Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy
|
|
- Aune Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja 15/2010 Kärhä, Mutikainen & Hautala
2 Tausta & tavoitteet I Viime aikoina on keskusteltu runsaasti, missä haketus/murskaus on kannattavinta tehdä. Tienvarsivarastolla, terminaalissa, käyttöpaikalla? 2000-luvulla on tehty hyvin vähän energiapuun haketuksen tuottavuustutkimuksia Suomessa. Uutta kalustoa on tullut markkinoille. Biojalostamoilla on kovat vaatimukset hakkeen palakokojakaumasta. Pystytäänkö uudella haketus-/murskauskalustolla tuottamaan em. vaatimusten mukaista haketta? Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen keväällä 2010 Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia logistisia tuotantoketjuvaihtoehtoja metsähaketoimituksiin. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 2
3 Tausta & tavoitteet II Metsäteho on tehnyt yhteistyökumppaneineen sarjan haketuksen tuottavuustutkimuksia vuonna Näistä tutkimuksista, joissa on tarkasteltu haketuksen/murskauksen ja hakkeen/murskeen kaukokuljetuksen ajanmenekkiä, polttoaineen kulutusta haketuksessa/murskauksessa ja hakkeen/murskeen palakokojakaumaa, raportoidaan Metsätehon julkaisusarjoissa vuosina 2010 ja Projektissa ensimmäiset aikatutkimukset tehtiin Vermeer HG6000 -murskaimesta, jossa oli Duplex II -rumpu. Vermeer-murskaimia valmistaa yhdysvaltalainen Vermeer Corporation ( Niitä tuo Suomeen Several Oy ( Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 3
4 Vermeer HG6000 Metsätehon tuloskalvosarja 4
5 Vermeer HG6000 & Duplex II -rumpu Tutkimuksessa uusi, vaakasyöttöinen Vermeer HG6000 -murskain Duplex II -rummulla. Ensimmäinen Duplex II -rumpuinen murskain Suomessa. Duplex II = sama koneyksikkö voi toimia hakkurina ja murskaimena. Puhtaat puut (= runkopuu & pienpuu) hakkurilla. Likaiset puut (= kannot & hakkuutähteet) murskaimella. Yksi koneyksikkö eri varustuksella eri raaka-ainejakeille. Kullekin energialaitokselle juuri sille sopivaa haketta/ mursketta kustannustehokkaasti. Vähemmän konesiirtoja. Vaihto hakkurista murskaimeksi ja murskaimesta hakkuriksi vie noin 3 4 tuntia/vaihtokerta. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 5
6 Duplex II -rumpu Hakkurina Murskaimena Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 6
7 Eri raaka-aineita, eri seuloja Aikatutkimukset tehtiin UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren tehtaan puuterminaalissa Valkeakoskella elokuussa Tutkimuksessa haketettiin hakkuutähteitä ja pienpuuta (4 5-metristä koivukokopuuta). Ja murskattiin hakkuutähteitä ja kantoja. Seulakoot tutkimuksessa olivat 3 (7,6 7,6 cm) ja 4 (10,2 10,2 cm). Kunkin tutkimusajon hake-/murskemäärä punnittiin puuterminaalin siltavaa alla. Tutkimuksessa haketettiin/murskattiin yhteensä 176 tonnia (tuore) puuta. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 7
8 Hakkuutähdettä Kantoja Pienpuuta Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 8
9 Kosteus, tuoretiheyspaino, palakoko Kustakin valmistetusta hake-/murske-erästä (=tutkimusajosta) otettiin 40 litran hake-/murskenäytteet, josta A. Määritettiin kosteusprosentti (SFS-EN ) ja tuoretiheyspaino Helsingin yliopiston Puuteknologian laboratoriossa. B. Selvitettiin palakokojakauma (FprEN ) Enas Oy:ssä. Kiintokuutiometreinä tutkimuksessa haketettiin 100 m 3 ja murskattiin 175 m 3 puuta (yhteensä 275 m 3 ). Irtokuutiometreinä (käytetty kerroin 2,5) tutkimuksessa valmistettiin yhteensä 686 i-m 3 haketta/mursketta. Kuiva-aineena tutkimusaineisto oli yhteensä 139 tonnia. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 9
10 Tutkimusajot ja -aineistot Tutkimusajo Kosteus, % Tuoretiheyspaino, kg/m 3 ton (tuore) ton (kuiva-ainetta) m 3 i-m 3 (2,5) Hakkuri, Hakkuutähde, 4 seula ,5 20,1 42,2 105,6 Hakkuri, Pienpuu, 4 seula ,3 17,9 33,5 83,7 Murskain, Hakkuutähde, 4 seula ,1 18,9 39,2 97,9 Murskain, Kannot, 4 seula ,1 21,9 48,8 122,0 Murskain, Hakkuutähde, 3 seula ,6 38,2 60,6 151,5 Murskain, Kannot, 3 seula ,4 22,0 50,3 125,6 YHTEENSÄ Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 10
11 Kokenut murskainyrittäjä tutkimuksessa Aikatutkimuksessa haketus-/murskaustyö jaettiin työvaiheisiin (mm. taakan nouto, syöttö, työpistesiirtymiset). Tehoaikatarkastelussa mukana vain taakan nouto, syöttö ja mahdollinen odottaminen syötössä. Murskaimen siirto- ja syöttökoneena oli Volvo FH kuorma-auto, jossa kuormaimena Foresteri 2010T -nosturi (ulottuvuus 9,7 m). Kuormainta käyttänyt kuljettaja oli kokenut murskainyrittäjä, jolla Vermeer HG6000 -murskain oli ollut neljä vuotta. Polttoaineen kulutus mitattiin siten, että kunkin tutkimusajon jälkeen murskaimen polttoainesäiliöt täytettiin. Tankattu polttoainemäärä kohdennettiin tehdylle tutkimusajolle. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 11
12 - Volvo FH kuorma-auto - Foresteri 2010T -nosturi - Vahva-38B E7 -kahmari Metsätehon tuloskalvosarja Kärhä, Mutikainen & Hautala 12
13 - Moottori C18 Tier 3 Catepillar (470 kw). - Murskaimen paino 26,1 tonnia. - Kuljetusasennossa pituus 11,4 m ja leveys 2,5 m. - Työasennossa pituus 15,9 m. - Poistokuljettimen pituus 6,1 m ja leveys 1,22 m. - Polttoainesäiliö litraa. Metsätehon tuloskalvosarja Kärhä, Mutikainen & Hautala 13
14 - Syöttöpöydän pituus 6,1 m ja leveys 1,52 m. Metsätehon tuloskalvosarja Kärhä, Mutikainen & Hautala 14
15 Vermeer HG Seulan vaihto (edellisen irrotus ja uuden kiinnitys) vei tutkimuksessa vajaa 10 min. Metsätehon tuloskalvosarja XX/2010 XX Kärhä, Mutikainen & Hautala 15
16 Taakkakoko & tehoajanmenekki Pienpuun haketuksessa keskitaakkakoko nousi yli 0,6 m 3 :n. Hakkuutähteellä taakkakoko oli keskimäärin 0,34 0,47 m 3 eli kg. Kantojen murskauksessa taakkakoko jäi selvästi pienemmäksi ollen keskimäärin vain 0,25 0,27 m 3 ( kg). Taakan nouto vei noin 70 % tehoajanmenekistä. Pienin noutoaika oli hakkuutähteillä ja korkein kannoilla ja pienpuulla. Pienpuulla syöttö hakkuriin oli nopeinta. Odotusta taakkaa syötettäessä oli hyvin vähän (1 2 % tehoajanmenekistä). Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 16
17 Taakkakoko Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 Taakan koko, m 3 Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 17
18 Taakkakoko Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Taakan koko, kg Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 18
19 Tehoajanmenekin rakenne Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Osuus, % Nouto Odotus Syöttö Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 19
20 Tehoajanmenekki Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Tehoajanmenekki, s/i-m 3 Nouto Odotus Syöttö Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 20
21 Tehoajanmenekki Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Tehoajanmenekki, s/m 3 Nouto Odotus Syöttö Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 21
22 Tehoajanmenekki Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Tehoajanmenekki, s/ton(tuore) Nouto Odotus Syöttö Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 22
23 Tehotuntituottavuus Tutkimuksessa hakkuutähteiden murskauksen tuottavuus oli korkeampi kuin kantojen. Samoin tehotuntituottavuus oli isompi, kun käytettiin 4 :n seuloja kuin murskattaessa 3 :n seuloilla. Korkein tuottavuus (241 i-m 3 = 97 m 3 = 67 tuoretonnia/tehotunti) saavutettiin siis hakkuutähteiden murskauksessa, kun käytössä oli 4 :n seula. Hakkuutähteiden haketuksessa tehotuntituottavuus oli 203 i-m 3 = 81 m 3 = 49 tuoretonnia/h. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 23
24 Tehotuntituottavuus (i-m 3 ) Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Tuottavuus, i-m 3 /tehotunti Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 24
25 Tehotuntituottavuus (m 3 ) Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Tuottavuus, m 3 /tehotunti Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 25
26 Tehotuntituottavuus (tuoretonnia) Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Tuottavuus, ton(tuore)/tehotunti Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 26
27 Polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutus oli tutkimusajoittain välillä l/tehotunti. Tutkimuksessa 3 :n seulalla polttoaineen kulutus oli korkeampi kuin 4 :n seulalla. Pienin polttoaineen kulutus (0,37 l/i-m 3 eli 0,92 l/m 3 ) saavutettiin hakkuutähteiden murskauksessa 4 :n seulalla. Vastaavasti korkeimmat polttoaineen kulutukset (0,65 ja 0,67 l/i-m 3 eli 1,63 ja 1,68 l/m 3 ) olivat 3 :n seulalla hakkuutähteiden ja kantojen murskauksessa. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 27
28 Polttoaineen kulutus Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Polttoaineen kulutus, l/h Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 28
29 Polttoaineen kulutus Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Polttoaineen kulutus, l/i-m 3 Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 29
30 Polttoaineen kulutus Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 Polttoaineen kulutus, l/m 3 Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 30
31 Palakokojakauma Tutkitulla hakkurilla/murskaimella tehtiin hyvälaatuista haketta/mursketta: Kaikkien tutkimusajojen hakkeen/murskeen kuivaainepainosta yli 90 % oli palakooltaan alle 40 mm. Karkeaa jaetta (palan maksimipituus > 100 mm) ei ollut yhdenkään tutkimusajon hake-/murskenäytteissä. Hienoaineksen (palakoko < 3,15 mm) osuus kuivaaineesta nousi suhteellisen korkeaksi (10 35 p-%). Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 31
