Puheenjohtajavaltion ja neuvoston pääsihteeristön raportti vaikutustenarvioinnista

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. joulukuuta 2012 (10.12) (OR. en) 17449/12 COMPET 763 MI 815 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio / Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Neuvosto Asia: Puheenjohtajavaltion ja neuvoston pääsihteeristön raportti vaikutustenarvioinnista 1. Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puheenjohtajavaltion ja neuvoston pääsihteeristön raportti vaikutustenarvioinnista. 2. Neuvostoa pyydetään panemaan merkille tämä raportti /12 vl/elv/vl 1 DG G 3A FI

2 LIITE Puheenjohtajavaltion ja neuvoston pääsihteeristön raportti vaikutustenarvioinnista A. TAUSTATIETOJA Kilpailukykyneuvosto antoi joulukuussa 2011 vaikutustenarviointia koskevat päätelmät, joissa todettiin muun muassa seuraavaa: SITOUTUU parantamaan tapaa keskustella komission vaikutustenarvioinneista lainsäädäntömenettelyn aikana ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa erityisesti vaikutustenarvioinnissa sovellettavien menetelmien ja käytettävien tietojen osalta. KANNUSTAA jäsenvaltioita esittämään omia asiaankuuluvia tietojaan neuvoston lainsäädäntöehdotuksiin ehdottamien merkittävien muutosten taloudellisista, ympäristöä koskevista, sosiaalisista ja muista vaikutuksista, silloin kun niitä on käytettävissä, ja keskustelemaan niistä. PYYTÄÄ puheenjohtajavaltioita hoitamaan asianmukaisesti kyseiset tietojen esittelyt ja niistä käytävät keskustelut, jotta lainsäädäntömenettely ei merkittävästi viivästyisi; SITOUTUU tarvittaessa laatimaan ja esittämään neuvoston sihteeristön tuella yhteenvedon jäsenvaltioiden asiaankuuluvista havainnoista. KANNUSTAA neuvoston työryhmiä vaikutustenarviointia koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisesti käyttämään hyväkseen mahdollisuutta pyytää komissiota täydentämään alkuperäistä vaikutustenarviointiaan ja ottamaan huomioon muun muassa jäsenvaltioiden esittämät asiaankuuluvat tiedot ja avustamaan neuvostoa sen vaikutustenarviointityössä. PAINOTTAA, että EU:n lainsäädännässä on tärkeää käyttää tehokkaasti vaikutustenarviointeja; PALAUTTAA MIELEEN neuvoston sitoumuksen tehdä tarvittaessa vaikutustenarviointi omista merkittävistä muutoksistaan, mikä ilmaistaan neuvoston päätelmissä järkevästä sääntelystä; tässä yhteydessä neuvoston pääsihteeristö on käytössään olevien rakenteiden ja voimavarojen puitteissa tärkeässä asemassa, ja se voi tarvittaessa saada tuekseen myös komission tai jäsenvaltioiden asiantuntemuksen. KEHOTTAA puheenjohtajavaltiota / neuvoston pääsihteeristöä raportoimaan neuvostolle vuoden 2012 loppuun mennessä näiden päätelmien sekä aikaisempien päätelmien ja sitoumusten täytäntöönpanosta /12 vl/elv/vl 2

3 B. SELVITYS VAIKUTUSTENARVIOINNISTA NEUVOSTOSSA Tämän raportin valmistelemiseksi pääsihteeristö suoritti kesäkuussa 2012 sisäisen selvityksen määrittääkseen, miten neuvoston päätelmät ja sitoumukset on pantu täytäntöön kussakin neuvoston kokoonpanossa. Selvitys ulottui koskemaan vuodesta 2009 alkanutta jaksoa, jotta asiasta saataisiin mahdollisimman kattava käsitys. Selvitys käsitti 14 kysymystä, jotka koskivat suoraan neuvoston päätelmiä ja sitoumuksia (ks. liite). Kysymykset jakautuivat kolmeen osioon, jolla neuvosto edellytti toimintaa: 1) Komission vaikutustenarviointien tarkastelu: millä tavoin neuvosto ja sen valmistelevat elimet käyttävät vaikutustenarviointeja 2) Neuvoston omat merkittävät muutokset komission ehdotuksiin: millä tavoin näitä muutoksia arvioidaan, ja 3) Tietojen käsittely jäsenvaltioissa ja kansalliset vaikutustenarvioinnit: millä tavoin kansallisia tietoja esitetään ja käytetään komission vaikutustenarviointien ja neuvoston muutosten täydentämiseksi. Pääsihteeristö esitteli selvityksen tulokset puheenjohtajavaltiolle lokakuussa, jotta neuvostolle voitaisiin laatia tosiasioihin perustuva raportti. C. TULOSTEN ANALYSOINTI Yleiset huomautukset: Vaikutustenarviointia ei yleensä käytetä kahdessa neuvoston kokoonpanossa (yleiset asiat ja ulkoasiat) /12 vl/elv/vl 3

