Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2014 (OR. en) Vaikutustenarviointi Suuntaa-antavia ohjeita työryhmien puheenjohtajille

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2014 (OR. en) 16024/14 IA 13 POLGEN 173 ECON 1096 COMPET 646 ENV 935 SOC 827 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Vaikutustenarviointi Suuntaa-antavia ohjeita työryhmien puheenjohtajille 16024/14 1

2 VAIKUTUSTENARVIOINTIEN KÄSITTELY NEUVOSTOSSA SUUNTAA-ANTAVIA OHJEITA TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJILLE Tämä käsikirja antaa käytännön ohjeita työryhmien puheenjohtajille ja heidän kollegoilleen neuvoston pääsihteeristössä säädösehdotusten vaikutustenarviointien käsittelyä varten, ja sitä tulisi käyttää joustavalla tavalla. Neuvoston vuosittaisen vaikutustenarviointiraportin osana ja aiheesta saadun kokemuksen myötä tulevat puheenjohtajavaltiot voivat neuvoston pääsihteeristön tuella päivittää näitä ohjeita. I Johdanto 1. Mikä vaikutustenarviointi on? Vaikutustenarvioinnissa analysoidaan ja arvioidaan järjestelmällisesti eri toimintavaihtoehtojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Vaikutustenarvioinnit ovat erottamaton osa EU:n päätöksentekoa. Niiden avulla voidaan punnita eri vaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, ja niiden ansiosta keskustelujen pohjana on aiempaa enemmän tietoa. Vaikutustenarviointien avulla varmistetaan myös, että oikeudellinen johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus olemassa olevan unionin säännöstön ja muiden asiaan liittyvien ehdotusten kanssa otetaan huomioon, ja ne osoittavat, että EU:n toiminta on perusteltua ja oikeasuhteista toissijaisuusja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti. Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä 1 ja vaikutustenarviointia koskeva toimielinten yhteinen lähestymistapa 2 edellyttävät erityisesti, että: Vaikutustenarvioinnit vaikuttavat myönteisesti unionin lainsäädännön laatuun. Vaikutustenarviointien tulisi selvittää kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti mahdolliset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset, ja mahdollisuuksien mukaan potentiaaliset lyhyen ja pitkän aikavälin kustannukset ja hyödyt, sääntelyyn ja talousarvioon kohdistuvat vaikutukset mukaan luettuina. Komission olisi vaikutustenarvioinneissaan tarkasteltava sekä lainsäädännöllisiä että muita vaihtoehtoja, joilla voitaisiin päästä asetettuihin tavoitteisiin. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet, kuten myös seuranta ja arviointi, olisi otettava täysin huomioon. 1 EUVL C 321, , s / /14 2

3 Kunkin toimielimen olisi arvioitava omat ehdotuksensa tai muutoksensa ja valittava vaikutustenarvioinnissa käyttämänsä keinot, organisaation sisäiset voimavarat mukaan luettuina. Vaikutustenarviointien tulisi olla huolellisia ja kokonaisvaltaisia ja perustua tarkkoihin, objektiivisiin ja täydellisiin tietoihin. Niiden tulisi olla oikeasuhteisia ja keskittyä ehdotuksen tarkoituksiin ja tavoitteisiin. Vaikutustenarvioinnit eivät saa johtaa lainsäädäntömenettelyn tarpeettomaan viivästymiseen, eikä niitä saa käyttää välineenä, jolla vastustetaan ei-toivottuja säädöksiä tai rajoitetaan lainsäätäjän mahdollisuuksia ehdottaa muutoksia. Vaikutustenarviointien tulisi auttaa toimielimiä tekemään harkittuja päätöksiä. Ne eivät missään tapauksessa korvaa poliittisia päätöksiä demokraattisessa päätöksenteossa. 2. Komission vaikutustenarvioinnit Komissio on määritellyt vaikutustenarviointien sisäiset suuntaviivat (SEC(2009) 92). Niissä määrätään, että vaikutustenarvioinnit ovat tarpeellisia kaikissa komission vuotuisen työohjelman lainsäädäntöehdotuksissa. Niitä tarvitaan myös kaikissa muissa lainsäädäntöehdotuksissa ja muissa aloitteissa (kuten esimerkiksi valkoisissa kirjoissa tai kansainvälisten sopimusten neuvotteluohjeissa), joilla oletetaan olevan merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Komission vaikutustenarviointi on sen sisäistä päätöksentekoa tukeva apuväline. Paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa on sovittu, että komission arviointien tulokset annetaan kokonaisuudessaan ja vapaasti Euroopan parlamentin, neuvoston ja yleisön käyttöön. 3. Neuvoston vaikutustenarviointisitoumukset Toimielinten yhteisessä lähestymistavassa neuvosto, kuten myös Euroopan parlamentti, sitoutui ottamaan komission vaikutustenarvioinnin täysin huomioon käsitellessään komission ehdotuksia sekä suorittamaan vaikutustenarviointeja komission ehdotusten sisältömuutoksista pitäessään sitä lainsäädäntömenettelyn kannalta aiheellisena ja tarpeellisena /14 3

4 Vuonna 2014 pysyvien edustajien komitea pääsi yhteisymmärrykseen menettelystä, jolla tutkitaan lainsäädäntöehdotuksiin kohdistuvia komission vaikutustenarviointeja työryhmätasolla suuntaa-antavan tarkistuslistan 3 avulla. Tarkistuslistan (ks. liite) tarkoituksena on auttaa puheenjohtajaa valmistautumaan vaikutustenarviointia koskevaan työryhmän keskusteluun. Tarkistuslistan käytöstä tulisi olla hyötyä myös valtuuskunnille niiden valmistellessa omia näkemyksiään vaikutustenarvioinnista osana komission ehdotuksen tarkastelua. Lista ei ole tyhjentävä, ja sitä tulisi käyttää joustavalla tavalla ottaen huomioon kunkin tapauksen kannalta olennaiset kohdat. Vuonna 2013 neuvosto sopi myös seuraavansa vaikutustenarviointisitoumustensa täytäntöönpanoa. Puheenjohtajavaltio raportoi vuosittain neuvoston pääsihteeristön tuella pysyvien edustajien komitealle. Ensimmäinen raportti toimitettiin kesäkuussa Neuvosto (kilpailukyky) vahvisti sen suositukset 4. joulukuuta 2014 antamissaan päätelmissä 5. II Vaikutustenarvioinnin käsittely neuvostossa 1. Päätös vaikutustenarvioinnin tarkastelusta asianomaisissa neuvoston elimissä Komission esittäessä lainsäädäntöehdotuksen, johon liittyy vaikutustenarviointi, puheenjohtajavaltion olisi pyydettävä komissiota esittämään vaikutustenarviointinsa asiaankuuluvalle neuvoston elimelle (periaatteessa toimivaltaiselle työryhmälle mutta joissain tapauksissa pysyvien edustajien komitealle ks. II.6). Kun on tiedossa, että pian tullaan antamaan komission lainsäädäntöehdotus, johon liittyy vaikutustenarviointi, puheenjohtajan olisi neuvoston pääsihteeristön tuella päätettävä kuuluuko vaikutustenarvioinnin esittelyyn myös sen tarkastelu tarkistuslistan avulla. Tämän olisi oltava yleensä käytäntönä, mutta viime kädessä päätöksen tekee puheenjohtaja. Kun komission ehdotus, johon liittyy vaikutustenarviointi, jaetaan neuvoston asiakirjana, tulisi myös käyttää lyhennettä "IA" (Impact Assessment). Tällä varmistetaan riittävä tiedonkulku ja helpotetaan neuvoston vaikutustenarviointiin liittyvän työn seurantaa / / / /14 4

5 2. Työryhmien aikataulutus ja valtuuskunnille tiedotus Puheenjohtajan olisi ilmoitettava valtuuskunnille tulevista vaikutustenarviointien tarkasteluista jos mahdollista, kun kauden työohjelma esitellään työryhmässä. Puheenjohtajan olisi järjestettävä vaikutustenarvioinnin esittely ja tarkastelu niin, että ne ajoittuvat samaan aikaan ehdotuksen ensimmäisen työryhmälle esittelyn kanssa. Puheenjohtajan olisi suunniteltava tätä kun on tiedossa, että tullaan antamaan komission lainsäädäntöehdotus, johon liittyy vaikutustenarviointi. (Tyhjä) tarkistuslista tulisi jakaa valtuuskuntien jäsenille hyvissä ajoin ennen kokousta. Tarkistuslistaan ei tulisi tehdä muutoksia, mutta sen ohjeellista luonnetta olisi korostettava valtuuskunnille, jotta ne voivat keskittyä ehdotuksen kannalta merkittäviin kohtiin ja kyseessä olevaan vaikutustenarviointiin. Olisi myös tehtävä selväksi, että puheenjohtajavaltion/työryhmän ei tarvitse täyttää tarkistuslistaa virallisesti vaikutustenarvioinnin tarkasteluun pohjautuen. Pääsääntöisesti vaikutustenarvioinnin tarkastelun tulisi olla suullinen. Kirjallisten kansallisten vaikutustenarviointien osalta katso alakohta 4 jäljempänä. 3. Tarkastelu työryhmässä Vaikutustenarvioinnin tarkastelun työryhmässä olisi mahdollistettava se, että valtuuskunnat voivat ilmaista mielipiteensä komission vaikutustenarvioinnista ja sen hyödyllisyydestä neuvoston työn tukena. Tarkastelussa tulisi käsitellä erityisesti: (1) mahdollisen toiminnan perusteluita ja toimintalogiikkaa; (2) sitä, onko olennaisimmat sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset vaikutukset kaikkiin sidosryhmiin, kuten myös noudattamista ja täytäntöönpanoa koskevat kysymykset, otettu asianmukaisesti huomioon; ja (3) sitä, onko olemassa yhteen tai useampaan jäsenvaltioon liittyviä mahdollisia merkittäviä vaikutuksia, joita komission vaikutustenarviointi ei kata. Komissio olisi kutsuttava esittelemään yhtä aikaa sekä ehdotus että vaikutustenarviointi ottaen huomioon tarkistuslistan esittelyään valmistellessaan ja tehden selväksi mitä tietoa vaikutustenarviointi on antanut ehdotuksen valmistelulle. Puheenjohtajan olisi neuvoston pääsihteeristön tuella päätettävä parhaasta tavasta järjestää käsittely työryhmässä. Se voi tarkoittaa tarkistuslistan samankaltaisten kysymysten kokoamista yhteen tai vain yhtä puheenvuoroa osallistujaa kohden /14 5

6 4. Kansalliset vaikutustenarvioinnit Jos jäsenvaltioilla on kansallisia tietoja ehdotuksen vaikutuksista, niitä olisi kannustettava esittämään tietonsa ja keskustelemaan niistä työryhmässä, mieluiten yhtä aikaa komission vaikutustenarvioinnin tarkastelun kanssa. Jäsenmaiden olisi, huomioiden toimielinten yhteisen lähestymistavan, esitettävä tietonsa mahdollisuuksien mukaan siten, että ne ovat vertailukelpoisia komission vaikutustenarvioinnin kanssa. Neuvoston pääsihteeristön olisi jaettava valtuuskuntien kirjalliset kannanotot tausta-asiakirjoiksi keskustelua varten. Mikäli kannanottoja on useita, puheenjohtajan olisi neuvoston pääsihteeristön tuella valmisteltava ja esitettävä yhteenveto jäsenvaltioiden lausunnoista. Niiden tulisi yleensä olla julkisia asiakirjoja. 5. Pysyvien edustajien komitealle raportoiminen Kun lainsäädäntöehdotus siirretään työryhmästä pysyvien edustajien komitealle / neuvostolle, selvityksen olisi sisällettävä tiivistelmä työryhmän vaikutustenarviointikeskusteluista. Siinä olisi otettava huomioon kaikki mahdolliset huolenaiheet, joita vaikutustenarviointi on saattanut nostaa esille työryhmätasolla vaikutustenarvioinnin tai ehdotuksen tarkastelun aikana. Siinä olisi myös otettava huomioon kaikki komission lisäkannanotot ja kaikki jäsenvaltioiden toimittama ehdotuksen vaikutuksia koskeva tieto. Selvityksen tulisi sisältää lyhenne "IA" Erityistapaukset Vaikutustenarviointien esittely pysyvien edustajien komitealle Komission esittäessä keskeisen lainsäädäntöehdotuksen, jolla on merkittäviä vaikutuksia talouteen tai julkiseen talouteen, puheenjohtajavaltion olisi harkittava komission kutsumista esittämään vaikutustenarviointi pysyvien edustajien komitealle ennen kuin asian käsittely aloitetaan työryhmässä. 6 Mikäli ehdotus siirretään neuvostolle ensimmäistä periaatekeskustelua varten, ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista sisällyttää puheenjohtajavaltion valmisteluasiakirjaan yksityiskohtaista kertomusta vaikutustenarvioinnin tarkastelusta; sen sijaan voi olla parempi odottaa, että pysyvien edustajien komitea / neuvosto on käsitellyt säädöstekstin /14 6

7 Vaikutustenarvioinnin rinnakkainen tarkastelu toisessa työryhmässä Mikäli pysyvien edustajien komitealle esitetään vaikutustenarviointi (katso edellä), puheenjohtaja voi ehdottaa sille, että toinen elin, kuten talous- ja rahoituskomitea, talouspoliittinen komitea, työllisyyskomitea, sosiaalisen suojelun komitea, kilpailukyky- ja kasvutyöryhmä, ympäristötyöryhmä tai muu asianomainen elin, kutsutaan analysoimaan vaikutuksia omalla alallaan. Tämä analyysi olisi tehtävä rinnakkain asiasta vastaavassa työryhmässä tehtävän työn kanssa, jotta lainsäädäntömenettely ei viivästyisi. Analyysin tulokset olisi toimitettava suoraan asiasta vastaavalle työryhmälle, mutta pysyvien edustajien komitea olisi myös pidettävä ajan tasalla. Tapauksissa, joissa ehdotuksen oikeusperusta on SEUT 114 artikla, puheenjohtajavaltio voi tarvittaessa kehottaa jotakin kilpailukykyneuvoston valmisteluelintä käsittelemään myös vaikutustenarviointia ja antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle työryhmälle. Tämä ei saisi viivästyttää tarpeettomasti lainsäädäntömenettelyä. Tapaukset, joissa komissio ei ole tehnyt vaikutustenarviointia Jos komissio, sisäisistä suuntaviivoistaan poiketen, esittää tärkeän lainsäädäntöehdotuksen ilman vaikutustenarviointia, puheenjohtajan olisi kehotettava komissiota kertomaan syynsä arvioinnin poisjättämiselle kun se esittelee ehdotuksensa työryhmälle. Valtuuskunnille olisi annettava mahdollisuus esittää tietonsa ehdotuksen vaikutuksista sekä kommentoida niitä mahdollisia vaikutuksia, joita komission vaikutustenarvioinnin puuttumisella voi olla ehdotuksen myöhempään käsittelyyn. Tapauksissa, joissa huomattavan monta jäsenvaltiota tuo esiin vakavan huolestuneisuutensa ilman vaikutustenarviointia esitetyn komission ehdotuksen vaikutuksista, puheenjohtaja voi myös viedä asian pysyvien edustajien komiteaan, joka päättää tulisiko asiaankuuluvan työryhmän aloittaa lainsäädäntöehdotuksen käsittely vai tulisiko komissiota pyytää esittämään asiankuuluvia tietoja tai analyysejä /14 7

8 Vakavat puutteet komission vaikutustenarvioinnissa Mikäli työryhmätasolla vallitsee yhteisymmärrys, että komission vaikutustenarvioinnissa on vakavia puutteita, puheenjohtaja voi neuvoston puolesta pyytää komissiota täydentämään vaikutustenarviointiaan. Puheenjohtajan olisi pyrittävä löytämään ratkaisu, joka ei viivästyttäisi tarpeettomasti lainsäädäntömenettelyä, ja työryhmän tulisi aloittaa ehdotuksen käsittely odottaessaan lisätietoja komissiolta. Jos annetaan täydentävä analyysi, siitä olisi keskusteltava ensisijaisesti työryhmässä. Tapauksissa, joissa huomattavan monta jäsenvaltiota tuo esiin vakavan huolestuneisuutensa ehdotuksen vaikutustenarvioinnin johdosta, puheenjohtaja voi myös viedä asian pysyvien edustajien komiteaan, joka päättää tulisiko asiaankuuluvan työryhmän aloittaa lainsäädäntöehdotuksen käsittely vai tulisiko komissiota pyytää täydentämään alkuperäistä vaikutustenarviointiaan. III Neuvostossa ehdotettujen muutosten käsittely Parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen nojalla neuvosto on sitoutunut arvioimaan tekemiensä sisältömuutosten vaikutukset. Neuvostolla ei ole toistaiseksi erillisiä voimavaroja tätä tarkoitusta varten. Useissa tapauksissa komission vaikutustenarvioinnissa on arvioitu vaihtoehtoja, jotka nousevat uudelleen esiin neuvoston tarkastellessa ehdotusta. Työryhmien keskusteluissa, joissa käsitellään neuvoston mahdollisia muutosehdotuksia, puheenjohtajan olisi pyydettävä komission näkemyksiä näiden muutosten todennäköisistä vaikutuksista. Komissio olisi kutsuttava ilmaisemaan mielipiteensä ja esittämään työryhmätasolla kaikki aiheeseen liittyvä tieto niin pian kuin mahdollista, jotta lainsäädäntömenettely ei viivästyisi tarpeettomasti. Joissain tapauksissa komissio voidaan myös kutsua avustamaan neuvostoa sen sisältömuutosten vaikutusten arvioimisessa. Puheenjohtaja päättää asiasta neuvoston pääsihteeristön tuella. Nyrkkisääntönä voidaan sisältömuutoksena pitää muutosta, joka eroaa merkittävästi alkuperäisestä komission ehdotuksesta. Lainsäädäntöehdotuksen käsittelyn työryhmässä ei tulisi viivästyä tarpeettomasti lisäarviointia odotettaessa. Ehdotuksen muiden säännösten käsittelyä olisi mahdollisuuksien mukaan jatkettava /14 8

9 Jäsenvaltioita kannustetaan esittämään omia asiaankuuluvia tietojaan neuvoston sisältömuutosten vaikutuksista, silloin kun niitä on käytettävissä, ja keskustelemaan niistä. Tällaiset kannanotot olisi esitettävä neuvoston pääsihteeristön välityksellä keskustelua varten laadittuina tausta-asiakirjoina. IV Lisätietoja Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL C 321, , s. 1) on tarkasteltavissa EUR-LEX sivulla Kilpailukykyneuvoston 29. marraskuuta 2005 hyväksymä vaikutustenarviointia koskeva toimielinten yhteinen lähestymistapa on saatavilla extranetissä (14901/05). Muita neuvoston / pysyvien edustajien komitean hyväksymiä vaikutustenarviointiin liittyviä asiakirjoja on myös saatavilla extranetissä. Niihin kuuluvat seuraavat: Ehdotus raportiksi vaikutustenarvioinnista neuvostossa, jonka kilpailukykyneuvosto pani merkille 29. toukokuuta 2013 (8406/13); Vuoden 2014 raportti vaikutustenarvioinnista neuvostossa, jonka pysyvien edustajien komitea hyväksyi 18. kesäkuuta 2014 (10882/14). Järkevästä sääntelystä 4. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät (16000/14). Komission vaikutustenarviointia koskevat suuntaviivat ja muuta asiaan liittyvää aineistoa on saatavilla osoitteessa Parhaillaan meneillään olevat tai äskettäiset komission julkiset kuulemiset ovat saatavilla osoitteessa Euroopan parlamentin vaikutustenarvioinnit ja niihin liittyviä tutkimuksia on saatavilla osoitteessa Euroopan parlamentin vaikutustenarvioinnin käsikirja on saatavilla englanniksi osoitteessa Neuvoston pääsihteeristössä asiasta vastaava pääosasto ja yleisen politiikan osasto (Eurooppa-neuvoston ja neuvoston yksikkö) antavat neuvoja vaikutustenarvioinnista neuvostossa /14 9

10 LIITE Komission vaikutustenarviointien tarkastelu neuvostossa komission ehdotusten käsittelyn yhteydessä Suuntaa-antava tarkistuslista työryhmien puheenjohtajille (asiak. 8406/13 EXT 1) Ehdotuksen nimi Asiasta vastaava PO 1. Onko aloitteen poliittinen tausta ja oikeusperusta esitetty selkeästi? 2. Ongelman määrittely a) Onko ongelmat ja taustalla olevat tekijät tuotu selkeästi esiin ja onko niiden tueksi esitetty perusteita, kuten jäsenvaltioiden tai sidosryhmien komission toteuttamien kuulemisten aikana esittämiä kommentteja ja tutkimuksia? 7 b) Onko perusteissa puutteita? a) b) 7 Puheenjohtajan olisi tarkistettava, sisältääkö ongelmanmäärittely selityksen siitä, millainen tilanne olisi ilman EU:n toimia /14 10

11 3. Poliittiset tavoitteet a) Toimien johdonmukaisuus: Vastaavatko tavoitteet ongelmia? b) Ovatko tavoitteet laajojen toimintastrategioiden ja muiden asiaan liittyvien toimintapoliittisten aloitteiden mukaisia? c) Onko vaikutustenarvioinnissa asetettu selkeät toimintapoliittiset tavoitteet yleisten tavoitteiden ja täsmällisempien / toiminnallisten tavoitteiden muodossa? d) Liittyvätkö tavoitteet mitattavissa oleviin seurantaindikaattoreihin? a) b) c) d) 16024/14 11

12 4. Toissijaisuus ja suhteellisuus a) Onko unionin toimivalta määritelty selkeästi? Entä oikeusperusta? b) Analysoidaanko vaikutustenarvioinnissa sitä, onko toiminta toissijaisuusperiaatteen mukaista? Onko EU:n toiminnan tarpeellisuus ja sen tuoma lisähyöty tuotu selkeästi esiin? c) Analysoidaanko vaikutustenarvioinnissa sitä, onko toiminta suhteellisuusperiaatteen mukaista? d) Otetaanko vaikutustenarvioinnissa huomioon EU:n ja jäsenvaltioiden jo toteuttamat tai suunnittelemat toimet, jos tällä on merkitystä? a) b) c) d) 16024/14 12

13 5. Toimintavaihtoehdot a) Määritelläänkö vaikutustenarvioinnissa kaikki toteuttamiskelpoiset toimintavaihtoehdot (lainsäädännölliset ja tarvittaessa vuoden 2003 toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti muut vaihtoehdot) tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien "ei EU:n toimia" -vaihtoehto, vaihtoehdot sääntelylle ja muut harmonisointitoimet? b) Onko ne kohteet tai sidosryhmät, joihin vaikutukset lähinnä kohdistuvat, määritelty? c) Onko annettu tietoa siitä, miten loppukäyttäjien ja sidosryhmien panos on otettu huomioon toimintavaihtoehdoissa? d) Jos sidosryhmien avoimissa kuulemisissa suosimat vaihtoehdot on hylätty, onko asia tutkittu perinpohjaisesti? a) b) c) d) 16024/14 13

