Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Asialistalla ovat Turkki, itäinen kumppanuus sekä eteläinen naapurusto. Lisäksi keskustellaan ulko- ja puolustusministereiden yhteisistunnossa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanosta turvallisuuden ja puolustuksen osalta. Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Turkki Ulkoasiainneuvoston tulee käydä strateginen keskustelu Turkki-suhteesta. EU:n on perusteltua ilmaista vakava huoli Turkin demokratian, ihmisoikeuksien ja sananvapauden tilasta sekä yhteiskunnan vakaudesta (ml. terrorismi) ja suunnasta. EU:n tulee olla viesteissään selkeä ja yhtenäinen.laaja-alaisen EU Turkki-yhteistyön jatkuminen ja rakentava dialogi on tärkeää. Sekä Turkin että EU:n tulee pitää kiinni sitoumuksistaan ml. muuttoliikkeen hallinnassa. EU:n ei tule katkaista suhteitaan Turkkiin eikä Turkin EU-jäsenyysprosessia. Jäsenyysprosessi kriteereineen on edelleen paras tapa ankkuroida Turkki Eurooppaan. Alueellisesti Turkin tulisi toimia ISIL:n vastaisen yhteenliittymän tavoitteiden mukaisesti. Itäinen kumppanuus Suomi tukee kumppanimaiden yhteiskunnallisia uudistuksia ja maiden kestokyvyn vahvistamista. Suomi katsoo, että EU:n itäistä kumppanuutta tulee jatkaa jokaisen kuuden kumppanimaan kanssa niiden erilaisuus huomioiden. Samalla on etsittävä erilaisia yhteistyömalleja tiivistyvään poliittiseen ja taloudelliseen yhteistyöhön. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena EU:n linjausta lisätä maakohtaista räätälöintiä sekä korostaa tässä johdonmukaisesti EU:n arvoja ja intressejä. Itäisen kumppanuuden monenkeskistä yhteistyötä tulee tehostaa ja panostaa sektorikohtaisiin hankkeisiin, jotka tuovat kumppanimaiden asiantuntijoita yhteen käytännön tasolla. EU:n itäisen kumppanuuden turvallisuusulottuvuutta kriisinhallintayhteistyön ja koulutuksen kautta on hyödyllistä vahvistaa. Suomi pitää kumppanimaiden kansalaisten matkustamisen helpottamista tärkeänä tavoitteena. EU:n strategista viestintää kumppanimaissa tulee vahvistaa siten, että kumppanuuspolitiikan näkyvyys paranee ja uudistusten tuomaa pitkäjänteistä hyötyä selvennetään kansalaisille. Eteläinen naapurusto Kiireellisenä tavoitteena on aikaansaada tulitauko Aleppoon, jotta humanitaarista apua pystytään toimittamaan ja haavoittuneet siviilit päästään evakuoimaan kaupungista. Kansainvälistä painetta tulee lisätä al-assadin hallintoa ja sen tukijoita Venäjää ja Irania kohtaan. EU:n tulee nostaa Syyrian tilanne esille kahdenvälisissä keskusteluissa Venäjän ja Iranin kanssa sekä kansainvälisillä foorumeilla. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla tulitauon laajentaminen koko maahan sekä poliittisen ratkaisun löytäminen Syyrian konfliktiin.

2 2(17) EU:n tulee korostaa kaikissa yhteyksissä, että sotarikoksiin syyllistyneet pitää saattaa vastuuseen teoistaan. Suomi tukee EU:n korkean edustajan aktiivista ja rakentavaa toimintaa Syyrian poliittisen ratkaisun edistämiseksi. EU:lla tulee olla aktiivinen rooli Irakin vakauttamisessa ja sovintotyön edistämisessä ISIL:n jälkeisessä tilanteessa, ml. taloudellinen tuki. Oikeus- ja turvallisuussektorin tuen osalta EU:n tulee edetä ripeästi toimeenpanoon. Vahvempi yhteistyö EU:n ja Irakin välillä muuttoliikekysymyksissä on tarpeen. EU:n ja Irakin välisen kompaktin valmistelu tulee aloittaa mahdollisimman pian ja pyrkiä vaikuttamaan muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin. Libyan osalta EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea kansallisen yhtenäishallituksen muodostamiselle ja sen aseman vakiinnuttamiselle poliittisen prosessin edistämiseksi ja maan vakauttamiseksi. EU:n tulee käydä Iranin kanssa säännöllistä vuoropuhelua alueellisista kysymyksistä ja kehottaa Irania rakentavampaan rooliin alueen konflikteissa. Myös ihmisoikeuskysymyksistä tulee tiivistää vuoropuhelua. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano Globaalistrategian toimeenpanossa Suomen tavoitteena on EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. Toimeenpanosuunnitelmassa ja päätelmissä keskeistä on osoittaa EU:n lisäarvo turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa. Suomi katsoo, että suunnitelman tavoitetason tulee kattaa koko EU:n puolustusulottuvuus ulkoisen toiminnan lisäksi. EU:n tavoitetason ja siitä johdettavien suorituskykyprioriteettien lähtökohtana tulee olla globaalistrategiassa määritellyt tehtävät: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Nämä kolme prioriteettia tukevat toinen toisiaan ja ne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelmaan sisältyvien käytännön toimenpide-ehdotusten toimeenpanossa tulee edetä viivytyksettä. Konkreettisia päätöksiä voidaan jo tässä vaiheessa tehdä ainakin kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtokyvyn kehittämisestä, EU:n taisteluosastojen rahoituksesta ja puolustusyhteistyön systematisoinnista. Muut toimenpideehdotukset tulee priorisoida ja aikatauluttaa. Suomi tukee komission johdolla valmisteltavaa Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelmaa (European Defence Action Plan, EDAP). Toimintasuunnitelman tulee tarjota työkaluja puolustusyhteistyön syventämisen ja suorituskykyjen kehittämisen tueksi.

3 Asialista: 3(17) Turkki s.4 Itäinen kumppanuus s.7 Eteläinen naapurusto s.11 EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano s.15

4 4(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-40 Hirvonen Lauri Asia Turkki Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Käydään keskustelu Turkin viimeaikaisista tapahtumista. Keskustelun fokuksena ovat EU:n yhtenäinen lähestymistapa Turkkiin, demokratiakehityksen tila ja Turkin rooli alueellisessa tasapainossa. 2. SUOMEN TAVOITE Ulkoasiainneuvoston tulee käydä strateginen keskustelu Turkki-suhteesta. EU:n on perusteltua ilmaista vakava huoli Turkin demokratian, ihmisoikeuksien ja sananvapauden tilasta sekä yhteiskunnan vakaudesta (ml. terrorismi) ja suunnasta. EU:n tulee olla viesteissään selkeä ja yhtenäinen. Laaja-alaisen EU Turkki-yhteistyön jatkuminen ja rakentava dialogi on tärkeää. Sekä Turkin että EU:n tulee pitää kiinni sitoumuksistaan ml. muuttoliikkeen hallinnassa. EU:n ei tule katkaista suhteitaan Turkkiin eikä Turkin EU-jäsenyysprosessia. Jäsenyysprosessi kriteereineen on edelleen paras tapa ankkuroida Turkki Eurooppaan. Alueellisesti Turkin tulisi toimia ISIL:n vastaisen yhteenliittymän tavoitteiden mukaisesti. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvostossa käydään ajankohtaiskeskustelu Turkista. Edellisen kerran Turkkia käsiteltiin epävirallisessa ulkoasianneuvostossa ja sitä ennen ulkoasiainneuvoston epävirallisessa lounaskeskustelussa heti vallankaappausyrityksen jälkeen. Neuvostossa ei ole tarkoitus sopia yhteisistä viesteistä medialle vaan pohjana toimii annettu EU28-lausunto. EU-jäsenmaat antoivat yhteisen lausunnon reaktiona Turkin viimeaikaiseen tilanteeseen. Lausunnossa ilmaistaan vakava huoli Turkin toimista, ml. mahdollinen esitys kuolemantuomion palauttamiseksi, ilmaisunvapauden rajoittaminen ja kurdimyönteisen