32 Palakokojakauma Kumulatiivinen osuus, % Hakkuri, Hakkuutähde, 4" seula Hakkuri, Pienpuu, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 4" seula Murskain, Kannot, 4" seula Murskain, Hakkuutähde, 3" seula Murskain, Kannot, 3" seula Palakoko, mm Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 32
33 Hakkuutähdehaketta Hakkuri, 4 seula Hakkuutähdehaketta Murskain, 4 seula Kantomursketta Murskain, 4 seula Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 33
34 Tarkastelu Tuottavuus Tutkittu koneyksikkö mahdollistaa tehokkaan haketus- ja murskaustyön. Yli 200 i-m 3 tehotunnissa -tuottavuus saavutettiin tutkimuksessa sekä haketus- että murskaustyössä hakkuutähteillä. Hakkurikäytössä puun on oltava puhdasta. Tutkimuksessa kantojen murskauksen tuottavuus oli pienempi kuin hakkuutähteiden. Kantojen murskauksessa taakkakoko oli pienehkö. Isomman kahmarin voisi olettaa nostavan taakkakokoa ja kantojen murskauksen tuottavuutta. Tuottavuus 3 :n seulalla oli myös pienempi kuin 4 :n seulalla. Tuottavuustuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että tuottavuudet ovat tehotuntituottavuuksia. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 34
35 Tarkastelu Polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutus tutkimuksessa oli keskimäärin 0,53 l/i-m 3 eli 93 l/tehotunti. Kulutustasoa voidaan pitää kilpailukykyisenä. Polttoaineen kulutus oli korkeampi 3 :n seulalla kuin 4 :n seulalla. Raportoituja polttoaineen kulutuksia tarkasteltaessa on muistettava, että kaikkien tutkimusajojen polttoaineen kulutuksen mittaustulos ei välttämättä ollut tarkka. Tasaisella, asfaltoidulla terminaalikentällä tankkaus pyrittiin tekemään siten, että murskain oli joka kerta samassa asennossa siirtoauton perässä. Pienikin ero murskaimen asennossa saattoi aiheuttaa virheen määritettyyn tutkimusajokohtaiseen polttoaineen kulutukseen (tutkimusajojen polttoaineen kulutus oli noin litraa ja polttoainesäiliön tilavuus yli litraa). Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 35
36 Tarkastelu Palakoko Valmistettu hake/murske oli palakooltaan hyvää. Palakokojakauma 3 :n ja 4 :n seuloilla oli lähes samalla tasolla. Onko mielekästä käyttää 3 :n seulaa, kun tuottavuus on matalampi kuin 4 :n seulalla, polttoaineen kulutus on korkeampi kuin 4 :n seulalla, palakoko on hyvä jo isompaa 4 :n seulaa käytettäessä? Tulosten perusteella haketusta/murskausta 4 :n seulalla voidaan suositella. Mitä karkeampaa haketta/mursketta energialaitos pystyy käyttämään, sitä karkeampaa siitä kannattaa tehdä ja sitä kustannustehokkaampaa metsähakkeen tuotanto on. Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 36
37 Yhteistyökumppanit Metsätehon tuloskalvosarja 15/ Kärhä, Mutikainen & Hautala 37
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotKesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
LisätiedotHEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa
HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa
LisätiedotJenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa
Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa
LisätiedotCrambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa
Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 4/2011 Tausta I Kannot on perinteisesti kuljetettu
LisätiedotSaalasti Murska 1224 HF käyttöpaikkamurskauksessa
Saalasti Murska 1224 HF käyttöpaikkamurskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017 Metsätehon tuloskalvosarja 11/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 24.4.2008 Kalle Kärhä 1 Projektin tavoitteet Projektissa tuotettiin
LisätiedotJärvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa
Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen
LisätiedotKantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi
Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi Juha Laitila & Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Joensuu juha.laitila@metla.fi
LisätiedotKÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO
KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotKantojen, latvusmassan ja harvennuspuun
ISBN 978-951-40-2413-9 (PDF) ISSN 1795-150X Kantojen, latvusmassan ja harvennuspuun murskaus tienvarsivarastolla kuormaautoalustaisella CBI 5800 murskaimella Juha Laitila, Esko Rytkönen ja Yrjö Nuutinen
LisätiedotEnergiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
LisätiedotMetsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020
Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Markus Strandström 1, Perttu Lahtinen 2 & Juha Elo 2 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 10/2009 Tutkimus ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotVäkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotCO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen
CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus Heikki Ovaskainen Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen CO 2
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotTerminaali osana metsäenergian toimitusketjua
Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy
MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotKannot puunkorjuuta pintaa syvemmält
Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotMetsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö
Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotAutohakkurin seula-aukon koon vaikutus kokopuun haketuksen tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen
ISBN 978-951-40-2425-2 (PDF) ISSN 1795-150X Autohakkurin seula-aukon koon vaikutus kokopuun haketuksen tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen Paula Jylhä www.metla.fi Metlan työraportteja / Working
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa
Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen
LisätiedotPUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa
PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotEnergiapuun varastointitekniikat
Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotKÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotMetsäbiomassan energiakäyttö
Metsäbiomassan energiakäyttö Johtava tutkija Eija Alakangas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tiedetreffit: Biotalouden sivuvirrat ja energiaratkaisut 17. huhtikuuta 2018, JAMK Biotalousinstituutti 1 Metsäenergia
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2013. Markus Strandström
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2013 Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5/2014 15.9.2014 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 I Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotPolttohakkeen tuotantomenetelmien tuottavuus ja kustannukset
käheimo & Asikainen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juha käheimo ja Antti Asikainen Polttohakkeen tuotantomenetelmien tuottavuus ja kustannukset Juha käheimo käheimo, J. &
LisätiedotFIN. hakkurit HAKKURIMALLISTO
FIN hakkurit HAKKURIMALLISTO HEINOLA hakkurit HAKKEEN MÄÄRÄ JOPA 500 m 3 /h ERINOMAINEN HAKELAATU ALHAISET KÄYTTÖ- KUSTANNUKSET PITKÄT KÄYTTÖIÄT HEINOLA teollisuushakkurit HEINOLAN hakkurivalikoimista
LisätiedotEnergiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset Matti Virkkunen VTT 09.05.2017 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa -tulosseminaari Sisältö
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotLaatuhakkeen tuotannon erityispiirteet
2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotHakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa
Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotSenfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen
Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
Lisätiedot3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt
3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt Juha Laitila, Antti Asikainen, Karri Pasanen 3.2.1 Energiapuun haltuunsaanti ja osto Energiapuun korjuu on pääosin kytketty osaksi puukauppaa
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo
Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet
LisätiedotMetsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
LisätiedotKuva 1. Morbark murskain.
Pulkkinen & Asikainen Hakkuutähteen, karsijan puujätteen ja sahan kuorijätteen murskaaminen... Folia Forestalia tutkimusartikkeli Päivi Pulkkinen ja Antti Asikainen Hakkuutähteen, karsijan puujätteen,
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotHakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin
Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.
LisätiedotPuuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena
Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Antti Asikainen Metla, Joensuu EU Open Days: Bioenergia yksi Itä- Suomen mahdollisuuksista 30.10.2009 Kuopio Finnish Forest Research Institute
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotVA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )
VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1
LisätiedotPonsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotPeterson Pacific -haketusketjun optimointi. Esimerkki simuloinnin käytöstä
Peterson Pacific -haketusketjun optimointi Esimerkki simuloinnin käytöstä Tuomo Vuorenpää Metsätehon raportti 4 27.8.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: haketus, kaukokuljetus, simulointi Helsinki 1996
LisätiedotHW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla
HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKäyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Konsortiohanke Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto Antti Korpilahti Sakari Suuriniemi Metsätehon raportti 122 27.8.2001 Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Lisätiedot