Virkanimike Ylilääkäri tai vastaava Erikoislääkäri-osastonlääkäri Yksityislääkäri

Transkriptio

1 Mihin geriatria kunnissa tarvitaan/mistä näyttöä vanhustenhoidossa? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Rovaniemi Geriatrit tyytyväisiä työhönsä Pitkälä, Strandberg, Hartikainen SLL 2002, vsk 57 (45): Geriatrista asiantuntemusta tarvitaan Lukumääräisesti vähäiset geriatrit tulisi sijoittaa alueellisiksi vanhustenhuollon koordinaattoreiksi, suunnittelemaan ja kehittämään ikäihmisten hoitoa ja pohtimaan vanhustenhuollon strategioita. Geriatrian erikoislääkäreitä oli vuonna 2009 Lääkäriliiton tilaston mukaan 177 Virkanimike % Ylilääkäri tai vastaava Erikoislääkäri-osastonlääkäri Yksityislääkäri Muu

2 Vaativat päivittäiset toiminnot (AADL) Välinetoiminnot (IADL) Päivittäiset perustoiminnot (BADL) Toimintakyky GERIATRINEN KUNTOUTUS ON VAIKUTTAVINTA AKUUTIN SAIRAUDEN JÄLKEEN Omatoimisuus Avuttomuus Heikentyvä toimintakyky Akuutti sairaus (esim. lonkkamurtuma, aivohalvaus, infektio) Geriatrisen kuntoutuksen paikka! Sosiomedisiininen kriisikynnys* Laitoskynnys Aika (Valvanne 2002) Mitä tiedetään vuodelevosta? Kaikki hoito tulee olla vuodelepoa minimoivaa, koska vuodelepo Haurastuttaa luuta Heikentää lihasvoimaa Lisää komplikaatioiden vaaraa Heikentää toimintakykyä Masentaa mieltä Laitostuminen uhkana erityisesti dementoituneilla Lonkkamurtumapotilaalla kuolemaa ennustaa, jos on kahden viikon kuluttua murtumasta vuodepotilaana (Huusko 2004)

3 En tiedä, mitä ne ajattelee mun kohtalokseni Sanna Järnström, väitöskirja 2011 Tutkimus asiakkuudesta ja asiakaslähtöisyydestä geriatrisessa sairaalassa Asiakaslähtöisyys jää geriatrisilla osastoilla ideaaliseksi ilmiöksi Vanhuksen itsemääräämisoikeus ei toteudu: vanhuksen ajatuksia ei kysytä, avun tarpeeseen ei vastata tai avun saaminen kestää pitkään, jatkohoitosuunnitelmat tulevat muiden päättämänä, hän ei pääse määrittelemään tarpeitaan ja toiveitaan, hänen liikkumistaan rajoitetaan. Haasteita luovat: palvelujärjestelmän tehokkuusajattelu, järjestelmän joustamattomuus, työntekijälähtöisyys, hierarkisuus, rutiininomaisuus, medikalisaatio, kaikkinainen resurssien puute, omaisten vahva rooli, joidenkin vanhusten oma passiivisuus Käytännön esimerkki Mitä Lempäälässä tehtiin? Lempäälän tk:n vuodeosasto 2000-luvun alussa Nykytilan kartoitus syksyllä 2001 Lempäälän vuodeosasto Paikkaluku 42, kuormitus jatkuvasti yli 100% Henkilöstömitoitus 0.57, fysioterapeutti saatavilla Kuntouttava työote ollut 2 vuotta: useimmilla potilailla WC-istuimet vuoteen vieressä ja syötiin sängyissä. Päiväsali oli tyhjillään, koska potilaat niin huonokuntoisia, ettei kukaan jaksanut kävellä sinne Akuutisti osastolle tulleita vanhuksia, joilla ei ollut mitään jatkosuunnitelmaa >> jääneet sänkyyn! Lääkäritilanne: 2 väestövastuulääkäriä käyttivät vuodeosastolla aikaa 2.5 t /pv, iltapäivisin väestövastuuvastaanottoa. Lääkäripalvelut yhteensä 5 tuntia / pv! Potilasvaihto: / kk, kuolleita 8-10 / kk Potilaita jonotti erikoissairaanhoidosta vuodeosastolle Tk-päivystyksestä ei päässyt suoraan vuodeosastolle kuin alkoholistit Potilaita jonotti osastolta jatkopaikkaan. Sosiaalipuolen tilanne Panostettu paljon intervallihoitoihin usein jaksot 2 viikkoa kotona, kaksi viikkoa jaksolla Intervallihoidot kuntoututtavia kuntosali, jossa voi käydä myös kotona asuvat Omaishoitajien jaksamiseen panostettu erityisen paljon Kotoa ei jonoa pitkäaikaishoitoon, mutta tk:n vuodeosastolta kyllä Yhteistyö vuodeosaston kanssa satunnaista