5 puolueen (HDP) parlamentaarikkojen pidättäminen. Näiden katsotaan heikentävän oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja parlamentaarista demokratiaa. 5(17) EU-jäsenmaiden lausuntoa edelsivät KE Mogherinin ja komissaari Hahnin yhteislausunto sekä monien EU-maiden reaktiot Turkki on vastannut EU:n esittämiin huoliin syyttämällä EU:ta julkisuudessa kaksinaisstandardeista. Komissio julkaisee osana vuotuista laajentumispakettia edistymisraportin Turkista Raportissa esitetään komission arvio Turkin tilanteesta vallankaappausyrityksen jälkeen ottaen huomioon myös viimeisimmät tapahtumat. Sekä raportin että Turkin reaktion raporttiin odotetaan olevan kriittinen. 4. TAUSTA Turkin sotilasvallankaappausyritystä seuranneiden vastatoimien myötä ihmistä on erotettu tehtävistään ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat pidätettyinä tai tutkintavankeudessa Viimeisimpänä pidätettiin sekulaarin opposition Cumhuriyet-lehden johtoa sekä kurdimyönteisen HDP-puolueen puheenjohtajat HDP:n edustajien pidätykset olivat mahdollisia Turkin parlamentin päätettyä toukokuussa useiden parlamentaarikkojen immuniteetin poistamisesta. HDP on ilmoittanut vetäytyvänsä parlamentin toiminnasta. Samanaikaisesti konflikti kurditerroristijärjestö PKK:n kanssa on voimistunut. Turkissa on syysmarraskuun välillä tehty yli kaksikymmentä terroristi-iskua, joista suurin osa maan kaakkoisosassa. Turvallisuustilanne on herkkä. Kuolemantuomion palauttamista koskeva keskustelu on myös aktivoitunut uudelleen ja keskustellaan sitä koskevan esityksen mahdollisesta viemisestä parlamentin käsittelyyn. Hallituksen arvioidaan vievän presidenttijohtoiseen malliin tähtäävä perustuslakimuutosesitys parlamentin käsittelyyn mahdollisesti alkuvuodesta. EU-jäsenmaiden antamassa yhteisessä lausunnossa ilmaistaan vakava huoli Turkin viimeaikaisista toimista: mahdollinen esitys kuolemantuomion palauttamiseksi, ilmaisunvapauden rajoittaminen ml. Cumhuriyet-lehden toimittajien pidättäminen ja sosiaalisen median rajoittaminen sekä oppositiopuolue HDP:n parlamentaarikkojen pidättäminen. Näiden katsotaan heikentävän oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja parlamentaarista demokratiaa sekä lisäävän jännitteitä maan kaakkoisosassa ja vastakkainasettelua yhteiskunnassa yleisesti. EU tuomitsee Turkin kohtaaman terrorismin ja antaa tukensa Turkille terrorismin vastaisessa toiminnassa. Toimet PKK:ta vastaan ovat legitiimejä, mutta niiden tulee olla demokraattisten periaatteiden mukaisia, suhteutettuja ja kunnioittaa ihmisoikeuksia. Samalla Turkkia kehotetaan paalaaman poliittiseen prosessiin ja dialogiin maan sisäisen ja alueellisen tilanteen vuoksi. Lausunnossa kiinnitetään huomiota Turkin parlamentin päätökseen toukokuussa poistaa useiden parlamentaarikkojen syytesuoja. EU-maat muistuttavat tuominneensa vallankaappausyrityksen ja kehotettavat Turkkia turvaamaan parlamentaarisen demokratian, oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumisen huomioiden ehdokasmaan velvoitteet. EU-jäsenmaat seuraavat tilannetta tarkasti ja ovat valmiita jatkamaan poliittista dialogia Turkin kanssa kaikilla tasoilla. Komission julkaistavassa laajentumispaketissa esitetään komission arvio Turkin edistymisestä jäsenyyskriteerin täyttämisessä sekä arvio tilanteesta vallankaappausyrityksen jälkeen ml. viimeisimmät tapahtumat. Sekä raportin että Turkin reaktion raporttiin odotetaan olevan kriittinen.

6 6(17) Turkki vaikuttaa etääntyvän kauemmas ns. Kööpenhaminan kriteereistä, jotka edellyttävät hakijamaalta mm. demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamista. Kuolemanrangaistus ei myöskään sovi yhteen EU-jäsenyysprosessin kanssa. Myös Euroopan neuvosto on muistuttanut Turkkia, että kuolemanrangaistus ei ole yhteensopiva Euroopan neuvoston jäsenyyden kanssa. Euroopan neuvosto pääsihteeri Jagland on kritisoinut Turkkia lehdistönvapauden rajoittamisesta ja kyseenalaistanut toimien kohtuullisuuden, mitä edellytetään myös poikkeustilan aikana. Saavuttaakseen viisumivapauden Turkin tulee täyttää kaikki vaadittavat kriteerit. Turkki on jälleen todennut sanoutuvansa irti muuttoliikettä koskevista sitoumuksistaan, mikäli viisumivapaus ei toteudu. Hallitsematon maahanmuutto Turkista EU-alueelle on pysynyt vähäisenä EU Turkki-julkilausuman toimeenpanon myötä. Toimeenpanon haasteena ovat kuitenkin hitaat palautukset Kreikasta Turkkiin EU:n antamasta raha- ja materiaaliavusta huolimatta. EU-jäsenmaat ovat osallistuneet Frontexin ja turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n tukitoimintaan Kreikassa yhteensä 920 asiantuntijalla. Kreikassa on kuitenkin edelleen pulaa asiantuntijoista Turkista EU-maihin on mennessä uudelleensijoitettu syyrialaista yksi yhdestä - mekanismin puitteissa, joista Suomi on vastaanottanut 136. Suomi on vastaanottanut Kreikasta 430 turvapaikanhakijaa, joista 50 yksin tullutta alaikäistä, sisäisten siirtojen mekanismin puitteissa. Suomi on myös antanut asiantuntija- ja materiaaliapua Kreikalle. Turkin pakolaisavun koordinointivälineen, 3 miljardia vuosille , toimeenpano on edennyt nopeasti. Suomen osuus Turkin pakolaisavun koordinointivälineestä on 28,4 miljoonaa euroa. Turkin aktiivisuuden tavoitteena Irakissa ja Syyriassa arvioidaan olevan sisäisten turvallisuusuhkien torjuminen (PKK ja ISIL), kurdien alueellisten pyrkimisten estäminen ja shiiojen vaikutusvallan patoaminen erityisesti Irakissa. Turkki on jatkanut Euphrates Shield -operaatiotaan Syyriassa, joka kohdistuu Turkin ilmoituksen mukaan sekä ISIL:ia että Turkin terroristijärjestöiksi luokittelemia Syyrian kurdien joukkoja vastaan. Turkki pyrkii estämään yhtenäisen kurdivyöhykkeen muodostuminen Syyrian vastaiselle rajalle. Turkki on ilmoittanut olevansa halukas osallistumaan Mosulin vapauttamiseen tähtäävään operaatioon Irakissa. Irakin hallituksen mukaan Turkin joukkojen ei tule osallistua Mosulin operaatioon ja on vaatinut Turkkia vetämään joukkonsa Irakista. Syyrian konflikti ja Mosulin operaatio voivat johtaa uusiin pakolais- ja muuttoliikkeisiin. Turkki ja Venäjä ovat noin vuoden kestäneen välirikon jälkeen tiivistäneet suhteitaan erityisesti talouden ja energiayhteistyön alalla. Turkki ja Venäjä ovat lisänneet yhteydenpitoa myös Syyrian osalta.