4 Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto käyttää vaikutustenarviointeja vain tausta-asiakirjoina. Yksityisoikeutta koskevat ehdotukset ovat yleisesti ottaen tulosta neuvoston työohjelmista (esimerkiksi Tukholman ohjelma). Vaikutustenarviointeja joudutaan kuitenkin toisinaan tarkastelemaan yksityisoikeudellisen yhteistyön alalla, jos oikeusperustana on 114 artikla tai jos valtuuskunnat vastustavat ehdotusta. Vaikutustenarvioinnista keskustellaan usein ehdotuksen tarpeen perustelemiseksi. Esimerkiksi kauppalakiasetuksen tapauksessa työryhmä tarkasteli vaikutustenarviointia kaksi ja puoli päivää. Seuraava katsaus koskee neuvoston muita seitsemää kokoonpanoa. Katsauksesta ei kuitenkaan käy selvästi ilmi, että kunkin neuvoston kokoonpanon valmistelutyöryhmillä on toisinaan erilaisia käytäntöjä. Ensimmäinen osio: Millä tavoin komission vaikutustenarviointeja käytetään neuvostossa ja sen valmistelevissa elimissä Tärkeimmät havainnot työryhmissä käydyistä komission vaikutustenarviointeja koskevista keskusteluista Komission vaikutustenarviointeja käytetään komission ehdotuksia koskevien työryhmien keskustelujen alkuvaiheissa usein, mutta ei aina. Työryhmät eivät kuitenkaan aina pidä tarpeellisena tai hyödyllisenä käsitellä vaikutustenarviointia uudelleen sen esittelyä ja ensimmäistä käsittelyä seuraavissa neuvotteluissa. On vaikea antaa yleistä arviota siitä, kuinka paljon aikaa vaikutustenarviointien tarkastelemiseen käytetään, koska tapausten kirjo on niin laaja. Toisessa ääripäässä tarkastelu voi vaatia useiden päivien tiivistä työskentelyä, kun taas toisinaan vaikutustenarviointi esitellään ja pannaan merkille ilman keskustelua tai vain lyhyen keskustelun jälkeen. Täydentävät huomautukset osoittavat, että joissakin työryhmissä vaikutustenarviointeja pidetään keskeisenä osana ehdotusten käsittelyä, kun taas toisissa sitä pidetään vain huomioonotettavana tausta-asiakirjana. Kun neuvotteluiden eteenpäin viemisellä on kiire (kuten rahoitusalalla), puheenjohtajavaltiot ja valtuuskunnat haluavat edetä sisältökeskusteluun niin nopeasti kuin mahdollista. Valtuuskunnat käyttävät usein vaikutustenarviointia perustellakseen kantansa neuvotteluissa. Vaikutustenarvioinneista ei yleensä keskustella ennen työryhmän kokoontumista pidettävissä tiedotustilaisuuksissa. Poikkeuksia kuitenkin on, mutta ne ovat ennemmin tapaus- kuin työryhmäkohtaisia /12 vl/elv/vl 4

5 Neuvoston eri kokoonpanoja valmistelevissa työryhmissä havaittiin seuraavanlaisia suuntauksia: Talous- ja rahoitusasioiden alalla tilanne vaihteli tapauskohtaisesti. Verotusta koskevien ehdotusten osalta neuvottelujen aluksi käydään usein yksityiskohtainen keskustelu vaikutustenarvioinnista. Muissa asioissa vaikutustenarvioinnin käsittely on usein lyhyt. Kilpailukyvyn alalla useimmat työryhmät käyvät kattavan keskustelun vaikutustenarvioinnista, kun ehdotus esitellään, ja viittaavat siihen myös seuraavissa neuvotteluissa. Ympäristöalalla tilanne on sama kuin kilpailukyvyn alalla. Liikenteen, televiestinnän ja energian alalla vaikutustenarviointeja käsitellään yksityiskohtaisesti useimmiten liikenteen osalta. Muilla aloilla tarkastelu saattaa olla erittäin lyhyt. Maatalousalalla merkittävimpiä uudistusehdotuksia koskevia vaikutustenarviointeja käsitellään melko yksityiskohtaisesti maatalouden erityiskomiteassa. Kalastusalan työryhmässä niitä käsitellään jossakin määrin. Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden alalla vaikutustenarvioinnin käsittely työryhmässä on tavallinen käytäntö. Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluasioiden alalla vaikutustenarviointia tavallisesti käsitellään, mutta varsin lyhyesti eikä siitä juuri keskustella. Tärkeimmät havainnot vaikutustenarviointia koskevista keskusteluista raportoimisesta pysyvien edustajien komitealle: Vaikutustenarviointeihin ei yleensä viitata pysyvien edustajien komitealle laadittavissa raporteissa tai tiedonannoissa puheenjohtajavaltiolle. Esimerkiksi verotuksen ja liikenteen alalla tehdään kuitenkin joitakin poikkeuksia. Koska neuvoston pääsihteeristön raportit ja tiedonannot ovat ytimekkäitä, se raportoi huomioitavista asioista ja perusteista silloin ne ovat olennaisia neuvottelujen ja ongelmien ratkaisemisen kannalta. Tärkeimmät havainnot komission vaikutustenarviointien täydentämisestä/muuttamisesta: Työryhmät pyytävät toisinaan komissiota täydentämään laatimaansa vaikutustenarviointia (pysyvien edustajien komitea tai neuvosto tekevät näin harvoin). Kun komissiota pyydetään täydentämään vaikutustenarviointiaan, se yleensä tekee sen epävirallisella asiakirjalla /12 vl/elv/vl 5

6 Toinen osio: Millä tavoin neuvoston omia merkittäviä muutoksia arvioidaan Kyselyn tulokset osoittivat tämän ryhmän osalta selkeästi, että työryhmät, pysyvien edustajien komitea tai puheenjohtajavaltio eivät ole pyytäneet neuvoston merkittäviä muutoksia arvioitavakseen yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Ulkopuolisia konsultteja, pääsihteeristöä tai komissiota ei ole pyydetty arvioimaan neuvoston merkittäviä muutoksia. Selvityksen tuloksissa havaittiin kuitenkin 2 3 poikkeusta. Komissio on esimerkiksi ilmoittanut haluavansa päivittää laatimaansa vaikutustenarviointia äitiysvapaata koskevan direktiiviehdotuksen osalta. Käsiteltävänä olevan Omnibus II:n osalta (finanssivalvonta) neuvoston työryhmä suostui Euroopan parlamentin pyytämään vaikutustenarviointiin (Euroopan parlamentin tarkistuksista, joita komissio ja neuvoston myöhemmin tarkensivat). Muutamassa tapauksessa pieni valtuuskuntien joukko ehdotti arviointia, mutta puheenjohtajavaltiot noudattivat enemmistön mielipidettä olla toteuttamatta arviointia. Toissijaisena huomiona todettiin, että konsulttien palkkaamiseen arviointien tekemiseksi ei ole määrärahoja. Tärkein huomio on kuitenkin se, ettei arviointia juuri koskaan katsottu tarpeelliseksi. Kolmas osio: Millä tavoin kansallisia tietoja esitetään ja käytetään komission vaikutustenarviointien ja neuvoston muutosten täydentämiseksi Valtuuskunnat esittävät toisinaan (useimmiten verotusta koskevissa ehdotuksissa) kansallisia tietoja neuvoston muutosten vaikutuksista tavallisimmin tukemaan neuvottelukantaansa erityisesti silloin, kun muutoksilla on rahoitusvaikutuksia. Neuvoston pääsihteeristöä ei ole koskaan pyydetty valmistelemaan ja esittämään yhteenvetoa jäsenvaltioiden esittämistä tiedoista, vaan tiedot on esitetty suullisesti tai kokousasiakirjoissa, mikä on yleensä merkitty pääsihteeristön raportteihin. Komissiota ei pyydetä juuri koskaan täydentämään laatimaansa vaikutustenarviointia kansallisilla tiedoilla (pääasiallisena, mutta satunnaisena poikkeuksena ympäristöasioiden pääosasto) /12 vl/elv/vl 6

7 D. PÄÄTELMÄT Vastauksena kilpailukykyneuvoston joulukuussa 2011 antamiin päätelmiin tehty selvitys on ollut kaikkein kattavin vaikutustenarviointien käyttöä neuvostossa koskeva selvitys. Puheenjohtajavaltio Tanska viittasi ilmoituksessaan Ecofin-neuvostolle kesäkuussa 2012 muun muassa, että se on meneillään. Pääasialliset suuntaukset voitaisiin tiivistää seuraavasti: Sen jälkeen kun neuvosto ja pysyvien edustajien komitea antoivat päätelmät / suuntaviivat tällä alalla, komission säännöllisesti lainsäädäntöehdotustensa yhteyteen laatimista vaikutustenarvioinneista keskustelemisessa on edistytty. Tietyissä työryhmissä tai tiettyjen ehdotusten osalta vaikutustenarviointia koskeva keskustelu on kattavaa ehdotuksen käsittelemisen alkuvaiheessa. Muissa yhteyksissä keskustelu on laimeampaa. Keskustelujen luonne työryhmissä on sellainen, että puheenjohtajavaltion tai pääsihteeristön ei juuri tarvitse saattaa asioita pysyvien edustajien komitean käsiteltäväksi. Tätä seikkaa lukuun ottamatta selvityksestä ei käy ilmi, miksi vaikutuksenarvioinneista ei yleensä keskustella pysyvien edustajien komitean tai neuvoston tasolla. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta työryhmät ja pysyvien edustajien komitea eivät pitäneet neuvoston merkittävien muutosten vaikutuksenarviointia tarpeellisena. Valtuuskunnat esittävät vain satunnaisesti kansallisia tietoja tai tietoa merkittävien muutosten vaikutuksesta. Komissio on yleensä erittäin yhteistyöhaluinen selittämään tai täydentämään laatimiaan vaikutuksenarviointeja, kun puheenjohtajavaltiot tai työryhmät sitä toivovat. E. TULEVAT TOIMET On toivottavaa, että valtuuskunnat arvioisivat selvityksessä esille nousevia suuntauksia, jotta voitaisiin määrittää lisätoimien tarpeellisuus /12 vl/elv/vl 7

8 LIITTEEN LIITE General Secretariat of the Council Questionnaire on Impact Assessment in all Council configurations in the period since June 2012 Cluster 1: Examination of Commission impact assessments a) Is it the practice in your area to discuss the Commission IA in the Working Group at an early stage in the examination of the proposal? if yes: how much time or how many meetings are devoted to this discussion if no: can you say why? b) Is it the practice that the COM IA is discussed at the pre-working Party briefing with the Presidency, Council Secretariat and the Commission? c) Does the COM IA play a role throughout the negotiation process in the Working Party? Do Presidencies and Delegations refer to the impacts outlined in the COM IA during discussions on proposal? d) In the reports to COREPER from Working Parties, or in Notes for the Chair of COREPER, does your service refer to discussions on the COM IA? e) In your sector, has the Commission ever been asked by the Working Party, COREPER or the Council to amend or complement its original IA? If so, how has the Commission responded? Cluster 2: Impact assessments of the Council s own substantive amendments tocommission proposals a) Has a Working Party ever decided to carry out an impact assessment out on a substantive amendment to a Commission proposal? If not, has the question ever been discussed and with what result? b) Has COREPER ever decided to carry out an impact assessment on a substantive amendment? If not, has the question ever been discussed and with what result? 17449/12 vl/elv/vl 8 LIITTEEN

9 c) Has the Presidency ever carried out an impact assessment on a substantive amendment (possibly with support from the GSC, Member States and/or the Commission)? d) Has an external consultant ever been engaged to conduct an impact assessment on a substantive amendment of the Council? e) Has the GSC ever been asked (by the Presidency, the Working Party, COREPER or the Council) to produce an IA on behalf of the Council? If so, how did we handle the request and what were the issues? f) Has the Commission ever been asked to assist in producing an impact assessment on a substantive amendment of the Council? Cluster 3 Processing of information by Member States and national impact ssessments a) Do delegations regularly present and discuss their own relevant information on the economic, environmental, social and other impacts on their countries of substantive Council amendments to legislative proposals? b) How do Presidencies manage such national data presentation? Has the GSC ever been asked by the Presidency, delegations or the Council to prepare and present a synthesis of Member States' input? c) Has the Commission ever been asked to complement its original impact assessment taking into account input from delegations? 17449/12 vl/elv/vl 9 LIITTEEN