4 Hoitohenkilöstömitoitus (STM:n Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, 2001) Terveyskeskussairaalat lisätään :llä, jos yksikkö antaa kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa Mitoitustakin tärkeämpää on henkilökunnan asenne kuntouttavaan työotteeseen Vuodeosaston fyysinen ympäristö kuntoutusta tukeva Osastonhoitajan rooli on erittäin tärkeä Osastonlääkäri + osastonhoitaja näkevät asiat samalla tavalla puhaltavat yhteen hiileen Sujuva yhteistyö kotipalveluun, avokentän sosiaali- ja terveydenhuoltoon Vuodeosaston kuntosalin laitteet Ostettiin Fysiolinelta Laitteet Technogym-laitteita: jalkaprässi, vatsapenkki, selkäpenkki, loitonnuslaite. Hinta vuonna 2002 oli euroa. Nykyisin hinnat laskeneet. Lisäksi tavallinen kuntopyörä, yläraajoille vastuskumit puolapuissa, tasapainolevy ja nojapuut. Kuntosali perustettiin yhteen neljän hengen potilashuoneeseen Yhteydenotto päättäjiin Geriatri puhumaan valtuuston kokoukseen: Vanhusten määrä. Henkilökuntamäärästä on ohjeet + laskelmat Lempäälän vuodeosaston osalta. Kuntoutuksen merkitys, kuntosalin merkitys. Koska henkilökuntaa ei saatu lisää, geriatrin ehdotus paikkaluvun laskemisesta (42 36) Ehdotus kuntosalista ja laskelmat tarvittavien laitteiden hinnoista Lopputulos: samassa kokouksessa tehtiin kaikista asioista myönteinen päätös! Kartoituksen jälkeiset toimenpiteet Geriatrian erikoislääkäri otti hoitaakseen vanhuspotilaat (=yli 75-vuotiaat/monisairaat). Tklääkärillä oli 5 potilaspaikkaa. Geriatri teki kaikille osastopotilaille geriatrisen arvioinnin, jonka seurauksena diagnosoitiin useita hoitamattomia sairauksia. Kaikille tehtiin hoito- ja kuntoutussuunnitelmat. Hoitohenkilökunnalle koulutusta vanhusten hoidon haasteista ja kuntouttavasta työotteesta. Yhteistyötä KSH:oon ja kotipalveluun tehostettiin. Yhteiset palaverit kerran viikossa.

5 Mitä seurasi? Osa henkilökunnasta ei halunnut näin akuuttiin työhön ja uhkasi irtisanoutumisilla Päädyttiin jakamaan osasto kahteen osaan: kuntoutus ja pitkäaikaispotilaat + tklääkärin potilaat. Hoitajat saivat valita, kummalle puolelle menivät. Kuntoutuspuolella kehitettiin moniammatillista yhteistyötä ja kuntouttavaa työotetta. Fysioterapeutti alkoi olla osastolla joka päivä ja kehiteltiin yhteistyötä ft/hoitaja >> kuntosalin käyttö, WC-käynnit, ruokailutilaan auttaminen jne Nykytilan kuvaus tammikuu 2003 Sairaansijoja 36, kuormitus 80% (koko syksyn ollut reilusti alle 100) Henkilöstömitoitus 0.68 Fysioterapeutti päivittäin Potilasvaihto: 72-80, kuolleita 5-7 Päivystyksestä pääsi osastolle suoraan Erikoissairaanhoidossa ei jonoa ollenkaan Kuntoutuspuolen henkilökunta tyytyväistä, osa pitkäaikaispuolen ei. Potilaat ja omaiset tyytyväisiä. Laatutyöstä hyötyvät kaikki SLL 2008; 63 (46): Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosasto sai Lääkäriliiton laatupalkinnon vuonna 2008 Lempäälän tk:n ylilääkäri Jorma Kivekäs muistelee: Olihan se pienoinen ihme, kun näki huonokuntoisten vanhusten nousevan vuoteesta jaloilleen Kivekäs myöntää, että silloisen osastonlääkärin ehdotus yhden huoneen muuttamisesta kuntosaliksi tuntui omituiselta. Vuodepaikkoja oli 42 ja kaikki enimmäkseen käytössä, joukossa paljon pitkäaikaispotilaita. Hyvä tulos on syntynyt henkilökuntaa kouluttamalla ja vastuualueita antamalla. Lisäystä on vain se, että palkkalistoillamme on geriatri ja fysioterapeutti Lempäälässä perustettiin lisäksi muistipoliklinikka Kun ikääntyneen kunto/muisti huononee Poliklinikalla työskenteli muistihoitaja kokopäiväisesti, geriatri kaksi iltapäivää/viikko Sosiaalipuolella oli vanhastaan muistikoordinaattori Matalan kynnyksen poliklinikka muistitestiin pääsi myös omasta aloitteestaan Muistipoliklinikan tehtävänä oli muistisairauksien diagnosoiminen ja jatkohoidon järjestäminen. Suunnitteilla poliklinikan laajentaminen geriatrian poliklinikaksi myös laitoshoidon kynnyksellä olevien konsultointiin, monilääkitysten, kaatumisten selvittelyihin