7 7(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Outi Saarikoski Asia EU:n itäinen kumppanuus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasianneuvosto keskustelee EU:n itäisestä kumppanuudesta (IK, Eastern Partnership, EaP). Esille nousee todennäköisesti myös maakohtaisia huomioita kumppanimaista (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä). Aiheesta on tarkoitus antaa neuvoston päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE Tavoitteet itäisen kumppanuuden politiikan osalta Suomi tukee kumppanimaiden yhteiskunnallisia uudistuksia ja maiden kestokyvyn vahvistamista. Tässä keskeistä on demokratian, korruptionvastaisen työn ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen. Maiden tulee kiinnittää huomiota erityisesti uudistusten toimeenpanoon. Suomi tukee Viron EU puheenjohtajuuskauden itäisen kumppanuuden huippukokousvalmisteluja nämä teemat huomioon ottaen. Suomi katsoo, että EU:n itäistä kumppanuutta tulee jatkaa jokaisen kuuden kumppanimaan kanssa niiden erilaisuus huomioiden. Samalla on etsittävä erilaisia yhteistyömalleja tiivistyvään poliittiseen ja taloudelliseen yhteistyöhön. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena EU:n linjausta lisätä maakohtaista räätälöintiä sekä korostaa tässä johdonmukaisesti EU:n arvoja ja intressejä. Itäisen kumppanuuden monenkeskistä yhteistyötä tulee tehostaa ja panostaa sektorikohtaisiin hankkeisiin, jotka tuovat kumppanimaiden asiantuntijoita yhteen käytännön tasolla. EU:n itäisen kumppanuuden turvallisuusulottuvuutta kriisinhallintayhteistyön ja koulutuksen kautta on hyödyllistä vahvistaa. Suomi pitää kumppanimaiden kansalaisten matkustamisen helpottamista tärkeänä tavoitteena. Kannatamme Georgian ja Ukrainan Schengen-viisumivapauksien toteutumista mahdollisimman pian ja toivomme EU:n päätöksentekoa asiasta lähiaikoina. Kannatamme myös matkustamista helpottavia järjestelyjä Armenian, Azerbaidzhanin ja Valko-Venäjän kanssa. Suomi näkee kumppanimaiden sisäisen kestokyvyn lisäämisen ja disinformaatioon vastaamisen tärkeänä tavoitteena. EU:n strategista viestintää kumppanimaissa tulee vahvistaa siten, että kumppanuuspolitiikan näkyvyys paranee ja uudistusten tuomaa pitkäjänteistä hyötyä selvennetään kansalaisille. Maakohtaiset tavoitteet

8 8(17) Ukraina tarvitsee edelleen tukeamme sekä konfliktin takia että uudistusten toteuttamiseksi. Suurimmat uudistukset mm. korruptionvastaisessa taistelussa ja oikeusjärjestelmässä ovat vielä edessä. Minskin sopimuksen toimeenpanossa Venäjän on tehtävä enemmän. Venäjällä on päävastuu siitä, että Itä-Ukrainan turvallisuustilanteessa ei näy parannusta. Suomi toivoo löydettävän ratkaisu EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen ratifiointiin. Mikäli sopimuksen ratifiointiprosessi kaatuisi, olisi sillä kauaskantoisia geopoliittisia seurauksia Ukrainalle ja koko Euroopan turvallisuudelle. Suomi toivoo Moldovan eurooppalaisen suunnan säilyvän ja assosiaatiosopimuksen toimeenpanon edistyvän. EU:n tulee jatkaa tukeaan Moldovalle aiempaa enemmän ehdollisuutta korostaen. Suomi kannattaa Valko-Venäjän suhteiden asteittaista lähentämistä EU:ssa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Suomi tukee ajatusta normalisoida EU:n ja Valko-Venäjän väliset sopimussuhteet ja tarkastella mahdollisuutta avata neuvottelut EU:n ja Valko-Venäjän välisestä yhteistyösopimuksesta. Suomi katsoo, että neuvottelut edesauttaisivat osaltaan jatkamaan tiivistä vuoropuhelua Valko-Venäjän kanssa myös ihmisoikeuksista, mukaan lukien kuolemantuomioista. Suomi kannustaa Valko-Venäjää yhteistyöhön kansainvälisten järjestöjen ja ihmisoikeusmekanismien kanssa, ml. YK ja Euroopan neuvosto. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA EU:n itäisen kumppanuuden alue on tärkeä osa EU:n naapurustoa. Samalla kun maat ovat kehittäneet EU-suhteitaan, Venäjä on jatkanut pyrkimyksiään vaikuttaa eri tavoin kumppanimaiden sisä- ja ulkopolitiikkaan. Itäinen kumppanuus on myös yksi viidestä EU:n keväällä 2016 määrittelemästä EU-Venäjä-politiikan periaatteista. Erityisesti Ukrainan konfliktista, mutta myös muista alueen turvallisuuspoliittisista jännitteistä johtuen, EU:n itäisen naapuruston painoarvo EU:n ulkosuhteissa on keskeinen. Riian IK-huippukokouspäätelmissä toukokuussa 2015 identifioitiin kumppanuuden neljä osa-aluetta, joihin panostetaan: valtion rakentaminen, liikkuvuus ja ihmisten väliset kontaktit, markkinoiden kehittäminen sekä energia- ja liikenneyhteydet. EU:n itäisen kumppanuuden vuosittainen ulkoministerikokous (28+6) pidettiin viimeksi toukokuussa 2016 Brysselissä. Viimeinen EU:n sisäinen ministeritason keskustelu itäisestä kumppanuudesta käytiin huhtikuun ulkoasianneuvostossa. Itäisen kumppanuuden huippukokouksia pidetään noin kahden vuoden välein. Seuraava huippukokous pidetään Viron EU-puheenjohtajuuskaudella marraskuussa 2017 Brysselissä. Itäinen kumppanuus on yksi Viron kauden prioriteeteista. EU:n itäiseen kumppanuuteen kuuluvat Ukraina, Georgia, Moldova, Armenia, Azerbaidzhan ja Valko- Venäjä. EU:n vuonna 2015 uudistetussa naapuruuspolitiikassa (ENP) otettiin paremmin huomioon sekä idässä että etelässä kumppanimaiden erilaisuus ja maiden kestokyvyn vahvistaminen (resilienssi). Neuvosto antoi Euroopan naapuruuspolitiikan uudistamisesta päätelmät joulukuussa Nämä naapuruuspolitiikan suuntaviivat pyritään nyt yhdistämään paremmin EU:n käytössä olevan alueen ENI-rahoitusinstrumentin (European Neighbourhood Instrument) maakohtaisiin ohjelmiin.

