Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

Transkriptio

1 Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

2 Kehitys on prosessi ilmiönä ihmiset ja oppiminen Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys etenevät toisiinsa kietoutuen Pyrkimys ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen taustalla vaikuttavia mekanismeja Lähestymiskulmat: Sosiaalinen vuorovaikutus Toiminnallinen ja esineellinen vuorovaikutus Sisäiset prosessit aivot, keho, biologia

3 Ihmiset ovat osa luontoa Kehityksen raamit Biologia toimii, aivot toimivat mieli toimii yhteydessä luontoon Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution historiassa Ihmisen käyttäytyminen on kuitenkin paljon muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla Aivotoimina on välttämätön ehto sekä kehollisuuden että sosiaalisen vuorovaikutuksen toteutumisessa

4 Biolologia, evoluutio ja ihmisyyden ymmärtäminen Biologiassa ei ole mitään mikä ei ole ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa Lapsuudessa ei ole mitään mikä ei ole ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa Pitkä ja hankala ajanjakso, johon satsataan valtavasti Ihmisen geenit ovat suunnilleen samat kuin apinoiden Yhteinen kanta noin 6 miljoona vuotta sitten

5 Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä Ihminen on verkostoeläin ja poikkeaa kaikista muista kädellisistä anteliaisuudessa Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan jakaminen, vieraanvaraisuus Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä kyvyssä ilmaista tarpeitaan Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset Jaetun tietoisen mahdollisuus

6 Lähtökohtana kiinnostus söpöön pieneen Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/2017 6

7 Onko ihmisluonne vinoutunut MARTIN LUTHER KING: Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja veljinä tai tulemme menehtymään yhdessä typeryksinä

8 Valmius ottaa toiset huomioon Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia, myötätunto ja anteliaisuus) ovat olennaisia ihmislajin selviämiselle Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa ei todettu millään muulla lajilla Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta mielen jakaminen Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien jakaminen

9 Hyväntahtoisuus on totta Lapset reagoivat fysiologisesti eri tavalla auttajiin ja estäjiin jo pienestä pitäen (3 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk ) Lapset suuntautuvat kohti auttajia, pois estäjistä Kasvatuksen ydin: miten ollaan kiusaajille kivoja, miten hänet napataan uudestaan mukaan Miten voidaan vahvistaa hyväntahtoisuutta ja vähentää pahantahtoisuutta

10 Apua tarvitaan aina Ihminen kykenee hylkäämään lapsensa ellei saa tukea Simpanssiyhteisössä ei ole kaltoinkohtelua Ihmisyhteisöissä kaltoinkohtelua on kaikkialla Joka ei saa apua, hyökkää toisia kohtaan, ketä ei oteta vastaan, kääntyy koko yhteisöä vastaan Yhteisöön kuulumattomuus raivo kohdistuu koko yhteiskuntaan

11 Kehityksen lainalaisuudet Kehitys on systeemistä, kausaalista, ei kuitenkaan determinististä Kaaoksen ja kompleksisuuden lainalaisuudet Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä Hermosto ja aivot ovat tunnetun universumin monimutkaisin järjestelmä Kehityksen logiikka: hyvä kasvattaa hyvää ja paha kasvattaa pahaa Kehityksen suuntaa voidaan muuttaa kehityksen korjausliikkeet

12 Elinikäinen oppiminen Kaikilla kehitysvaiheilla on oma ytimensä Aivot ovat rakenteilla läpi lapsuuden ja nuoruuden Kehityksen aikalogiikka ja eteneminen - alhaalta ylöspäin Lapsuus on perusrakenteiden vahvistamisen aikaa Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa Elämyshakuisuus, sosiaalisuus, tunteikkuus, luovuus

13 Aivot kasvukeskus Aivojen tehtävä yksinkertaisimmillaan: Vastaanotta informaatiota ja ohjata käyttäytymistä sen perusteella Aivojen poimuttuminen alkaa aivojen näkö- tunto- ja kuuloaistia käsittelevilä alueilta ja se jatkuu niille alueille, joissa yhdistetään eri aistien välityksellä tulevaa tietoa Aivojen poimuttuminen kestää vuosia Otsalohkon alueilla pisin kehityskaari Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

14 Aivot ohjaavat sopeutumista ihmisellä ylivertaiset ja joustavat mahdollisuudet Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua Jokainen voi muodostaa noin erilaista kytkentää Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien ratojen pituus on 3,5 miljoonaa km Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia 14

15 Kokevat aivot: aivorunko (matelija-aivot) Kehollisen tilan säätely: perusvireys ja valppaus, turva turvattomuus Ihmisillä (ja eläimillä) on kolme erilaista myönteisen aktivaation järjestelmää, joiden käynnistyminen koetaan ensisijaisesti palkitsevana Toimivat ihmisellä samoilla periaatteilla kuin muilla nisäkkäillä Vapauttaa dopamiinia

16 Tuntevat aivot limbiset rakenteet Kehittyvät evoluution aikaikkunassa liskoaivojen jälkeen Yli 200 miljoonaa vuotta sitten nisäkkäiden ilmaantuminen Mantelitumake (amygdala) ja hippokampus Säätelee aivorungosta nousevaa informaatiota Emootiot, motivaatio (palkitseminen), arvottaminen, tarkkaavaisuuden suuntautuminen kohti merkityksiä, muisti, kiintymyssuhteiden muodostuminen

17 Tuntevat aivot Hippokampus ja mantelitumake ovat suurelta osin vastuussa oppimisesta ja muistamisesta Mantelitumake Tunnemuistin ja merkityksen varasto Ilman sitä millään ei ole henkilökohtaista merkitystä Mantelitumake on tunnemuistin ja merkitysten varasto Ilman sen aktivoitumista millään ei ole mitään väliä Kaikki tunteet ovat riippuvaisia mantelitumakkeesta

18 Etuotsalohkot - aivojen komentokeskus Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat toisiinsa Kaiken toiminnan ohjaus, ylhäältä alas prosessointi, reaktioiden viivästyttäminen, harkinta, odottaminen, kaikki korkeammat kognitiiviset toiminnat Myös: sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi, kehon viestien käsitteleminen, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 Aistit kytkevät aivot itseen ja ympäristöön Tieto itsen ulkopuolisesta ympäristöstä Näkö, kuulo, tunto, haju, maku Tieto kehosta ja sen tiloista Interoseptiivinen aistimusjärjestelmä Tieto sosiaalisesta ympärisöstä Peilisolujärjestelmä, tunteiden tarttuminen Tieto vaarasta ja turvasta Neuroseptiivinen aistimusjärjestelmä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

20 Hermosolu - tiedon käsittelyn yksikkö Yksittäiset hermosolut verkottuvat toisiin hermosoluihin Heikkoja yhteyksiä sisältävistä verkostosta kohti selkeämpää, yksinkertaisempaa verkostoa Toiminnan tehostuminen, nopeutuminen, Vrt. tieverkoston tehostuminen suorat ja selkeät tiet, matkalla ei eksytä eikä matka kestä liian kauan Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

21 HERMOSOLU Copyright Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

22 Synapsi tämän tarinan tähti Synapsi on neuronin viestejä lähettävä ja vastaanottava piste Informaatio kulkee aksonipäätteestä alkavan synapsin yli presynaptinen eli synapsia edeltävä solu Tieto vastaanotetaan seuraavan solun dendriitin ulokkeessa postsynaptinen eli synapsin jälkeinen solu Copyright Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

23 SÄÄTÖJOUKOT Projektioneuronit: glutamaatti kiihdyttää ja GABA ehkäisee Vaikuttavat nopeasi, muutaman millisekunnin jälkeen Eivät riitä tiedonsiirron hienosäätöön Tarvitaan hitaita ja pitkävaikutteisia modulaattoreita Peptidit (opiaatit) Monoamiinit (serotoniini, dopamiini, adrenaliini ja noradrenaliini) kiihottavat tai estävät glutamaatin tai GABAn toimintaa Asetyylikoliini muisti, hermolihasliitos Copyright Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

24 Aivotoiminta on käytöstä riippuvaista Yhteydet vahvistuvat, kun niitä käytetään Viestinnän valtatiet Käyttämättömät, tarpeettomat yhteydet surkastuvat Käyttämätön polku nurmettuu Harjoittelu, toistaminen integratiivinen toiminta Aivoissa tapahtuu myös uusien solujen syntymistä Tarvitaan otollista sisäistä ympäristöä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

