Raskaudenaikaiset stressitekijät ja tunnesäätelyn kehittyminen
|
|
- Kaarina Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raskaudenaikaiset stressitekijät ja tunnesäätelyn kehittyminen EEVA-LEENA KATAJA PsM, perhepsykoterapeutti, väitöskirjatutkija FINNBRAIN RASKAUSKOHORTTITUTKIMUS
2 Sisältö Lyhyesti FinnBrain -tutkimuksesta Raskausajan stressi Mitä se on ja miten se välittyy lapsen kehitykseen? Lapsen tunnesäätely Mitä on tunnesäätely? Miten raskausajan stressitekijät ovat yhteydessä siihen?
3 FinnBrain -raskauskohorttitutkimus Turun seudulta ja Ahvenanmaalta kerätty raskauskohortti, n=4000 perhettä. Tutkitaan lapsen kehitystä raskausajasta lähtien, erityinen kiinnostus raskausajan stressissä ja lapsen aivojen ja itsesäätelyn kehityksessä. Lomakkeita: rv. 14/24/34, 3/6/12/24kk Näytteitä ja kokeellisia tutkimuksia KEHITYSNEUROPSYKOLOGINEN OSATUTKIMUS
4 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Äidin raskaudenaikainen stressi riskitekijä lapsen kehitykselle. Yhteyksiä löydetty esim.: Synnytystapaan ja syntymäpainoon Temperamenttiin Aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen: kognitiivinen, motorinen, tarkkaavaisuuden kehitys Tunnesäätelyjärjestelmien/emotionaalinen kehitys ADHD, Asperger, skitsofrenia Monenlaisia yhteyksiä niin psyykkiseen kuin somaattiseenkin terveyteen! (Bridgett ym., 2015; Field ym., 2010; Sandman, 2015)
5 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Yhteyksiä lapsen keskushermoston/aivojen kehitykseen. Erityisesti tunne- ja käyttäytymisen säätelystä vastaaviin aivoalueisiin: Limbinen järjestelmä Hippokampus Otsalohkot Alueet kehittyvät pitkään. Herkkiä glukokortikoideille.
6 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Erilaisia stressitekijöitä tutkittu yhteydet samansuuntaisia. Mutta paljon yksilöllistä vaihtelua! haavoittuvuus - resilienssi Eniten tutkittu: äidin psykologinen stressi, kuten ahdistus- ja masennusoireet, raskausaikana. Universaali tutkimuskohde mahdollinen intervention kohde!
7 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Kehitysmekanismeja ei vielä täysin tunneta. Tärkeää tutkia: Raskausajan stressiä Syntymän jälkeistä stressiä Lapsen ominaisuuksia Vanhemman ominaisuuksia Laajemman kehitysympäristön ominaisuuksia Muita kehitystä välittäviä tekijöitä
8 Raskausajan stressi esiintyvyys Raskausajan masennus ja ahdistus Kliininen: ~10% Oireet: ~25% (Kingston ym., 2015; Pereira ym., 2014) Synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistus Esiintyvyys ~ 6 (-12)% Korrelaatio ~ 60-70% Kroonisuus ~50 70% Raskausajan stressioireet melko yleisiä, ja saattavat johtaa äidin kortisolitasojen (krooniseen) nousuun. Toiset herkempiä raskausajan hormonaalisille muutoksille kuin toiset?
9 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Lapsen kehityksen kannalta saattaa keskeistä olla mm. oireiden: Voimakkuus Ajoitus Kroonisuus Syntymän jälkeiset olosuhteet Aivojen/keskushermoston kehityksen herkkyyskaudet vaikuttavat lopputulokseen. Lapsen optimaalinen kehitys
10 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Yhteyksiä löydetty lapsen tunnereaktio- ja säätelyjärjestelmiin: HPA akseli (mm. Van den Bergh ym. 2005) Amygdala (Buss ym. 2015) Hippokampus (Bennett ym. 2015) Frontaalialueet, ACC (Buss ym., 2010; Davis ym., 2013) Korkeampi stressireaktiivisuus, impulsiivisuus, heikompi inhibitio, työmuisti, tarkkaavaisuus (Bridgett ym., 2015)
11 Raskausajan stressi raskaudenaikainen ohjelmoituminen Sikiön altistuminen raskausajan stressille Istukan kortisoli Sandman, C., 2015 Neuronal loss Sikiön HPA akselin säätely Sikiön käyttäytyminen Startle habituation Lapsen hermoston kehitys Kehityksellinen riski Psyykkinen- Motorinen- Kognitiivinen kehitys Temperamentti HPA akselin toiminta Kortikaalinen volyymi
12 Raskausajan stressi raskaudenaikainen ohjelmoituminen Raskaudenaikainen ohjelmoituminen evoluution mukainen mekanismi? Valmistaa lasta ympäristöön, johon tämä on syntymässä? (Glover, 2015)
13 (Bridgett ym, 2015)
14 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Jotta voimme ymmärtää lapsen tunnesäätelyn kehitystä, meidän on huomioitava: 1. Geneettinen perimä 2. Raskausajan olosuhteet ohjelmoituminen 3. Syntymän jälkeinen kasvuympäristö Geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus: vahvuus vs. haavoittuvuus
15 Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Jotta voimme ymmärtää lapsen tunnesäätelyn kehitystä, meidän on huomioitava: Lapsen yksilölliset ominaisuudet; mm. temperamentti, neurokognitiivinen kehitys, tarkkaavaisuus Vanhemman yksilölliset ominaisuudet; itsesäätely, vanhemmuus/vuorovaikutus Muu kasvu- ja kehitysympäristö Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus : Goodness of fit
16 Lapsen tunnesäätely mitä se on?
17 Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Osa itsesäätelyä: Emootioiden Kognitioiden Käyttäytymisen säätelyä Suhteessa ympäristöön Reaktiivisuus sen sääteleminen
18 Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Säätelykyky on useissa tutkimuksissa liitetty positiivisiin lopputulemiin: Psyykkinen, somaattinen terveys Menestys koulussa, työssä Sosiaaliset suhteet Elämänlaatu Perimän, varhaisten kokemusten ja aikuisiän menestyksen keskeinen välittäjä. Säätelytaidoilla on biologinen pohja, ovat osin periytyviä, mutta ympäristötekijät ja kehitys vaikuttavat.
19 Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Reaktiivisuus: Temperamentti (Rothbart & Bates, 1998) Affective, activational and attentional core of personality Jakautuu reaktiivisuuteen ja itsesäätelyyn Tarkkaillaan intensiteettiä ja valenssia Liittyy psykofysiologisiin ilmiöihin, esim. sykevaihtelu 1. Negatiivinen emotionaalisuus 2. Positiivinen emotionaalisuus 3. Tahdonalainen kontrolli (Effortful Control), kyky säädellä käyttäytymistä Ja reaktioita (picture: teachhub.com) Dia muokaten: PsM, väitöskirjatutkija Saara Nolvi
20 Temperamentti ennustaa kehityskulkuja + Negative emotionality (NE) OR overall reactivity - Effortful control + Effortful control Masennus, ahdistus (Compas et al., 2004; Chen et al., 2014; Sayal et al., 2014 ADHD/CD (Nigg et al., 2014; 2006; Olson et al., 2005), Positiivinen kehitys (Rothbart & Putnam, 2002) Kognitiivisen kehityksen ja käyttäytymisen säätelyn ongelmat (Lawson & Ruff, 2004) Itsesäätelyn ongelmat (Eisenberg et al., 2004; Lengua et al., 2008) Koulumenestys (Blair & Razza, 2007), Sos.-emot. kompetenssi (Stifter et al., 2009; Rothbart, 2007), terveys (Moffitt et al., 2011) Dia: PsM, väitöskirjatutkija Saara Nolvi
21 Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Temperamentti, etenkin reaktiivisuus, näkyvissä jo varhain. Vanhemmat kykenevät arvioimaan? Vanhempien arviot merkityksellisiä! Merkki herkkyydestä ympäristön vaikutuksille (Belsky et al., 2007), esim. NE:n ennustavuus riippuu vanhemmuuden laadusta (Belsky et al., 2007; Ursache et al., 2013). Vanhemman ja lapsen temperamenttien yhteensovittaminen kliininen näkökulma.