9 9(17) Kumppanimaiden kahdenväliset sopimusjärjestelyt ja ohjelmat ovat olleet viime vuodet huomion keskipisteessä. EU:n kanssa solmitut assosiaatiosopimukset (Association Agreements), niiden vapaakauppaosiot (Deep and Comprehensive Free Trade Agreement, DCFTA) ja viisumivapaus- sekä helpotusprosessit (Visa liberalisation and facilitation) ovat kumppanuuden merkittäviä saavutuksia. Näiden on edelleen toimittava porkkanoina kumppanimaille vaikeiden yhteiskunnallisten uudistusten toimeenpanemiseksi. EU allekirjoitti assosiaatiosopimukset Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa kesällä Suomi on ratifioinut nämä sopimukset keväällä Kaikki EU-maat ovat ratifioineet Georgian ja Moldovan sopimukset. Armenian ja Valko-Venäjän jäsenyys Euraasian talousliitossa luo mahdollisesti ongelmia taloussuhteiden tiivistyessä. Alankomaiden kielteinen kansanäänestystulos Ukrainan assosiaatiosopimuksesta keväällä 2016 pysäytti sopimuksen ratifioinnin EU:ssa. Alankomaiden hallitus pyrkii saamaan joulukuun Eurooppaneuvostossa assosiaatiosopimukseen liitteeksi julistustekstin, jonka pohjalta Alankomaiden parlamentti voisi hyväksyä sopimuksen. Riian huippukokouksen 2015 jälkeen EU:n itäisen kumppanuuden politiikassa on painotettu tukea kumppanimaille ja työtä yhteisesti sovittujen sitoumusten eteen. Erityisen tärkeää on edistyminen yhteiskunnallisissa uudistuksissa ja oikeusvaltiokehityksessä. Kun maat ovat hallinnollisesti, demokraattisesti ja taloudellisesti vahvempia, ne pystyvät vastaamaan myös itse aikaisempaa paremmin erilaisiin turvallisuusuhkiin. Kumppanimaiden kestokyvyn lisääminen (resilienssi) ja disinformaatioon vastaaminen nähdään tärkeänä osatavoitteena. Tiedottamisen tarve EU-lähentymisen ja uudistusten tuomista hyödyistä tavallisille kansalaisille on ilmeinen. Uudistukset ovat usein kivuliaita ja niiden tulokset näkyvät vasta pitkällä aikajänteellä. Samaan aikaan Venäjä on jatkanut informaatiovaikuttamistaan alueen maissa. EU:n strategista viestintää itäisissä kumppanimaissa on tehty nyt vuoden verran ja sitä vahvistetaan. Kahdenvälisen yhteistyön lisäksi EU:n itäistä kumppanuutta toteutetaan myös monenkeskisen raiteen yhteistyötapaamisilla (platformityö ja paneelit) ja koulutuksilla eri sektoreilla. Kumppanuuden monenkeskinen työ on Riian huippukokouksen jälkeen jäänyt vähemmälle huomiolle. Sillä on tärkeä roolinsa muun muassa kumppanimaiden keskinäisen yhteistyön tiivistämisessä ja sektorikohtaisen osaamisen lisäämisessä. Suomi on auttanut parantamaan maiden kapasiteettia mm. antamalla asiantuntija-apua raja- ja tulliasioissa sekä hyvässä hallinnossa. Liikkuvuuspolitiikan osalta Georgian ja Ukrainan EU-viisumivapaudet odottavat EU:lta lopullista päätöstä. Molemmat maat ovat täyttäneet viisumivapauden tekniset edellytykset. Georgian osalta oikeus- ja sisäministerit ovat tehneet lokakuussa myönteisen päätöksen, minkä vahvistamiseksi odotetaan nyt Euroopan parlamentin päätöstä. EU:n viisumivapauden keskeyttämismekanismia uudistetaan parhaillaan, mikä on hidastanut molempien maiden viisumivapaudesta päättämistä. Moldovalla on jo viisumivapaus vuodesta Suomi tukee Ukrainan ja Georgian viisumivapauksia, suhtautuu myönteisesti viisumidialogin avaamiseen Armenian kanssa (pitkäaikaisena tavoitteena viisumivapaus) sekä viisumihelpotusneuvotteluiden loppuunsaattamiseen edellytysten täyttyessä Valko-Venäjän kanssa. Maakohtaista itäisen kumppanuuden maista: Ukrainan sisäpoliittiset uudistukset kangertelevat, mutta taloustilanne on vakautunut. Oligarkkien valta on suurta. Ukraina tarvitsee edelleen kattavia uudistuksia, keskeisimpänä näistä korruptionvastainen työ ja oikeusvaltiouudistukset. Konflikti itäisessä Ukrainassa jatkuu eikä yhtäkään Minskin sopimuksen kohdista ole saatu toimeenpantua. Syyskuussa sovittu aselepo on pitänyt vain osittain. Normandia-ryhmän (DE, FR, RU, UA) päämiehet tapasivat Berliinissä ja käsittelivät ns. tiekarttaa, jolla on tarkoitus edistää Minskin sopimuksen toimeenpanoa rinnakkaisin poliittisin ja

10 turvallisuuselementein. Ukraina odottaa EU:lta sekä assosiaatiosopimuksensa ratifiointia että viisumivapautta. 10(17) Georgia on nopeassa uudistusvauhdissaan itäisten kumppaneiden mallimaa ja toimeenpanee aktiivisesti assosiaatiosopimusta. Georgian parlamenttivaalit sujuivat odotetun rauhallisesti. Vaalivoiton otti hallituspuolue Georgian Dream, joka painottaa länsi-integraation lisäksi myös aikaisempaa tasapainoisempia Venäjä-suhteita. Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa ei ole ollut viime aikoina yhteenottoja. Etelä-Ossetia on siirtänyt kansanäänestystään perustuslainmuutoksesta, joka mahdollistaisi anomuksen liittymisestä osaksi Venäjää, kevääseen Moldovan sisä- ja ulkopoliittiset sekä taloudelliset hankaluudet jatkuvat. Tilanne on pääosin rauhoittunut ja reformityössä on otettu maltillisen myönteisiä askeleita. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin Ennakkosuosikki, Venäjä-myönteisen sosialistipuolueen johtaja Igor Dodon keräsi noin 48% ja liberaalin PAS-puolueen Maia Sandu noin 38 % äänistä. Toinen kierros käydään juuri ennen ulkoasianneuvostoa Dodon on kampanjansa aikana puhunut mm. Euraasian talousliiton (EAEU) puolesta. Moldova on riippuvainen ulkomaisesta tuesta ja odottaa IMF:n päätöstä rahoituksen palauttamisesta. EU:n budjettituen mahdollisesta jatkosta ei voida tehdä päätöstä ennen IMF:n johtokunnan päätöstä. Transnistrian pitkittyneen konfliktin ratkaisuun tähtäävät Etyj-vetoiset 5+2-neuvottelut eivät ole avanneet uutta. Elokuussa Venäjä järjesti näyttävästi Transnistriassa kolme sotaharjoitusta. EU pyrkii rohkaisemaan Valko-Venäjää uudistuksiin. EU lakkautti helmikuussa 2016 valtaosan maahan kohdistetuista pakotteista vastauksena myönteisiin askeleisiin. Lukashenka vapautti viimeiset poliittiset vangit. Rajoittavia toimenpiteitä (matkustusrajoitteet ja varojen jäädytykset) jatkettiin selvittämättömiin katoamistapauksiin liittyvien neljän henkilön ja asevientikiellon osalta asti. EU ja Valko-Venäjä ovat jatkaneet asteittaista etenemistä suhteissaan. Viimeisin ihmisoikeusvuoropuhelu käytiin rakentavassa hengessä kesäkuussa Liikkuvuuskumppanuudesta sovittiin lokakuussa. Suomi on mukana kumppanuudessa. Valko-Venäjä toivoo sopimusneuvottelujen käynnistämistä EU:n kanssa. Valko-Venäjä on Euraasian talousliiton jäsen ja työskentelee WTOjäsenyysprosessinsa eteen. Valko-Venäjän rahoitusmahdollisuudet ovat osittain parantuneet: EBRD hyväksyi uuden Valko-Venäjä maastrategiansa syyskuussa ja Valko-Venäjä siirrettiin EIB:n EUlainatakauksen mahdollistavaan maakategoriaan. Valko-Venäjän ja IMF:n neuvottelut uudesta lainapaketista ovat käynnissä. Syyskuun parlamenttivaalit sujuivat rauhallisesti monista puutteista huolimatta ja kaksi opposition edustajaa valittiin. Ihmisoikeustilanne jatkuu heikkona. Kokoontumisja ilmaisunvapautta rajoitetaan ja kuolemantuomioita on edelleen annettu. Armenia ja EU käyvät parhaillaan sopimusneuvotteluita laajennetusta puitesopimuksesta, joka korvaa voimassaolevan PCA-sopimuksen. EU:n ja Armenian väliset assosiaatiosopimusneuvottelut kaatuivat vuonna 2013 maan liityttyä Euraasian talousliittoon (EAEU). Armenia seuraava toive EU:lle on viisumivapauteen johtava viisumidialogi Georgian ja Ukrainan tapaan. EU:n ja Azerbaidzhanin pitkään ihmisoikeusloukkausten vuoksi viileänä olleet suhteet ovat nyt hieman parantumassa. EU ja Azerbaidzhan ovat aloittamassa nykyisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (PCA) korvaavan sopimuksen neuvottelut. Ihmisoikeusdialogi on aloitettu Azerbaidzhanin pyynnöstä ensimmäistä kertaa vuoden 2014 jälkeen. Azerbaidzhan toivoi lokakuussa viisumivapauteen johtavan viisumidialogin avaamista EU:n kanssa, mutta EU ei ole toistaiseksi vastannut toiveeseen. Maassa on yhä suuri määrä poliittisia vankeja (80-120). Vuoristo-Karabahin tilanne kärjistyi veriseksi yhteenotoksi huhtikuussa tiettävästi Azerbaidzhanin hyökkäyksellä. Yhteenotto Armenian ja Azerbaidzhanin välillä oli pahin yli 20 vuoteen.

11 11(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10Halkilahti Jukka ALI-10Hyyppä Kirsti ALI-10Piiparinen Touko ALI-10Krank Ann-Christine Asia Eteläinen naapurusto: Syyria, Irak ja Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasianneuvosto keskustelee eteläisen naapuruston ajankohtaisesta tilanteesta keskittyen erityisesti Syyriaan, Irakiin sekä Libyaan. Ulkoasiainneuvosto antaa päätelmät Iranista. 2. SUOMEN TAVOITE Kiireellisenä tavoitteena on aikaansaada tulitauko Aleppoon, jotta humanitaarista apua pystytään toimittamaan ja haavoittuneet siviilit päästään evakuoimaan kaupungista. Kansainvälistä painetta tulee lisätä al-assadin hallintoa ja sen tukijoita Venäjää ja Irania kohtaan. EU:n tulee nostaa Syyrian tilanne esille kahdenvälisissä keskusteluissa Venäjän ja Iranin kanssa sekä kansainvälisillä foorumeilla. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla tulitauon laajentaminen koko maahan sekä poliittisen ratkaisun löytäminen Syyrian konfliktiin. EU:n tulee korostaa kaikissa yhteyksissä, että sotarikoksiin syyllistyneet pitää saattaa vastuuseen teoistaan. Suomi tukee EU:n korkean edustajan aktiivista ja rakentavaa toimintaa Syyrian poliittisen ratkaisun edistämiseksi. Lokakuun 2016 UAN:n päätelmät toimivat korkean edustajan ohjenuorana. Korkean edustajan toimet tulee nähdä YK:n Syyria-edustajan välitystoimia tukevina. Suomi tukee EU:n aloitetta, jonka tavoitteena on toimittaa humanitaarista apua Itä-Aleppoon, sekä turvata haavoittuneiden ja sairaiden evakuointi kaupunginosasta. ISIL:n vastainen taistelu etenee Irakissa. EU:lla tulee olla aktiivinen rooli Irakin vakauttamisessa ja sovintotyön edistämisessä ISIL:n jälkeisessä tilanteessa, ml. taloudellinen tuki. Oikeus- ja turvallisuussektorin tuen osalta EU:n tulee edetä ripeästi toimeenpanoon. Vahvempi yhteistyö EU:n ja Irakin välillä muuttoliikekysymyksissä on tarpeen. EU:n ja Irakin välisen kompaktin valmistelu tulee aloittaa mahdollisimman pian ja pyrkiä vaikuttamaan muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin. Libyan osalta EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea kansallisen yhtenäishallituksen muodostamiselle ja sen aseman vakiinnuttamiselle poliittisen prosessin edistämiseksi ja maan vakauttamiseksi. EU:n tärkeä säilyttää yhtenäinen linja suhteessa Libyaan. Alueelliset toimijat ovat myös avainasemassa Libyan vakauttamisessa. Egyptin tulee toimia rakentavasti yhtenäishallituksen aseman vahvistamisessa.

12 12(17) EU:n tulee käydä Iranin kanssa säännöllistä vuoropuhelua alueellisista kysymyksistä ja kehottaa Irania rakentavampaan rooliin alueen konflikteissa. Myös ihmisoikeuskysymyksistä tulee tiivistää vuoropuhelua. Kauppa ja taloudellinen yhteistyö ovat keskeinen osa EU:n ja Iranin suhteita, mutta myös sektorikohtaista yhteistyötä tulee kehittää mm. ympäristö- ja muuttoliikekysymyksissä. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Eteläinen naapurusto on ulkoasiainneuvoston agendalla alueen maiden etenkin Syyrian, Irakin ja Libyan kriittisen tilanteen johdosta. Taistelut ovat jatkuneet Syyriassa ja humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen etenkin Aleppossa. Ulkoasiainneuvosto käsitteli Syyrian tilannetta edellisessä kokouksessa , jolloin neuvosto antoi Syyrian tilanteesta päätelmät. Päätelmissä valtuutettiin EU:n korkea edustaja toimimaan poliittisen ratkaisun edistämiseksi. Esillä olevia kysymyksiä ulkoasiainneuvoston kokouksessa ovat muun muassa Aleppon sotilaallinen ja humanitaarinen tilanne sekä EU:n korkea edustaja Federica Mogherinin toimet poliittisen prosessin edistämiseksi. Irakin hallituksen joukot ja kurditaistelijat aloittivat sotilasoperaation Mosulin kaupungin takaisinvaltaamiseksi ISIL:tä. Mosulia ympäröiviä kyliä on menestyksekkäästi saatu vallattua takaisin ja itse kaupunkiin Irakin armeijan joukot hyökkäsivät Mosul on ISIL:n tärkein linnake Irakissa. Kansainvälinen liittouma tukee hyökkäystä ilmaiskuin ja antamalla mm. sotilaallista asiantuntija-apua. Kansainväliset humanitaariset järjestöt ovat pyrkineet varautumaan Mosulin kaupungin valtauksen humanitaarisiin seurauksiin ja kasvavaan pakolaisten määrään, etenkin maan sisäisesti. EU:n jäsenmaat ovat äskettäin sopineet EU:n toimia Irakissa koskevista linjauksista. EU:n ja Irakin välistä poliittista dialogia tiivistetään, myös maahanmuuttoa koskeva epävirallinen dialogi pyritään saamaan käyntiin. Taistelut Pohjois-Syyriassa sijaitsevassa Aleppon kaupungissa ovat jatkuneet erittäin väkivaltaisina. Opposition hallussa on Itä-Aleppo, jossa asuu noin asukasta joista yli on lapsia. Syyrian presidentti Bashar al-assadin hallinnon hallitsemassa Länsi-Aleppossa asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Assadin hallinnon asevoimat aloittivat Venäjän ja Iranin tuella syyskuun lopussa laajan hyökkäyksen opposition hallitsemaan kaupunginosaan, joka on ollut saarrettuna heinäkuusta lähtien. Oppositio on tehnyt vastahyökkäyksiä ja pyrkinyt purkamaan saarron. Al-Assadin ja Venäjän ilmavoimat ovat iskeneet toistuvasti ja tarkoituksellisesti siviilikohteisiin kuten sairaaloihin ja toreille. Al-Assadin asevoimat ovat käyttäneet piiritystä ja terroria sodankäynnin taktiikkana läpi konfliktin. Oppositio on vastannut iskuihin summittaisilla kranaatti-, ja raketti-iskuilla Länsi-Aleppon kaupunginosaan. Taisteluja kuvaavaa on konfliktin osapuolten täydellinen piittaamattomuus kansainvälisen humanitaarisen oikeuden velvoitteista ja vastuusta suojella siviileitä. Syyria oli ulkoasiainneuvoston kokouksen pääaihe. Neuvoston antamissa päätelmissä käytettiin poikkeuksellisen voimakasta kieltä Venäjän toimista Syyriassa. Päätelmissä muun muassa todetaan, että al-assadin hallinnon ja Venäjän sotilastoimet saattavat täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Päätelmät valtuuttivat EU:n korkea edustaja Federica Mogherinin tehostamaan dialogia konfliktin keskeisten toimijoiden kanssa. Mogherinin toimien tulee tapahtua läheisessä yhteistyössä YK:n välitystoimia johtavan Syyria-erityislähettiläs Staffan de Misturan kanssa. Mogherinin on tarkoitus raportoida toimistaan ulkoasiainneuvostolle marraskuun kokouksessa. Suomi tukee Mogherinin pyrkimyksiä edistää diplomaattista ratkaisua. Suomi korostaa, että EU:n ulkosuhdehallinnon toimien tulee tapahtua läheisessä yhteistyössä ja tukea YK:n välittämiä neuvotteluja.

13 Suomea on pyydetty YK:n kehitysohjelman (UNDP) aloitteesta isännöimään vuosien Syyrian konfliktin YK-apusuunnitelmien julkistustilaisuutta Helsingissä tammikuussa Suomi on suostunut pyyntöön ja tapahtuman päivämäärä pyritään vahvistamaan pian. Irakissa on käynnissä sotilasoperaatio maan toiseksi suurimman kaupungin, Mosulin takaisinvaltaamiseksi ISIL:ta/Daeshilta. Itse kaupunkiin Irakin armeijan joukot hyökkäsivät ja valtasivat kaupungin televisioaseman. Joukot ovat kohdanneet kiivasta vastarintaa ja katutaisteluvaihe tullee kestämään pitkään. Taistelu tulee olemaan ratkaiseva ISIL:n kukistamisessa Irakissa. Kaupungissa asuu 1-1,5 milj. asukasta, joista enemmistö on sunneja, kun taas koko Irakin väestöstä enemmistö on shiioja. Irakin armeija ja Kurdistanin peshmerga-taistelijat ovat vallanneet ISIL:tä takaisin useita Mosulia ympäröiviä kyliä. Itse Mosulin kaupungin valloittaminen sisältää useita epävarmuustekijöitä, kuten ISIL:n joukkojen reaktiot, sen hallussa olevat mahdolliset kemialliset aseet sekä jatkosuunnitelmat (mahdollinen siirtyminen Syyrian puolelle), siviilien käyttö ihmiskilpinä, shiiamilitoiden rooli operaatiossa sekä Turkin joukkojen osallistuminen operaatioon ilman Irakin hallituksen lupaa. Kansainväliset järjestöt ovat valmistautuneet jo pitkään Mosulista pakenevien siviilien humanitaarisiin tarpeisiin. Punainen Risti on arvioinut, että hyökkäyksen alkaessa ainakin siviiliä pakenee kaupungista. Taistelut saattavat johtaa miljoonaan sisäiseen siirtolaiseen; jo nyt heitä on Irakissa noin 3 miljoonaa. Mosulin valtausoperaatio pyritään suorittamaan siviilejä suojellen. Mosulin tilannetta ei siis voi verrata Aleppoon, jossa al-assadin ja Venäjän ilmavoimat ovat iskeneet tarkoituksellisesti siviilikohteisiin. ISIL:n heikkenemisestä huolimatta Irakin poliittinen tilanne tulee olemaan hauras vielä vuosikausia. Shiiojen, sunnien ja kurdien väliset jännitteet sekä vallan epätasainen jakautuminen pitävät yllä jatkossakin epävakautta, mikäli eri osapuolet eivät pääse poliittisen prosessin kautta yhteisymmärrykseen maan tulevaisuudesta. Tässä tarvitaan kansainvälisen yhteisön ja EU:n tukea. EU:n tuen vahvistamista ja sen vaihtoehtoja on äskettäin käsitelty jäsenmaiden kesken. EU tukee mm. ISIL:tä vallattujen alueiden vakauttamista ml. improvisoitujen räjähteiden eliminoiminen, tiivistää poliittista dialogia Irakin kanssa sekä selvittää EU:n mahdollisuuksia osallistua Irakin oikeus- ja turvallisuussektorin uudistuksiin. Tältä osin EU:n ulkosuhdehallinnolta odotetaan tarkempia ehdotuksia lähiaikoina. Suomi osallistuu Irakissa ISIL:n vastaisen liittouman OIR-operaatioon (Operation Inherent Resolve) 100 sotilaalla; määrää on hiljattain kaksinkertaistettu. Suomalaiset antavat koulutusta ja neuvontaa kurdien peshmerga-joukoille Pohjois-Irakissa. Suomalaiset sotilasneuvonantajat liikkuvat Mosulin operaatioon osallistuvien kurdi-taistelijoiden mukana, mutta eivät osallistu itse taisteluihin. Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen vastaamiseksi EU on valmistelemassa kumppanuuskehyksen (Partnership framework) puitteissa kumppanuussopimuksia keskeisten afrikkalaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa (ns. kompaktit). Sopimusten kautta pyritään pureutumaan muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin ja luomaan toimivat palautus- ja takaisinottojärjestelyt. Suomi pyrkii siihen, että myös Irakin, Somalian ja Afganistanin kanssa laaditaan kumppanuussopimukset. 13(17) Libyan poliittinen tilanne on vaikea ja turvallisuustilanne erittäin epävakaa. Rinnakkaisiin poliittisiin instituutioihin kytköksissä olevat aseelliset ryhmittymät taistelevat vallasta, eikä Libyan yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvostolla ole komennossaan yhtenäistä kansallista armeijaa. Myös ISIL:n leviämistä Libyaan, jonka suurilla alueilla vallitseva tyhjiö tekee mahdolliseksi, pidetään huolestuttavana kehityksenä.

