Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

Transkriptio

1 Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

2 Kehitys on prosessi ilmiönä ihmiset ja oppiminen Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys etenevät toisiinsa kietoutuen Pyrkimys ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen taustalla vaikuttavia mekanismeja Lähestymiskulmat: Sosiaalinen vuorovaikutus Toiminnallinen ja esineellinen vuorovaikutus Sisäiset prosessit aivot, keho, biologia

3 Ihmiset ovat osa luontoa Kehityksen raamit Biologia toimii, aivot toimivat mieli toimii yhteydessä luontoon Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution historiassa Ihmisen käyttäytyminen on kuitenkin paljon muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla Aivotoimina on välttämätön ehto sekä kehollisuuden että sosiaalisen vuorovaikutuksen toteutumisessa

4 Biolologia, evoluutio ja ihmisyyden ymmärtäminen Biologiassa ei ole mitään mikä ei ole ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa Lapsuudessa ei ole mitään mikä ei ole ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa Pitkä ja hankala ajanjakso, johon satsataan valtavasti Ihmisen geenit ovat suunnilleen samat kuin apinoiden Yhteinen kanta noin 6 miljoona vuotta sitten

5 Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä Ihminen on verkostoeläin ja poikkeaa kaikista muista kädellisistä anteliaisuudessa Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan jakaminen, vieraanvaraisuus Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä kyvyssä ilmaista tarpeitaan Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset Jaetun tietoisen mahdollisuus

6 Lähtökohtana kiinnostus söpöön pieneen Presentation Name / Firstname Lastname 02/10/2017 6

7 Onko ihmisluonne vinoutunut MARTIN LUTHER KING: Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja veljinä tai tulemme menehtymään yhdessä typeryksinä

8 Valmius ottaa toiset huomioon Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia, myötätunto ja anteliaisuus) ovat olennaisia ihmislajin selviämiselle Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa ei todettu millään muulla lajilla Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta mielen jakaminen Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien jakaminen

9 Hyväntahtoisuus on totta Lapset reagoivat fysiologisesti eri tavalla auttajiin ja estäjiin jo pienestä pitäen (3 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk ) Lapset suuntautuvat kohti auttajia, pois estäjistä Kasvatuksen ydin: miten ollaan kiusaajille kivoja, miten hänet napataan uudestaan mukaan Miten voidaan vahvistaa hyväntahtoisuutta ja vähentää pahantahtoisuutta

10 Apua tarvitaan aina Ihminen kykenee hylkäämään lapsensa ellei saa tukea Simpanssiyhteisössä ei ole kaltoinkohtelua Ihmisyhteisöissä kaltoinkohtelua on kaikkialla Joka ei saa apua, hyökkää toisia kohtaan, ketä ei oteta vastaan, kääntyy koko yhteisöä vastaan Yhteisöön kuulumattomuus raivo kohdistuu koko yhteiskuntaan

11 Kehityksen lainalaisuudet Kehitys on systeemistä, kausaalista, ei kuitenkaan determinististä Kaaoksen ja kompleksisuuden lainalaisuudet Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä Hermosto ja aivot ovat tunnetun universumin monimutkaisin järjestelmä Kehityksen logiikka: hyvä kasvattaa hyvää ja paha kasvattaa pahaa Kehityksen suuntaa voidaan muuttaa kehityksen korjausliikkeet

12 Elinikäinen oppiminen Kaikilla kehitysvaiheilla on oma ytimensä Aivot ovat rakenteilla läpi lapsuuden ja nuoruuden Kehityksen aikalogiikka ja eteneminen - alhaalta ylöspäin Lapsuus on perusrakenteiden vahvistamisen aikaa Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa Elämyshakuisuus, sosiaalisuus, tunteikkuus, luovuus

13 Aivot kasvukeskus Aivojen tehtävä yksinkertaisimmillaan: Vastaanotta informaatiota ja ohjata käyttäytymistä sen perusteella Aivojen poimuttuminen alkaa aivojen näkö- tunto- ja kuuloaistia käsittelevilä alueilta ja se jatkuu niille alueille, joissa yhdistetään eri aistien välityksellä tulevaa tietoa Aivojen poimuttuminen kestää vuosia Otsalohkon alueilla pisin kehityskaari Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

14 Aivot ohjaavat sopeutumista ihmisellä ylivertaiset ja joustavat mahdollisuudet Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua Jokainen voi muodostaa noin erilaista kytkentää Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien ratojen pituus on 3,5 miljoonaa km Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia 14

15 Kokevat aivot: aivorunko (matelija-aivot) Kehollisen tilan säätely: perusvireys ja valppaus, turva turvattomuus Ihmisillä (ja eläimillä) on kolme erilaista myönteisen aktivaation järjestelmää, joiden käynnistyminen koetaan ensisijaisesti palkitsevana Toimivat ihmisellä samoilla periaatteilla kuin muilla nisäkkäillä Vapauttaa dopamiinia

16 Tuntevat aivot limbiset rakenteet Kehittyvät evoluution aikaikkunassa liskoaivojen jälkeen Yli 200 miljoonaa vuotta sitten nisäkkäiden ilmaantuminen Mantelitumake (amygdala) ja hippokampus Säätelee aivorungosta nousevaa informaatiota Emootiot, motivaatio (palkitseminen), arvottaminen, tarkkaavaisuuden suuntautuminen kohti merkityksiä, muisti, kiintymyssuhteiden muodostuminen

17 Tuntevat aivot Hippokampus ja mantelitumake ovat suurelta osin vastuussa oppimisesta ja muistamisesta Mantelitumake Tunnemuistin ja merkityksen varasto Ilman sitä millään ei ole henkilökohtaista merkitystä Mantelitumake on tunnemuistin ja merkitysten varasto Ilman sen aktivoitumista millään ei ole mitään väliä Kaikki tunteet ovat riippuvaisia mantelitumakkeesta

18 Etuotsalohkot - aivojen komentokeskus Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat toisiinsa Kaiken toiminnan ohjaus, ylhäältä alas prosessointi, reaktioiden viivästyttäminen, harkinta, odottaminen, kaikki korkeammat kognitiiviset toiminnat Myös: sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi, kehon viestien käsitteleminen, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 Aistit kytkevät aivot itseen ja ympäristöön Tieto itsen ulkopuolisesta ympäristöstä Näkö, kuulo, tunto, haju, maku Tieto kehosta ja sen tiloista Interoseptiivinen aistimusjärjestelmä Tieto sosiaalisesta ympärisöstä Peilisolujärjestelmä, tunteiden tarttuminen Tieto vaarasta ja turvasta Neuroseptiivinen aistimusjärjestelmä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

20 Hermosolu - tiedon käsittelyn yksikkö Yksittäiset hermosolut verkottuvat toisiin hermosoluihin Heikkoja yhteyksiä sisältävistä verkostosta kohti selkeämpää, yksinkertaisempaa verkostoa Toiminnan tehostuminen, nopeutuminen, Vrt. tieverkoston tehostuminen suorat ja selkeät tiet, matkalla ei eksytä eikä matka kestä liian kauan Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

21 HERMOSOLU Copyright Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

22 Synapsi tämän tarinan tähti Synapsi on neuronin viestejä lähettävä ja vastaanottava piste Informaatio kulkee aksonipäätteestä alkavan synapsin yli presynaptinen eli synapsia edeltävä solu Tieto vastaanotetaan seuraavan solun dendriitin ulokkeessa postsynaptinen eli synapsin jälkeinen solu Copyright Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

23 SÄÄTÖJOUKOT Projektioneuronit: glutamaatti kiihdyttää ja GABA ehkäisee Vaikuttavat nopeasi, muutaman millisekunnin jälkeen Eivät riitä tiedonsiirron hienosäätöön Tarvitaan hitaita ja pitkävaikutteisia modulaattoreita Peptidit (opiaatit) Monoamiinit (serotoniini, dopamiini, adrenaliini ja noradrenaliini) kiihottavat tai estävät glutamaatin tai GABAn toimintaa Asetyylikoliini muisti, hermolihasliitos Copyright Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

24 Aivotoiminta on käytöstä riippuvaista Yhteydet vahvistuvat, kun niitä käytetään Viestinnän valtatiet Käyttämättömät, tarpeettomat yhteydet surkastuvat Käyttämätön polku nurmettuu Harjoittelu, toistaminen integratiivinen toiminta Aivoissa tapahtuu myös uusien solujen syntymistä Tarvitaan otollista sisäistä ympäristöä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

25 Vaikeuksien kautta voittoon Uudet hermosolut syntyvät haastavissa tilanteissa Riittävä fyysinen ja kognitiivinen aktiviteetti Kiinnostavaa, haastavaa, uudenlaista tekemistä oltava paljon Uusien solujen muodostuminen lisää epätasapainoa ja kaaosta Hermoverkko ei ole niin kuin ennen - riski aivoille Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

26 Aivojen energiatarve Informaation vastaanottaminen ja sen käsitteleminen kuluttaa energiaa Aivot käyttävät 20 % ihmisen kokonaisenergiasta Aivojen osuus on vain noin 2 % koko kehon painosta Jäsentymätön, irrallinen aisti-informaatio väsyttää aivot Otsalohkon alueet (ajatteluaivot) kuluttavat eniten energiaa väsyminen katkaisee harkinnan, keskittymisen ja ajattelemisen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

27 Tarvitaan suojarakenteita Hyvän nukkumisen välttämättömyys Unen aikana verkosto järjestyy ja palauttaa tasapainotilan Unen puute saa aivot sekaisin Fyysisen aktiviteetin välttämättömyys Päivän aikainen aktiivisuus ja oppimishaasteet pitävät uudet hermosolut hengissä silloin kun uni on hyvää Uusia hermosoluja syntyy erityisesti hippokampuksen alueelle muistitoiminnat tehostuvat Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

28 Vuorovaikutus on suojarakenteista suurin

29 Vauvan aivoissa eksytään Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana hermosolujen ja niiden välisten yhteyksin määrä on valtava (100 miljardia hermosolua yhteyspistettä) Yhteydet hitaita ja mutkaisia kuluttavat paljon energiaa Myeliinitupen rakentuminen hermosolujen ympärille nopeuttaa tiedonsiirtoa Nopeutuminen yksinkertaistaa tiedonsiirtoa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

30 Nuorten aivoissa tempoillaan Nuorten aivot eivät ole parhaimmillaan Aikuisten ohjaus ymmärrys nuorten mielistä ja niiden samanaikaisesta vahvuudesta ja heikkoudesta on lähtökohtana terveelle oppimiselle Suurimmat murrosiän muutokset ovat silmiltä piilossa Muutokset hormonitoiminnassa ja aivotoiminnassa kulkevat käsi kädessä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

31 Aivot muuttuvat läpi elämän Aivojen muutos murrosiässä on perustavanlaatuista Muutos jatkuu paljon pidenpään kuin teini-ikä, suurin osa muutoksista ajoittuu ikävuosille Aivojen harmaan aineen määrä kasvaa jatkuvasti murrosikää lähestytäessä Hermosolujen määrän kasvaminen merkitsee hermoverkkojen monimutkaistumista Epäjärjestys lisääntyy ennakoimaton käytös Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

32 Tarkkaan verkostoituneet hermosolut Toiminta tehotonta uuden järjestyksen löytyminen kestää aikansa Harmaan aineen huippu vuoden iässä tilavuus pienenee etenkin etuotsalohkon alueilla Älykkyys kasvaa turhia yhteyksiä karsimalla käyttöriippuvaisuus Hermosolujen valikoiva karsiutuminen ja myeliinin lisääntyminen tehostavat viestää Yhteydet pidentyvät ja aivojen eri osien yhteistyö lisääntyy pikku hiljaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

33 Komentokeskuksen suuret muutokset Etuotsalohkojen vastuulla ovat aivojen kokonaisvaltaisimmat ja vaativimmat tehtävät Toiminnan sääteleminen, ohjaaminen ja harkitseminen Impulsiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen Dopamiinin eritys voimistuu varhaisnuoruudessa Palkitsevuuden tarve kasvaa dopamiinijano Impulsiivisuus ja elämyshakuisuus voimistuvat Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

34 Elämä on yhtä riskiä Syvällä aivojen sisällä oleva limbinen järjestelmä tuottaa hyvää oloa Saavutetuista tavoitteista, onnistumisesta jostakin tärkeästä, uskalluksesta, itsensä voittamisesta Toimii teinillä ihan omalla logiikalla ja erityisen aktiivisesti Mielihyvän tunne riskinotosta on suurempi kuin koskaan muulloin elämässä Ylirationaalisuus ja vinoutunut arviontiasteikko myönteisen lopputuloksen harja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

35 Muutoksia muuallakin Sekasorto kasvojen tunnistamisessa Aivojen kasvojen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen alueilla solujen määrä ja solujen väliset yhteydet lisääntyvät Suuri epäjärjestys noin vuoden iässä Kasvoalueen toiminta hidastuu Negatiivisten tunteiden tunnistaminen vaikeutuu Pelokkaat kasvot nähdään vihaisensa tai inhoa viestivinä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

36 Mahdollisuus moneen hyvään Erinomaiset neuraaliset edellytykset joustavan mielen ja terveen oppimisen vahistumislle Edellytyksenä on, että nuori oppii käyttämään aivojaan oikein Oikeat valinnat oman ja toisten elämän kannalta Nuorten aivot tarvitsevat suojelua Unen puute, päihteet, säätelemätön stressi voivat aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia luonnolliseen hermosolujen karsiutumiseen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi