys humuksesta Istutustaimien kuolleisuus neljän vuoden jälkeen - äestysaloilla 19 % - mätästysaloilla 7 %
8 Kuva / Erkki Oksanen Miksi kuuset menestyvät mättäillä? Istutettujen kuusentaimikoiden keskipituus, cm Mätästys Äestys Aika istutuksesta, vuotta (Saksa ym. 2005) Metla/Erkki Oksanen Mättäässä olevan humuksen hajotessa taimet saavat runsaammin ravinteita kuin äesjäljen kivennäismaasta.
9 Koneistutuskohteet valittava niin, että ne soveltuvat laikkumätästykseen. Muokkausmenetelmän valintaan vaikuttavat: kasvupaikan viljavuus uudistusalan vesitalous maan raekoostumus uudistettava puulaji uudistusmenetelmä kivisyys muokkauskohteen kaltevuus
10 Laikkumätästys Metsämaanmuokkausopas s Tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, joilla maalajina keskikarkeaa tai hienoa vesitalous kunnossa turvemaiden ruoho- ja mustikkaturvekankailla, joilla kuivatusojat kunnossa (tuv ta koneistutuksesta tutkimustietoa vähän) METLA/Oksanen METLA/Oksanen METLA/Oksanen
11 Metsämaan muokkausopas s. 55 Muokkausmenetelmä valitaan uudistushakkuun jälkeisen vesitaloustilanteen ja maan raekoon perusteella
12 Laikkumätästys METLA/Oksanen METLA/Oksanen Kaksinkertainen humuskerros Mättään pinnalla oltava 5 10 cm yhtenäinen kivennäismaakerros Jaana Luoranen
13 Laikkumätäs Metsämaan muokkausopas s kivennäismaakerros 5 10 cm korkeus cm keskikarkeat 5 10 cm hienot väh. 5 cm istutussyvyys cm Mättään leveys cm Mättään pituus cm METLA
14 Tavoitemättään ominaisuudet määräävät koneistutustaimien istutussyvyyden ja minimipituuden Kivennäismaakerros mättään päällä oltava noin 5 cm tukkimiehentäin tuhojen vähentäminen maan eroosio istutuksen jälkeen Juuripaakku istutettava käännettyyn humuskerrokseen vedensaannin varmistaminen myös sateettomana aikana rousteriskin pienentäminen 5-10 cm Valokuva:Metla./Erkki Oksanen Paakku käännetyssä kaksinkertaisessa humuskerroksessa
15 Vähintään puolet versosta oltava maan päällä Riittävästi yhteyttävää pinta-alaa maanpäällä hyvän kasvun ja elossa säilymisen takaamiseksi Väh. 5 cm > 5 cm Laikkumättääseen istutettavan taimen vähimmäismitta on - teoriassa cm - käytännössä noin 15 cm Valokuva:Metla/Erkki Oksanen
16 Koneistutustaimen vaatimukset Terve ja elinvoimainen Kehitysvaiheeltaan istutusajankohtaan sopiva Tavoitepituus on cm männylle ja cm kuuselle taimen iästä, kasvatustiheydestä ja paakun tilavuudesta riippuen Juuristo sitoo turvepaakun, mutta ei ole kasvanut paakusta toiseen
17 Kasvatustiheys ja paakun koko Kasvatustiheyden lisääntyessä ja paakun tilavuuden pienentyessä taimien pituus kasvaa ja läpimitta pienenee. Suuriläpimittaiset taimet menestyvät parhaiten istutuksen jälkeen PS PS PS Runkotilavuus, cm 3 5 v istutuksen jälkeen Tyviläpimitta, mm taimitarhalla
18 Suositus kuusen paakkutaimien eräkohtaisille enimmäis- vähimmäis- ja tavoitekeskipituuksille eri kasvatustiheyksissä. PL-64F PL-81F PL-121F = kanadalaisen luokituksen arvoja
19 Erikokoisten kuusen ja männyn paakkutaimien ryhmittely taimien iän, kasvatustiheyden ja paakun tilavuuden mukaan Kokoluokka Paakun tilavuus, cm 3 Kasvatustiheys, kpl/m 2 Kuusen taimien ikä, v Kuusierän tavoitekeskipituus, cm Mäntyerän (1 v.) tavoitekeskipituus, cm Mini ,5 (5 12) 5 8 Pieni , Keski , Iso Jätti Harmaalla koneistutukseen soveltuvia taimia
20 Edellytykset keväästä syksyyn jatkuvalle istutuskaudelle 1. Taimimateriaali on kehitysvaiheeltaan istutusajankohtaan sopivaa 2. Juuripaakut kastellaan vettävaluvan märiksi ennen istutusta 3. Keväällä taimia ei istuteta routaiseen maahan tai jäisinä 4. Kesällä taimien istutusta pyritään välttämään helteellä ja kuivaan, kiviseen maahan tai turv le 5. Elokuun puolivälin jälkeen ei istuteta hienojakoisille rousteja routaherkille kasvupaikoille 6. Istutuskausi lopetettaan syyskuun lopussa
21 Miksi istutuskausi on lopetettava syyskuun lopulla? Vaikka maan lämpötila juurten kasvulle suotuisa syyskuun lopulle, lokakuun alkuun, valon määrä vähenee syyskuun puolivälin jälkeen yhteyttämistuotteita ei riitä ylläpitohengityksen jälkeen juurten kasvuun juurtumista ei tapahdu, vaikka maa olisi lämmin Juuristot alttiina syksyn pakkasille (riskit riippuvat lumen tulon ajankohdasta)? Kokemusten mukaan heikosti juurtuneet taimet ovat alttiita kevätahavalle Huonosti juurtuneiden taimien rousteriski syksyllä ja keväällä Yöhallat jäiset taimet taimien mekaaninen vaurioituminen istutuksessa
22 Suositeltavat kuusentaimet eri istutusajankohtiin Ajantasaiset suositukset löytyvät
23 Kevään ja alkukesän istutukset noin saakka Perinteisiä 1- tai 2-vuotiaita taimia niin, että taimet täyttävät koneistutustaimien vaatimukset joko avomaalla tai pakkasessa varastoituja taimia kesäkuun alkupuolella avomaalla varastoidut kasvussa - vaurioitumisherkkyys
24 Pakkasvarastoitujen taimien istutuskausi Taimet otettava pakkasvarastosta viimeistään kesäkuun puolivälissä Taimet sulatetaan ennen istutusta Kesäkuun puolivälissä sulamaan otettuja taimia voidaan istuttaa kesäkuun lopulla heinäkuun ensimmäisellä viikolla, jos taimet otettu pois pahvilaatikoista ja taimia kasvatettu normaalien avomaalla talvivarastoitujen tapaan
25 Hallasvaurioriski, % Kriittinen lämpösumma = 700 d.d. Pakkaskestävyys kasvukaudella = 5 C Keski-Suomi Kuusen paakkutaimien viljelyopas s. 50 Pakkasvarastoidut taimet pois varastosta kesäkuun puoliväliin mennessä myöhemmin hallavaurioiden riski kasvaa Pakkasvarastoinnin päättymisajankohta Perustuu artikkeliin Hänninen, H., Luoranen, J., Smolander, H., & Rikala, R. 2002
26 Kesäistutus: taimet kasvavat paremmin kuin syksyllä ja keväällä istutetut Pituus, cm Istutuspituus Kasvu istutuskesänä 2. vuoden kasvu (-99) 3. vuoden kasvu 4. vuoden kasvu 5. vuoden kasvu (-02) Istutusajankohta
27 Uusien juurien kuivamassa, mg Juurtuminen nopeaa kesällä juurten kasvurytmi & maan lämpötila suotuisat PL PL PS608 1 v. PL81F PL121 pakkasvarastoidut 1 v. PL81 1½ v. PL64F Istutusajankohta
28 Heinäkuun istutukset Taimimateriaaliksi soveltuu edellisenä vuonna toukokuun lopulla kesäkuussa kylvetyt taimet joita kasvatettu taimitarhalla alkukesä avomaalla tai muovihuoneessa ja vähintään 2 viikkoa ennen istutusta avomaalla (stressinsietokyvyn lisääminen) täyttää koneistutustaimen vaatimukset taimet eivät saa kasvaa liian pitkiksi istutushetkeen mennessä: olisi tiedettävä edellisvuonna milloin taimia tarvitaan, jotta voidaan suunnitella oikea kylvöaika samaa taimierää voidaan laittaa LP-käsittelyyn noin istutettavissa heinäkuun toiseksi viimeisellä viikolla
29 Miksi lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia loppukesän ja syksyn istutuksiin? LP-käsitellyt taimet verrattuna käsittelemättömiin kestävät kuivuutta paremmin istutuksen jälkeen kestävät syyshalloja paremmin mahdollistaa joustamisen istutusajankohdassa (pituuskasvun päättyminen) puhkaisevat silmunsa aiemmin seuraavana keväänä, myös istutusajankohta vaikuttaa (aiemmin istutetut puhkaisevat aiemmin LPkäsittelystä riippumatta) Edut haittoihin verrattuna suuremmat, joten ehdottomasti kannattaa istuttaa LP-käsiteltyjä taimia heti kun niitä on turvallisesti (ilman jälkikasvuriskiä) kasvatettavissa Heinäkuun istutuksissa syyshallan aiheuttamat tuhot olleet myöhemmin istutettuja vähäisemmät, joten silloin voidaan istuttaa myös käsittelemättömiä taimia
30 Kuusen paakkutaimien viljelyopas s. 48 Kuusen paakkutaimien istutusajankohtasuositus eri kasvupaikoille Kuusen paakkutaimien viljelyopas kuva 8.2. Istutusajankohtasuositus eri kasvupaikoille (vihreä) sekä routa- (punainen), kuivuus- (oranssi) ja roustetuhojen (keltainen) esiintymistodennäköisyys eri istutusajankohtina. Mitä voimakkaampi väri, sitä sopivampi istutusajankohta tai sitä suurempi tuhoriski.
31 Männyn soveltuvuus koneistutukseen Neljän istutuksen jälkeisen vuoden maastokoetulokset osoittavat, että mätästys sopii myös mäntyistutuksille laatukysymyksiin tutkimuksen aikajänne ei antanut vastausta Koneellisesta syväistutuksesta ei pitäisi olla haittaa myöskään männyn taimille, jos versosta on vähintään puolet maan pinnan yläpuolella Vähimmäismitta sama kuin kuusella eli teoriassa cm ja käytännössä 15 cm Esitettävät istutusaikatulokset perustuvat artikkeliin Luoranen, J. & Rikala. R. Field performance of Scots pine (Pinus sylvestris L.) seedlings planted in disc trenched or mounded sites over an extended planting season. New Forests. DOI /s y Online
32 Suositeltavat männyntaimet eri istutusajankohtiin Ajantasaiset suositukset löytyvät
33 Männyn paakkutaimien istutusajankohdat Ulkona talvivarastoituja taimia voidaan istuttaa noin kesäkuun ensimmäiselle viikolle saakka, sen jälkeen kasvava verso vaurioituu herkästi Pakkasvarastoidut männyn taimet on otettava varastosta kesäkuun alkupuolella eli varastointi on lopetettava pari viikkoa aikaisemmin kuin kuusella Kesäistutukseen (kesä-heinäkuu) mänty näyttäisi soveltuvan kuusta heikommin ainakin nykyisiä kasvatusmenetelmiä käytettäessä Kylvövuoden taimet on LP-käsiteltävä ennen syysistutusta, eli ne voidaan istuttaa aikaisintaan elokuun puolivälissä Istutuskausi on lopetettava viimeistään syyskuun lopussa
34 Taimivarasto Hyvä taimien varastointipaikka on varjoinen, esim. metsänreuna, tasainen ja siellä on saatavilla vettä
35 Taimien kunto ja maastomenestyminen Taimet ovat elävää materiaalia! Taimien laatua ei voi enää tarhalta lähdön jälkeen parantaa taimihuoltoketjun tärkein tehtävä onkin pyrkiä estämään laadun heikkeneminen ennen istutusta Kuljetuksen ja välivarastoinnin aikana heikentyneillä taimilla on pienemmät mahdollisuudet selvitä istutuksen jälkeen lähes poikkeuksetta esiintyvästä kuivuus- ym. stressistä Mitä nopeammin taimet istutetaan tarhalta lähdön jälkeen, sitä parempi uudistamistulos
36 Pakkasvarastoitujen taimien sulatus Viileässä (+8 14 C) ja varjossa (ei suoraa auringonpaistetta jäisille taimille) Tuuleta (taimien hengitys ja homeiden kasvu lisääntyvät lämpimässä) Aikaa (3-5 vrk) lämpötilasta riippuen paakkujen sulaminen + taimien elintoimintojen palautuminen. Älä istuta jäisiä taimia! Istuta pakkasvarastoidut taimet kesäkuun puoliväliin mennessä Kastele (välivarastossa ja aina ennen istutusta) Pakkasvarastoitu taimi ei ole huoltovapaa taimi!
37 Pakkastaimien toimitusajankohta ja hallavauriot Levossa olevat taimet kestävät parhaiten erilaisia rasituksia Taimien lepotila purkautuu ja hallan- ym. stressinkestävyys heikkenee keväällä säiden lämmetessä Männyllä pituuskasvu käynnistyy lämpösumman ollessa 10 d.d. (~22. huhtikuuta) ja kuusella 50 d.d. (~13. toukokuuta), jonka jälkeen taimet ovat herkkiä vaurioitumaan keväthalloissa Pakkasvarastoinnin pidentämisellä (enintään kesäkuun puoliväliin) taimien lepotilan purkautumista voidaan viivyttää taimien suojaamiseksi hallalta
38 Neulasia elossa, % Taimien kasvuun lähtö ja hallavauriot Keväällä lepotilan purkautuessa taimet voivat vaurioitua halloissa jo ennen kuin silmut ovat kunnolla puhjenneet ja pituuskasvu käynnistynyt Lämpötila, o C Piirretty uudelleen Bigrasin ja Hebertin (1996) mukaan
39 Havupuun taimien enimmäisläpimenoaika vuorokausina taimitarhalta istutukseen Aika riippuu kasvukauden ajankohdasta, varastointiajan lämpötiloista ja pakkaustavasta Taimen tila / pakkaus Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Pakkasvarastoitu / suljettu pakkaus Ulkona varastoitu / suljettu pakkaus Ulkona varastoitu / avoin pakkaus Siniset vuorokausinumerot ovat lepotilaisille ja vihreät kasvaville taimille. Luoranen, Saksa, Uotila Metsänuudistaminen.
40 Tärkeintä on kastelu!
41 Kiitos
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotMitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta
Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Hyvän taimen tunnusmerkit Uudistusalalle sopiva alkuperä
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
LisätiedotFin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto
Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotTaimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle
Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien
LisätiedotKoneellisen metsänistutuksen opas
Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine, Mikko Syri ja Kyösti Sipilä Opas on tuotettu osana Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä toteuttamassa kehityshankkeessa: Teknologialla
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
LisätiedotPaikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotT U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään
T U O T E K U V A S T O Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään 30 cm 20 cm 10 cm Kuusi, pikkupaakku Kuusi, pikkupaakku 2-VUOTIAS Kuusi, keskipaakku Kuusi, keskipaakku 2-VUOTIAS Paakkutyyppi
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotOnnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotKuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo
Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat
LisätiedotMetsänistutuksen omavalvontaohje
Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:
LisätiedotPakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi
Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00
LisätiedotKoneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät
Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Lisätiedotnumero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET
numero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET TAIMIUUTISET 1 2011 Yhteistyössä mukana: Fin Forelia Oy Kiljavantie
LisätiedotKoneellisen metsänistutuksen opas
Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri 1 Suomen metsäkeskus Toimituskunta Tiina Laine Mikko Syri Metsäntutkimuslaitos Suomen
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotOHJEITA METSANVIUELUALLE
~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan
LisätiedotMetsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2004 Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang ja Heikki Smolander Haavan taimituotanto ja istutusajankohta Johdanto Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti
LisätiedotLaatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)
LisätiedotKuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa Timo Saksa Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla Saksa, T. 2011. Kuusen
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
Lisätiedott a i m i uutiset 2/ 2006 Tässä numerossa mm. METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 7.-8.2.2006, JYVÄSKYLÄ. ESITELMIEN ARTIKKELIT JA AJANKOHTAISTA
t a i m i uutiset 2/ 2006 Tässä numerossa mm. METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 7.-8.2.2006, JYVÄSKYLÄ. ESITELMIEN ARTIKKELIT JA AJANKOHTAISTA Yhteistyössä mukana: FIN TAIMI Oy Savilahdentie 6 70210 KUOPIO Forelia
Lisätiedot23330 Pensaat ja köynnökset
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston
Lisätiedot3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko
3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin
LisätiedotHienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.
Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.2016 Taustaa Hienojakoisia (
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotKoneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen
Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotKuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jukka Nerg Timo Saksa Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Saksa, T. & Nerg, J.
LisätiedotSinulle, joka odotat enemmän metsänkasvulta. Laatua. & tehokkuutta
Sinulle, joka odotat enemmän metsänkasvulta Laatua & tehokkuutta 2 Tarjoamme parhaat taimet suomalaiselle metsänomistajalle Me Nordic Forest Plantsilla haluamme toimittaa korkealaatuisia taimia, joilla
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotKoneellinen metsänistutus vuonna 2003
Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon
LisätiedotISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT
ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotMETSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY
METSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2013 Marja Keränen TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotKUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka METSÄTIETEEN PRO
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotKoneistutushankkeen keskeisimmät tulokset
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
Lisätiedot3/2009. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos
3/2009 Taimi uutiset Metsäntutkimuslaitos Yhteistyössä mukana Fin Forelia Oy Hermannin aukio 3E PL 1058 70100 Kuopio Ab Mellanå Plant Oy Mellanåvägen 33 64320 Dagsmark Pohjan Taimi Oy Kaarreniementie 16
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotTaimien matka taimitarhalta istutuskohteelle kysely- ja haastattelututkimus
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala, Risto Rikala, Esa Viitarinne ja Timo A. Leinonen Juho Rantala Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle kysely- ja haastattelututkimus
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotKoneellisen kuusen istutuksen ajankohdan vaikutus taimien alkukehitykseen
Janne Kotanen Koneellisen kuusen istutuksen ajankohdan vaikutus taimien alkukehitykseen Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden Tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotKORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
LisätiedotPaikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Eero Kubin, Miia Parviainen & Katja Kangas Luke, Oulu Metsätaimitarhapäivät 2015 Laukaa, Peurunka 20. - 21.1.2015 1 Luke/7497/2015/Tuula
LisätiedotMarja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Rikkakasvien k i torjunta paakkutaimilla ill Marja Poteri ja Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rikkakasvien kartoitus metsätaimitarhoilla
LisätiedotKoneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotNykyisin valtaosa taimista istutetaan keväisin ja
Metsätieteen aikakauskirja 4/1998 Tieteen tori Jaana Luoranen Paakkutaimien kesäistutus voidaanko istutuskautta jatkaa istuttamalla kasvussa olevia taimia kesällä? Nykyisin valtaosa taimista istutetaan
LisätiedotKoneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen
LisätiedotSYYSISTUTUKSIEN ONNISTUMINEN METSÄ GROUPILLA VUONNA 2015
SYYSISTUTUKSIEN ONNISTUMINEN METSÄ GROUPILLA VUONNA 2015 Lauri Tamminen Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Metsätalouden koulutusohjelma Erityiskohteiden metsänhoito TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden
Lisätiedot2/2010. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos
2/2010 Taimi uutiset Metsäntutkimuslaitos Yhteistyössä mukana Fin Forelia Oy Hermannin aukio 3E PL 1058 70100 Kuopio Ab Mellanå Plant Oy Mellanåvägen 33 64320 Dagsmark Pohjan Taimi Oy Kaarreniementie 16
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotKuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotHoneoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi Nummettumisongelma kanerva/puolukkatyypin metsissä Savukoski: 40 vuotta sitten hakattu ala Kuva:
LisätiedotKAHDEKSAN ERI KUUSITAIMITYYPIN ALKUKEHITYS KAHDEN ENSIMMÄISEN KASVUKAUDEN AIKANA
KAHDEKSAN ERI KUUSITAIMITYYPIN ALKUKEHITYS KAHDEN ENSIMMÄISEN KASVUKAUDEN AIKANA Anne Pöyhönen Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Metsätalouden koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen
LisätiedotKoneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja
LisätiedotKuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina 2000-2011.
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla
LisätiedotSuomen parhaat taimet.
Suomen parhaat taimet www.finforelia.fi Perinteinen ja luotettava taimiyhtiö Fin Forelia Oy tuottaa metsäpuun taimia sopimuskumppaneidemme ja metsänomistajien käyttöön. Täysin kotimainen yhtiö on alan
LisätiedotMetsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS
Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS Oppaan on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Matti Ruotsalainen Mauri Tamminiemi Tuomo Vehmas Markus Strandström Simo Kaila Graafinen suunnittelu
LisätiedotMetsätieteen aikakauskirja
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Pekka Helenius, Jaana Luoranen ja Risto Rikala Pekka Helenius Kesällä istutettavien, kasvussa olevien kuusen paakkutaimien käsittelykestävyys
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKOTIPIHAN PERENNAOHJE
KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia
LisätiedotMetsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto
Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007
Lisätiedot