25 Vaikeuksien kautta voittoon Uudet hermosolut syntyvät haastavissa tilanteissa Riittävä fyysinen ja kognitiivinen aktiviteetti Kiinnostavaa, haastavaa, uudenlaista tekemistä oltava paljon Uusien solujen muodostuminen lisää epätasapainoa ja kaaosta Hermoverkko ei ole niin kuin ennen - riski aivoille Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

26 Aivojen energiatarve Informaation vastaanottaminen ja sen käsitteleminen kuluttaa energiaa Aivot käyttävät 20 % ihmisen kokonaisenergiasta Aivojen osuus on vain noin 2 % koko kehon painosta Jäsentymätön, irrallinen aisti-informaatio väsyttää aivot Otsalohkon alueet (ajatteluaivot) kuluttavat eniten energiaa väsyminen katkaisee harkinnan, keskittymisen ja ajattelemisen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

27 Tarvitaan suojarakenteita Hyvän nukkumisen välttämättömyys Unen aikana verkosto järjestyy ja palauttaa tasapainotilan Unen puute saa aivot sekaisin Fyysisen aktiviteetin välttämättömyys Päivän aikainen aktiivisuus ja oppimishaasteet pitävät uudet hermosolut hengissä silloin kun uni on hyvää Uusia hermosoluja syntyy erityisesti hippokampuksen alueelle muistitoiminnat tehostuvat Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

28 Vuorovaikutus on suojarakenteista suurin

29 Vauvan aivoissa eksytään Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana hermosolujen ja niiden välisten yhteyksin määrä on valtava (100 miljardia hermosolua yhteyspistettä) Yhteydet hitaita ja mutkaisia kuluttavat paljon energiaa Myeliinitupen rakentuminen hermosolujen ympärille nopeuttaa tiedonsiirtoa Nopeutuminen yksinkertaistaa tiedonsiirtoa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

30 Nuorten aivoissa tempoillaan Nuorten aivot eivät ole parhaimmillaan Aikuisten ohjaus ymmärrys nuorten mielistä ja niiden samanaikaisesta vahvuudesta ja heikkoudesta on lähtökohtana terveelle oppimiselle Suurimmat murrosiän muutokset ovat silmiltä piilossa Muutokset hormonitoiminnassa ja aivotoiminnassa kulkevat käsi kädessä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

31 Aivot muuttuvat läpi elämän Aivojen muutos murrosiässä on perustavanlaatuista Muutos jatkuu paljon pidenpään kuin teini-ikä, suurin osa muutoksista ajoittuu ikävuosille Aivojen harmaan aineen määrä kasvaa jatkuvasti murrosikää lähestytäessä Hermosolujen määrän kasvaminen merkitsee hermoverkkojen monimutkaistumista Epäjärjestys lisääntyy ennakoimaton käytös Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

32 Tarkkaan verkostoituneet hermosolut Toiminta tehotonta uuden järjestyksen löytyminen kestää aikansa Harmaan aineen huippu vuoden iässä tilavuus pienenee etenkin etuotsalohkon alueilla Älykkyys kasvaa turhia yhteyksiä karsimalla käyttöriippuvaisuus Hermosolujen valikoiva karsiutuminen ja myeliinin lisääntyminen tehostavat viestää Yhteydet pidentyvät ja aivojen eri osien yhteistyö lisääntyy pikku hiljaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

33 Komentokeskuksen suuret muutokset Etuotsalohkojen vastuulla ovat aivojen kokonaisvaltaisimmat ja vaativimmat tehtävät Toiminnan sääteleminen, ohjaaminen ja harkitseminen Impulsiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen Dopamiinin eritys voimistuu varhaisnuoruudessa Palkitsevuuden tarve kasvaa dopamiinijano Impulsiivisuus ja elämyshakuisuus voimistuvat Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

34 Elämä on yhtä riskiä Syvällä aivojen sisällä oleva limbinen järjestelmä tuottaa hyvää oloa Saavutetuista tavoitteista, onnistumisesta jostakin tärkeästä, uskalluksesta, itsensä voittamisesta Toimii teinillä ihan omalla logiikalla ja erityisen aktiivisesti Mielihyvän tunne riskinotosta on suurempi kuin koskaan muulloin elämässä Ylirationaalisuus ja vinoutunut arviontiasteikko myönteisen lopputuloksen harja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