22 Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Reaktiivisuuden säätely, kehittyy osin hitaammin/pidempään: Top-down -säätely Kortikaaliset alueet, ACC Behavioraalinen top-down säätely toiminnanohjaustaidot Emotionaalinen top-down säätely HRV, RSA, parasympaattinen hermosto aktiiviset keinot, kuten tarkkaavuuden joustava siirto, itsensä rauhoittaminen
23 Lapsen tunnesäätely Miten se kehittyy? Reaktiivisuuden säätely: Bottom-up -säätely Automaattisemmat prosessit Subkortikaaliset alueet (amygdala, hippokampus) Käyttäytymisen inhibitio/pelokkuus (ujous) Impulsiivisuus
24 Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Biologiset perusmekanismit Itsesäätelyä näkyvissä jo sikiöajasta alkaen. Raskausajan stressi yhteydessä: Heikompi vaste VAS -ärsykkeeseen (Sandman, 2015). Hitaampi habituaatio, heikompi uuden ärsykkeen tunnistus (Sandman ym., 1999). Heikompi hermoston integriteetti (Sandman, 2015). Korkeampi reaktiivisuus vauvaiässä, fearful temperament
25 Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Biologiset perusmekanismit Vauvan cardiac vagal tone yhteydessä lapsen varhaiseen säädeltävyyteen, parempaan kognitiiviseen kehitykseen ja negatiivisten emootioiden säätelyyn, sekä vähäisempiin käyttäytymisen säätelyn vaikeuksiin 6 vuoden iässä (Feldman, 2009). Hyvin perustavanlaatuiset mekanismit riskissä interventiot? Mindfullness?
26 Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen HPA -akseli Raskausajan stressin on havaittu olevan yhteydessä lapsen HPA akselin hyper-(/hypo) reaktiivisuuteen (Sandman, 2011). Raskausajan stressille altistuneet lapset ovat syntymästään lähtien herkempiä, ärtyvämpiä ja vaikeammin tyynnyteltäviä. Tarkkaavaisuuden ongelmat, ADHD? Ahdistus, masennus
27 Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Temperamentti Raskausajan stressi yhteydessä korkeampaan negatiiviseen emotionaalisuuteen (Bolten et al., 2011; Davis et al., 2007). = turhautumistaipumus, pelko-, surureaktiot, heikompi tyyntyvyys. Sekä vanhemman arvioimana että observoituna. Pelokkuus on yhteydessä ahdistuneisuuteen (Clauss ja Blackford, 2012).
28 Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Tarkkaavaisuus Raskausajan stressin on havaittu heikentävän lapsen tarkkaavaisuuden kehitystä (Huizink ym., 2003). Tarkkaavaisuustaidot välittävät temperamentin ja myöhemmän ahdistuneisuuden yhteyttä hyvin toimiessaan puskuroivat negatiivisia kehityskulkuja.
29 The Interaction Between Temperament, Attention and Later Development Joint effect of attentional bias to threat and temperamental orienting score on 36-months fear. Nakagawa & Sukigara, 2012 The interaction between fear profile and attention bias towards threat predicting social withdrawal. Morales, Pérez-Edgar, & Buss, 2014
30 Yhteenveto Raskausajan stressillä voi olla itsenäinen vaikutus lapsen kehitykseen: REAKTIIVISUUS SÄÄTELY Kaikki lapset eivät kärsi raskausajan stressin seurauksista! seuraukset voivat olla myös erilaisia eri lapsilla. SUOJAAVAT TEKIJÄT RISKITEKIJÄT
31 Yhteenveto Tärkeää tunnistaa raskausajan stressi ja kohdentaa interventioita jo raskausaikaan. Masennusta seulotaan, ahdistusta ei? Raskausspesifillä ahdistuksella saattaa olla erityinen yhteys lapsen kehitykseen? Huolten kartoittaminen todelliset, epärealistiset
32 Yhteenveto Syntymänjälkeinen ympäristö voi muokata raskausajan haitallisia vaikutuksia. Äidin (isän) toiminnanohjaus Positiiviset kasvatuskeinot Äidin (isän) psyykkinen terveys Parisuhde Laajempi kehitysympäristö Interventiot riskiryhmille jo raskausajasta
33 Yhteenveto Tärkeää tunnistaa lapsen syntymän jälkeiseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä: Lapseen liittyvät yksilötekijät Vanhempiin liittyvät tekijät Kasvuympäristöön liittyvät tekijät Goodness of fit
34 Yhteenveto Interventioita voi kohdentaa raskausaikaan: jooga, rentoutuskeinot tms. terapia muu tuki ahdistuneisuuden kanssa työskentely! toiminnanohjaus, kasvatuskeinot
35 Yhteenveto Interventioita voi kohdentaa vauvaikään: Temperamentti lapsi ja aikuinen Riskitekijöiden tunnistaminen. Tarkkaavaisuustoimintojen ja muiden kognitiivisten toimintojen tukeminen. Säätelykeinojen harjoittelu. Vuorovaikutuksen tukeminen.
36 KIITOS!
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotVarhaisten tunnesuhteiden merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä. Riikka Korja 2.10.2015 Kliininen laitos & Psykologian laitos Turun Yliopisto
Varhaisten tunnesuhteiden merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä Riikka Korja 2.10.2015 Kliininen laitos & Psykologian laitos Turun Yliopisto Psyykkisten ja kognitiivisten häiriöiden synnystä Genotyyppi
LisätiedotTunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset
Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset Mikko Peltola Tutkijakollegium Institute for Advanced Social Research (IASR) Tampereen yliopisto mikko.peltola@uta.fi Sisältö Normatiivinen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotVANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS VARHAISEN STRESSIN NÄKÖKULMASTA
VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS VARHAISEN STRESSIN NÄKÖKULMASTA HETTI HAKANEN PSYKOLOGI VÄITÖSKIRJATUTKIJA, FINNBRAIN TUTKIMUS VARHAINEN VUOROVAIKUTUS JA SEN ULOTTUVUUDET VAUVAN SUBJEKTIIVINEN
LisätiedotSiirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma
Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotJukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu
Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotLasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä
Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä Tutkimuksen tausta Ensimmäiset kolme elinvuotta ovat kiihkeän
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotVanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta
Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotKehityspsykologia. Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd)
Kehityspsykologia Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd) Mitä kehityspsykologia on? psyykkisen kehityksen (muutoksen) tutkimus: selittäminen ja ymmärtäminen yhteys biologiseen kehitykseen
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotSyrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma
SKLS:n 90-vuotisjuhlaseminaari Nuoren syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Lastenpsykiatria, PSHP Neuvotteleva
LisätiedotStressin ja diabeteksen yhteys
Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009
LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotOhjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana?
Ohjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana? Linnea Karlsson, LT, dosentti FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto Apulaisylilääkäri, VSSHP/lastenpsykiatria Erikoistutkija, THL Esityksen sisältö Raskausaika
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS
ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotMIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ
MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa
Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotOrastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa
Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotMaanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA
VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA Leila Paavola-Ruotsalainen Tutkijatohtori Child Language Research Center () Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Johdanto
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotÄidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho
Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotVinkkejä psykologian kertauskurssille. Kristiina Holm & Vesa Åhs Motiivi
Vinkkejä psykologian kertauskurssille Kristiina Holm & Vesa Åhs Motiivi Kertausvinkki 1 PS2 Kertausta Kirjoitusharjoitus Jokainen luonnostelee itsenäisesti esseetehtävän vastausrungon sekä kirjoittaa vastauksen
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotPSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
LisätiedotPikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen
Pikkulapset ja stressi päivähoidossa Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen Stressin määritelmästä Psykologinen ja fysiologinen vaste tilanteessa, jossa yksilön psykologiseen
LisätiedotItsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen
Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Niilo Mäki Instituutti & Attentio Oy 18.4.2018 ITSESÄÄTELY kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitioita ympäristölle
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotAkuutin kivun psykologiaa. Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka 14.11.2014
Akuutin kivun psykologiaa Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka Mitä kipu on? Kipu ammattilaisille IASPn määritelmä Kipu on epämiellyttävä aistimus tai tunnekokemus, joka liittyy kudosvaurioon
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
Lisätiedot