14 14(17) Libyan puheenjohtajaneuvosto pyrkii edelleen muodostamaan yhtenäishallituksen, jonka on määrä korvata Tripolin ja Tobrukin/Baydan rinnakkaiset varjohallitukset ja ratkaista siten maan sekava poliittinen tilanne. EU:n välineitä Libyan tilanteen vakauttamiseksi ovat naapuruusinstrumentin kautta tarjottava tukipaketti, rajoittavat toimenpiteet ns. spoilereita vastaan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimet. EU on luvannut 110 MEUR:n tukipaketin, josta merkittävä osa on jo toimeenpanossa. EU on ilmaissut valmiutensa tukea Libyaa muuttoliikkeen hallinnassa. Libyan vakauttaminen ja jälleenrakennuksen aloittaminen vähentäisi muuttoliikepainetta. EU suunnittelee mahdollisia uusia poliisi- ja oikeussektorin tukitoimia (ml. raja, muuttoliike ja terrorismin vastainen toiminta) Libyassa. EU:n siviilikriisinhallintaoperaation suunnittelua haittaa edelleen merkittävästi poliittisen tilanteen epävakaus, ja kartoitusta tehdään osana EUBAM Libya - tynkäoperaatiota Tunisissa. EU:n Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation mandaattia laajennettiin ulkoasiainneuvoston kesäkuisella päätöksellä kattamaan kaksi uutta tukitehtävää: Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttaminen sekä YK:n Libyan vastaisen asevientikiellon valvonta. Libyan kriisissä Egypti on perinteisesti tukenut itsevaltaista kenraalia Khalifa Haftaria, jonka joukot käyvät sotaa islamistisia ryhmittymiä vastaan. Egyptin tuki Haftarille on ollut ongelmallista yhtenäishallitukselle, jonka arvovaltaa Haftar järjestelmällisesti heikentää. Viime aikoina Egypti on kuitenkin ollut vahvasti mukana painostamassa edustajainhuoneen puheenjohtajaa Agila Salehia ja Haftaria kohti sovintoa, mikä saattaa heijastaa Egyptin linjamuutosta ja tavoitetta vakaammasta Libyasta. Ulkoasiainneuvostossa myös hyväksytään päätelmät Iranista. EU:n ja Iranin suhteita on tiivistetty vähitellen sen jälkeen, kun Iranin ydinohjelmasopimuksesta päästiin sopuun heinäkuussa 2015 ja ydinohjelmaan liittyvät pakotteet purettiin tammikuussa Keskeisinä yhteistyöalueina on pidetty mm. poliittista dialogia (ml. ulkopolitiikka ja alueelliset kysymykset), ihmisoikeuksia, kauppaa, ympäristöä, muuttoliikettä, humanitaarisia kysymyksiä (mm. afgaanipakolaiset), energiaa sekä huumeiden vastaisia toimia. Seuraava EU:n ja Iranin välinen poliittinen dialogi on tarkoitus pitää marras-joulukuussa. Ihmisoikeuksia käsitellään osana poliittista dialogia. EU pyrkii avaamaan Iranissa edustuston lähitulevaisuudessa. Ydinohjelmasopimuksen toimeenpanon myötä EU:n ja Iranin suhteissa on siirrytty uuteen vaiheeseen. On tärkeää, että neuvoston päätelmissä tuodaan esille EU:n keskeiset tavoitteet Iran-suhteiden kehittämiselle uudessa tilanteessa. Suhteita tulee tiivistää laaja-alaisesti. Säännöllinen poliittinen dialogi alueellisista kysymyksistä tulee olla keskeinen osa suhteita. Myös ihmisoikeuksien tulee olla osa dialogia. EU:n kauppasuhteiden tiivistämisessä tuki Iranin WTO-jäsenyydelle on tärkeää maan sitomiseksi kansainväliseen sääntöpohjaiseen kauppajärjestelmään. Sektorikohtaisessa yhteistyössä tärkeitä aloja ovat mm. ympäristö ja muuttoliike. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki virallisen vierailun Iraniin Keskusteluissa Iranin poliittisen johdon kanssa käsiteltiin kansainvälisiä, alueellisia ja kahdenvälisiä ajankohtaisia aiheita. Vierailulle osallistui myös liikemiesvaltuuskunta.

15 15(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO POL Asia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla Kokous/tapaaminen: Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat: Globaalistrategian toimeenpanosuunnitelma turvallisuuden ja puolustuksen alalla: From Vision to Action: Implementation Plan on European Security and Defence (luonnos) 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanosta turvallisuuden ja puolustuksen alalla myös joulukuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Tarkoituksena on antaa turvallisuutta ja puolustusta koskevat päätelmät, joiden pohjana on KEVPJ Mogherinin jäsenmaita konsultoiden laatima toimeenpanosuunnitelma. 2. SUOMEN TAVOITE Tavoitteena on, että UAN:ssa annettavissa globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla koskevissa päätelmissä 1) toivotetaan tervetulleeksi turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma, 2) vahvistetaan suunnitelman esitys EU:n siviili- ja sotilaalliseksi tavoitetasoksi ja 3) tehdään päätöksiä suunnitelman esittämistä käytännön toimenpiteistä. Globaalistrategian toimeenpanossa Suomen tavoitteena on EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. Toimeenpanosuunnitelmassa ja päätelmissä keskeistä on osoittaa EU:n lisäarvo turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa. Suomi katsoo, että suunnitelman tavoitetason tulee kattaa koko EU:n puolustusulottuvuus ulkoisen toiminnan lisäksi. EU:n tavoitetason ja siitä johdettavien suorituskykyprioriteettien lähtökohtana tulee olla globaalistrategiassa määritellyt tehtävät: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Nämä kolme prioriteettia tukevat toinen toisiaan ja ne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena. Euroopan turvallisuus ja lähialueiden vakaus ovat kiinteässä yhteydessä keskenään. Selkeä, yhteisesti hyväksytty tavoitetaso muodostaa pohjan suorituskykyjen kehittämissuunnitelmalle (CDP). Euroopan suojelun osalta jatkotyössä keskeistä on vahvistaa jäsenmaiden valmiuksia keskinäiseen avunantoon ja yhteisvastuuseen ja kehittää EU:n välineitä uusiin uhkiin vastaamiseksi.