35 Muutoksia muuallakin Sekasorto kasvojen tunnistamisessa Aivojen kasvojen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen alueilla solujen määrä ja solujen väliset yhteydet lisääntyvät Suuri epäjärjestys noin vuoden iässä Kasvoalueen toiminta hidastuu Negatiivisten tunteiden tunnistaminen vaikeutuu Pelokkaat kasvot nähdään vihaisensa tai inhoa viestivinä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

36 Mahdollisuus moneen hyvään Erinomaiset neuraaliset edellytykset joustavan mielen ja terveen oppimisen vahistumislle Edellytyksenä on, että nuori oppii käyttämään aivojaan oikein Oikeat valinnat oman ja toisten elämän kannalta Nuorten aivot tarvitsevat suojelua Unen puute, päihteet, säätelemätön stressi voivat aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia luonnolliseen hermosolujen karsiutumiseen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

37 Kehitys ja oppiminen on liikettä Merkityksettömät ärsykkeet eivät muuta eivätkä suuntaa liikettä ei tapahdu mitään Uuteen suuntautuminen ja etsiminen on biologinen perustarve turva, suoja Liike kohti mahdollista myönteistä äärimmäisen palkitsevaa Basaaligangliot (ventraalinen striatum) dopamiini Liike pois kielteisestä vaaran väistäminen ja turvan paikantaminen on palkitsevaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

38 Esimerkki ameebasta Ameba on taatusti mieletön ja aivoton olento Taito liikkua kohti makeaa ja pois happamesta Tavoitteena sopeuttaa sisäisen ympäristön tila ulkopuoliseen ärsykeympäristöön 38

39 Liikkeen alkaminen Huomion suuntaaminen emotionaalisesti merkittävään ärsykkeeseen )(+/-) Suuntautuminen uutuuteen Mantelitumake hälyttää: toiminnan syttyminen Yhteydet aivorunkoon low road Yhteydet etuotsalohkoon - high road tilanteen kognitiivinen ja emotionaalinen tulkinta

40 Väsyvä mantelitumake Poikkeava toiminta depressioissa, posttraumaatisissa stressireaktioissa, suremisessa Toistuva yliaktiivisuus, volyymin kasvu Herkistyminen vaaran merkeille Ylivalppaus, murehtiminen Mantelitumake kesyyntyy hyvässä vuorovaikutuksessa

41 Stressivaste valpastuttaa Mantelitumake hälyttää Hypotalamus aivolisäke lisämunuaisakseli aktivoituu (HPA) Adrenaliinia vapautuu verenkiertoon ja sympaattinen hermosto aktivoituu Hypotalamus erittää kortikotropiinia vapauttavaa hormonia (CRF) aivolisäke aktivoituu välittämään kortisolin eritystä vapauttavaa hormonia (ACTH) ACTH:n seurauksena kostisolia vapautuu lisämunuaisten kuorilta glukoosia vapautuu elimistöön

42 Stressivaste ja oppiminen Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin Hippokampuksessa paljon kortisolitunnistimia Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) Reagoivat pienelle määrälle kortisolia Perustaso, mahdollistaa aktiivisen toiminnan Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) Reagoivat kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana

43 Hippokampus Kontekstulaisointi Tilanteen emotionaalinen ja kognitiivinen valenssi Tilanteen tarkka, kokonaisvaltainen tulkinta Hippokamuksen alueilla solutuhoa pitkäaikaisessa stressissä ja masennuksessa

44 Säädellyt stressireaktiot ovat hyvästä Elimistö säätelee stressireaktioita voidakseen reagoida tarkoituksenmukaisella tavalla uusiin tilanteisiin Säätelyä tarvitaan tarpeettomaksi pitkittyvien reaktioiden rauhoittamiseksi Aivot voivat käyttää tarjolla olevaa energiaa jatkuvasti saapuvan tiedon järjestelyyn ja luokitteluun Onnistunut säätely vaimentaa mantelitumakkeen toimintaa (sopivasti lisääntynyt GABA herkkyys)

45 Stressiaktivoituminen virkistää aivoja Hermosolujen välinen yhteinen aktiivisuus lisääntyy Hermosolujen aineenvaihdunta ja valkuaisainetuotanto kiintyvät uusien yhteyksien muodostumiselle hyvä perusta Pitkittyessään tila kääntyy itseään vastaan Aktiivisuus kuluttaa paljon energiaa aivot väsyvät otsalohko herpaantuu ei oppimista Myös mantelitumake väsyy ei jaksa reagoida mikään ei tunnu miltään ei oppimista

46 Nuorten stressiherkät aivot Testosteroni ja estrogeenitason muutukset vaikuttavat stressijärjestelmän eli SAM ja HPA akselin toimintaan Hälytyskeskus (amygdala) syttyy helpommin Taipumus reaktiivusuuteen voimistuu Ilmenee pojilla voimakkaampana amygdalassa on paljon testosteronimerkkiä tunnistimia Testostronikuohu taistele tai pakene Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

47 Tasan ei käy onnen lahjat Estrogeenitason moninkertaistuminen vaikuttaa hermosolujen väliseen viestintään hippokampuksen alueilla Hippokampuksen herkistyminen tukee muistitoimintoja ja uusien asioiden oppimista Saattaa liittyä tyttöjen ja poikien erilaiseen koulumenestykseen Tytöillä hippokampus saattaa ylikuormittua nopeammin Haavoittuvuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

48 Haavoittuvat aivot Nuorten aivoissa stressihormoni kortisolin perusmäärä on suurempi kuin lapsilla tai aikuislla Vaikuttaa viestintää vaimentavan GABAn toimintaan GABAN määrä hippokampuksen alueella lisääntyy murrosiässä etenkin työillä Kohonnut kortisolitaso lisää edelleen GABA aktiivusuutta hippokamuksen toiminta vaimenee Vaimentuminen haittaa stressin säätelyjärjsestelmän toimtaa, muistia ja oppimista Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

49 Tilttaavat aivot Lisääntynyt stressiherkkyys ja reaktiivuuden voimistuminen ovat hämmentäviä Sisäisen tilan ja ulkopuolisen maailman suhde muuttuu Ei valmiita toimintamalleja, jotka auttavat tekemään tulevaisuuteen suuntaavia hyviä valintoja Nuoret ovat erityisen haavoittuvia kuormittavissa ympäristöissä Mielenterveyshäiriöiden määrä kaksinkertaistuu verrattuna lapsuuteen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

50 Ihminen oppii hallitsemaan omaa biologiaansa Biologian hallinnassa avainasemassa ovat Vahvistuva kyky pysyä yhteydessä muihin ihmisiin Kehittyvät ajattelemisen ja tarkkaavaisuuden kohdistamisen taidot Sisäinen säätelyjärjestelmä mahdollistaa väistää vaaraa taistelemalla, pakenemalla tai jähmettymällä Sosiaalisen liittymisen järjestelmä jarruttaa biologisia hälytysreaktioita

51 Taistele, pakene, jähmety - tai pysy yhteydessä Keskeisessä asemassa kiertäjähermo, vagushermo - tärkein parasympaattinen hermo Alkukantaisin biologinen järjestelmä on jähmettyä (lisko leikkii kuollutta) Primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus (dorsaalinen vagus) Nisäkkäillä lisäksi taistele tai pakene järjestelmä Epäluulon sävyttämä yhteys toisiin Sympaattinen vallitsevuus

52 Sosiaalisen liittymisen hermosto Ihmisille on kehittynyt myös sosiaalisen yhteyden hermosto Ventraalinen vagus - aktivaatio vagaalinen jarru Jarruttaa sympaattisen hermoston aktivaatiota Mahdollisuus rentoon yhteyteen myös sympaattisen aktivaation tilassa Ventraalinen vagus aktivaatio voimistuu vain sosiaalisessa kanssakäymisessä

53 Sosiaalisen yhteyden hermosto Aivohermoista vagus - hermo säätelee erityisesti kasvojen ja kurkunpään lihaksistoa Vagaalisen jarrun tilassa silmän- ja suunympäristön ympäristön lihakset viestivät turvaa ja herkistävät sosiaaliselle yhteydelle Neuroseptiivisen aistijärjestelmän avulla skannataan turvan ja vaaran merkkejä kehon ja erityisesti kasvojen alueiden liikkeistä Ilmeikkyys on ensisijaista ympäristön signaloitumisessa

54 Oppiminen edellyttää säätelyä Oppiminen lähtee kiinnostuksesta Kun kiinnostuu, niin valpastuu ja stressireaktiot aktivoituvat Kiinnostusta on pystyttävä ylläpitämään ilman taistele pakene jähmety reaktiota Palkitsevien kokemusten oikea-aikaisuus Virtauksen ahdistuksen kiihtymyksen rajamailla toimiminen

55 Pitkästyminen on pahasta Pitkästyneet aivot eivät ole valppaat Hippokampus ei aktivoidu aivojen etuotsalohkot eivät saa tarpeeksi virtaa Pitkästyneissä aivoissa tarkkaavaisuus harhailee ja mieli vaeltaa Mieli kiinnittyy joko ahdistaviin ajatuksiin tai välittömän palkitsevuuden toimintaan Nuorten aivot erityisen huonot kestämään pitkästymistä liittyy dopamiinireseptorien lisääntymiseen

56 Etuotsalohkon irtoaminen verkosta Etuotsalohkon alueet eivät enää säätele muualta tulevaa informaatiovirtaa Joustavuus, harkintakyky, oivalluskyky, moraalinen arviointikyky jne. katoavat Aivojen alemmat osat kaappaavat vallan Etuotsalohkon otteen pettäminen aiheuttaa särön myös kommunikaatioon Yhteyden häviäminen Neuraalisen integraation pettäminen on este samalla aaltopituudella olemiselle Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

57 Etuotsalohkon irtoaminen Toiminta muuttuu jäsentymättömäksi integraatio pettää Etuotsalohkon keskiosat lopettavat aivojen alemmista osista virtaavan informaation tasapainottamisen ja koordinoinnin inhibitio katkeaa Reaktiot nopeita ja suoria, alatien kautta kulkevia Ihmisten vastuulla on oppia (ja opettaa) mieltä toimimaan tavalla, joka muuttaa aivorakenteita Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

58 Aivot kädessä

59 KASVATUS MUOVAA BIOLOGISIA OMINAISUUKSIA Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

60 Temperamentti Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

61 Tunnista temperamentti Temperamentti on minuuden biologinen pohja vai onko? Orkidea vai voikukka introvertti vai ekstrovertti erikoisherkkä vai teflonjyrä ylivilkas vai arkajalka Tärkeä tunnisaa yksilöllliset ominaisuudet Realistisen minäkuvan muodostaminen Leimaamisen vaarallisuus yksilölliset piirteet eivät ole pahoja tai hyviä Kaikkien piirteiden kanssa on opitta tulemaan toimeen siinä sosiokulttuurisessa ympäristössä missä elää Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

62 Mikä on temperamentti Temperamentti ennustaa tulevaisuutta yhtä paljon kuin kognitiiviset taidot tai sosioekonominen tausta (mm. Roberts et al., 2007; Caspi, 2005; Moffitt et al. 2015) Temperamenilla on merkitystä Yhteys koulumenestykseen (Keltikangas ym. ) Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

63 Erilaisia lähestymistapoja Käyttäytymistyylit (Thomas & Chess 1963 ) Yhdeksän dimensiota (aktiiviuus, rytmisyys, mukautuvaisuus, lähestyminen, ärsykekynnys, reaktioiden voimakkuus, mielialan laatu, häiriytyvyys, sitkeys) Helppo, vaikea, hitaasti lämpiävä temperamentti Emotionaalisuus ja itsesäätely (Goldsmith & Campos 1982, Rothbart, 1981) Psykobiologinen malli (Rothbart & Goldsmith 2003) Rakenteelliset erot reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä Emootionaalinen reaktiivisuus ja aktiivisuus riippuvuus psykobiologisesta herkkyydestä Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

64 Temperamentti Runsaasti tutkimustietoa seitsemän vuosikymmenen ajalta Ei konsesnsusta temperamenttipiirteiden luonteesta tai määrästä Ei konsesnsusta piirteiden pysyvyydestä tai ikäspesifisyydestä Paljon erilaisia menetelmiä ja paljon erilaisia määritelmiä Kyselylomakkeet käyttäytymisen arviointi Vain vähän tutkimusta eri piirteiden välisestä interaktiosta Vain vähän integratiivista tutkimusta Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

65 yksimielisyys Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

66 Temperamentti ja kehitys Ympäristöllä ja temperamentilla on yhteisvaikutus minuuden (persoonallisuuden) kehitykseen Temperamenttipiirteet ovat rakennuspalikoita (Chicetti 1990) Kehityksellisyys goodness of fit Temperamentin ydin on pysyvä reagointitapa (Rothbart 2012) Muovautuvaisuus VUOROVAIKUTUS intersubjektiivisesti jaetuista tunnepitoisista tapahtumista rakentuu sisäisiä (intrapsyykkisiä) taitoja (Vygotsky) Sisäisen tilan säätely on kehityksen avain Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

67 McAdams & Pals (2006): persoonallisuuden eri tasot Elämänerrallinen muisti Piirteiden mukautuminen, Arvot, asteneet, päämäärät, roolit Emotionaalinen reaktiivisuus, riippumatomuus ajasta ja paikasta Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

68 PIIRRERAKENTEEN MUUTTUMINEN Vauvat & taaperot Littte Six ( > 2,5 v.) Big Five Aktiivisuus Myönteisyys Aktiivisuus Sosiaalisuus Ekstroverttius Pelokkuus Emotionaalisuus Neurootisuus Ärtyvyys Käsiteltävyys Mukautuvuus Tarkkaavaisuus Tunnollisuus Tunnollisuus Havaintoherkkys Herkkyys Avoimuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

69 Temperamenttipiirteet ovat melko pysyviä Roberts, B.W. & Delvecchio, W.F. (2000). Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

70 AKTIIVUSUUDESSA MUUTOKSIA De Haan ym. (2017) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

71 UJOUDESSA MUUTOKSIA De Haan ym. (2017) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

72 EMOTIOAALISUUDESSA MUUTOKSIA De Haan ym. (2017) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

73 HOIVAVASTEESSA MUUTOKSIA De Haan ym. (2017 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

74 JOUSTOVASTEESSA MUUTOKSIA De Haan ym. (2017) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

75 HERKKYYDESSÄ MUUTOKSIA De Haan ym. (2017). Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

76 TEMERAMENTTI JA EMOTIONAALINEN KEHITYS Temperamentti Emotionaalinen kehitys Yksilölliset, kognitiivisen kehityksen taustalla olevat piirteet Ytimessä emootioiden säätely Yksilölliset, kognitiivisen kehityksen taustalla olevat piirteet Ytimessä emootioden säätely Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

77 TEMERAMENTTI JA EMOTIONAALINEN KEHITYS Temperamentti Yksilölliset, kognitiivisen kehityksen taustalla olevat piirteet Ytimessä emootioiden säätely NÄKÖKULMA YKSILÖLLISISSÄ PIIRTEISSÄ Iästä riippumattomat, pysyvät piirteet, jotka ovat ajasta ja paikasta riippumattomia Emotionaalinen kehitys Yksilölliset, kognitiivisen kehityksen taustalla olevat piirteet Ytimessä emootioden säätely NÄKÖKULMA NORMATIIVISESSA KEHITYSESSÄ Ikäkaudelle tyypilliset piirteet, jaksottainen kehitys Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

78 Kala: Jatkuva kehitys Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

79 Perhonen: Jaksottainen kehitys Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

80 Ihmisellä on kaksi kehityslinjaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

81 Erikseen vai yhdessä? Vähäisen joustovasteen temperamentti vai emotionaalisen säätelyn vaikeus? Temperamentti Emotionaalinen kehitys Joustovaste Emotionaalinen säätely Tekee kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa Vaatii saada tehdä mielensä mukaan Pitää huomiosta, vastustaa periaatteita Kaipaa huomiota ja kokeilee rajojaan Kuuntelee järkipuhetta On avoin vastakkaisille mielipiteille Vastustaa aukoriteetteja Noudattaa sääntöjä vain pakosta Vahva tahto Sanoo ei osoittaakseen tahtoaan Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

82 TEMERAMENTTI JA EMOTIONAALINEN KEHITYS Temperamentin arvionti Peruskysymys: Minkälainen ihminen on Näkökulma piirteiden yleistettävyydessä yli vuorovaikutustilanteiden Likert asteikolliset väittämät Dimensionaalisuus Emotionaalisen kehityksen arviointi Peruskysymys: Mitä ihminen tekee Näkökulma vuorovaikutuksellisissa prosesseissa Luokittelevat kyllä ei väittämät Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

83 SAMASSA PAKETISSA KUITENKIN Temperamentti JA emotionaalinen kehitys - Näkökulmien yhdistäminen (laadullinen ja määrällinen kehitys, kehitysvaiheet, yksilöllisyys) - Täydentävät toisiaan, holisinen näkemys Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