14 6. Vaikutusten analysointi a) Onko kunkin toimintavaihtoehdon sekä "ei EU:n toimia" -vaihtoehdon myönteiset ja kielteiset vaikutukset sekä suorat ja epäsuorat ympäristöön kohdistuvat, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset otettu selkeästi huomioon? b) Onko eri toimintavaihtoehtojen vaikutukset tuotu esiin vertailukelpoisessa muodossa ja onko niitä verrattu selkeisiin perusteisiin? c) Onko pääkohderyhmiin tai -sidosryhmiin kohdistuvat vaikutukset analysoitu selkeästi kunkin toimintavaihtoehdon osalta ja erityisesti suosituimman vaihtoehdon osalta? a) b) c) 16024/14 14

15 7. Onko kunkin vaihtoehdon vaikutukset 8 tuotu tarvittaessa selkeästi esiin sekä laadullisesti että määrällisesti niin, että niitä voidaan vertailla ja onko niitä arvioitu asianmukaisten tietojen ja todisteiden perusteella? a) Taloudelliset vaikutukset aa) Vaikutukset kilpailuun ab) Vaikutukset kuluttajiin ac) Vaikutukset kilpailukykyyn ad) Vaikutukset pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin 9 b) Sosiaaliset vaikutukset 10 (esimerkiksi vaikutukset työllisyyteen ja työmarkkinoihin, sosiaaliseen osallisuuteen ja tiettyjen ryhmien suojeluun, kansanterveyteen ja turvallisuuteen, jne.) Mahdollisten vaikutusten yksityiskohtainen luettelo, ks. komission vaikutustenarviointia koskevien suuntaviivojen 8 luku (alaviite 2), ks. Vaikutustenarvioinneissa tulisi arvioida pk-yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia ja analysoida myös mahdollisuus, jossa myönnettäisiin a) poikkeuksia mikroyrityksille, joissa on alle 10 työntekijää ja joiden liikevaihto tai tase on alle 2 miljoonaa euroa, ja b) keveämpiä järjestelyjä pk-yrityksille. Katso Ks. myös Guidance for assessing Social Impacts within the Commission Impact Assessment system ("Sosiaalisten vaikutusten arviointi komission vaikutustenarviointijärjestelmässä"), ( /14 15

16 c) Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (esimerkiksi vaikutukset ilmastoon, ilman ja veden laatuun, uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön, ympäristöriskien todennäköisyyteen tai mittakaavaan, energian käyttöön, jne.) d) Sääntelyn kustannukset (hallinnolliset rasitteet, säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset erityisesti yrityksille ja liike-elämän toimijoille) e) Vaikutukset yksittäisiin jäsenvaltioihin / alue- tai paikallisviranomaisiin f) Vaikutukset kolmansiin maihin ja kansainväliset näkökohdat g) Vaikutukset perusoikeuksiin 16024/14 16

17 8. Komission vaikutustenarviointilautakunnan lausunto 11 a) Onko vaikutustenarviointilautakunnan kaikki kommentit ja suositukset (jotka on esitetty sen viimeisimmässä lausunnossa) otettu huomioon vaikutustenarviointiraportissa? a) 9. Seuranta, saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, noudattaminen a) Voidaanko ehdotettujen indikaattorien avulla mitata suunniteltuja vaikutuksia? Onko seurannasta (ja säännösten noudattamisesta) vastaavat tahot määritelty? b) Onko ehdotettu operatiivista seurantaa ja arviointijärjestelyjä? c) Sisältääkö vaikutustenarviointi tietoja jäsenvaltioiden lainsäädäntöprosessien yhteydessä ehdotetun kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräajan vaikutuksista? a) b) c) 10. Menetelmät a) Sovelletaanko asianmukaista menetelmää? Onko menetelmän valinta, rajoitukset ja epävarmuustekijät esitetty selkeästi? a) 11 Saatavilla hakemalla komission pääosasto ja julkaisupäivämäärä seuraavalla sivustolla /14 17

18 Yhteenveto Komission vaikutustenarviointia koskevat pääkohdat, joita ehdotetaan käsiteltäviksi työryhmän kokouksessa komission vaikutustenarvioinnin tarkastelun yhteydessä: jne /14 18