6 Muistipotilaan perustutkimukset -Missä? Muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit Perustakustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Muistihoitaja / asukasta, muistikoordinaattori 50 60/perhe, jossa muistisairas Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttäväterityisosaamistaja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittääasiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin,esimerkiksialueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n ). Työikäiset neurologian muistipoliknikka Vaativat päivittäiset toiminnot (AADL) Välinetoiminnot (IADL) Päivittäiset perustoiminnot (BADL) TOIMINTAKYVYN ASTEITTAISEN HEIKENTYMISEN SEURAUKSET Toimintakyky Omatoimisuus Sosiomedisiininen kriisivaihe Avuttomuus Haaste palvelujärjestelmälle! Laitoskynnys Aika Ikääntyneen kunnon huonontuessa Kun ikääntyneen kunto heikkenee, on aina pyrittävä diagnoosiin ja etsittävä hoidettavaa sairautta! Toimiva avohoito perustuu siihen, että ketju: diagnostiikka hoito & kuntoutus kotiutus toimii saumattomasti ja viiveettä yhteistyössä terveyden ja sosiaalihuollon kanssa.

7 Ikääntyneiden kuntoutusmuotoja, joista tieteellinen näyttö Ennalta ehkäisevä kuntoutus Päiväkeskuksissa järjestettävä yksinäisyydestä kärsivien ryhmäkuntoutus Liikunnallinen kuntoutus toiminnan rajoitteiden, muistisairauksien ja masennuksen ehkäisemisessä Aktiivinen kuntouttava kotihoito Kuntosaliharjoitteet akuutin sairauden jälkeen (Leena Timonen, väitöskirja 2007) Kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn tähtäävät monitekijäiset interventiot = kaatumispoliklinikat Omaishoitoperheiden tukeminen erityisesti muistisairauksissa Muistikoordinaattorin ohjaus, kokonaisvaltaiset ja räätälöidyt tukitoimet Miten edistää ikääntyneiden liikuntaa? Mahdollisuus omiin ryhmiin, tätä ikäryhmää kiinnostaviin liikuntamuotoihin Iäkkäille sopivia kuntosaleja Kuljetukset ryhmäliikuntaan Ympäristön turvallisuus Kotifysioterapiaa erityisryhmille Laitoshoitoon fysioterapiaa, ryhmävoimistelua Kaikilla vanhustyössä olevilla ammattilaisilla kuntouttava työote Liikunnan hyödyt Aktiivisen kuntouttavan kotihoidon avulla laitoshoitoa voidaan siirtää lähes 5kk Kirsi Kinnunen, väitöskirja v 2002 Muistisairaus Luiden haurastuminen Masennus Aikuistyypin diabetes Sydän ja verisuonitaudit Unettomuus Parantaa aivojen verenkiertoa ja hermoverkkojen toimintaa Vahvistaa luuta, lihaksia Kohottaa mielialaa Parantaa insuliiniherkkyyttä, vähentää rasvan kertymistä sisäelimiin Veren rasva-arvot paranee Verenpaine alenee Sydän voimistuu, sydämen verenkierto paranee Parantaa unen saantia ja unen laatua Oikea-aikaista, kuntouttavaa Palveluita lisätään tarpeen mukaan Yksilöllinen suunnitelma: voimavarat huomioiva, ei auteta avuttomaksi Työryhmä: Lääkäri, kotisairaanhoitaja, kotiavustaja, fysioterapeutti, sos.työntekijä Geriatrinen asiantuntevuus Kohdentaminen huonokuntoisiin Kotiutus sairaalasta korkeatasoista Palveluiden koordinointi Sosiaalietuudet kartoitetaan

8 Ystäväpiiri-kuntoutus Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke Psykososiaalinen ryhmäkuntoutus yksinäisille, omatoimisille senioreille Parantaa yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten psyykkistä hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä Vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia Tavoitteena sosiaalinen aktivoituminen, ystävystyminen ryhmätapaamisten jatkuminen ryhmän jälkeenkin Ystäväpiiri-kuntoutus 8 hengen ryhmissä 12 kertaa, 3kk (N=117) Sisältöinä: liikunta, taide tai omasta elämästä kirjoittaminen Tavoitteena sosiaalinen aktivoituminen, ystävystyminen ryhmätapaamisten itsenäinen jatkaminen Kuntoutuksen tuloksia Merkitsevästi suurempi osa hoito- kuin vertailuryhmistä sai uusia ystäviä (45% vs 32%) 40% ryhmistä jatkoi itsenäisesti kokoontumisiaan virallisen ryhmätoiminnan loputtua Psyykkinen hyvinvointi parani Koettu terveydentila parani Muistitoiminnat paranivat Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset vähenivät Kokonaiskustannukset kuntoutusta saaneilla merkitsevästi vähäisemmät kuin kontrolleilla (3122 eur/henkilövuosi vrt 4752 eur/henkilövuosi). Säästö oli niin merkittävä, että se kompensoi ryhmäkuntoutuksen kustannukset

9 Klinikka tarkoitettu yli 70-v, joilla huono liikkumis- /toimintakyky, op- murtuma tai kaatumisia yli 3/ vuosi. Lääkärintarkastus: sairaudet, lääkkeet, ravitsemus. Tutkitaan tasapaino, lihasvoima, reaktionopeus. Selvitetään kaatumisten vaaratekijät ja räätälöidään yksilöllinen interventio. Kaatumisten ehkäisy on tehokkain tapa ehkäistä luunmurtumia Kaatumiset/vammat väheni 20-28% MUISTISAIRAIDEN KOTIHOIDON TUKEMINEN Muistikoordinaattoritoiminta Muistisairaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä voidaan lykätä. Kotona asumisen pitkittymisellä ei ollut negatiivisia vaikutuksia omaishoitajien hyvinvointiin. Perhelähtöisesti koordinoidut palvelut vastaavat perheiden tarpeisiin ja tuottavat tyytyväisyyttä. Perhelähtöisesti räätälöidyt ja koordinoidut palvelut maksavat vähemmän / perhe / henkilövuosi kuin räätälöimättömät, koordinoimattomat palvelut. Kustannussäästö mahdollistaa kasvavan muistisairaiden ihmisten hoitamisen nykyistä laadukkaammin. Ulla Eloniemi-Sulkava 2007 Ennalta ehkäisevät vanhuspalvelut Espoossa (Eeva) Tavoitteena Kehittää kohdennettujen kokeilujen avulla asiakasystävällisiä, toimivia ja taloudellisesti järkeviä ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja ja toimintatapoja Hyödyntää vaikuttavuustutkimusten tietoa ja muissa hankkeissa saatuja kokemuksia Lisätä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa Hyvinvointi- TV TV Tasapainopoliklinikka & lonkkasuojaimet Seniorineuvonta Kuntoutusneuvola Rokotusliikunta- ja ja ravitsemuskampanjat EEVA- HANKE Seulonnat ja ja terveys- palvelutarkastukseohjaus

10 EEVAN VIESTI SENIOREILLE Liikunta ja hyvä ravinto ylläpitävät ja edistävät toimintakykyä Henkinen aktiivisuus ja sosiaalinen toiminta vähentävät muistihäiriön riskiä Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina iäkkäänäkin Liikunta, lihasvoima- ja tasapainoharjoitukset osaksi päiväohjelmaa Tule mukaan yhdessä toimiminen parantaa elämänlaatua!