84 Sääteleminen Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

85 Itsesäätely Itsesäätelyn tarkoitus on ehkäistä välittömien, reaktiivisten toimintaimpulssien herättämä taistele pakene jähmety käyttäytyminen kaikissa sosiaalisissa ja kognitiivisissa tilanteissa Tilaa harkinnalle, mielen malttamiselle ja ennakoinnille Epäjohdonmukaiset ja ennakoimattomat vuorovaikutussuhteet johtavat puutteellisin itsesäätelyn taitoihin ja pysyykisiin traumoihin Korjaavat kokemukset, kaikkien ihmisten tärkeys kaikissa ikävaiheissa Itsesäätely tai sen puute on yhteydessä kaikkeen toimintaan kaikissa tilanteissa Presentation Name / Firstname Lastname 09/10/

86 Säätelemisessä tarvitaan tahdonvoimaa (self-control) Viivästetty mielihyvä harmin sietäminen ja palkitsevan kokemuksen odottaminen on vaikeaa Viivästyttämisen vaikeus lisää riksiä Oppimisvaikeuksien kasautumiselle Käytöshäiriöille, sopeutumattomuudelle Lihavuudelle, syömishäiriöille Masennukselle Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

87 Viivästetty mielihyvä Nyky-ympäristössä on paljon palkitsevuutta Palkitsevuus koukuttaa Ympäristön johdonmukaisuus (turva) auttaa mielihyvän viivästämisessä Epävarmuus tulevasta? Väsymys, uupumus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

88 Itsesäätely ennustaa

89 The Dunedin Study Syntymäkohortti: 1000 lasta Itsesäätelyn taidot 3, 5, 7, 9 ja 11 vuoden iässä selittivät terveyseroja ja elämänhallintaa aikuisiässä (32 vuotta) Itsesäätelyn ennustevoima oli suurempi kuin älykkyyden tai muiden taustatekijöiden

90 Tahdonvoima on opittu taito Tahdonvoima on opittu taito, joka liittyy keskushermoston kehitykseen ja jota tarvitsee harjoitella Tahdonvoimassa tarvitaan otsalohkon aktiivisuutta Otsalohkon neurobiologinen kehitys on hidasta Lapsuudessa ja nuoruudessa yhteydet otsalohkoon ovat vasta vavistumassa ne ovat hauraita ja vaimenevat herkästi Tunnesäätelyn taidot ovat keskeisessä asemassa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

91 Varhaisten kokemusten voima Korkean psykososiaalisen riskin ympäristössä 80 % lapsista kokee vanhempien laiminlyöntiä, kaltoin kohtelemista ja hoivatta jättämistä Lapset eivät saa lohtua tarvittaessa Seurauksena jäsentymätön kiintymyssuhde itsesäätelyn vaikeus Keskiluokkaisessa, matalan riskin ympäristössä 15 % lapsista kokee vastaava Jäsentymätön kiintymyssuhde

92 Varhaisten kokemusten voima Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin tai sen puutteeseen Henkinen tai fyysinen pahoinpitely Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus Emotionaalinen laiminlyönti Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa: Depressiot ja ahdistushäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Sydän ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

93 Miksi varhaiset kokemukset vaikuttavat: Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin hermostollisessa ja hormonaalisessa stressivasteessa Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa seuraavissa Depressiot ja ahdistushäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Sydän ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

94 Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA ÄRSYKKEET 94

95 Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET 95

96 Rotista Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa Paljon hoivaa ja huolenpitoa kestävämpi ja sopeutuvampi rotta mukautuvampi stressireaktio 96

97 Poikkeava stressivaste Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on taustalla ainakin seuraavissa: Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Ahdistushäiriöt Masennus Kasvuhäiriöt

98 Jatkolukemista Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."philosophical transactions-royal society of london series b biological sciences(2004): Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard University Press 2009 Moffitt, T. E., Arseneault, L., Belsky, D., Dickson, N., Hancox, R. J., Harrington, H.,... & Sears, M. R. (2011). A gradient of childhood self-control predicts health, wealth, and public safety. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108(7), Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and cognition 14.1 (2005): Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 Supplement Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003 Sajaniemi N, Mäkelä J: Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014 Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, Basam Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014; The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012 Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant s response to entrapment between contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17, Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior while Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed), (2005). The social psychology of inclusion and exclusion., (pp ). New York, NY, US: Psychology Press