16 16(17) Suunnitelmaan sisältyvien käytännön toimenpide-ehdotusten toimeenpanossa tulee edetä viivytyksettä. Konkreettisia päätöksiä voidaan jo tässä vaiheessa tehdä ainakin kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtokyvyn kehittämisestä, EU:n taisteluosastojen rahoituksesta ja puolustusyhteistyön systematisoinnista. Muut toimenpide-ehdotukset tulee priorisoida ja aikatauluttaa. Siviilikriisinhallinnan osalta keskeistä on tehtävien ja strategisten painopisteiden uudelleentarkastelu sen määrittämiseksi, miten siviilikriisinhallinta voi parhaiten vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Suomen johdolla Alankomaat, Itävalta ja Ruotsi valmistelivat siviilikriisinhallinnan kehittämistä koskevan työpaperin, johon liittyi 8 jäsenmaata. Siinä esitetään mm. EU:n siviilikriisinhallinnan keinovalikoimaan lisättäväksi mahdollisuus pienimuotoisiin, kestoltaan ja tehtäviltään rajattuihin täsmäoperaatioihin ja siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kyvyn vahvistamista. YTPP- ja OSA-sektorin toimijoiden yhteistyötä tulee tiivistää mm. tehostamalla tiedonvaihtoa ja tilannekuvan jakamista. Globaalistrategian toimeenpano on tiiviissä yhteydessä EU:n ja Naton yhteisjulistuksen toimeenpanoon ja komission valmistelemaan Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelmaan. YTPP:tä ja EU:n puolustusyhteistyötä tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Suomi tukee komission johdolla valmisteltavaa Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelmaa (European Defence Action Plan, EDAP). Toimintasuunnitelman tulee tarjota työkaluja puolustusyhteistyön syventämisen ja suorituskykyjen kehittämisen tueksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Korkea edustaja Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa. Strategian toimeenpanosta käytiin alustavaa keskustelua heinäkuun ulkoasianneuvostossa sekä syyskuun epävirallisissa ulko-, puolustus- ja kehitysministerikokouksissa. Lokakuun ulkoasiainneuvostossa annettiin strategiaa ja sen toimeenpanoa kokonaisuudessaan koskevat päätelmät. Neuvosto linjasi, että turvallisuuden ja puolustuksen alalle laaditaan kunnianhimoinen ja realistinen toimeenpanosuunnitelma, joka tuodaan käsiteltäväksi ja päätöksiä varten marraskuun ulkoasiainneuvostoon ja joulukuun Eurooppa-neuvostoon. Tavoitteena on määritellä EU:n siviili- ja sotilaallinen tavoitetaso ja käytännön toimenpiteet, mukaan lukien yhteistyön syventäminen, joilla tehostetaan EU:n uskottavuutta turvallisuustoimijana ja vahvistetaan EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vaikuttavuutta. Korkean edustajan luonnos toimeenpanosuunnitelmaksi (Implementation Plan on Security and Defence) jaettiin jäsenmaille lokakuussa ja se työstetään EUH:n, komission ja jäsenmaiden yhteistyönä UAN:n käsiteltäväksi. Ulkoasiainneuvoston on tarkoitus antaa päätelmät, joissa toivotetaan tervetulleeksi suunnitelma ja siinä määritelty EU:n tavoitetaso sekä käytännön toimenpiteitä suunnitelman toimeenpanemiseksi

17 17(17) Kesäkuun 2016 lopussa julkistettu uusi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia "Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe" on tärkeä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnannäyttäjä tuleville vuosille. Strategian viisi prioriteettia ovat 1) vahvempi EU (ml. puolustuksen kehittäminen, terrorismin vastainen toiminta, kyberturvallisuus, energiaturvallisuus ja strateginen viestintä); 2) EU:ta ympäröivien alueiden kestokyvyn vahvistaminen (ml. laajentumispolitiikka, naapuruuspolitiikka, kriisinsietokyvyn vahvistaminen); 3) integroitu lähestymistapa konflikteihin; 3) alueellisen yhteistyön vahvistaminen; 5) Globaalihallinnan vahvistaminen. KE Mogherini on esittänyt strategian toimeenpanon pääraiteiksi integroitua lähestymistapa konflikteihin sekä kriisinsietokyvyn vahvistamista EU:n naapurustossa; turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelmaa; sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden vahvistamista erityisesti turvallisuusnäkökulmasta; olemassa olevien maantieteellisten ja temaattisten strategioiden toimeenpanon arviointia, päivitystä ja tarvearviointia uusien strategioiden osalta; julkisuusdiplomatiaa strategian tavoitteiden edistämiseksi. Lokakuun UAN-päätelmissä sitouduttiin edistämään globaalistrategian toimeenpanoa juuri näillä aloilla. Globaalistrategian pohjalta on tavoitteena laatia marraskuun UAN:oon mennessä turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma (Implementation Plan on Security and Defence), joka olisi esillä myös joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Toimeenpanosuunnitelmassa keskitytään EU:n tavoitetasoon, suorituskykyihin, kriisinhallintarakenteisiin ja kumppaniyhteistyöhön. Lisäksi jatkotyön on määrä antaa suuntaviivoja puolustusyhteistyön tiivistämiselle. Toimeenpanoasiakirjan lähtökohtana on globaalistrategiassa määritelty tehtäväkenttä: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Nämä kolme prioriteettia tukevat toinen toisiaan ja tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena. Euroopan suojelun osalta jatkotyön tulee vahvistaa jäsenmaiden valmiuksia keskinäiseen avunantoon ja solidaarisuuteen. EU:n ja jäsenmaiden valmiuksien kehittäminen hybridiuhkiin vastaamiseksi on samoin keskeistä. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa Suomi korostaa tarvetta kunnianhimoisuuteen sekä jäsenmaiden omistajuutta. Turvallisuuden ja puolustuksen alan toimeenpanosuunnitelman kanssa komissio valmistelee Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelman (European Defence Action Plan, EDAP). EDAP rakentuu kolmen pilarin varaan: 1) tutkimus, 2) rahoitus, 3) teollisuus ja sisämarkkinat. Sen tarkoituksena on tukea puolustusyhteistyötä, jäsenmaiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja Euroopan puolustusteollista pohjaa. EDAP:n toimeenpano sisältyy myös komission vuoden 2017 työohjelmaan. Globaalistrategian toimeenpano on tiiviissä yhteydessä myös EU:n ja Naton Varsovassa heinäkuussa allekirjoittamaan yhteisjulistukseen, jonka toimeenpanon etenemisestä EU ja Nato raportoivat neuvostoilleen joulukuussa. Yhteisjulistuksen keskeiset toimeenpanoalueet ovat hybridiuhkiin vastaaminen, kyberpuolustus, kriisinsietokyvyn vahvistaminen, puolustuskapasiteetin tukihankkeet, merellinen turvallisuus ja koordinoidut harjoitukset. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Irak, Iran, itäinen kumppanuus, Libya, Syyria, UAN Ulkoasiainneuvosto, YUTP, YTPP UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM