METS)lTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) HELSINKI
|
|
- Reino Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyksikkö 6/99 METS)lTEHO PL 9 (Unioninkatu 7) HELSINKI MENETELMÄ METSÄNUUDISTAMISEN VARHAISTULOKSEN MITTAUKSEEN Jarmo Hämäläinen Tapio Räsänen Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä muutaman vuoden kuluttua uudistamisesta tapahtuvan uudistusalan taimimäärän, tuhojen ja taimikon hoitotarpeen selvittämiseen. Menetelmä soveltuu tulosjohtamisen apuvälineeksi: aikaansaatujen taimikoiden tilan toteamiseen. Lisäksi sitä voidaan käyttää alkuvaiheen palautteen hakemiseen esimerkiksi uusien muokkausmenetelmien tai taimimateriaalien käytöstä. Menetelmän soveltamista varten Metsätehossa laadittiin tiedonkeruuohjelma Psion-käsitietokoneelle sekä tulosten laskentaohjelma mikrotietokoneelle. JOHDANTO Taimikoiden täydennysviljelyyn suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin ja täydennysmääriä vähennetään. Samalla ollaan luopumassa useissa organisaatioissa käytössä olleista, kaikkien uudistusalojen täydennystarveinventoinneista. Niiden tilalle tulevat pääosin silmävaraiset tarkastukset täydennysja muun hoitotarpeen toteamiseksi. Mittauksiin perustuvaa uudistamistuloksen seurantaa tarvitaan kuitenkin taimikonkehityksen alkuvaiheessa organisaation tulosjohtamista ja uudistamismenetelmien käytön ohjausta varten. Kysymykseen voi tulla pistokoeluonteinen uudistamisen varhaistuloksen mittaus osalla uudistusaloista. Lisäksi taimikonkehitystä voidaan seurata pysyvien koealojen avulla. Yksityiskohtaisemmat uudistamistuloksen inventoinnit on perusteltua tehdä vasta - vuoden kuluttua taimikon perustamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää menetelmä uudistamisen varhaistuloksen inventointiin. Samalla selvitettiin alustavasti pysyvien koealojen perustamisen ja uudelleeninventoinnin tekniikkaa ja resurssitarvetta. Tutkimus on osa Metsätehossa käynnissä olevaa "Metsänuudistamisen tulosten tiedonkeruu ja analysointi" -projektia. Siinä jäsennetään uudistamistulosta koskevia tietotarpeita kokonaisuutenaja kehitetään niihin liittyviä mittausmenetelmiä. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO lnventointimenetelmän kokeilu Tutkimuksessa kehitettiin varhaistuloksen inventointimenetelmä ja sitä kokeiltiin kesällä 99 Metsätehon j äsenorganisaatioissa. Inventointikohteena oli uudistusala. Uudistusalalla tarkoitettiin yhtenäistä, samana vuonna uudistettua aluetta. Samaan uudistusalaan saattoi kuulua esim. eri uudistamis- tai muokkausmenetelmillä käsiteltyjä osia. Inventoinnissa käytettiin linjoittaista koeala-arviointia, ja linjat suunnattiin kohtisuoraan uudistusalan pisintä halkaisijaa vastaan. Mittaukset tehtiin m :n ympyräkoealoilta (säde=.99 m). Tavoitteena oli mitata koealaa uudistusalaa kohti. Inventointikohteelta määritettiin seuraavat tunnukset: - tunniste- ja pinta-alatiedot - kasvupaikkatiedot - uudistamis- ja muokkausmenetelmä (kohteen vallitseva menetelmä) - hoitotarve.
2 Koealalta määritettiin: tettuja koealoja mitattiin toistamiseen samana syksynä. Siinä vaiheessa koealoilta mitattiin pää- ja reservitaimien lukumäärä sekä pituus. - kasvupaikkatiedot (pysyviltä koealoilta) - uudistamis- ja muokkausmenetelmä - päätaimien lukumäärä kuntoluokittain -kuolleisuuden ja heikentymisen aiheuttajat -havu- ja lehtipuureservitaimien määrä - viljelykohtien laatu (istutuksessa) - hoitotarve. Tiedonkeruuohjelma laadittiin Metsätehossa Psionkäsitietokoneen OPL-ohjelmointikielellä. Ohjelmaan sisältyi inventointitunnusten rekisteröinnin lisäksi osa, jolla mitattiin automaattisesti inventoinnin ajanmenekkiä. Ajanmenekki jaoteltiin koealojen mittausaikaan ja koealojen väliseen siirtymiseen kuluvaan aikaan. Päätaimilla tarkoitettiin viljelyaloilla alkuperäisiä istutus- tai kylvötaimiaja luontaisen uudistamisen aloilla tavoitellun pääpuulajin taimia. Koealaa kohti luettiin enintään tainta ( kpl/ha). Luettavan päätaimen tuli olla vähintään m :n päässä toisesta päätaimesta. Tulosten analysointiohjelma laadittiin Metsätehossa K-mies -työasemaohjelmistolla. Inventointia tekevät henkilöt purkivat aineistot käsitietokoneelta mikroille sekä laskivat tulokset. Laskentaohjelma sisälsi seuraavat osat: Havu- ja lehtipuureservitaimiin luokiteltiin koealalla päätaimien lisäksi olevat taimet Osalle inventointikohteista perustettiin pysyviä koealoja. Pysyväksi koealaksi merkittiin joka toinen kohteen koeala. Koealojen keskipisteet merkittiin muovi- tai puupaaluilla, koealat numeroitiinja piirrettiin kartta niiden sijainnista. Pysyvältä koealalta määritettiin kertakoealoista poiketen myös kasvupaikkatunnukset. Pysyvien koealojen uudelleenmittausta kokeiltiin siten, että alkukesästä 99 perus- Aineiston siirto laskentaan Tunniste-, olosuhde-ja menetelmätiedot Taimimäärä ja hoitotarve Taimien kuolleisuuden aiheuttajat Taimien heikentymisen aiheuttajat Päätaimien määrän jakauma Istutustiheydenja istutuskohtien laadunjakauma Päätaimien määrä uudistamis- ja muokkausmenetelmittäin (koealoittainen tarkastelu) Esimerkki laskentatulosteesta TAIMIKON INVENTOINTITULOSTEN LASKENTA Päätaimien määrä uudistamis- ja muokkausmenetelmittäin METSÄTEHO 99 Piiri: Puulaji: MÄNTY UUDISTAHISMENETELMÄ MUOKKAUSMENETELMÄ Äest Äes+et Aur Mton Laik ISTUTUS Koulittu pj. Kaulimaton pj. -v. paakkutaimi -v. paakkutaimi. -v.paakkutaimi. Yhteensä KYLVÖ 8 LUONTAINEN 6 8 Mät YHT Koea loj en määrä uudistamis - j a muokka usmenetelmittäin UUDISTAHISMENETELMÄ Laik ISTUTUS Koulittu pj. Kaulimaton pj. -v. paakkutaimi -v. paakkutaimi. -v.paakkut aimi. Yhteensä 7 9 KYLVÖ 9 7 LUONTAINEN MUOKKAUSMENETELMÄ Äest Äes+et Aur Mton Mät YHT
3 lnventointimenetelmän kokeilussa olivat mukana: lnventointi- Seurantakohteita kohteita *) Metsähallitus Ranuan hoitoalue Pudasjärven hoitoalue Enso-Gutzeit Oy Lieksan piiri Enon piiri Heinäveden piiri Savonlinnan piiri Tehdaspuu Oy Nurmeksen piiri Taavetin piiri 7 Koealojen koko ja määrä lnventointimenetelmän kokeilun lisäksi selvitettiin erikokoisten ympyräkoealojen soveltuvuutta inventointiin sekä tarkasteltiin tarvittavaa koealamäärää. Selvitystä varten Metsätehon työntutkija inventoi 6 erilaista uudistus alaa. Inventoinnissa mitattiin taimimäärä kolmella eripituisella säteellä. Säteet ja niitä vastaavat koealakoot olivat: S ~de, m Koealan koko, m Palaute kokeilusta Inventointimenetelmää kokeilleet organisaatiot arvioivat sen soveltuvuutta varhaistuloksen mittaukseen. Palautteen pääkohdat olivat: *) pysyvät koealat Pysyvien koealojen uudelleenmittauksessa mitattiin koealaalkohde. Koealojen etsimiseen ja mittaukseen meni aikaa keskimäärin. tuntia/kohde. Koealojen löytämisessä ei ollut ongelmia yhden kasvukauden kuluttua koealojen perustamisesta. Yhteensä neistosta. Voitiin kuitenkin päätellä, että esim. hehtaarin kohteella siirtymisen osuus oli noin / kokonaisaj anmenekistä. Koealoilta määritettiin inventointimenetelmään kuuluvat tunnukset, rekisteröitiin mittaukseen kuluva aika sekä havainnoitiin erikokoisten koealojen soveltuvuutta mm. taimien löytämisen kannalta. Aineistosta analysoitiin mittauksen tarkkuutta ja ajanmenekkiä sekä koealan koon vaikutusta otoksen kokoon. MENETELMÄN KOKEILUN TULOKSET lnventoinnin ajanmenekki Yhden inventointikohteen mittaamiseen kului aikaa keskimäärin noin tuntia. Kokonaisajanmenekki lisääntyi loivasti kohteen koon mukaan koealojen välisen siirtymisajan kasvun takia. Eri henkilöiden ajanmenekeissä oli melkoista vaihtelua,ja myös mittausolosuhteet lienevät vaikuttaneet eroihin. Tulosta on sen tähden pidettävä lähinnä suuruusluokkaa kuvaavana. Lisäksi on huomattava, että kokonaisaikaan ei kuulu kohteiden välinen siirtymisaika. Koealojen välisen siirtymisen ja koealamittauksen ajanmenekkejä ei voitu yksiselitteisesti erotella ai- Menetelmää pidettiin yleisesti ottaen onnistuneena. Katsottiin, että se on varsin yksinkertainen ja nopea sekä antaa olennaista informaatiota varhaistuloksesta. Tiedonkeruu käsitietokoneella todettiin käteväksi. Tiedonsiirtoa mikrolle ja siihen liittyvää aineiston tarkastusta pidettiin kuitenkin melko vaativana tehtävänä. Kuolleiden taimien lukumäärän sekä taimien kuolleisuuden ja heikentymisen aiheuttajien määrittäminen koettiin hankalaksi ja tulosta epäiltiin niiltä osin epätarkaksi. Koealan säteen (.99 m) katsottiin olevan turhan pitkä etenkin rehevillä kohteillaja keskikesällä mitattaessa; taimien löytäminen oli pintakasvillisuuden takia hankalaa ja osin epävarmaa. Täydentävien luontaisten taimien määrästä haluttiin saada karkeata luokittelua tarkempi tieto. Tulosten laskentaan esitettiin organisaatiokohtaisia kehittämistarpeita. Tärkeimpinä pidettiin erilaisten summatulosteiden koostamista eri organisaatiotasoille sekä kuvien tuottamista keskeisimmistä tulosteista. Pysyvien koealojen perustamista, uudelleen mittaustaja muuta ylläpitoa epäiltiin liian työlääksi tehtäväksi käytännön organisaatioille. Pidettiin tarpeellisena, että pysyvien koealojen hyödyntämismahdollisuuksia selvitetään perusteellisemmin. KOEALAN KOKOSELVITYKSEN TULOKSET Tässä osassa tarkasteltiin päätaimien lukumäärän arviointitarkkuutta erikokoisilla koealoilla.. m:n ja.99 m:n koealasäteitä käytettäessä taimimäärän keskivirhe oli viidellä kohteella kuudesta selvästi pienempi kuin pienintä sädettä (.78 m) käytettäessä (kuva ). Taimien luku onnistui teknisesti jokseenkin yhtä hyvin kaikilla koealasäteillä.
4 Taintalha Yhden koealan mittaukseen kului aikaa noin. :stä.:een minuuttiin. Ajanmenekki sisältää päätaimien luvun, tuhojen määrittelyn, reservitaimien luokittelun sekä hoitotarpeen määrittelyn vaatiman ajanmenekin. m :n koealojen mittaus vei keskimäärin % vähemmän aikaa kuin m :n koealojen mittaus ja % vähemmän kuin m :n koealojen mittaus. (Kuva ) t r--- - r-- r---- t- - F"",----- r-,- r-, Taimimäärän hajontalukujen ja mittauksen ajanmenekin pohjalta tarkasteltiin laskennallisesti koealan koon vaikutusta otoksen kokoonj a inventoinnin ajanmenekkiin. Otoskokoon vaikuttavat inventointikohteen koko, koealan koko, inventoinnin tarkkuusvaatimus sekä hyväksyttävän erehtymisriskin suuruus. Jos esimerkiksi uudistusalan päätaimien lukumäärässä sallitaan enintään %:n virhe 9 %: n luotettavuudella, on viiden hehtaarin inventointikohteelta otettava kpl m :n koealoja. m :n koealoja tarvitaan siihen verrattuna kaksinkertainen määrä j a m :n koealoja puolestaan muutama koeala vähemmän kuin. m :n koealoja (taulukko). rt- r- = ~... ~ ~ L- L-.. L..- <- lj. ~ 6 Yht. Koetyömaa söde=. m söde=.99 m Kuva. Päätaimien lukumäärän keskivirhe koealan koon mukaan TAULUKKO Laskennallinen tarkastelu koealan koon ja tarkkuusvaatimuksen vaikutuksesta koealojen määrään ja inventoinnin ajanmenekkiin. Selvitettävänä tunnuksena on taimien keskitiheys uudistusalalla. Otoksesta laskettu keskitiheys on enintään virhe-%: n päässä todellisesta tiheydestä 9 %:n luotettavuudella Maksimivirhe,% minikoeala -. t- _!"""" Säde, m Kohde, ha Koealoja/kohde t-r-t--r '. '--- '--- '--- ' - 6 '- '- Yht. Koetyömaa söde=.78m söde=. m söde=.99 m Kuva. Koealan mittauksen ajanmenekki koealan koon mukaan Resurssitarve, tuntia/kohde i i '--- ' -
5 Koealojen määrän lisääminen vaikuttaa inventoinnin ajanmenekkiin paitsi koealojen mittausajan lisääntymisen myös siirtymisajan kasvun kautta. Inventoinnin kokonaisajanmenekki on hyvin samaa tasoa sekä että m :n koealoja käytettäessä. Pienimmän, m :nkoealan käyttö on kokonaisajanmenekiltään hitainta, vaikka yksittäisen pikkukoealan mittaus käykin nopeasti (taulukko). Inventointiin sopivat koealakoot ovat m ja m Suurempi koeala antaa luotettavamman kuvan taimimäärästä etenkin tilajärjestykseltään vaihtelevissa taimikoissa. Pienempi koeala on suositeltavaro pi kovin tiheissä taimikoissa tai kun pintakasvillisuus haittaa mittausta. m :n koeala on sen sijaan liian pieni; taimimäärän koealoittainen vaihtelu on suurta, jolloin koealojajoudutaan mittaamaan olennaisesti enemmän kuin isompia koealoja. PÄÄTELMIÄ JA SUOSITUS INVENTOINTIMENETELMÄKSI Taulukossa (s. ) on esitetty suuntaa-antavia perusteita otoskoon määrittämiseen, kun mielenkiinnon kohteena on päätaimien keskitiheys uudistusalalla. Jos lisäksi halutaan vertailla koealatietojen pohjalta keskitiheyttä uudistamis- ja muokkausmenetelmittäin, on kutakin menetelmää kohti syytä olla vähintäin - koealaa. Koealoja on tuolloin oltava useilta eri uudistusaloilta. Esitelty inventointimenetelmä soveltuu hyvin tulosjohtamisen apuvälineeksi eli aikaansaatujen taimikoidentilan toteamiseen. Lisäksi sitä voidaan käyttää alkuvaiheen palautteen hakemiseen esim. uusien muokkausmenetelmien tai taimimateriaalien käytöstä. Menetelmä ei ole tarkoitettu perusteelliseen uudistamistuloksen syy-seuraussuhteiden analysointiin. Pysyviä koealoja voidaan käyttää taimikoiden kehittymisen seurantaan ja erityiskysymysten, esim. taimikon ja vesakon kilpailun tai taimikon hoitotarpeen kehittymisen tarkasteluun. Pysyvien koealojen hyödyntämismahdollisuudet edellyttävät kuitenkin lisäselvityksiä. Kokeilun perusteella metsänuudistamisen varhaistuloksen inventointimenetelmää on tarpeen kehittää seuraavasti: Kasvupaikka- ja menetelmätiedot on perusteltua määrittää koealoittain. Uudistusalat vaihtelevat niin paljon, että uudistusalakohtaista päämenetelmää tai -kasvupaikkaa kuvaavilla tiedoilla ei olejuuri informaatioarvoa. Tietojen määrittely koealoittain puolestaan lisää työmäärää, ja sen tähden esim. kasvupaikkatunnusten Iuokitusten on syytä olla pelkistettyjä. Koealakohtaisten menetelmä- ja kasvupaikkatietojen perusteella voidaan laskea uudistusalakohtaisia jakaumia. Niiden avulla on mahdollista tarkastella sitä miten uudistamisen suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon kohteen olosuhteet. Lisäksi tietopohja uudistusalojen olosuhteiden vaihtelusta on tarpeen menetelmien käytön kehittämistä varten. Inventointi on syytä tehdäjoko varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Etenkin rehevillä kohteilla pintakasvillisuus haittaa kesällä taimien löytymistä ja hidastaa työtä. Kun inventoinnilla halutaan saada selville alkuperäinen istutustiheysja samalla taimien alkuvaiheen kuolleisuus (esim. menetelmävertailut), se on tarpeen tehdä jo parin kasvukauden kuluttua viljelystä. Mitä useampi vuosi uudistamisesta on kulunut, sitä epävarmemmaksi kuolleiden taimien löytäminen käy. Kokeilun perusteella varhaistuloksen inventoinnissa suositetaan mitattavaksi seuraavat tunnukset. Kohdekohtaiset tiedot: - tunnistetiedot (organisaatiokohtaisia) -pinta-ala - uudistamisvuosi - täydennysvuosi. Koealakohtaiset tiedot: - ravinteisuusluokka - maalaji(ryhmä) - topografia - kivisyys - muokkausmenetelmä - uudistamismenetelmä - viljelymateriaali - puulaji - normaalikuntoisten päätaimien lukumäärä - heikentyneiden päätaimien lukumäärä - kuolleiden päätaimien lukumäärä - täydennystaimien lukumäärä - kuolleisuuden/heikentymisen aiheuttaja - havupuureservi - lehtipuureservi - heinäntorjunta-ja perkaustarve. Varhaistuloksen inventointi on vain yksi osa uudistamisen laadun mittausta. Muita vastaavan! uonteisia inventointeja taimikon perustamisvaiheessa ovat esimerkiksi istutus- ja maanmuokkaustyön laadun valvonta sekä taimikoiden hoitotarpeen toteaminen. Varhaistuloksen inventoinnissa käytettävää tiedonkeruu- ja laskentasovellusta olisi perusteltua kehittää siihen suuntaan, että sitä voitaisiin hyödyntää myös muiden inventointien yhteydessä. Asiasanat: metsän uudistaminen, uudistamistulos, mittausmenetelmät
6 Metsäteho Review 6/99 METHOD FOR MEASURING FOREST REGENERATION RESULTS The study was concerned with developing a method for determining the number of seedlings, amount of damage and the need for tending of the young stand a few years after the regeneration. The method is an appropriate tool in result-oriented leadershi p; for determining the state of young stands. In addition, it can be used when seeking initial feedback on the use ofnew site preparation methods or planting materia!, for instance. Data collection software for a Psion hand-held computer and an analysing system for a microcomputer were programmed at Metsäteho. Key words: forest regeneration, regeneration result, measuring methods METSATEHO PL 9 (Unioninkatu 7) HELSINKI Puhelin (9) Faksi (9) 69 ISSN 8X HELSINKI 99 PAINOVALMISTE
hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotUudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet
Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö
LisätiedotNUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka
LisätiedotTyön laadun mittaus metsänuudistamisessa
Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa Jarmo Hämäläinen Simo Kaila Arto Kariniemi Jouko Örn Metsätehon raportti 75 31.5.1999 Ryhmähanke: A. Ahlström Osakeyhtiö, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotProsessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala ja Heikki Smolander Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön e e m t a Systemaattinen laatutyö parantaa tulosta Prosessiteollisuudessa
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotTurvemaiden metsänuudistamisketjut
Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,
LisätiedotMetsänistutuksen omavalvontaohje
Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012
Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012 Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001-
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotLaatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun
Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma
LisätiedotLaiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin
Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKehitys ei etene tasaisesti. Joskus aivan toisaalla
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/22 Fred Kalland Metsänuudistamisen laadun hallinta Kokemuksia teollisuuden metsistä e e m t a Taustoista Kehitys ei etene tasaisesti. Joskus aivan toisaalla tapahtuvat
LisätiedotPuuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotMITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä
MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotJarkko Saari. Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella
Jarkko Saari Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN
LisätiedotMetsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi
Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Sisältö 1. Julkisin varoin kerättävien metsävaratietojen keruun
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotLaadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Ville Kankaanhuhta, Fred Kalland ja Heikki Smolander Uudistamistuloksen laatu Etelä-Suomen yksityismetsissä ja keskeisimmät kehittämiskohteet
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Lisätiedotmetsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011
Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotKuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina 2000-2011.
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotKuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jukka Nerg Timo Saksa Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Saksa, T. & Nerg, J.
LisätiedotMETSATEHO 13/199S ~ METSÄTEOLLISUUS LUONTAINEN KOIVU ISTUTUSTAIMIKOISSA. Jarmo Hämäläinen Fred Ka lland Päivi Salpakivi-Salamaa
METSATEHO 3/99S LUONTAINEN KOIVU ISTUTUSTAIMIKOISSA Jarmo Hämäläinen Fred Ka lland Päivi Salpakivi-Salamaa Tutkimuksessa selvitettiin luontaisten koivujen esiintymistä ja taimikoiden rakennetta lwhsivuotiaissa
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa
2007 Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa Metsänuudistamisen laadun hallinta -hankkeen loppuraportti Timo Saksa ja Ville Kankaanhuhta Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät
LisätiedotKauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa
Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky
LisätiedotTaimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotTaimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve
Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Metsänhoitoklubin kevätseminaari 21.4.217 Kari T. Korhonen Luke/VMI Sisältö 1. VMI 2. Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila 3. Rästit 4. Puulajit
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotSuomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.
Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
Lisätiedoteljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla
eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen
LisätiedotTaimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/211 Jari Miina, Timo Saksa ja Sauli Valkonen Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla e e m t Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen viljavuudeltaan
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotHenkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä
Ryhmähanke Henkilökohtaiseen tuottavuustavoitteeseen perustuva raivaussahatyön palkkausjärjestelmä Osa 1 Järjestelmän perusteet ja soveltamisohje Simo Kaila Asko Poikela Markus Strandström Metsätehon raportti
LisätiedotTaimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotLaserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa
Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla
LisätiedotMetsänuudistamistulos vaihtelee huomattavasti
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Jari Miina ja Timo Saksa Metsänuudistamistuloksen ennustaminen Metsänuudistamistulos vaihtelee huomattavasti riippuen mm. käytetystä uudistamismenetelmästä,
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotVUODEN 2005 MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYALOJEN ONNISTUMINEN KIVENNÄISMAILLA VALKEALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALU- EELLA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Antti Laari VUODEN 2005 MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYALOJEN ONNISTUMINEN KIVENNÄISMAILLA VALKEALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALU- EELLA Opinnäytetyö
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
LisätiedotKoneistutushankkeen keskeisimmät tulokset
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja
LisätiedotMARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
LisätiedotGPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa
Osakkaiden yhteishanke GPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa Pikatesti kahdella GPS-laitteella Timo Hokka Metsätehon raportti 98 10.10.2000 GPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa Pikatesti kahdella GPS-laitteella
LisätiedotLaatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
LisätiedotMetsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä
Kari T. Korhonen ja Erkki Tomppo Onko metsänhoidon taso romahtanut? Metsien uudistaminen puhuttaa Metsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä vakuustalletuskäytäntö poistettiin vuonna 1991. Uusi metsälaki
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 30.5.2017 TEHTAÄVIEN RATKAISUT VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.30. 2.
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Lisätiedotonnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
LisätiedotMetsän uudistuminen pienaukkohakkuussa
Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019 Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMännyn kylvötaimikoiden kehittyminen aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella
Tero Asunmaa Männyn kylvötaimikoiden kehittyminen 2004 2008 aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalousinsinööri (AMK) 2 SEINÄJOEN
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
LisätiedotAntti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla
Antti Rantala Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta kivennäismailla Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
Lisätiedot